Ehdotus merkittäviksi tulvariskialueiksi Kaakkois-Suomen alueella yhteenveto annetuista lausunnoista Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus teki ehdotuksen merkittäviksi tulvariskialueiksi Kaakkois-Suomen alueella. Ehdotukset olivat nähtävillä 1.4. 30.6.2011 toimialueen kunnissa. Kaikilla oli mahdollisuus esittää mielipiteensä merkittävien tulvariskialueiden nimeämisestä. Mielipiteitä toivottiin siitä, sisältääkö ELY-keskuksen ehdotus ne alueet, joille vesistö- ja meritulvista voi aiheutua yleiseltä kannalta katsoen vahingollisia seurauksia. Ehdotus lähetettiin lausunnolle myös alueen pelastuslaitoksiin ja maakuntaliittoihin. Lausuntonsa antoivat seuraavat tahot: Haminan kaupunki Imatran kaupunki Kotkan kaupunki Kouvolan kaupunki Lappeenrannan kaupunki Luumäen kunta Miehikkälän kunta Pyhtään kunta Ruokolahden kunta Rautjärven kunta Savitaipaleen kunta Virolahden kunta Etelä-Karjalan pelastuslaitos Kymenlaakson pelastuslaitos Etelä-Karjalan liitto Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kymenlaakson liitto
Lausuntojen lyhennelmät Haminan kaupunki myönteinen Ehdotusta merkittävistä tulvariskialueista pidetään perusteltuna. Tulvariskit huomioidaan päivitettävässä Haminan kaupungin valmiussuunnitelmassa, jonka laatiminen on kuitenkin viivästynyt. Ehdotettujen tulvariskialueiden rajauksen toivotaan tarkentuvan jatkosuunnittelussa. Imatran kaupunki myönteinen Merkittävin tulvariski Imatralla aiheutuu vesistörakenteista. Imatrankosken voimalaitoksen padot on luokiteltu 1-luokan padoiksi, ja padolle on laadittu kohdesuunnitelma mahdollisen murtumatapauksen varalta vuonna 1992. Alustavan arvioinnin mukaan alueilla ei ole vaikeasti evakuoitavia tai ympäristöriskejä aiheuttavia kohteita. Yhteiskunnan toiminnoille aiheutuvina haittoina mainitaan Imatrankosken voimalaitoksen toiminnan häiriytyminen ja tieyhteyksien katkeaminen. Ei muutosesityksiä. Kotkan kaupunki myönteinen Ehdotusta merkittävistä tulvariskialueista pidetään hyvin perusteltuna, ja sen todetaan auttavan kaupunkia varautumaan tulvariskien hallintaan. Useiden osapuolten yhteinen suunnittelu ja sitoutuminen on tärkeää tulvariskien hallinnassa, ja tähän tulvariskien hallintasuunnitelma soveltuu hyvin. Kymijoen vesistön tulvariskien hallintaa tulee suunnitella kokonaisuutena. Lausunnossa halutaan kiinnittää huomiota aluerajausten laajuuteen. Toiveena on, että riskialuiden nimeämisessä ja kartoituksessa pitäydyttäisiin varsinaisissa tulvariskialueissa. Kouvolan kaupunki myönteinen Ehdotukseen ei ole huomautettavaa. Lappeenrannan kaupunki myönteinen Ei lausuttavaa asiasta. Luumäen kunta myönteinen Miehikkälän kunta myönteinen Pyhtään kunta myönteinen Ruokolahden kunta myönteinen Rautjärven kunta myönteinen
Savitaipaleen kunta myönteinen Virolahden kunta myönteinen Etelä-Karjalan pelastuslaitos myönteinen Tulvan ja tulvauhan laajamittaisena onnettomuustyyppinä arvellaan aiheuttavan pelastuslaitokselle vahingontorjuntatehtäviä, joissa pelastuslaitoksen resurssit joudutaan kohdentamaan etukäteen suunniteltuihin ja priorisoituihin kohteisiin. Tulvariskialueiden määrittämistä pidetään erittäin tärkeänä pelastuslaitoksen oman varautumisen kannalta. Lausunnossa nostetaan esille Saimaan rannalla sijaitsevan suurteollisuuden merkitys alueen taloudelle. Teollisuuden todetaan olevan uhattuna, jos Saimaan suurtulva pitkittyy. Jos tulvariskialueita arvioitaisiin myös niiden taloudellisen merkittävyyden kannalta, olisi Saimaan rannan suurteollisuusalue lausunnon mukaan mukana riskialueissa. Vuoksen vesistörakenteiden turvallisuus ja tulvariskit tulee huomioida jo kaavoitusvaiheessa. Lisäksi tulvariskialuemäärittelyt on päivitettävä säännöllisesti ja kaavoitusta sekä rakentamista tulee seurata olemassa olevilla riskialueilla. Kymenlaakson pelastuslaitos myönteinen Laadittavia tulvavaara- ja tulvariskikarttoja pidetään tärkeänä osana pelastuslaitoksen valmiussuunnittelua. Etelä-Karjalan liitto myönteinen Ehdotus on hyvä apu yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa. Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönteinen Lausunnossa ei oteta kantaa tulvariskien arviointiperusteisiin ja eri kohteiden nimeämiseen. Tulvaselvityksen tekoa pidetään hyvänä, sillä se lisää kansalaisten ja asianomaisten viranomaisten tietoisuutta tulvista, niiden todennäköisyyksistä ja mahdollisista riskikohteista. Tulvan aiheuttamiin vaaraja vahinkotilanteisiin ennakolta varautuminen helpottuu, ja aineistoa voidaan hyödyntää jatkossa myös ympäristö- ja vesilain mukaisissa lupakäsittelyissä. Myös ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle aiheutuvien vahingollisten seurausten kannalta esitettyjä merkittäviä ja muita tulvariskialueita pidetään tärkeinä tulvasuunnittelun kohteina. Lausunnossa pidetään tarpeellisena sitä, että riskikohteiden kartoittamiseksi tehdään tarkemmat selvitykset niiltä osin kuin tiedot ovat puutteellisia. Lisäksi on tarpeen tehdä elintarviketuotantokohteiden kartoitus ja niiden merkittävyyden arviointi tulvariskin kannalta.yhteiskunnan kannalta tärkeitä toimintoja jää tulva-alueille muuallakin kuin ehdotetuilla tulvariskialueilla ja sen vuoksi esitetään tulvariskialueiden lisäämistä. Alueilla, joita ei nimetä merkittäviksi tulvariskialueiksi, tulee myös parantaa tulvariskien hallinnan valmiutta yhteistyössä eri viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Kuntien tulvariskien estämisen tarkemmassa suunnittelussa pidetään tärkeänä myös terveys- ja sosiaaliviranomaisten mukanaoloa. ELY-keskusten ja pelastusviranomaisten yhteistyö ja tiedonvaihto on erittäin tärkeää, jotta pelastuslaitokset voivat varautua tulviin ja niiden torjuntaan.
Jotta pelastuslaitokset voivat laatia tulvia varten omat varautumissuunnitelmansa, tarvitsevat ne yksityiskohtaisempaa tietoa tulva-alueista ja niiden vaikutusalueilla asuvien ihmisten ja rakennusten määristä verrattuna esitettyihin tulvariskikarttoihin. Kymenlaakson liitto myönteinen Kahden merkittävän tulvariskialueen ehdottamista pidetään perusteltuna. Kymijoen alaosan tulvariskialueen rajauksen laajuus on tuotu esiin ja Kymenlaakson liitto esittää sen täsmentämistä. Lausunnossa tuodaan myös esiin Kymijoen varrella sijaitseva teollisuus ja sen sisältämä mahdollinen ympäristövahinkomahdollisuus. Yhteenveto lausunnoista Lausunnonantajilla ei ollut merkittävää huomautettavaa ehdotukseen merkittävistä tulvariskialueista. Kotkan ja Haminan kaupungit sekä Kymenlaakson liitto toivoivat aluerajauksiin tarkennuksia. Etelä-Karjalan pelastuslaitos pohti Saimaan suurteollisuuden vahinkojen ja tulvariskien arvioinnissa käytettyjen kriteerien suhdetta, mutta ei esittänyt muutoksia alueisiin. Eri viranomaisten, etenkin pelastusviranomaisten ja ELY-keskusten, sekä osapuolten välisen yhteistyön merkitystä tulvasuunnitelmien teossa korostettiin. Lisäksi terveys- ja sosiaaliviranomaisten mukanaoloa pidettiin tarpeellisena. Tausta-asiakirjojen sisältöön ei lausunnoissa esitetty muutoksia. Vastine lausuntojen johdosta Merkittävän tulvariskialueen rajaus Tulvariskien alustavassa arvioinnissa tulvariskialueet on rajattu kartalle tulvakartoitustarpeen perusteella. Rajaus osoittaa alueen, josta on tarpeen laatia tulvavaara- ja tulvariskikartat. Tulvavaarakarttoja laaditaan hyödyntäen tarkinta valtakunnallisesti saatavaa maastomallia ja siinä käy ilmi tulvan peittämä alue. Tulvan todennäköisyytenä käytetään asetuksen tulvariskien hallinnasta 2 :n mukaisia perusteita. Tulvariskien alustavan arvioinnin rajausta ei käytetä maankäytön suunnittelussa eikä se rajoita kaavoitusta tai rakentamista. Maankäytön suunnittelu pohjautuu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisiin menettelyihin, jossa otetaan huomioon rakennuspaikan tulvan vaara. Tulvariskejä vähentäviä mahdollisuuksia tarkastellaan koko Kymijoen vesistöalueella. Esitetyt toimenpiteet kohdistuvat niille alueille ja niihin kohteisiin, jotka tulvariskikartoituksessa ja tulvariskien hallinnan suunnittelussa tulevat esille. Esimerkiksi Kymijoen vesistön säännöstelyn mahdollisuudet tulvariskien vähentämisessä käydään läpi. Tulvariskien hallintaa koskevat tarkastelut ja ratkaisut eivät näin ollen rajoitu vain nyt esitettyyn merkittävään tulvariskialueeseen. Merkittävän tulvariskialueen rajaus jää tulvariskien hallintasuunnittelman laatimisvaiheessa taustalle ja osoittaa vain kohdealuetta, jonne tarkastelut riskien vähentämiseksi tulee tarkemmin kohdistaa. Tästä syystä Kymijoen alaosan merkittävää tulvariskialuetta ei ole muutettu. Myös rannikkoalueen osalta katsottiin, että alueen muutos ei ole tarpeen. Rajaus osoittaa myös rannikolla alueen, josta on tarpeen laatia tulvavaara- ja tulvariskikartat. Tulvariskejä vähentäviä mahdollisuuksia on syytä tarkastella rannikkoalueella laajemmin kuin vain sillä alueella, johon vesi korkeustasonsa puolesta nousee. Tulvariskien hallintasuunnitelmiin sisällytettävät toimenpiteet voivat koskea myös varsinaisen
tulva-alueen ulkopuolista aluetta. Tulvariskien alustavan arvioinnin rajausta ei käytetä maankäytön suunnittelussa eikä se rajoita kaavoitusta tai rakentamista. Maankäytön suunnittelu pohjautuu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisiin menettelyihin, jossa otetaan huomioon rakennuspaikan tulvan vaara. 14.10.2011 Kouvola Vesistöinsinööri Jukka Höytämö