Tutkimustiedon merkitys kaupunkisuunnittelussa



Samankaltaiset tiedostot
HELSINGIN YLEISKAAVA

Helsingin kestävä viherrakenne Kati Vierikko Kaupunkiekologian tutkimusryhmä Ympäristöekologian laitos Helsingin yliopisto

Riittääkö kaikille viheralueita Helsingissä?

Lahopuutarha: kaupunkiekologiaa käytännössä

Kaupunkiekologia: teoriasta käytäntöön työkaluja ympäristökasvattajalle

Hyvinvointia tukevat työympäristöt

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

Ekosysteemipalvelut kaupunkiviheralueiden suunnittelussa Varpu Mikola, maisema-arkkitehti MARK

Monimuotoisuuden turvaaminen: tieteidenvälinen haaste. FT Susanna Lehvävirta, Kasvitieteellinen puutarha, Helsingin Yliopisto

Green Fact Viherkerroin kortteleiden vihertehokkuuden mittarina. Ympäristö & Omavaraisuus, Vaasa, , Mari Ariluoma

Vihreä infrastruktuuri - kestävän kaupunkisuunnittelun lähestymistapa. Vaasa , Mari Ariluoma

Luonnosta monihyötyisiä ratkaisuja kaupunkisuunnittelun haasteisiin

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

Arvio maakunnallisen ekologisen verkoston rakenteesta, toimivuudesta ja merkityksestä ekosysteemipalveluille - esimerkkinä Uudenmaan maakuntakaavoitus

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

klo 14, Laituri, Turun kasarmi, Helsinki Ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander YMPÄRISTÖMINISTERIÖ. Kuva J-P. Flander

HELSINGIN KESTÄVÄ VIHERRAKENNE Miten turvata kestävä viherrakenne ja kaupunkiluonnon monimuotoisuus tiivistyvässä kaupunkirakenteessa

Innovatiivisella viherrakentamisella kohti kestävää kaupunkia

Vihreä infrastruktuuri

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Lisää kasvua ja monimuotoisuus

Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa

Nuorallatanssia Nuorallatan kaupunkimetsis kaupunkim etsis

Johanna Kuusterä Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso Etelä-Karjala

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

MERIALUESUUNNITTELUN YHTENÄINEN LÄHESTYMISTAPA HANKE Ajankohtaistilaisuus klo 12:30-15:30 Ympäristöministeriö, Pankkisali

Ympäristöoikeudenmukaisuus ja kaupunkiluonto - lähiluonnon terveys ja hyvinvointivaikutukset

Viides ulottuvuus -viherkatot osaksi kaupunkia

Kallahti Kallvik ry Palaute Uusimaakaava luonnokseen

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

± ± ± ± ±± ± ± ƒ ± ; ±± Ι [ [

Viides ulottuvuus -viherkatot osaksi kaupunkia

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

BIODIVERSITEETTIOHJELMAT

Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen uudet painopisteet. Susanna Kankaanpää Ilmastoasiantuntija, HSY

Tieto ja tiedon käyttö maakuntakaavoituksessa

Huippuyksikköseminaari

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Lajien uhanalaisuusindeksi elinympäristöjen muutoksen kuvaajana. Valokuvat Pekka Malinen/Luomus

Luonto kaupunkisuunnittelussa

Ruoan tuotanto kaupunkisuunnittelun valinnoissa KIVIREKI: KAUPUNKIVILJELYN TOTEUTTAMINEN TYÖPAJA KRISTA WILLMAN TAMPEREEN YLIOPISTO

Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa

Korttelit osana viherrakennetta Kaupunkiluennot l l Mari Ariluoma

Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen

Hyvinvointia läheltä riittääkö lähiluonto?

Kuhiseeko luomutilan pientareella? Monimuotoisuuden hyödyntäminen viljelyssä

Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

kestävän matkailun tutkimus Marja Uusitalo, tutkija Luonnonvarakeskus

Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle

Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Ympäristölautakunta Ypst/

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen?

METSO-ohjelma :

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus Riitta Murto-Laitinen

MERELLISEN HELSINGIN YLEISSUUNNITELMA

hakkuut rakent am ja monimuotoisuus

Viherkatot pykälissä

EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä. Nunu Pesu

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia

Tutkimuksen huippualue Metsät, globaalimuutos ja biotalous sekä Strategisen Tutkimuksen Neuvoston rahoittama FORBIO-hanke

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila

Millaista tutkimusta tarvitsee maailman osaavin kansa?

Puuta lisää metsistä seminaari Olli Äijälä va.toimitusjohtaja Tapio Oy

Miten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin?

Espoon keski- ja pohjoisosien yleiskaavan luontohaasteista sekä vähän muustakin Espoon kaavoitukseen liittyvästä

Zonation merialuesuunnittelussa

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Arvoisa kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen tai varajäsen. Yleiskaavan toteuttamisohjelman painopisteet

Malmin lentokenttä luontoharrastajan näkökulmasta

Uhanalaisuusindeksi Red List Index. Valokuvat Pekka Malinen/Luomus

HELSINGIN YLEISKAAVA. Helsingin kestävä viherrakenne

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa

Huomioita Vaasan metsäsuunnitelmasta

EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON

Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos

Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Ratkaisumalleja luontoarvojen asettamiin haasteisiin Ekosysteemihotelli. Liisa Suhonen 13.6.

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen

Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki

HELSINGIN SEUDUN VIHERKEHÄ -tiivistelmäluonnos Maisema-arkkitehtuurin diplomityö. Elise Lohman työ valmistuu 5/2015

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

Viherkerroinmallin soveltaminen piha-alueiden suunnittelukäytäntöihin Helsingissä Sirkku Juhola ja Simo Haanpää, Maankäyttötieteiden laitos

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

MONTA-YHTEISTUTKIMUS

Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä

Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä. Rauno Yrjölä

Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari

EKOLOGISET KÄYTÄVÄT. Immalanjärvi - Hiitolanjoki. Jari Kiljunen

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

HULEVESIEN LAADUNHALLINNAN KASVAVA MERKITYS

Transkriptio:

Tutkimustiedon merkitys kaupunkisuunnittelussa Jari Niemelä kaupunkiekologian professori Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/yliopisto 29.10.2014 1

Alustuksen rakenne Tutkimuksen eri tyylilajit Tutkimus ja päätöksenteko Millaista kaupunkisuunnitteluun liittyvää tutkimusta HY:ssa tehdään? Esimerkki: ekologia ja yleiskaava Millaisia tutkimustarpeita tulevaisuus tuo? www.helsinki.fi/yliopisto 29.10.2014 2

Tutkimuksen eri tyylilajit www.helsinki.fi/yliopisto 29.10.2014 3

Lähde: Future Earth Initial Design Report (2013) 29.10.2014 4

Mutta tarvitaanko tutkimusta? 29.10.2014 5

Toki muutoksen detaljeissa on vielä paljon selvittämistä. Kaikkien detaljien avaaminen kestää kuitenkin ihan liian kauan vuosikymmeniä. Jos päättäjät eivät ole valmiita tekemään päätöksiä ennen sitä, ollaan hukassa. Tutkijalle tilanne on turhauttava. Se tekee myös hieman kyyniseksi. Ihmiskunta saa sitä, mitä se ansaitsee. 29.10.2014 6

29.10.2014 7

Miksi päätöksentekijät eivät toimi? tiedon epävarmuus, monimutkaisuus, tietämättömyys, välinpitämättömyys, politiikka tutkimuksen ja päätöksenteon dynamiikan erilaisuus, arvomaailmojen erot, tieteenalojen erot toimimattomat kommunikointikanavat tiedotusvälineiden ja julkisen keskustelun vaikutus www.helsinki.fi/yliopisto 29.10.2014 8

Tutkijoiden ja tiedon hyödyntäjien vuorovaikutusta parannettava tiedon yhteistuotanto (co-design, co-production) keskusteleva kulttuuri eri osapuolten toimintatapojen tunteminen www.helsinki.fi/yliopisto 29.10.2014 9

Millaista tutkimusta tehdään? Kaupunkiekologian ja ekosysteemien tutkimusta sekä Viikissä että Lahdessa Myös esim. valtiotieteellisessä (Anne Haila, Matti Kortteinen) ja matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa (Mari Vaattovaara) relevanttia tutkimusta Kaupunkiakatemia: HY, Aalto, Hgin kaupunki + muita kumppaneita. www.helsinki.fi/yliopisto 29.10.2014 10

Kaupunkiekologian ryhmä http://www.helsinki.fi/urbanecologyresearch keskittyy kaupunkiluonnon ekologian, ekosysteemien sekä sosio-ekologisten kokonaisuuksien tutkimukseen vajaat 20 tutkijaa (useita kansallisuuksia) 29.10.2014 11

Esimerkkejä tutkimusaiheista Ekologisen tiedon käyttö kaupunkisuunnittelussa Vihreä infrastruktuuri osana kaupunkisuunnittelua, viheralueiden hoito ja käyttö Kaupunkiluonnon ekosysteemipalvelut (Openness) Kaupunkilaisten virkistyskokemukset ja viheralueiden biokulttuurinen monimuotoisuus (GreenSurge) Kaupunkimetsien pirstoutuminen, kulutuspaine ja kytkeytyneisyys Kaupungistumisen vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön (kovakuoriaiset, sammakkoeläimet ja matelijat) Viherkattojen ekologiset ja sosiaaliset arvot (asenteet, lainsäädäntö) www.helsinki.fi/yliopisto 29.10.2014 12

29.10.2014 13

Tutkimusyhteistyö kaupunkisuunnitteluviraston kanssa v. 2013 Tutkimusalueena Helsingin kaupungin yleiskaava-alue (ei Östersundom) Selvittää nykyinen viherrakenne ja sen kytkeytyneisyys Tuottaa suosituksia kestävän viherrakenteen säilyttämiseksi ja kaupunkiluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi osana Helsingin kaupungin yleiskaavaa. www.helsinki.fi/yliopisto 29.10.2014 14

Lähtökohdat: huomisen Helsinki (Kanta)kaupungin laajentuminen ja tiivistyminen Merkitys kaupunkiluonnon monimuotoisuudelle? 29.10.2014 15

Erilaista kirjallista aineistoa + asiantuntijatyöpaja 17 lajiasiantuntijaa (linnut, lepakot, kasvit, jäkälät, kaksisiipiset, kovakuoriaiset, maakiitäjät, perhoset, sudenkorennot, kääväkkäät) 9 viranomaista (KSV, YK, RV, Uudenmaan liitto) Nykyiset lajiston hot-spotit ja vaateliaiden lajien tunnistetut esiintymät ja alueet, joissa tiedot ovat puutteelliset Asiantuntija-arviointi kaupunkibiotooppien potentiaalisesta lajirikkaudesta + kansainvälinen arvio www.helsinki.fi/yliopisto 29.10.2014 16

Biotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 29.10.2014 17

Helsingistä tunnistettiin kaksi viherverkostoa: metsäinen Metsäpinta-ala on n. 22 % yleiskaavan maapinta-alasta. Metsät yleisin viheraluetyyppi Helsingissä (n. 4000 ha), mutta pirstoutuneita. Laajoja, yhtenäisiä (> 40 ha) metsäalueita on 25 (moni saaristossa) Bio-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 29.10.2014 18

Ja avointen viherympäristöjen verkosto (sis. ruderaatit) Avointen biotooppien tarjoamien elinympäristöjen korvaaminen on mahdollista tienvarsilla, puistoissa, pihoilla, voimalinjoilla, viherkatoilla. Biotieteellinen Bio-tieteellinen tiedekunta // Henkilön nimi // Esityksen nimi 29.10.2014 19

Suosituksia 1. Helsingin luonnon monimuotoisuuden kannalta keskeiset ydinalueet ja monimuotoisuutta tukevat alueet tulee säilyttää 2. Helsinkiin luodaan metsäinen ja avoimien biotooppien verkosto 3. Neljän E:n periaatteen avulla estetään ekologisten yhteyksien katkeaminen elävöitetään ekologiset yhteydet kaupunkilaisten ulkoilureiteiksi ennallistetaan pienvedet enemmän puita rakennetuille alueille (istutetaan ja säilytetään) www.helsinki.fi/yliopisto 29.10.2014 20

4. Varaudutaan ilmastonmuutokseen valumaaluelähtöisellä suunnittelulla 5. Kehitetään monimuotoisuutta huomioivia viherkertoimia ja -mittareita 6. Aloitetaan ekologisen seuranta-aineiston kerääminen 7. Lisääntyvän virkistyskäytön suuntaaminen alueilta, jotka ovat herkkiä (kalliot) alueille, joille lisääntynyt käyttöpaine voi olla jopa suotavaa (avoimet ruderaatit) 9. Monihyödyllisten viheralueiden tunnistaminen (ekologia, sosiaalinen ja taloudellinen). 29.10.2014 21

Malmin lentokenttä Malmin lentokentästä luovan ja avoimen kaupunkisuunnittelun pilottikohde. Asiantuntijat yhteistyössä kansalaisten ja vapaaehtoisten kanssa toteuttamaan suunnittelua, jossa tavoitteeksi asetetaan viihtyisä elinympäristö, terveet ekosysteemit ja monimuotoisuuden lisääminen (co-design, co-production) Biotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 29.10.2014 22

Millaisia tutkimustarpeita tulevaisuus tuo? Yhteiskunnaliset toimijat: päätöksentekijät suunnittelijat toteuttajat asukkaat tutkijat Tulevaisuus Science-policy interface tutkimustarpeet: ekosysteemipalvelut viherrakenne ilmastonmuutos kaavoitus jne Tutkijat: tiedon tuotanto ja sen siirto yhteiskunnan käyttöön vuorovaikutus yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa tiedon co-design ja coproduction yhteistyössä yht.kun. toimijoiden kanssa Niemelä, J. 2014. Ecology of urban green spaces: The way forward in answering major research questions. Landscape and Urban Planning 125: 298 303 www.helsinki.fi/yliopisto 29.10.2014 23

Tutkijoiden ja tiedon hyödyntäjien vuorovaikutus voi olla haasteellista tutkijat tutkijat www.helsinki.fi/yliopisto 29.10.2014 24

Kiitos! Biotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi Kuva: Juha Laaksonen 29.10.2014 25