HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 1 a 4 24.5.2007 pöydälle pantu asia TÖÖLÖNLAHDEN YLEISTEN ALUEIDEN JATKOSUUNNITTELUPERIAATTEET Kslk 2007-918 Karttaruutu G3, hankenumero 10 Tiivistelmä Töölönlahden yleisistä alueista on valmistunut konsulttityönä rakennusviraston tilaama yleissuunnitelma. Yleissuunnitelma asettuu asemakaavan ja varsinaisen toteutussuunnittelun väliin. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy yleisten alueiden jatkosuunnitteluperiaatteet toteutussuunnittelua varten. Yleissuunnitelma esitellään lautakunnan kokouksessa (jaettu listan liitteenä 10.5.2007). Esityslistalla on selostettu Töölönlahden eri hankkeitten suunnittelutilanne ja yleisten alueiden asemakaavalliset tavoitteet, yleissuunnitelma sekä sen tarkistamisen ja jatkosuunnittelun periaatteet. Suunnittelualue Töölönlahden alue on Helsingin keskustan arvokkainta aluetta, jonka äärellä ovat merkittävät julkiset rakennukset. Julkisten kaupunkitilojen ja puistoalueiden sekä uusien rakennusten suunnittelulle kohdistuu alueen sijainnista johtuen poikkeuksellisen suuret kaupunkikuvalliset, maisemalliset ja toiminnalliset laatuvaatimukset Mannerheimintien varren julkisten rakennusten ja radanvarren liike- ja toimistorakennusten välille sijoittuu julkisia kaupunkitiloja sekä puistoalueita kanava- ja vesiaiheineen. Puistoalue muodostuu tapahtumapuisto-alueesta, teemapuistoista ja makasiinirakennusosat sisältävästä puistosta. Puistoalue muodostaa eteläisimmän jatkeen Helsingin Keskuspuistolle, joka näin yltää kävelykeskustan julkisiin kaupunkitiloihin. Asemakaavatilanne Alueella on voimassa Töölönlahden asemakaava nro 10920 (hyväksytty 27.2.2002) sekä Töölönlahden pysäköintilaitoksen maanalainen asemakaava nro 10855 (hyväksytty 6.6.2001). Alue on yleiskaava 2002:n mukaan kävelykeskustaa. Asemakaavat sisältävät määräyksiä ja ohjeita myös julkisten kaupunkitilojen, katujen ja aukioiden kokonaisuuksien suunnittelun osalta sekä eri puistoalueiden ja niiden osien, eri raittien, käyttötarkoituksien, toimintojen, maisemakuvan ja kaupunkikuvan sekä
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 2 a rakennettavuuden ja yhdyskuntatekniikan osalta.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 3 a Töölönlahden ajankohtaiset hankkeet Töölönlahden aluerakentamisprojekti Kaupunki on 20.4.2005 perustanut Töölönlahden aluerakentamisprojektin, jonka tehtävänä on mm. sovittaa yhteen alueen rakentamishankkeita ja varmistaa alueen asemakaavojen ja niiden tavoitteiden toteutuminen yhteistyössä hankkeiden vastuutahojen kanssa. Kaupunki on myös perustanut alueelle tiedotusverkoston ja kotisivut (www.finlandiapuisto.fi), joiden kautta voi seurata alueen suunnitelmia, toimijoiden viestintää, ajankohtaisia uutisia ja rakentamisen vaiheita. Musiikkitalo Musiikkitalo on saanut rakennusluvan 8.11.2005 ja Töölönlahdenkadun alle sijoittuvat huoltotilat 28.9.2006. Musiikkitalon rakentaminen on alkanut patoseinätyöllä ja kadunalaisen huoltotilan rakentamisella. Syksyllä rakennetaan Töölönlahdenkatu lopulliselle paikalleen ja työmaa-alue aidataan ja opastetaan. Musiikkitalon tontin sisäänkäyntipihat, -edustojen ja viherkansi liittyvät kaupungin yleisiin alueisiin. Musiikkitalon tontin järjestelyt tulee sovittaa yleisten alueiden suunnitelmiin. Musiikkitalo valmistuu 2009 2010. Kiasma Senaatti-kiinteistöt on käynnistänyt Kiasman veistospihan suunnittelun sen sovittamiseksi ympäristön uusiin korkeusasemiin sekä veistospihan ja esiintymisalueen sovittamiseksi viereisten alueiden uusiin toiminnallisiin järjestelyihin. Töölönlahden pysäköintilaitos Töölönlahden 650 auton pysäköintilaitos palvelee radanvarren uusia korttelialueita sekä Musiikkitaloa ja Finlandia-taloa sekä puistoaluetta. Laitoksen ylin taso on mitoitettu myös 24 linja-autolle (jolloin henkilöautopaikkoja on 434). Pysäköintilaitoksen eteläinen ajoyhteys ja henkilösisäänkäynti sijoittuvat Hakasalmen kallioseinämään eduskunnan ajoaukon viereen. Toinen ajoyhteys on Cygneuksenkadulta. Pysäköintilaitoksen kautta on myös ajoyhteys Finlandia-talon sekä
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 4 a Musiikkitalon huoltotiloihin. Rakentaminen edellyttää rajoitettua päältä avaamista Hakasalmen huvilan puistossa. Kalliorintama on poikkeuksellisen näkyvä osa alueen länsireunan julkisivuriviä. Kallioseinämästä on parhaillaan käynnissä erillinen arkkitehtisuunnittelu, jossa tavoitteena on sovittaa oviaukot niiden leveys ja korkeusasema kallioseinämään kaupunkikuvallisesti korkeatasoista tavalla. Ensimmäisen vaiheen hankesuunnitelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 11.4.2007. 1. vaiheen rakennuslupahakemus on rakennusvalvontaviraston käsittelyssä. Hakasalmen huvilan puisto Hakasalmen puistosta (kaupunginmuseon tontti) ja sitä ympäröivistä reuna-alueista laaditaan erillinen puiston kunnostussuunnitelma. Suunnitelma valmistuu kevään 2007 aikana. Nykyinen Finlandia-talon huoltoajo ja -pysäköinti on tarkoitus poistaa Hakasalmen puistosta. Asemakaavan mukainen Töölönlahdenkatu rajaa puistoa etelästä. Finlandia-talo Finlandia-taloon rakennetaan asemakaavan mukaisesti uudelle rantatorille avautuva näyttely- ja ravintolatila nykyisen talon alaisen saattosyvennyksen paikalle. Finlandia-talon alimman kerroksen lattioiden ja sisäänkäyntien korkeudet ovat tasolla 1.1 1.5, mikä sisältää tulvariskin. Tulvariskin hallintaa pitää selvittää jatkossa. Yhtenä ratkaisuna on tulvapadon sijoittaminen radan alituskanavan suulle. Huoltoliikenne järjestetään osittain maanalaisesti pysäköintilaitoksen ajoyhteyden kautta. Tilojen luonnossuunnittelu on käynnissä ja se valmistuu kesän 2007 aikana. Makasiinirakennus Kaupunginhallitus on päättänyt 29.1.2007 varata Makasiinipuistosta sijaitsevan makasiinirakennuksen ja sen välittömän ympäristön Pekka Niskalle, perustettavan Tanssimakasiini Oy:n lukuun tanssikäytön ja musiikin esitystilan suunnittelemista varten 31.12.2007 asti. Lähtökohtana on arkkitehtonisesti ja toiminnallisesti korkeatasoinen lopputulos, jossa hanke sovitetaan puistoalueelle kävelykatuakselien varteen. Rakennuksen ulkoalueet ja kulku- ja huoltoyhteydet on sopeutettava Töölönlahden asemakaavan vaatimuksiin ja puiston
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 5 a suunnitelmiin. Rakennus tulee ympärivuotiseen käyttöön.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 6 a Keskustatunneli Kaupunkisuunnittelulautakunta on 26.4. hyväksynyt Keskustatunnelin asemakaavaehdotuksen. Asemakaava on Töölönlahden asemakaavan mukainen. Keskustatunnelin huomioon ottamisesta radan varren korttelien 2014 ja 2015 rakentamisessa laaditaan erillinen hankesuunnitelma. Satamarata Satamarata puretaan 2008 2009. Ratakuilun kautta johdetaan jatkossa jalankulun ja pyöräilyn yhteys länteen Pikkuparlamentin puiston kautta. Ratakuilun tilapäisestä käytöstä on käyty TKK:n arkkitehtiosaston ja Taideteollisen korkeakoulun opiskelijoiden kesken suunnittelukilpailu, jonka tulos on julkistettu 16.2.2007. Autoasema Ratahallintokeskus laatii parhaillaan yleissuunnitelmaa Keski-Pasilan ratapiha-alueen uudelleenjärjestelyistä. Suunnitelmaan sisältyy myös autopikajunaterminaalin siirtäminen Töölönlahdelta Keski-Pasilaan. Autoasema siirtyy Pasilaan arviolta 2010 2015. Töölönlahden yleisten alueiden suunnittelu Rakennusvirasto on tilannut yleissuunnitelman (kadut, aukiot, puistot, vesiaiheet, vesitekniikka, liikennesuunnittelu, teknilliset selvitykset, esirakentaminen, kustannusarviot) konsulttityönä. Työn on laatinut Sito Oy, Arkkitehtityöhuone APRT Oy ja Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy. Työ on valmistunut helmikuussa 2007. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee yleissuunnitelman ja jatkosuunnitteluperiaatteet toteutussuunnittelua varten. Yleisten töiden lautakunta hyväksyy maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset katu- ja puistosuunnitelmat. Töölönlahden yleisiä alueita koskevat asemakaavalliset tavoitteet Kaupunkirakenteellinen kokonaisuus sekä osa-alueiden laajuudet ja rajaukset Tavoitteena on muodostaa yleisistä alueista tasapainoinen kokonaisuus, joka vahvistaa asemakaavan kaupunkikuvallisia
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 7 a päätavoitteita. Alue on laaja ja sen korttelit lomittuvat puistoon. Tästä johtuen julkisten tilojen keskinäisellä jäsentymisellä, käytettävyyden kannalta oikeilla laajuussuhteilla ja puistojen ja rakennusten lomittumisella sekä näkymäakselien ominaispiirteillä ja jatkuvuudella on keskeinen rooli kaupunkikuvallisen kokonaisuuden muodostumisessa. Osa-alueiden välinen jäsentyminen ja rajakohdat tulee suunnitella täsmällisesti keskustan julkisten tilojen ja arkkitehtuurin tapaan. Tämä koskee erityisesti katualueiden ja puisto- sekä aukiotilojen välisiä rajoja. Maisematila ja kaupunkikuva Asemakaavan mukaisena tavoitteena on muodostaa maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti ymmärrettävän puistokokonaisuus, jonka osat ovat erilaisia, mutta jotka muodostavat samalla yhtenäisyyttä ja liittyvät luontevalla tavalla toisiinsa. Alueelle muodostetaan erilaisia toiminnallisia paikkoja ja alueita sekä mielenkiintoisia näkymiä. Maisemakuva muuttuu pohjoiseen mentäessä luonnonmukaisemmaksi. Länsipuolen monumentaalista ilmettä vastapäätä edullisen pienilmaston puolelle muodostetaan vapaammin muotoiltuja teemapuistoja rantoineen. Maisemallisesti tärkeitä ominaisuuksia ovat kokonaisnäkymä etelästä ja Kluuvinlahden vesipeilin näkyminen sekä näkymän jatkuvuus ja avautuminen Töölönlahdelle. Radan varren korttelivyöhyke muodostaa Töölönlahden ja Eläintarhanlahden suurmaisematilan eteläosaan pitkänomaisen, aukioiden ja puistojen luonnehtiman uuden kaupunkimaisematilan. Alue hahmottuu tilasarjana läpi kuljettaessa ja alueelle muodostuu myös uusia poikittaisia näkymiä. Julkiset tilat johtavat kävelykeskustasta Töölönlahdelle, josta puistoalue jatkuu edelleen Keskuspuistoon. Töölönlahti jatkuu Kluuvinlahden kanavana ja edelleen puistoalueena sekä siihen liittyvinä vesiaiheina aina Kiasmalle asti. Alueen korkeusasemat ja tasaukset Tasauksilla tavoitellaan kokonaisuuden hahmottumista korkeammilta reuna-alueilta katsottuna sekä näkymien ja akselien jatkuvuutta eteläpohjoissuunnassa. Korkeudet laskevat reunoilta keskelle sekä laskevat keskialueella kohti Töölönlahtea siten, että näkymä etelästä Kluuvinlahden kautta Töölönlahdelle on koettavissa eri etäisyyksiltä.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 8 a Alueen tasaisuus asettaa erityisiä kaupunkikuvallisia vaatimuksia Finlandia-talon edusta-akselin, Töölönlahdenkadun poikittaisen osuuden sekä julkisten tilojen keskeisen osan yksityiskohtaiselle tasaussuunnittelulle. Tämä korostuu, koska katusuunnittelussa YTV ja HKL ovat esittäneet Töölönlahdenkadun mäkeä loivennettavaksi asemakaavaan nähden. Asemakaavan mukaan Makasiinipuisto porrastuu n. 40 cm kävelyakselia ylemmäksi. Tasoeroratkaisu on keskeinen tavoite eteläosan kaupunkikuvan ja jäsentymisen kannalta. Töölönlahden rannan tasaukset on määritelty siten, että rantapolut voivat jäädä tulvatilanteessa veden alle eikä rantavyöhykettä keinotekoisesti koroteta. Suuren mittakaavan jäsentäminen ja pääsuuntien huomioiminen Alueen suuret rakennukset, ympäristöaiheet ja akselit korostavat kokonaisuuden ja pääsuuntien hahmottumista. Pitkät dimensiot tulee jäsentää ja jakaa pituussuunnassa pienimittakaavaisemmiksi osiksi keskusta-arkkitehtuurin tapaan. Samoin suuret ympäristöaiheet tulee jäsentää pienemmiksi osiksi. Asemakaavan kaupunkirakenteen pääsuunnat, Finlandia-talon Musiikkitalon Eduskuntatalon julkisivusuunta sekä Sanomatalon Postitalon suunta, tulee ottaa huomioon jatkosuunnittelussa. Liikkuminen ja toiminnat alueella Asemakaavallisena tavoitteena on tarjota kaupunkilaisille mahdollisuuksia ulkoiluun, oleskeluun, auringonottoon ja luontoelämyksiin. Vedenäärelle pääsy ja rannan kokeminen eri tavoin on myös tärkeää. Tämän lisäksi puistoalueen tulee tarjota edellytyksiä kansalaistoiminnalle sekä erilaisille kaupunkitapahtumille ja ulkoilmakonserteille tukitoimintoineen sekä eri ikäryhmille. Tavoitteena on muodostaa pienilmastollisesti edullisia ulkona oleskelun alueita. Alue on osa kävelykeskustaa, jossa jalankulku sekä sen turvallisuus ja häiriöttömyys asetetaan etusijalle. Erityisenä tavoitteena on jalankulkualueiden, kevyen liikenteen yhteyksien ja julkisten kaupunkitilojen toiminnallinen ja kaupunkikuvallinen jatkuvuus niiden ylittäessä katutiloja. Tavoitteena on, että kulkija voi valita erilaisia reittejä joko rannan läheisyydessä tai keskellä puistoa tai radanvarren
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 9 a korttelien puiston puoleisten siipien edustalla. Samoin kuljettaessa alueen poikki pitää voida valita erilaisia oikaisevia reittejä. Toiminnallisesti vilkkain kohta on Makasiinipuiston edustalle muodostuva ja edelleen teemapuistoihin johtava jalankulun, oleskelun ja vesiaiheen akseli. Makasiinipuistolla on Esplanadin mittasuhteet ja se sijaitsee edullisesti pienilmaston kannalta ja avautuu etelään ja länteen. Se tarjoaa hyvät olosuhteet perillä ololle kahviloiden ulkoterasseille. Nykytaiteen museon suosittua edustaa vastapäätä oleva Musiikkitalon etelään kallistuva viherkansi muodostaa julkisen puistotilan. Puistoilla on omat toiminnalliset luonteensa. Tapahtumapuisto tarjoaa paikan suurille yleisötilaisuuksille. Makasiinipuisto luo keskeisen toimintapaikan alueelle. Teemapuistoissa ja kanavan rannoilla on tärkeää luoda mahdollisuuksia oleskeluun ja liikkumiseen veden partaalla. Radanvarren korttelien puiston puoleisiin rakennusosiin sekä Alvar Aallon kadun varteen tulee sijoittaa yleisöä palvelevia tiloja. Korttelialueen lomittuminen puistoon luo mahdollisuuksia monipuolisten toiminnallisten paikkojen muodostamiseen. Julkisten tilojen käyttäjiä ovat kaikki, eri-ikäiset kaupunkilaiset, lähiseudun asukkaat, tapahtumien yleisö ja matkailijat sekä alueella toimivien yhteisöjen työntekijät, vieraat ja opiskelijat. Jatkosuunnittelussa on tarkoitus selvittää alueelle soveltuvia ja toivottuja toiminnallisia tarpeita ja niiden ratkaisuja. Alueen läpi johtaa myös vilkkaasti liikennöidyt työmatkapyöräilyn reitit. Reittejä käytetään myös lenkkeilyyn ja kävelyyn. Sujuva liikkuminen Töölönlahden ympäri ja jatkossa radan yli Kaisaniemen puistoon ja edelleen Kaisaniemenlahden rantaan ovat tärkeitä tavoitteita Rakennusalat puistoissa Makasiinipuiston ja Tapahtumapuiston rakennusalat tarjoavat tilaa kesäkahviloille. Ne ovat helposti asiakkaiden ja huoltoliikenteen saavutettavissa ja avautuvat puistoon päin. Niitä täydentävät kortteleiden puiston puoleisten osien rakennusalat, joihin asemakaavan mukaan tulee sijoittaa palveluja puiston käyttäjille. Puistojen sisäosiin tai rannoille ei tule sijoittaa rakennusaloja eikä muita toimintoja, jotka edellyttävät huoltoajoa tai varastointia puistossa tai heikentävät muuten
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 10 a puiston käyttömahdollisuuksia. Vuodenaikojen ja vuorokaudenaikojen huomioiminen Vaikka kesä ja lämmin kevät ja syksy ovat vilkkainta puistojen monikäyttöaikaa, on pimeällä ajalla ja talvella myös tärkeä merkitys alueen käytössä. Tämä asettaa jatkosuunnittelussa vaatimuksia raittien käytettävyyteen ja alueen valaistukseen sekä vesiaiheiden ja nurmialueiden talvikauden ulkonäköön. Mannerheimintien varren julkisten rakennusten vyöhyke Kiasman ja Musiikkitalon välialue Kiasman ja Musiikkitalon tonttien kaltevien viherkansien välinen yleinen puistoalue viettää loivasti Mannerheimintien puolelta kohti Kansalaistoria. Asemakaavan ja yleissuunnitelman mukaan koko alue muuttuu nykyistä loivemmaksi ja helpommin kuljettavaksi. Keskustatunnelin asemakaavan muutoksen mukainen linjaus mahdollistaa kevyen liikenteen yhteyden Töölönlahdelta länteen Mannerheimintien alittavaa ratatunnelia pitkin. Musiikkitalon edusta ja sisäänkäyntiaukiot Musiikkitalon tontin Mannerheimintien varren ja Töölönlahden alueen sisäänkäyntiaukiot sekä Sibelius-akatemian sisäänkäynti- ja saattoaukio liittyvät saumattomasti yleisiin alueisiin ja Musiikkitalon saattoliikenne tulee järjestään suoraan Töölönlahdenkadulta eikä talon liikennettä saa johtaa itäpuolella puistojen tai kävelyalueiden kautta. Kiasmalta alkava Musiikkitalon edustan ja Finlandia-talon edustan jalankulku- ja näkymäakseli on tärkeä kaupunkikuvallinen elementti alueella. Finlandia-talon edusta Finlandia-talon julkisivua jatkava Hakasalmen kallioseinämä ja Musiikkitalon lämpiön julkisivu muodostavat voimakasta tilallisuutta muutoin avoimelle alueelle ja vaikuttavat koko alueen kaupunkikuvaan. Jalankulualueiden tulee hahmottua selkeinä ja johdonmukaisesti jatkuvina. Finlandia-talon edusta ja sisäänkäynnit sekä saatto- ja huoltoliikennetilat tulee yksityiskohdissaan mitoittaa ja rajata siten, että
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 11 a häiriöttömälle jalankululle ja pyöräilylle jää riittävät aina vapaana olevat tilat, alueet ja reitit. Töölönlahden keskeinen julkinen tila Kansalaistori Musiikkitalon ja Makasiinipuiston välinen julkinen tila on keskeinen ja eri suunnista näkyvä paikka. Se sijaitsee Eduskuntatalon edustalla ja sen kautta saavutaan alueelle. Kansalaistori liittyy kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti kiinteästi Makasiinipuistoon ja sen eteläiselle kivetylle ja istutetulle osalle Sanomatalon pohjoispuolella sekä Musiikkitalon ja Kiasman edusaukioihin. Kansalaistorilla on asemakaavan mukaan alueen toinen esiintymislava-alue. Vesiaiheet alkavat Kansalaistorilta ja johtavat kohti Töölönlahtea. Keskeinen viheraihe Viheraihe muodostaa maisematilan eteläisimmän kohdan lähestymissuunnan ja katsomisalueen. Viheraihe on käyttöpintaista puistoaluetta siihen liittyvine istutuksineen ja vesiaiheineen. Alueen nurmijaksojen korkeusasemien vaihtelu ja kallistaminen parantaa sen kokemista ja kaupunkikuvaa. Myös kasvillisuuden ja istutusten avulla korostetaan keskeisen elementin roolia ja visuaalista jatkuvuutta ja yhteyttä teemapuistoihin. Aktiivinen toiminnallinen alue vesiaiheineen sijoittuu Makasiinipuiston reunaan. Viheralueen länsireunassa on kanavalle johdattavan Musiikkitalon Finlandia-talon jalankuluakselin suuntainen vesiaihe. Näkymä Musiikkitalon lämpiöstä on tärkeä tarkastelunäkökulma keskialueen jatkosuunnittelulle. Töölönlahdenkadun poikittainen osuus puistossa Jalankuolosuhteiden, turvallisuuden ja viihtyisyyden takia kadun vierustoille molemmilla puolilla tulee muodostaa häiriötöntä ja turvallista kadun suuntaista jalankulun tilaa kadun ulkopuolelle. Jalankulkijoita ei tule johtaa liikkumaan välittömästi Töölönlahdenkadun ajoradan reunustalle. Kadun poikittaisella osuudella kadun kaistat mitoitetaan mahdollisimman kapeiksi toiminnan vaatimusten mukaisesti. Poikittainen osuus käsitellään materiaaleiltaan ja kaupunkikuvalliselta ilmeeltään osana alueen julkisia tiloja.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 12 a Kluuvinlahden kanava ja vesiaiheet Kluuvinlahti rantoineen ja sen vesipeili on alueen keskeinen kaupunkikuvallinen elementti, jonka ympärille puistotilat muodostuvat. Vesialueen oikea laajuus, rantaviivan muotoilu sekä eri puolilta avautuvat näkymien muodostaminen on keskeinen maisemasuunnittelutehtävä. Yleisenä periaatteena vesiaiheissa on käyttökelpoisuus kaikkina vuoden- ja vuorokaudenaikoina ja eri olomuodoissaan. Vesiaiheiden tulee olla esteettisesti elämyksellisiä ja toimivia jollakin tavalla ympäri vuoden. Eteläosan vesiaiheissa periaatteena on mahdollisimman voimakkaan efektin aikaansaaminen mahdollisimman pienellä vesimäärällä. Silta sijoitetaan siten, että se on alueen kulkureittien kannalta edullisessa paikassa. Sen kaupunkikuvallinen ratkaisu, korkeusasema ja kaiteet suunnitellaan jatkossa niin, että se ei estä Töölönlahden vesimaisematilan kokemista ja näkymistä etelästä. Teemapuistot ja tapahtumapuisto Teemapuistojen tavoitteena on luoda sarja tunnelmaltaan erilaisia pienoispuistoja. Puistokilpailun voittaneessa ehdotuksessa nämä oli nimetty teemoilla Urbaani puutarha (Makasiinipuisto), Runoilijoiden puutarha (rauhallista oleskelua ja lueskelua varten), Viattomuuden puutarha (lasten ja nuorten leikkipuistoksi) ja Romanttinen puutarha. Pohjoisin osa on Tapahtumapuisto esiintymisalueineen, joka on varattu ulkoilmatilaisuuksia ja -konsertteja varten. Puistojen väliin sijoittuu kaksi poikittaista jäsentävää pienoisvesiaihetta, vesikaskadia. Näiden äärelle syntyy puiston poikittaiset kulkuyhteydet sekä suojaisia oleskelupaikkoja. Puistojen ranta-alueille tulee muodostaa veden äärelle rantaan pääsyn ja rannassa oleskelun alueita ja paikkoja. Makasiinipuisto muodostaa eteläisimmän teemapuiston. Sen aurinkoinen edusta muodostaa vilkkaan oleskelu- ja liikkumisalueen elävien vesiaiheiden vierustalle. Puistoalue on rakennetun puiston siimeksessä olevaa oleskelun aluetta. Makasiinipuiston etäosaan muodostuu Kansalaistoria täydentävä oleskelualue, joka kivetään ja joka istutetaan puurivein tai puuruuduin.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 13 a Kasvillisuus Kasvillisuudella on suuri merkitys alueen kokonaisilmeeseen sekä tilanmuodostukseen ja lähimaiseman elävöitykseen. Kasvillisuuden sommittelulla ja määrällä ilmennetään maiseman vaihtumista kaupunkimaisesta luonnonmukaisempaan pohjoista kohti mentäessä. Lajiston tulee olla keskustapuistoon sopiva, monipuolinen ja jalopuuvoittoinen. Vuoden 2000 kukkapuiston suosio osoitti kukkaistutusten ja kukkivien kasvien merkitystä osana puistoa. Kasvillisuuden ja erityisesti puurivien sijoittelun tulee ja täydentää asemakaavan maisemallisia ja tilallisia periaatteita sekä tukea puistojen teeman mukaista käyttöä. Kasvillisuusvalinnoissa tulee ottaa huomioon myös eri vuodenajat. Radanvarren korttelivyöhykkeen julkiset tilat Valaistussuunnitelma Radanvarren korttelialueet lomittuvat puistoihin ja puistoja jakaviin kaskadiaukiovyöhykkeisiin. Alvar Aallon katu johtaa korttelien läpi. Kadun itäreunaan muodostuu korttelialueisiin kuuluvat sisäänkäyntiaukiot. Alvar Aallon kadun pohjoispäähän muodostuu kaupunkikuvallinen päätekohta, jonka kautta siirrytään Tapahtumapuiston alueelle. Korttelien puiston puoleisiin osiin muodostuu ravintola ja yleisötiloja terasseineen, jotka avautuvat edulliseen ilmansuuntaan ja ovat erityisesti puistossa liikkujien käytössä. Kortteleiden rakennussiipien väliin sijoittuvilla puistoilla tulee olla täsmällinen ja selkeä puutarhamaisen tiivis rajaus katuun. Kadulta siirrytään selvästi julkiseen puistoon kaupunkikeskustan tapaan. Rakennusten viereinen puistoalue ei saa hahmottua tonttien pihaksi tai pysäköintialueiksi. Puistoon työntyville tonteille rajataan rakennusten edustalle puistojalkakäytävät, joilta pääsee rakennuksien sisäänkäynneille. Asemakaavan mukaan puistonalueen ja julkisten tilojen valaistuksesta tulee laatia erillinen kokonaissuunnitelma. Valaistus on tärkeä keino alueen kokonaisuuden hahmottamisessa. Valaistusvaikutelma ja - kalusteiden ryhmitys täydentää ja tukee alueen kaupunkikuvallista ja maisemallista kokonaisuutta ja liittää sitä Töölönlahtea ympäröiviin
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 14 a puistoihin. Pintamateriaalit ja kalusteet Asemakaavan mukaan puistoalueiden kivetyillä alueilla sekä julkisissa tiloissa tulee suosia luonnonkiveä. Materiaalien valinnan, alueiden jatkuvuuden ja vyöhykkeiden tulee tukea kokonaissommitelmaa ja sopeutua sen elementteihin. Materiaaleilla voidaan jaksottaa pitkiä kävelyakseleita. Kävelyalueiden tulee olla tasaisia, helposti ja turvallisesti käveltäviä, käyttömukavuudeltaan korkeatasoisia ja kaupunkimaisia. Kävelyalueilla ei tule käyttää lohkopintaista noppa- tai muuta kiveä eikä nurmisaumattua kiveä. Konserttiyleisön täytyy päästä juhlakengillä alueelle. Alueen kalustus on Helsingissä käytettävää kalustetyyppiä, jonka materiaaleina ovat puu ja metalli. Kalusteilla luodaan puiston tunnelmaa ja niillä on suuri merkitys alueen käyttöarvoon. Yleisten alueiden yleissuunnitelma sekä siitä seuraavat jatkotoimenpiteet Yleissuunnittelualue on laaja kokonaisuus, joka sisältää useita erilaisia julkisia tiloja, alueita ja paikkoja, joilla on monia erilaisia toiminnallisia ja kaupunkikuvallisia vaatimuksia sekä kunnallisteknisiä ja vesiteknisiä ratkaisuja. Yleissuunnitelma perustuu pääosin asemakaavaan. Suunnitelmassa on kuitenkin keskeneräisiksi jääneitä tai luonnosmaisesti käsiteltyjä osia erityisesti eteläosassa. Myös kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen kokonaisuus sekä puistojen suunnitelmat ovat osittain keskeneräisiä sekä kaaviomaisesti ja pelkistetysti esitettyjä. Alueen toimintoja ei ole käsitelty riittävästi. Näistä syistä jatkosuunnitteluun yhteydessä tulee yleissuunnitelmaa tarkistaa. Valmiin työn arviointi sekä esirakentamisesta aiheutuvien kohonneiden kustannusten alentaminen edellyttävät yleissuunnitelman tarkistamista Tapahtumakentän täytön laajuuden ja korkeusasemien osalta. Myös eri osien hankekohtaisen suunnittelun eteneminen esim. Tanssimakasiinin sekä pysäköintilaitoksen sisäänajokohdan hankesuunnittelu tuo muutoksia ja uusia täsmentyneitä lähtökohtia osa-alueiden jatkosuunnittelulle.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 15 a Töölönlahden yleisten alueiden jatkosuunnitteluperiaatteet Yleissuunnitelman tarkistaminen ja alueen kokonaisuus - Jatkosuunnitteluun tulee liittää yleissuunnitelman tarkistaminen - Yleissuunnitelman tarkistamisen keskeinen tavoite on muodostaa koko alueesta maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti yhtenäinen, korkeatasoinen alueen arvon mukainen kokonaisuus, jonka erilaiset ja monipuoliset elementit ja osat liittyvät luontevalla tavalla toisiinsa. - Jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon asemakaavan kokonaisuutta, maisemakuvaa, kaupunkikuvaa ja mittakaavallista jäsentämistä sekä osa-alueita ja toimintoja koskevat tavoitteet sekä esityslistalla olevat jatkosuunnitteluperiaatteet. - Musiikkitalon ja Finlandia-talon monumentaalista ilmettä ja edusta-akselia vastapäätä, edullisen pienilmaston puolelle, muodostetaan vapaammin muotoiltuja teemapuistoja rantoineen. - Töölönlahti on osa kävelykeskustaa, ja siitä tulee muodostaa korkeatasoinen vapaa-ajan alue, jossa on turvalliset, autottomat ja häiriöttömät jalankulun ja kevyen liikenteen sekä oleskelun olosuhteet. Puistoalueiden ja Kluuvinlahden laajuus - Tapahtumakentän rantaviivan sijaintia tarkistetaan supistamalla yleissuunnitelman täyttöaluetta n. 20 25 m ja tarkistamalla korkeusasemaa esirakentamisen kustannuksien alentamiseksi. Tapahtumakentän käyttökelpoisuus tulee kuitenkin säilyttää asemakaavan tavoitteen mukaisena. - Teemapuistoja laajennetaan ja Kluuvinlahden vesialuetta kavennetaan n. 10 15 m. Kluuvinlahden siltaa lyhennetään n. 10 m. Puistoalueiden pinta-alan tulee olla vähintään
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 16 a Puistot ja toiminnat Kansalaistori asemakaavan mukainen. - Asemakaavan saaren poistaminen kompensoidaan rantaviivan sekä kaskadien ja Kluuvinlahden kohtaamisalueiden elävällä muotoilulla. - Kluuvinlahden vesimaiseman tilallisuutta korostetaan siten, että Tapahtumapuiston rantaa suunnataan jatkossa enemmän lounaaseen, edulliseen ilmansuuntaan. Kluuvinlahden eteläpään puiston rantaviiva sijoitetaan siten, että Hakasalmen huvilan julkisivu heijastuu lahteen. - Puistojen ilmeen tulee olla elävä ja monipuolinen. Toiminnallisten järjestelyjen, kasvillisuusvalintojen ja sommittelun, kalustuksen ja valaistuksen tulee tukea puistojen teeman mukaista käyttöä. - Puistoihin ja rannoille muodostetaan useita erilaisia paikkoja perilläoloon ja oleskeluun eri-ikäisille kaupunkilaisille sekä matkailijoille. Kluuvinlahden eteläpään puiston liikkumis- ja oleskelumahdollisuuksia lisätään. - Rakennuksia tai huoltoajoajoa tai varastointia tarvitsevia toimintoja ei sijoiteta puistojen sisäosiin tai rannoille. - Kansalaistori sommitellaan jatkossa kaupunkikuvallisesti asemakaavan ympäristöaiheiden kohtaamisalueena sekä toiminnallisena saapumisaukiona Töölönlahden puistoalueelle. Istutettuja alueita ja puurivejä ja -ryhmiä lisätään. Kansalaistorista ei muodosteta laajaa kivettyä aukiota. - Esiintymisalueen tai alueiden paikkojen sijoittelu sovitetaan yhteen Musiikkitalon ja Kiasman esiintymisaluesuunnitelmien kanssa. Musiikkitalon ja Finlandia-talon edusta-akseli
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 17 a Makasiinipuiston edusta Vesiaiheet - Musiikkitalon edustan ja sen jalankulku- ja pyöräilyak jatkosuunnittelussa otetaan huomioon liikkumisen ja näkymien jatkuvuus Töölönlahdelle sekä myös näkymät Musiikkitalon lämpiöstä. Asemakaavan mukainen Töölönlahdelle johdattava vesiaihe sijoitetaan akselin varteen puistoon. - Finlandia-talon edusta ja sisäänkäynnit sekä saatto- ja huoltoliikennetilat tulee yksityiskohdissaan mitoittaa ja rajata siten, että häiriöttömälle jalankululle ja pyöräilylle jää riittävät aina vapaana olevat tilat, alueet ja reitit. - Musiikkitalon saattoliikennettä ei saa johtaa puistoalueen tai kävelyalueiden kautta. Musiikkitalon saattoliikennetilan suunnitelmaa tulee muuttaa. - Makasiinipuiston edusta-akselia kehitetään teemapuistoihin johtavana istutuksiltaan elävänä kävelyreittinä sekä Espan kaltaisena promenadipuistona. Edustan kävelyreitin varressa lisätään istutuksia. - Makasiinipuiston edustan vesiaihetta kehitetään muodostamalla siihen paikkoja ja alueita joissa voi oleskella ja istuskella häiriöttömästi vesiaiheiden äärellä. - Eteläosan vesiaiheita kehitetään jatkossa ilmeeltään elävämmiksi ja monipuolisemmiksi. Niissä tulee olla jatkuvuutta, joka johdattaa visuaalisesti kohti Kiasman altaalta Musiikkitalon ja Finlandia-talon edustan suunnassa kohti Töölönlahtea. Korkeusasemat, tasaukset ja tulvareitit - Yksityiskohtainen tasaussuunnittelu tulee tehdä siten, että näkymä- ja jalankulkuakselien jatkuvuus hahmottuu kaupunkikuvassa ja ettei Töölönlahden kadun poikittaisen osuuden korkeus korostu pitkissä näkymissä. - Makasiinipuiston korkeusaseman tulee olla asemakaavan
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 18 a mukaisesti edusta-akselia korkeammalla. Tulvareitti tutkitaan edustan vesiaiheen oleskelualueen yhteyteen hieman kävelyakselia alemmalle tasolle. - Kluuvinlahden vedenpintaa korotetaan tasoon n.+1.0, jotta vesiaiheet hahmottuvat kaupunkikuvassa jatkuvina etelästä Töölönlahdelle asti. - Töölönlahdenkadun korkeusasemaa lasketaan yleissuunnitelmaan nähden lähemmäksi asemakaavan mukaista korkeutta siten, että pysäköintilaitoksen oviaukot Hakasalmen kallioseinämässä voidaan rakentaa asemakaavan mukaiseen korkeustasoon. Töölönlahdenkadun poikittainen osuus ja alueiden rajaukset - Töölönlahdenkadun poikittainen osuus tulee sovittaa kaupunkikuvallisesti ja materiaaleiltaan osaksi keskiakselin julkisia tiloja. Kadun molemmin puolin sen viereisille alueille muodostetaan kadun suunnassa häiriötöntä ja turvallista jalankulkutilaa. Kadun ylitykset tehdään riittävän leveinä, raittien kannalta jatkuvina ja turvallisina. - Osa-alueitten väliset rajaukset suunnitellaan keskustan julkisten tilojen ja arkkitehtuurin tapaan täsmällisesti. Tämä koskee erityisesti katu-alueiden ja puisto- sekä aukiotilojen välisiä rajoja. - Katusuunnittelussa ja liikenneympäristön yksityiskohtien jatkosuunnittelussa ajoneuvokaistat ja -tilat sekä ajogeometriat tulee mitoittaa toimivan keskustakäytännön mukaan tarkasti ja välttäen yliväljyyttä. Suuren mittakaavan jakaminen ja jäsentäminen pienempiin osiin - Alueen nykyiset rakennukset ja musiikkitalo sekä näiden väliin jäävät tilat ovat poikkeuksellisen suurimittakaavaisia keskustankin oloissa. Yleisten alueiden suurimittakaavaiset julkisten tilojen akselit, osa-alueet ja ympäristöaiheet tulee jatkossa jakaa ja jäsentää pienimittakaavaisemmiksi alueiksi, osiksi ja aiheiksi. Vuodenajat ja vuorokauden ajat
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 19 a Valaistussuunnitelma - Puistojen ja julkisten tilojen tulee olla käyttökelpoisia kaikkina vuodenaikoina ja vuorokauden aikoina. Talviaikainen käyttö tulee ottaa huomioon jatkosuunnittelussa. - Alueelle laaditaan erillinen kaikki julkiset tilat ja puistot käsittävä valaistussuunnitelma. Valaistuksella tuodaan esiin alueen kaupunkikuvallinen kokonaisuus ja sen erilaiset osat. - Valaistuksessa käytetään koko alueella jalankulkijan mittakaavaan sovitettua valaisinkorkeutta ja hyvää valon värintoistoa. Jatkotoimenpiteet Kaupunkisuunnitteluvirasto on neuvotellut suunnitelmien kehittämisestä rakennusviraston kanssa. Virastot jatkavat yhteistyötä yleisten alueiden toteutussuunnittelussa ja kaupunkisuunnitteluvirasto laatii alueelle toteutukseen tähtäävän liikennesuunnitelman. Rakennusvirasto käynnistää kesällä 2007 Töölönlahden eteläosan julkisten tilojen toteutussuunnittelun sekä vesitekniikkaa koskevat jatkoselvitykset. Työhön kuuluu myös yleissuunnitelman tarkistaminen tarvittavassa laajuudessa. Tavoitteena on, että eteläosan alueet (Musiikkitalon ympäristö, Makasiinipuisto, Kansalaistori sekä Töölönlahdenkatu) valmistuvat 2010, samaan aikaan Musiikkitalon kanssa. Pohjoisosa suunnitellaan v. 2008 2009 ja se rakentaminen alkaa 2009 2010. EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä tiedoksi Töölönlahden yleisten alueiden yleissuunnitelman ja hyväksyä esityslistalla olevat Töölönlahden yleisten alueiden jatkosuunnitteluperiaatteet ja lähettää ne yleisten töiden lautakunnalle toteutussuunnittelun pohjaksi. Kirje yleisten töiden lautakunnalle Lisätiedot: Forssén Ilpo, projektipäällikkö, puhelin 310 37199
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vp/4 20 a Lahti Sanna, arkkitehti, puhelin 310 64424 Saransaari Leena, diplomi-insinööri, puhelin 310 37193 Narvi Seija, insinööri, puhelin 310 37255 LIITTEET Liite 1 Töölönlahden yleiset alueet, yleissuunnitelma Liite 2 Asemakaavan havainnekuva Liite 3 Töölönlahden yleisten alueiden yleissuunnitelma, raportti, osa 1 (vain linkkinä) Liite 4 Töölönlahden yleisten alueiden yleissuunnitelma, raportti, osa 2 (vain linkkinä) Liite 5 Töölönlahden yleisten alueiden yleissuunnitelma, raportti, osa 3 (vain linkkinä) Liite 6 Töölönlahden yleisten alueiden toteutuskustannukset