Lausunto SM1693879 1 (5) 00.00.01.00.00 SMDno-2015-2179 Eduskunnan talousvaliokunta HE 228/2016 vp; Vastine talousvaliokunnalle Yleistä Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa nousi voimakkaasti esiin huoli siitä, että vahinkovakuutustoimintaan ulotetaan esityksen ensimmäisen lakiehdotuksen sääntely täysimääräisesti siltä osin kuin on kyse asiakkaan tunnistamisesta ja kotimaisten poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden tunnistamisesta ja tällaisten henkilöiden asiakassuhteen tehostetusta seurannasta. Vastaava huoli on esitetty rahapelitoiminnan osalta. Direktiivin soveltamisala on lainsäädännölle asetettu minimitaso. Direktiivissä asetetaan jäsenvaltioille kuitenkin nimenomainen velvollisuus laajentaa soveltamisalaa riskiperusteisesti sellaisiinkin ilmoitusvelvollisiin, jotka eivät sisälly direktiivin pakolliseen soveltamisalaan. Pakolliseen direktiivin soveltamisalaan kuuluu finanssisektorin toimijoiden lisäksi useita ilmoitusvelvollisten ryhmiä kuten rahapeliyhteisöt, lakimiehet ja tilintarkastajat. Vakuutustoiminnan osalta on huomattava, että direktiivi edellyttää jäsenvaltioiden sisällyttävän soveltamisalaan vähintään henki- ja sijoitusvakuutustoiminnan. Direktiivi edellyttää, että kaikki ilmoitusvelvolliset tunnistavat poliittisesti vaikutusvaltaiset henkilöt, mikä menee pidemmälle kuin kansainväliset suositukset (OECD:n alaisen FATF:n suositukset). FATF:n suosituksen mukaan kuitenkin kaikkien finanssisektorin toimijoiden tulisi tunnistaa nämä henkilöt. Sisäministeriö huomauttaa myös, että direktiivissä asetetaan henki- ja sijoitusvakuutustoimintaa harjoittaville lisävelvollisuus tunnistaa poliittisesti vaikutusvaltaiset henkilöt myös vakuutusten edunsaajien osalta, ei pelkästään vakuutuksen ottajan osalta (lakiehdotuksen 3 luvun 5 ). Direktiivissä poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden tunnistamisvelvollisuus ja siihen liittyvä seuranta on myös tarkoitettu samantasoiseksi riippumatta siitä, onko kyse ulkomaisista vai kotimaisista asiakkaista. Sisäministeriö korostaa, että lakiehdotuksen valmistelussa on huomioitu Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja Suomen perustuslain vaatimus syrjinnän kiellosta, joka koskee kaikkia EU:n ja Suomen alueella olevia henkilöitä. Lainsäädännön soveltamisala - vakuutustoiminta Suomen lainsäädäntö lähtee siitä, että mikä tahansa rikos voi muodostaa rahanpesun esirikoksen. Näitä ovat myös erilaiset rikoslaissa tarkoitetut vakuutuspetokset. Suomessa on pidetty rahanpesun riskien perusteella tarpeellisena laajentaa soveltamisala koskemaan vahinkovakuutustoimintaa jo vuonna 1998 ja työeläkevakuutustoimintaa vuonna 2008. Riskiperusteinen soveltamisalan laajennus kaikkeen vakuutustoimintaan on direktiivin mukaista kansallista lisäsääntelyä, mutta tarpeellisuuden ja vaikutusten arviointi on tehty jo aiemman lainsäädännön yhteydessä. Poliisiammattikorkeakoulu on vuonna 2015 tehnyt sisäministeriön toimeksiannosta tutkimuksen kansallisista rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskeistä, minkä valossa tilanne ei vaikuttaisi muuttuneen. Tutkimuksessa on hyödynnetty kansainvälisiä uhka- ja riskiarvioita ja selvityksiä sekä käytetty ns. asiantuntijapaneelimenettelyä. Tutkimuksessa kyselyyn vastanneet vakuutusyhtiöiden edustajat ovat nostaneet esiin muun muassa riskejä, joita voi liittyä vahinkovakuuttamiseen. Tutkimus ei nostanut esiin erityisiä työeläkevakuuttamiseen liittyviä riskejä. Vahinkovakuuttamisen osalta on syytä huomata, että riskejä on eri tasoisia maan vakuutustoiminnan rakenteesta ja vakuutuksen tyypistä riippuen. Vaikka yksittäinen vakuutustyyppi ei sellaisenaan muodostaisi merkittävää rahanpesun tai terrorismin rahoittamisen riskejä, niitä on silti mahdollista vakuutuspetosten avulla hyödyntää rahanpesuun tai lainvastaisen toiminnan rahoittamiseen. Toisaalta esimerkiksi kodin vahinkovakuutus tai ajoneuvovakuutus voi olla alhaisen riskin tilanne silloin, kun kyse on pääasiallisena kotina käytettävästä asunnosta tai henkilökohtaisessa käytössä olevasta ajoneuvosta. Riskit kuitenkin voivat kohota, jos asiakas esimerkiksi omistaa suuren määrän asuntoja tai ajoneuvoja. Näin ollen pelkkä alhainen vakuutusmaksu ei automaattisesti tarkoita alhaista rahanpesun tai terrorismin rahoittamisen riskiä. Riskit muodostuvat useista tekijöistä, kuten pienestä kiinnijäämisen riskistä ja petosten helppoudesta ja houkuttavuudesta. Jopa palvelun ja tuotteiden volyymi voi olla riski yhdistettynä valvonnan keveyteen. Postiosoite: Käyntiosoitteet: Puhelin: Virkasähköpostiosoite: Sisäministeriö Erottajankatu 2 Vaihde kirjaamo@intermin.fi PL 26 Helsinki 0295 480 171 www.intermin.fi 00023 Valtioneuvosto Faksi: 09 1604 4635
Sisäministeriö Lausunto 2 (5) Yksittäisiä petoksia voi olla vaikea havaita rahanpesuksi tai terrorismin rahoittamiseksi. Terrorismin rahoittamisen osalta lainvalmistelussa on huomioitu myös FATF:n vuonna 2015 laatima terrorismin rahoittamisen kohoavia riskejä koskeva selvitys, josta ilmenee, että vahinkovakuutusyhtiöitä on käytetty enenevässä määrin hyväksi terroristivarojen keräämiseen (FATF: Emerging Terrorist Financing Threats, 21.10.2015, esimerkkitapaus liitteenä). Lakiehdotukseen on sisällytetty valtioneuvostolle asetuksenantovaltuus. Valtioneuvoston asetuksessa on mahdollista huomioida erikseen tilanteita, joissa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskejä pidetään vähäisinä. Vähäisen riskin tilanteissa soveltamisalaan kuuluvat yritykset voisivat keventää asiakkaan tuntemismenettelyjään. Asetuksen on tarkoitus tarjota yrityksille tukea näiden omien riskiarvioiden lisäksi. Asetuksen valmistelun yhteydessä on myös mahdollista tarkentaa lakiehdotuksen mukaista yksinkertaistettua asiakkaan tuntemismenettelyä. Tämä lakiehdotuksen perustelujen mukaan voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kerättävien henkilötietojen lukumäärä on pienempi eikä tietoja ole tarpeen tarkistaa useasta lähteestä. Asetuksen yhteydessä on tarkoitus arvioida myös, mitä menettely tarkoittaisi koko ehdotetun 3 luvun osalta, mukaan lukien poliittisesti vaikutusvaltaisia henkilöitä koskeva säännös. Asetuksen valmistelu on tarkoitus käynnistää lähiaikoina siten, että luonnos on hallintovaliokunnan käytettävissä. Asetuksen valmistelussa on myös tarkoitus ottaa huomioon kaikki ilmoitusvelvollisten ryhmät kokonaisuutena. Yksinkertaistettu asiakkaan tuntemismenettely Lainsäädäntö mahdollistaa jo nyt eri tasoisia asiakkaan tuntemismenettelyjä. Tämä ei muuttuisi ensimmäisen lakiehdotuksen myötä. Ensinnäkin lakiehdotuksessa säädetään asiakkaan normaalin tuntemismenettelyn lisäksi mahdollisuudesta soveltaa yksinkertaistettua menettelyä silloin, kun kyse on esimerkiksi asiakassuhteesta, palvelusta tai tuotteesta, jonka osalta rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskejä pidetään vähäisinä (3 luvun 8 ). Toiseksi menettelyä tulisi tehostaa silloin, kun riskejä pidetään korkeina (3 luvun 10 ). Menettelystä riippumatta voimassa olevan rahanpesulain tavoin ensimmäinen lakiehdotus (3 luvun 4 ) edellyttää lähtökohtaisesti kaikkien asiakassuhteiden jatkuvaa seurantaa poikkeavan toiminnan havaitsemiseksi. Vakuutustoiminnan osalta tämä voisi tarkoittaa erityisesti vahinkotapahtumien seuraamista yksittäisen asiakkaan osalta. Asiakassuhteen jatkuva seuranta on eri asia kuin tuntemismenettely. Riittävän tasoinen jatkuva seuranta on ainoa tapa havaita epäilyttävät liiketoimet, joiden havaitseminen on koko lainsäädännön tarkoitus. Lakiehdotuksen mukaan kaikki lain soveltamisalaan kuuluvat ilmoitusvelvolliset, mukaan lukien vakuutusyhtiöt ja rahapeliyhteisöt, voivat itse arvioida sekä toimintaansa ja asiakassuhteisiinsa liittyviä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskejä että sitä, minkälaiset menettelyt ovat riittävät. Sisäministeriö korostaa, että lakiehdotus ei estä yksinkertaistetun asiakkaan tuntemismenettelyn soveltamista, jos ilmoitusvelvollinen itse pitää yksittäistä palvelua tai tuotetta alhaisen riskin tilanteena. Lakiehdotus myös jättää yrityksille riittävästi joustoa sen osalta, minkälaisia menettelyjä on tarpeen soveltaa. Poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden tuntemisvelvollisuus Lakiehdotuksessa säädetään lisävelvollisuudesta, joka koskee poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden tunnistamista ja näiden asiakassuhteen tehostettua seurantaa normaalien asiakkaan tuntemistoimien lisäksi. Neljännen rahanpesudirektiivin mukaisesti velvollisuus ulotettaisiin koskemaan ulkomaisten asiakkaiden ohella myös kotimaisia asiakkaita. Jokaisen ilmoitusvelvollisen tulisi tunnistaa ovatko sen asiakkaat tai ovatko nämä olleet merkittävää vaikutusvaltaa käyttäviä henkilöitä tai onko niiden asiakkaina olevien yritysten johdossa tällaisia henkilöitä. Laajemmalla velvollisuudella kieltämättä on kustannusvaikutuksia ja hallinnollista taakkaa lisäävää vaikutusta siinä tapauksessa, että ilmoitusvelvollisella ei ole ollut ulkomaisia asiakkaita. Säännöksen soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden lukumäärä myös kasvaisi huomattavasti. Vaikutukset näkyisivät kuitenkin enemmän ilmoitusvelvollisen toiminnassa kuin yksittäisen asiakkaan arjessa. Tyypillisesti asiakas ei huomaa rahanpesulain soveltamista muutoin kuin asiakkaan tuntemistietoja tarkistettaessa tai jos ilmoitusvelvollinen joutuu rajoittamaan palvelun tarjoamista tai keskeyttämään liiketoimen. Ottaen huomioon, että lainsäädäntö joka tapauksessa edellyttäisi kaikkien asiakassuhteiden jatkuvaa seurantaa, poliittista vaikutusvaltaa koskevan asiakassuhteen seurannan voisi lakiehdotuksen jättämän jouston turvin toteuttaa osana jatkuvaa asiakassuhteen seurantaa. Se, minkälainen tehostetumpi seuranta riittäisi, olisi kunkin yksittäisen ilmoitusvelvollisen omassa harkinnassa, huomioiden riskit. Tämä ei muutu voimassa olevaan lakiin verrattuna. Useissa tapauksissa jatkuvan ja tehostetun seurannan ero olisi todennäköisesti pieni. Näin ollen PEPvelvollisuuden tuoma lisätaakka on pienempi kuin eräissä lausunnoissa on annettu ymmärtää. Lakiehdotus ei myöskään edellytä johdon suostumusta jokaisen yksittäisen vakuutuksen osalta, kuten lausunnoissa tuodaan esiin, vaan asiakassuhteen aloittamisen osalta. Poliittista vaikutusvaltaa koskevan tiedon merkitys Osa talousrikollisuudesta, mukaan lukien rahanpesu ja terrorismin rahoittaminen, on muuttunut yhä ammattimaiseksi toiminnaksi, jossa pyritään lainvastaisen toiminnan ja peiteyritysten lisäksi hyödyntämään myös laillista yritystoimintaa ja mitä monimutkaisempia yritys- ja omistajajärjestelyjä. Näitä järjestelyjä voidaan hyödyntää
Sisäministeriö Lausunto 3 (5) varojen kätkemiseen. Tämä edellyttää omistusosuuksien ja merkittävän vaikutusvallan käytön tunnistamista direktiivin edellyttämällä tavalla. Myös rikoksen tuottaman hyödyn jäljittäminen ja takaisinsaaminen on sitä vaikeampaa, mitä monimutkaisempia järjestelyjä toimintaan liittyy. Tästä voi aiheutua yritysten lisäksi valtiollekin vahinkoa esimerkiksi verotulojen menetysten muodossa tai ongelmia rikoksen tuottaman hyödyn takaisin perinnässä. Hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten tavoitteena on osaltaan tukea jo aiemmin hyväksyttyjä lainsäädännön muutoksia erityisesti konfiskaation osalta sekä talousrikosten torjuntaa. Myös Suomessa talousrikokset ovat toinen suurimmista rahanpesun esirikosten ryhmistä. Sisäministeriö korostaa poliittisen vaikutusvallan merkitystä osana lahjontarikosten ja talousrikosten ennalta estämistä ja paljastamista. FATF:n laatimat selvitykset osoittavat, että niissä tapauksissa, joissa poliittisesti vaikutusvaltaiset henkilöt pesevät rikoksen tuottamaa hyötyä lahjontarikosten seurauksena, nämä ovat muun muassa käyttäneet hyväksi ulkomaisten rahoituslaitosten ja offshore-yritysten lisäksi kotimaisia finanssisektorin toimijoita, yritysten ajoneuvoja ja asianomaisen henkilön lähipiiriä (yhtiökumppanit ja perheenjäsenet). FATF:n selvityksissä poliittisesti vaikutusvaltaisia henkilöitä on pidetty riskihenkilöinä rahanpesun näkökulmasta nimenomaan heidän asemansa vuoksi. Korruption ja rahanpesun läheinen yhteys sekä poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden rooli nousevat voimakkaasti esiin näissä selvityksissä. (FATF: Laundering the proceeds of corruption, 29.7.2011; Specific Risk Factors in the Laundering of the Proceeds of Corruption, 2.7.2012) Vaikka lahjonta ei olekaan Suomessa kansainvälisesti vertailtuna merkittävä ongelma, Suomella on velvollisuus varmistaa EU-lainsäädännön täysimääräinen täytäntöönpano, ottaen huomioon sisämarkkinoiden luonteen. Siinäkin tapauksessa, että rahaa ei varsinaisesti pestäisi esimerkiksi vahinkovakuutusyhtiön avulla, vakuutusyhtiön rooli omaisuuden laajuuden kartoituksessa on oleellinen. Asiakkaina voi olla myös yrityksiä. Näiden osalta on huomattava, että seurannan kohteena olisi ensisijaisesti asiakkaana oleva yritys tai yhteisö (myös asunto-osakeyhtiö), ei yksittäinen sen hallituksessa oleva poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö. Esimerkiksi työeläkevakuutusten osalta vakuutuksen ottaa tyypillisesti yritys työntekijöilleen, jolloin on tärkeää, että lain soveltamisalaan kuuluvat ilmoitusvelvolliset tunnistavat näiden omistajat ja muuta merkittävää päätös- tai vaikutusvaltaa käyttävät henkilöt kaikilta osin. Yrityksen omistusosuuksien ja erilaisen vaikutusvallan käytön havaitseminen on oleellinen osa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjuntaa. Suomessakin on esiintynyt erilaisten omistusjärjestelyjen kuten hallintayhtiöiden hyödyntämistä talousrikosten tekemiseen ja rahanpesuun. Riskiperusteisessa sääntelyssä täydellisten poikkeusten myöntäminen laintasolla ei ole perusteltua - poikkeukset vesittäisivät riskiperusteisen lähestymistavan, joka on koko lainsäädännön lähtökohta. Tästä syystä yhtään ilmoitusvelvollisten ryhmää ei ole vapautettu lakiehdotuksessa PEP-velvollisuudesta kokonaan. Menettelyjä sen sijaan voidaan arvioida yksittäisten alhaisen riskin tilanteiden osalta. Sisäministeriö korostaa, että ns. PEP-velvollisuus ei ole kansallista lisäsääntelyä, vaan se perustuu suoraan neljänteen rahanpesudirektiiviin ja koskee kaikkia lainsäädännön alaan kuuluvia ilmoitusvelvollisia. Myös velvollisuuden laajentaminen kotimaisiin asiakkaisiin perustuu direktiivin vaikutusten arviointiin. Jo voimassa olevassa rahanpesulaissa on vastaava velvollisuus ja se koskee direktiivin vaatimalla tavalla jo nyt kaikkia ilmoitusvelvollisia, myös vahinko- ja työeläkevakuutusyhtiöitä, kun kyse on ulkomaisista asiakkaista. Jäsenvaltio ei saa myöskään muuttaa poliittisesti vaikutusvaltaisen henkilön määritelmää, vaan sen tulee kattaa kaikki direktiivissä tarkoitetut henkilöt. Vahinko- ja työeläkevakuutusyhtiöt ja poliittisesti vaikutusvaltaiset henkilöt Edellä mainituista syistä sisäministeriö pitää perusteltuna, että poliittista vaikutusvaltaa koskeva tieto kysytään kaikilta vakuutusyhtiöiden asiakkailta. Vakuutuksia myös myydään usein pakettina, jolloin tieto voitaisiin joutua kysymään joka tapauksessa sellaisen vakuutuspalvelun vuoksi, johon voi liittyä merkittäviäkin rahanpesun riskejä. Johdon suostumusta ei myöskään tarvita jokaiselle uudelle vakuutukselle, vaan kertaluonteisesti asiakassuhdetta aloitettaessa. Alhaisen riskin tilanteita ja tuntemismenettelyitä on mahdollista erikseen arvioida asetuksen valmistelun yhteydessä. Eräiden lakisääteisten oleellisesti sosiaaliturvaan sisältyvien vakuutusten osalta on kuitenkin jo lainvalmistelun yhteydessä arvioitu, että nämä vakuutukset liittyvät läheisesti vakuutettujen henkilöiden perusturvaan ja siten perusoikeussääntelyyn, ja asiakas voisi joutua perusturvan näkökulmasta erilaiseen asemaan riippuen siitä kuka palvelun hankkii ja mistä palvelu ostetaan. Yksinkertaistetulle asiakkaan tuntemismenettelylle ei olisi arvion mukaan estettä siinäkään tapauksessa, että asiakas tai yrityksen johtoon kuuluva henkilö on poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö. Näihin vakuutustilanteisiin ei ole myöskään arvioitu liittyvän merkittäviä rahanpesun tai terrorismin rahoittamisen riskejä. Rahapeliyhteisöt ja poliittisesti vaikutusvaltaiset henkilöt Rahapelitoiminnan osalta rahanpesulakia koskevat poikkeukset tulee perustella Euroopan komissiolle alhaisilla rahanpesun riskeillä. Asetuksen tasolla on kuitenkin mahdollista arvioida erikseen alhaisen riskin pelipalveluita, joiden osalta menettelyjä voitaisiin keventää. Sisäministeriö kiinnittää huomiota lakiehdotuksen perusteluihin, jotka koskevat 3 luvun 2 :ää. Niiden mukaisesti asiakassuhteen perustamisena pidetään ainoastaan asiakkaan rekisteröintiä eri tavoin, kuten pelitilin avaamista. Näin ollen asiakassuhteen seurantavelvollisuudet, ml.
Sisäministeriö Lausunto 4 (5) PEP-velvollisuus, koskevat käytännössä pelkästään rekisteröityjä asiakkaita, eikä säännösten soveltamisen näiden osalta pitäisi olla ongelma. Rahapelien osalta direktiiviin perustuva yksittäisiä pelien osallistumismaksuja koskeva 2 000 euron kynnysarvo tarkoittaa myös sitä, että suurin osa tavallisista kuluttajista kuten loton pelaajista jäisi kokonaan asiakkaan tunnistamisen ulkopuolelle. Asiakasta ei tarvitse tunnistaa muiden kuin kynnysarvon ylittävien yksittäisten tai toisiinsa liittyvien pelisuoritusten osalta. Näin ollen FRV Evon toissijainen ehdotus siitä, että velvollisuus koskisi enintään kynnysarvon ylittävää pelaamista satunnaisten pelisuoritusten osalta, toteutuu jo lakiehdotuksessa. Rahapeliyhteisön osalta on myös syytä huomata, että tuleva rahapeliyhtiö on valtion kokonaan omistama yritys direktiivin ja lakiehdotuksen tarkoittamalla tavalla. Tämä tarkoittaa, että sen hallinto-, johto- ja valvontaelimen jäsenet ovat poliittisesti vaikutusvaltaisia henkilöitä. Tietojenluovutukset ja edunsaajarekisterin siirtymäaika Kaikkien tietojen luovuttamista koskevat säännökset perustuvat arvioon siitä, mikä on mahdollista ja riittävää, ottaen huomioon yksityisyyden suojaa koskevat perusoikeussääntelyn ja tietosuojalainsäädännön asettamat rajoitukset. Finanssialan keskusliiton ehdottamia muutoksia ei ole katsottu mahdolliseksi tehdä ennen kuin EU:n uuden tietosuojalainsäädännön asettamia rajoituksia on huolella arvioitu. Näitä on tarkoitus arvioida tietosuojalainsäädännön täytäntöönpanon yhteydessä. Siirtymäaikaa edunsaajatietojen rekisteröinnin osalta ei ole mahdollista lyhentää. Siirtymäaika tarvitaan yhdistysrekisterin ja uskonnollisten yhdyskuntien rekisterin siirtoon samaan tietojärjestelmään kaupparekisterin ja säätiörekisterin kanssa. Lisäksi uusi tietosisältö edellyttää kaupparekisterin osalta kehitystoimia. Näitä toimenpiteitä ei ole kaikilta osin mahdollista toteuttaa ennen kuin lisärahoitus on käytettävissä ja laki on voimassa. Lisäksi yritysten tietojen toimittamista koskee sama siirtymäaika, jotta näillä on aikaa varautua uusiin velvoitteisiin. Muut huomiot Sisäministeriö kiinnittää vielä huomiota poliittisesti vaikutusvaltaisia henkilöitä koskevan säännöksen yksityiskohtaan, joka koskee velvollisuutta hankkia johdon suostumus palvelun myöntämiselle tai jatkamiselle silloin, kun asiakas on poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö. Voimassa olevassa laissa käytetään ilmaisua "ylempi johto", kun taas lakiehdotukseen on laintarkastuksen yhteydessä päätynyt tekninen kirjoitusasun virhe. Direktiiviä vastaavasti kyse on ylemmästä, ei ylimmästä johdosta, eikä tässä ole tarkoitus ollut muuttaa lain tulkintaa. Direktiivistä löytyy myös määritelmä sille, mitä ylemmällä johdolla tarkoitetaan. Näin ollen ei edellytetä esim. vakuutusyhtiön hallituksen hyväksyntää. Sisäministeriö huolehtii teknisen korjaustarpeen saattamisesta hallintovaliokunnan tietoon. Sen sijaan Finanssialan keskusliiton ehdottama muotoilu 3 luvun 13 :n 4 momenttiin on direktiivin vaatimusten vastainen muotoilu, koska se vapauttaisi suurimman osan vakuutuspalveluiden tarjoajista kokonaan oleellisesta lisävelvollisuudesta, josta ei voi tehdä täydellisiä poikkeuksia yksittäisten ilmoitusvelvollisten ryhmien osalta. Yritykset voivat kuitenkin itse arvioida, minkälaiset menettelyt ovat riittävät. Menettelyjen keventämisen mahdollisuuksia voidaan lisäksi arvioida tarkemmin hallintovaliokunnan käsittelyn yhteydessä siten, että direktiivin vaatimukset kuitenkin täytetään. Viranomaisia koskevia kysymyksiä sisäministeriö arvioi hallintovaliokunnan käsittelyn yhteydessä.
Sisäministeriö Lausunto 5 (5) Liite (FATF: Emerging Terrorist Financing Risks, 21.10.2015) Case study 4: Insurance fraud simulating traffic accidents Since 2007, members of this plot committed several sporadic frauds to obtain benefits without raising suspicion, such as faking traffic accidents and hiring bogus policies. Compensations provided by insurance companies were quickly withdrawn in cash. An increase in the number of frauds was observed in 2012, and a chronological overlap was established between the most obvious cases of fraud (involving members of a terrorist cell) and terrorists sent to join terrorist organisations like Movement for Unity and Jihad in West Africa (MUJWA or MUJAO) and ISIL. It was clear that the individuals needed to obtain funds quickly, because they disregarded the need to keep their operations secret by faking numerous and rough traffic accidents which exposed them to detection. Source : Spain Jakelu Talousvaliokunta Tiedoksi Sisäministeri, erityisavustajat, kansliapäällikkö, poliisiosaston johto