Analyysi 50. vuosikerta I Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti I 1/2013 50. ANALYYSI-LEHTI VUOSIKERTA LIITE: Luentopäivät Jyväskylässä 25. 26.4.2013 sivu 15 45 Suomen Laboratorioalan Liitto Haussa Suomen paras laboratorio sivu 5 VUOTTA www.laboratorioalanliitto.fi
Erittäin kestävä Ohut, puuteriton ja miellyttävä Ympäristöystävällinen pakkaus Uuden teknologian XCEED nitriilitutkimuskäsine Pyydä ilmainen näyte Laboratorioalan verkkokauppa fennokauppa.fi 09 276 360 fennolab@fennomedical.fi fennolab.fi 2 ANALYYSI 1/2013
Analyysi 50. ANALYYSI-LEHTI Päätoimittaja, Jaana Vainio tilaukset Lepomäentie 4, 21380 Aura GSM 044 284 9199 jaana.vainio@laboratorioalanliitto.fi VUOSIKERTA Analyysi 1/2013 Talous Sinikka Kollanus Kapanalhonkatu 2, 20400 Turku puh. koti (02) 247 2356, 050 534 1718 puh. työ (02) 333 7047 sinikka.kollanus@utu.fi Kannen kuva: Neste Oil Oyj Kannen kuvassa Tutkija Miia Mujunen, Neste Oilin Mikrobiöljykoelaitos. Ilmoitukset Markkinointi Julkaisija Ann Sofie Wierda Vanha Paraistentie 5, 21620 Kuusisto puh. työ (02) 333 7410 GSM 050 338 1696 ann.wierda@utu.fi Jouko Marttila Iltapäiväntie 7 D, 02210 Espoo puh. työ. 010 426 4119 GSM 050 490 6787 jouko.marttila@laboratorioalanliitto.fi Suomen Laboratorioalan Liitto ry Toimituksen Analyysi / Jaana Vainio osoite Lepomäentie 4, 21380 Aura jaana.vainio@laboratorioalanliitto.fi Painatus Offset Ulonen Oy puh. 010 841 1510 ISSN 1459-0999 441 704 Painotuote SISÄLLYSLUETTELO Toisenlaista kemiaa... 4. Päätoimittajalta... 5 ips-soluista tautimalleja perinnöllisille sydänsairauksille... 6 Puheenjohtajalta... 11 Tutustuminen Neste Oil Oyj:n mikrobioöljykoelaitokseen... 12 Luentopäivät 2013...15 Koulutusteema: OSAO laboratorion kädentaitajia Oulusta... 20 Osoitteenmuutokset Toini Turtiainen Rätiälänkatu 11 c 34, 20810 Turku toini.turtiainen@dekra.com puh. 040 542 5395 Koulutusteema: Laboratorioalan insinöörikoulutus Turussa... 23 Koulutusteema: Haastattelut... 25 Lehden ilmestymisaikataulu vuodelle 2013 Nro Ilmestyy Aineisto toimitukselle 2. 31.5.2013 23.4.2013 3. 13.9.2013 9.8.2013 4. 9.12.2013 8.11.2013 www.laboratorioalanliitto.fi Sudoku... 27 Tapahtumien ABC... 28 Edellisen sudokun ratkaisu... 28 Yhdistykset ja toimihenkilöt... 30 Palvelukortti... 31 ANALYYSI 1/2013 3
LASINPUHALTAMO Valmistamme Korjaamme lasi- ja kvartsilaitteita esim. reaktioastioita ja tislaimia sekä asiakkaittemme piirustusten että muun kuvauksen mukaisia lasilaitteita ja niiden osia. rikkoutuneita lasi- ja kvartsilaitteita Maahantuomme mm. Rheotek - viskositeettiautomaatteja, -hauteita ja kapillaariviskosimetrejä Premex reactor - reaktioautoklaaveja ja hermeettisesti tiiviitä sekoittajan läpivientejä Tamson - termostoitavia öljyhauteita Tarjoamme korkealaatuisia laitteita ja tunnettua lasinpuhallusosaamistamme kilpailukykyiseen hintaan. OM Lasilaite Oy Puh. 019 585 828 Itätuulentie 7 Fax 019 858 773 06150 PORVOO info@lasilaite.com www.lasilaite.com Toisenlaista kemiaa Toisenlaista kemiaa @ Sanna Tomukorpi 4 ANALYYSI 1/2013
Suomen paras laboratorio? Jatkuva kiire, pula työntekijöistä, ammattitaidoton esimies, liian vähän analyysilaiteita, riittämätön perehdytys, huono työilmapiiri Kuulostaa hurjalta, mutta valitettavasti nämä ovat jokapäiväistä arkea monessa laboratoriossa. Työelämä on muuttunut rajusti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Muutos tuntuu myös laboratorioissamme. Yritysten kansainvälistyttyä henkilöstöä on vähennetty ja vaatimukset ovat lisääntyneet. Laboratorioiden ulkoistaminen on usein myös heikentänyt työehtoja. Meiltä jokaiselta vaaditaan yhä enemmän monitaitoisuutta. Resurssipula vaivaa joka portaalla. Työt valuvat ylhäältä päin tekevälle portaalle. Aikaa uuden opetteluun ei kuitenkaan ole. Puhumattakaan siitä, että henkilöiden halukkuutta uusiin töihin kysyttäisiin. Työt siirtyvät usein vaivihkaa ja kysymättä. Vastuu kasvaa ja epäselvyys töiden rajoista lisääntyy. Kuten puheenjohtajammekin kirjoittaa tässä lehdessä; lisääntyneiden töiden ja vastuun kasvaessa, arvostus ja palkkapussi eivät kuitenkaan kasva samaan tahtiin. Puheenjohtaja myös jatkaa, että me laboratorioissa työskentelevät olemme hyvin tunnollista porukkaa. Opettelemme mielellämme uutta ja meille on tärkeää hoitaa työmme hyvin. Valitettavasti tätä piirrettä käytetään härskisti hyväksi. Luotetaan siihen, että kyllä me hommat hoidamme. Joskus jopa myös muiden osastojen töitä, jotka eivät millään tavalla liity laboratoriotyöhön. Olisi mielenkiintoista nähdä mitä tapahtuisi, jos kukaan meistä ei jostain syystä saapuisi työpaikalle aamulla. Työmme vaatii tarkkuutta, huolellisuutta ja hyvää motivaatiota. Olemme vastuussa ihmisten terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Motivaatiota kuitenkin syövät arvostuksen puute ja pieni palkka. Kiire aiheuttaa virheitä ja sitä kautta uusinta-analyysejä. Huonon suunnittelun takia aikataulut viivästyvät. Jatkuva epävarmuus omasta työpaikasta aiheuttaa epäasiallista käytöstä työkavereiden keskuudessa. Kuulostaako edelliset tutulta? Jos ei, niin sinulla on onnea työskennellä yhdessä Suomen parhaimmista laboratorioista. Teillä on hyvä ilmapiiri ja työkavereita autetaan. Töihin on joka päivä mukava tulla. Työajoista ja lomista sovitaan yhdessä. Joustoa tapahtuu molempiin suuntiin. Vanhemmilta työntekijöiltä imetään hiljaista tietoa. Nuorempien koulussa opittua uutta tietoa hyödynnetään tehokkaasti. Oma-aloitteellisuutta ja uusien asioiden oppimista arvostetaan ja niistä saa palkaksi muutakin kuin lisääntyneen työmäärän. Liiton juhlavuoden kunniaksi haemme Suomen parasta laboratoriota. Jos tunnistit hyvät asiat, lähetä lyhyt kuvaus laboratoriostanne allekirjoittaneelle jaana.vainio@laboratorioalanliitto.fi. Esittelemme voittajalaboratorion lehdessä 3/2013. Palkitsemme myös voittajalaboratorion jäsenet. Toivon, että hyvät laboratoriot eivät ole vain kaukainen haave ja saamme pal jon hakemuksia! n Kevään ensimmäisten silmujen puhkeamista odotellen, Jaana Vainio Päätoimittajalta ANALYYSI 4/2012 5
Tamperelaista yhteistyötä Nobel-palkitun Professori Shinya Yamanakan kanssa ips- soluista tautimalleja Johdanto Indusoidut pluripotentit kantasolut (ips-solut) ovat kantasoluja, jotka on tuotettu erilaistuneista soluista uudelleenohjelmoimalla ne takaisin erittäin monikykyisiksi kantasoluiksi. Pitkään luultiin, ettei tällainen prosessi ole mahdollista, sillä solujen erilaistumisen uskottiin olevan palautumaton tapahtuma. Vuonna 2006 japanilainen tutkija Shinya Yamanaka tutkimusryhmineen onnistui kuitenkin palauttamaan hiiren fibroblastit uudelleen kantasoluiksi. He tutkivat 24 kantasoluissa ilmentyvän geenin yhdistelmää ja huomasivat, että näistä geeneistä vain neljän siirtäminen aikuisen hiiren soluihin riitti muuttamaan nämä solut kantasolujen kaltaisiksi soluiksi (Takahashi ym. 2006). Vain vuotta myöhemmin sama onnistuttiin tekemään myös ihmisen soluilla. Tällä tavoin tuotettuja kantasoluja kutsutaan siis ips-soluiksi, eng. Induced Pluripotent Steamcells, ja ne ovat morfologialtaan, biologiselta toiminnaltaan sekä geenin ilmentymisprofiililtaan samankaltaisia alkionkantasolujen kanssa (Takahashi ym. 2007). Aikaisemmin kehitetyt uudelleenohjelmointi menetelmät, kuten tumansiirto (Briggs ja King 1952, Gurdon 1962, Wakayama ym.1998, Wilmut ym.1997) ja solufuusio (Tada ym. 1997), loivat pohjan ips-tekniikan kehittämiselle. Viime vuosien aikana ips-teknologia on mullistanut koko kantasolututkimuksen ja lisännyt sen sovellusmahdollisuuksia merkittävästi. Alkion kantasolujen kaltaisina soluina ips-solujen käyttö poistaa alkion kantasolujen tutkimuskäyttöön liittyviä eettisiä ongelmia. Niiden avulla on mahdollista myös vähentää koe-eläinten käyttöä. ips-teknologian odotetaan avaavan aivan uusia mahdollisuuksia myös regeneratiiviselle lääketieteelle. Shinya Yamanaka palkittiin ansioistaan ensin tämän vuoden Millenium palkinnolla ja lisäksi hän jakaa tämän vuoden Nobelin lääketieteen 6 ANALYYSI 1/2013
Merja Lehtinen (Laboratorioanalyytikko, AMK) & Katriina Aalto-Setälä (LKT, Dosentti) perinnöllisille sydänsairauksille palkinnon englantilaisen John B. Gurdonin kanssa. Tampereen Yliopiston Biolääketieteellisen teknologian yksikössä toimivassa, Dosentti Katriina Aalto-Setälän (LKT) johtamassa Sydänryhmässä tehdään yhteistyötä Prof. Yamanakan ryhmän kanssa ja käytetään samaa ips-teknologiaa perinnöllisten sydänsairauksien tutkimuksessa. Miten ips-soluja tehdään? ips-soluja tuotetaan siirtämällä kohdesoluihin neljä kantasoluissa ilmentyvää, pluripotenttiutta ylläpitävää transkriptiofaktoria koodaavaa geeniä (Klf-4, Sox-2, Oct3/4 ja c-myc). Kantasoluissa näiden geenien koodittamat proteiinit ylläpitävät mm. solujen erilaistumattomuutta ja jakautumiskykyä. Näitä neljää transkriptiofaktoria kutsutaan yhteisnimellä Yamanakan-faktorit menetelmän kehittäjän mukaan. Ihmisen kohdesoluina käytetään ihobiopsiasta kasvatettuja ihon fibroblasteja tai verestä eristettyjä mononukleaarisia valkosoluja. Verisolujen käyttö nopeuttaa ips-solujen tuotantoprosessia huomattavasti, sillä niitä ei tarvitse eristämisen jälkeen kasvattaa vaan ne voidaan infektoida viikon kestävän aktivoinnin jälkeen. Fibroblastien kasvattaminen ihobiopsiasta kestää vähintään 4-6 viikkoa ennen kuin niitä on kasvanut riittävästi infektiota varten. Geenien kuljettamiseen kohdesoluihin käytetään apuna geeninsiirtovektoreita eli kuljettimia. Muunnellut virukset ovat osoittautuneet tehokkaimmiksi geeninsiirtovektoreiksi. Geeninsiirtovektorissa viruksesta on poistettu sen replikaatiokykyyn vaikuttavat geenit, joten virukset eivät pysty lisääntymään eivätkä tuottamaan uusia viruksia infektoiduissa soluissa. ips-solujen tuotannossa geeninsiirtovektoreina käytetään retro- ja sendai- viruksia. Retrovirukset toimivat siirtämällä kuljettamansa geenin osaksi isäntäsolun perimää, joten niiden avulla voidaan saada aikaiseksi pitkäkestoinen siirtogeenin ilmentyminen. Niiden ongelmana on, että ne pystyvät infektoimaan vain jakautuvia soluja ja niiden siirtämä geeni voi kiinnittyä mihin tahansa kohtaan kohdesolun genomissa ja häiritä siten muiden solulle tärkeiden geenien toimintaa. Sendai-virukset ovat ihmiselle vaarattomia, pääasiassa jyrsijöissä tautia-aiheuttavia viruksia. Sendai-virukset eivät kulkeudu kohdesolun tumaan eivätkä kiinnity osaksi isäntäsolun perimää vaan niiden siirtämä geneettinen materiaali pysyy solulimassa, sytoplasmassa. Sendai-viruksella aikaansaatu siirtogeenien ilmentyminen on lyhtykestoista. Sendai-virukset voivat infektoida useiden eri lajien soluja ja myös jakautumattomia soluja. Valmiit, kaupallisesti saatavina olevat Sendai-virukset nopeuttavat ips-solujen tuotantoprosessia, mutta ne ovat myös merkittävästi kalliimpia. Kohdesoluihin siirrettynä Yamanakan-faktorit aikaansaavat solussa geenien ilmentymisessä muutoksia, jotka puolestaan johtavat solun koko biologisen toiminnan muuttumiseen kantasoluille tyypilliseksi. Kohdesolut muuttuvat myös ulkomuodoltaan ja kasvutavaltaan samankaltaiseksi alkion kantasolujen kanssa. Induktion jälkeen soluja kasvatetaan kuten alkion kantasoluja esim. MEF (Mouse embryonic fibroblasts) -tukisolujen päällä. Viikon - kahden kuluttua ilmestyvät ensimmäisen ips -solukoloniat ja noin neljän viikon kuluttua induktiosta koloniat ovat valmiit poimittaviksi ja kasvatettaviksi edelleen. Miksi ips-soluja tarvitaan? Alkionkantasolulinjoja olemme voineet tehdä vain huonolaatuisista, hedelmöityshoitojen ylijäämäalkioista. Eräs merkittävä etu ips-soluilla on, että niitä voidaan tuottaa henkilöistä, joiden perimässä on esim. joku sairauden aiheuttava virhe, mutaatio. Sydänsairauksien tutkimuksen ongelma- >> ANALYYSI 1/2013 7
na on aikaisemmin ollut ihmisen sydänsolumallien puute. Sydänsoluja on vaikea saada, sillä koepalan ottamiseen sydämestä liittyy suuri riski ja kypsät, täysin erilaistuneet ihmisen sydänsolut menettävät soluviljelyolosuhteissa toiminnalliset ominaisuutensa nopeasti. Ne mm. lopettavat sykkimisen (Mitcheson ym.1998). Ne eivät myöskään jakaudu, joten niitä on mahdotonta ylläpitää ja viljellä solulinjana. ips- tekniikan avulla tuotetuista soluista on mahdollista erilaistaa toimivia sydänlihassoluja, kardiomyosyyttejä, samalla tehokkuudella kuin alkion kantasoluista. Näin saatuja sydänlihassoluja voidaan kasvattaa ja ylläpitää soluviljelyolosuhteissa kuukausia. Solut sykkivät spontaanisti, ilmentävät sydänsoluille tyypillisiä merkkiaineita, ovat elektrofysiologiselta toiminnaltaan samanlaisia sydänsolujen kanssa ja reagoivat erilaisille lääkeaineille sydänsoluille tyypillisellä tavalla (Lahti ym. 2012, Kujala K ym. 2012). Geneettistä sydänsairautta sairastavien potilaiden soluista ips-tekniikan avulla tuotetussa kantasolulinjassa on myös taudille ominainen mutaatio. Kun tautispesifiset ips-solut erilaistetaan sydänlihassoluiksi, voidaan mutaation vaikutuksia tutkia juuri oikeassa solutyypissä. Ainoa optimaalinen solumalli ihmisen sydänvaikutusten tutkimiseen on ihmisen sydänlihassolut. Ainoastaan sydänlihassoluissa solunsisäinen ympäristö on oikea ja vasteet ulkoisille ärsykkeille todenmukaiset. Tuotettujen solumallien avulla voidaan tutkia sydämen ja sydänsolujen kehitystä ja toimintaa sekä miten mutaatio vaikuttaa solun toimintaan ja aiheuttaa potilaalla havaitun sairauden. Solumalleja voidaan käyttää myös lääketestaukseen, uusien lääkkeiden kehitykseen ja potilaiden yksilölliseen lääkehoidon suunnitteluun. Esimerkkejä Tampereella tutkittavista perinnöllisistä sydänsairauksista Tampereella tehtävän tutkimuksen yksi tavoite on tuottaa tauti- ja potilasspesifisiä sydänsolumalleja sellaisten henkilöiden soluista, jotka sairastavat perinnöllistä sydänsairautta. Olemme tuottaneet ips- linjoja potilaiden ihosoluista ja olemme onnistuneet osoittamaan, että noista solulinjoista erilaistetut sydänlihassolut ilmentävät sen saman virheellisen toiminnan, joka aiheuttaa potilaille heidän sairautensa (Lahti ym. 2012, Kujala K ym. 2012, Ojala ym. käsikirjoitus) Pitkä QT-oireyhtymä, engl. Long QT-Syndrome, LQTS, on vallitsevasti periytyvä tai jonkin lääkeaineen aiheuttama sydämen sähköisen toiminnan häiriö. Geneettisiä LQTS alatyyppejä tunnetaan 12 erilaista (Hedley ym. 2009). Yleisimmät alatyypit ovat tyyppi 1 (LQT1) ja tyyppi 2 (LQT2). Molemmat ovat seurausta kaliumkanavaproteiinia koodittavan geenin mutaatiosta. Nämä kalium-kanavat vastaavat sydänsolujen aktiopotentiaalin repolarisaatiosta ja siten palauttavat solujen sähköjännitteen lepovaiheeseen. Pitkä QT-oireyhtymään liittyvät kammioperäiset rytmihäiriöt ovat harvinaisia, mutta ilmaantuessaan niin nopeita, että sydämen kyky pumpata verta aivoihin romahtaa, mikä puolestaan johtaa yleensä tajunnanmenetykseen. Rytmihäiriöt altistavat potilaan sydänpysähdykselle ja ennenaikaiselle kuolemalle. Voimakas fyysinen rasitus, jolloin syke on korkealla ja jostain syystä erityisesti uinti ovat tyypillisiä kohtauksia provosoivia tekijöitä LQT1-potilailla. Hyvin voimakas tai äkillinen pelästyminen levossa tai unessa, matalan sydämen sykkeen aikana, on tavallisesti LQT2-potilaan tajunnanmenetykseen johtaneiden rytmihäiriöiden syynä. Tyypillistä LQT2-potilaan kuolemalle on, että potilas saa kohtalokkaan rytmihäiriön herättyään esimerkiksi puhelinsoittoon (Roden 2008, Schwartz ym. 2001). Myös herätyskellon tai ovikellon soiminen ovat kohtauksia provosoivia tekijöitä LQT2-potilailla. Myös eräät lääkeaineet, kuten eräät antibiootit, allergialääkkeet, psyykenlääkkeet ja osa rytmihäiriölääkkeistä, voivat lisätä oireyhtymään liittyvien rytmihäiriöiden vaaraa. Perinnöllinen monimuotoinen kammiotiheälyöntisyys on harvinainen ja erittäin pahanlaatuinen rytmihäiriösairaus. Sairaus ilmenee yleensä murrosiän kynnyksellä ja johtaa hoitamattomana kuolemaan jopa joka kolmannessa tapauksessa ennen keski-ikää. Tauti aiheutuu tavallisesti sydänlihassolujen sisäistä kalsiumkanavaa koodittavan geenin mutaatiosta. Taudille ominainen rytmihäiriö ilmaantuu sykkeen noustessa. Sen vuoksi sairautta ei voi todeta kliinisessä tutkimuksessa, lepo- EKG:ssä tai sydämen kuvantamistutkimuksissa. Rytmihäiriöriskiä lisääviä tekijöitä ovat voimakas fyysinen ponnistelu, urheilu ja äkillinen pelästyminen. Hypertrofinen kardiomyopatia eng. Hypertrophic Cardiomyopathy, HCM on yleisin perinnöllinen sydänsairaus. Hypertrofinen kardiomyopatia aiheutuu sydänlihaksen supistuvan osan, sarkomeerin, valkuaisaineita koodaavien geenien mutaatioiden seurauksena. Nykyään tunnetaan yli 450 tautia aiheuttavaa mutaatiota yhteensä kymmenessä eri sarkomeeriproteiineja koodaavassa 8 ANALYYSI 1/2013
geenissä. Hypertrofinen kardiomyopatia aiheuttaa sydänlihaksen, erityisesti vasemman ja oikean kammoin väliseinämän, paksuuntumisen. Sairauteen liittyy myös sydänlihaksen jäykkyyttä, mikä vaikeuttaa sydänlihaksen laajenemista sydämen täyttövaiheen aikana. Vaikea hypertrofinen kardiomyopatia ilmenee joskus jo lapsuudessa, mutta useimmiten sairaus alkaa murrosiässä, yleensä 16. 20. ikävuoteen mennessä, joskus vasta keskiiässä. Oireet ovat hyvin vaihtelevat. Aluksi sairaus on yleensä oireeton ja se saattaa löytyä jostain muusta syystä otetun sydänfilmin avulla. Yleisin oire on rasituksessa tuntuva hengenahdistus. Muita oireita ovat rytmihäiriöt, rintakivut, tajuttomuuskohtaukset ja jopa äkkikuolema ruumiillisen rasituksen aikana. HCM on yleisin nuorten, erityisesti kilpaurheilijoiden, sydänperäisen äkkikuoleman syy. Lopuksi Alkion kantasolujen tapaan myös ips-solut voidaan laboratorio-olosuhteissa erilaistaa lähes kaikiksi kehon soluiksi. ips-soluja on onnistuneesti erilaistettu esimerkiksi toimiviksi sydänlihassoluiksi, endoteelisoluiksi, punasoluiksi, rasvasoluiksi, lihassoluiksi ja hermosoluiksi (Inohue H ja Yamanaka S, 2011). Tällä hetkellä ips- soluista erilaistettuja soluja voidaan käyttää perinnöllisten tautien mallina. Ne auttavat meitä ymmärtämään paremmin tautien patofysiologiaa sekä tarjoavat laboratoriomallin uusien lääkkeiden kehitystä ja testausta varten. Nykytekniikoilla tuotettuja ips-soluja ei vielä voida käyttää soluhoidoissa solusiirteinä ihmisillä, sillä niiden uudelleenohjelmoinnissa käytetyt virusvektorit ja onkogeenit (mm. c-myc) aiheuttavat terveysriskin, mm. syöpävaaran. ips-solujen tuotantoa on testattu myös useilla muilla menetelmillä, jotka eivät perustu virusvektoreiden käyttöön. Ne ovat osoittautuneet työläiksi, sillä niiden aikaansaama induktio on lyhytkestoinen ja ne vaativat siten useita perättäisiä käsittelyjä ja niiden tehokkuus on kuitenkin vielä huono verrattuna virusvektoreiden käyttöön perustuviin menetelmiin. ips-soluilla uskotaan kuitenkin olevan terapeuttisia mahdollisuuksia. Potilaasta itsestään peräisin olevina soluina ne poistaisivat normaalei- >> ANALYYSI 1/2013 9
hin elin- ja kudossiirteisiin liittyviä hyljintä- ja kudossopivuusongelmia. ips-soluista toivotaan helpotusta sydänsairauksien lisäksi esimerkiksi Alzheimerin-, Parkinssonin- ja ALS-taudin, diabeteksen, kystisen fibroosin, tulehduksellisen suolistotaudin sekä useiden eri syöpien hoidossa. Kun on kyse erittäin nopeasti kehittyvästä tieteenalasta, on mahdollista, että tulevaisuudessa menetelmät kehittyvät niin, että uudelleenohjelmointi voidaan tehdä tavalla, joka mahdollistaa ips-solujen turvallisen käytön potilaiden hoidossa. n Lähteet Briggs R, King TJ. Transplantation of Living Nuclei From Blastula Cells into Enucleated Frogs Eggs. Proc Natl Acad Sci USA 38(5):455-63, 1952. Gurdon JB. Adult frogs derived from the nuclei of single somatic cells. Dev Biol 4:256-73, 1962 Hedley PL, Jørgensen P, Schlamowitz S, Wangari R, Moolman-Smook J, Brink PA, Kanters JK, Corfield VA, Christiansen M. The genetic basis of long QT and short QT syndromes: a mutation update. Hum Mutat 30(11):1486-511, 2009. Inohue H, Yamanaka S. The use of induced pluripotent stem cells in drug development. Clin Pharmacol Ther. 89(5):655-61, 2011 Kujala K, Paavola J, Lahti A, Larsson K, Pekkanen-Mattila M, Viitasalo M, Lahtinen AM, Toivonen L, Kontula K, Swan H, Laine M, Silavennoinen O, Aalto- Setälä K. Cell Model of Catecholaminergic Polymorphic Ventricular Tachycardia Reveals Early and Delayed Afterdepolarizations. PLoS One 7(9): e44660. 2012. Lahti A, Kujala V, Chapman H, Koivisto A, Pekkanen-Mattila M, Kerkelä E, Hyttinen J, Kontula K, Swan H, Conklin B, Yamanaka S, Silvennoinen O, Aalto-Setälä K. Model for long QT syndrome type 2 using human ips cells demonstrates arrhythmogenetic characteristics in cell culture. Dis Model Mech 5(2), 220-230. 2012. doi: 10.1242/dmm.008409. Mitcheson JS, Hancox JC, Levi AJ. Cultured adult cardiac myocytes: future applications, culture methods, morphological and electrophysiological properties. Cardiovasc Res 39(2):280-300, 1998. Roden DM. Drug-induced prolongation of the QT interval. N Engl J Med 4;350(10):1013-22, 2004. Schwartz PJ, Priori SG, Spazzolini C, Moss AJ, Vincent GM, Napolitano C, Denjoy I, Guicheney P, Breithardt G, Keating MT, Towbin JA, Beggs AH, Brink P, Wilde AA, Toivonen L, Zareba W, Robinson JL, Timothy KW, Corfield V, Wattanasirichaigoon D, Corbett C, Haverkamp W, Schulze-Bahr E, Lehmann MH, Schwartz K, Coumel P, Bloise R. Genotype-phenotype correlation in the long-qt syndrome: gene-specific triggers for life-threatening arrhythmias. Circulation 2;103(1):89-95, 2001. Tada M, Tada T, Lefebvre L, Barton SC, Surani MA. Embryonic germ cells induce epigenetic reprogramming of somatic nucleus in hybrid cells. EMBO J 3;16(21):6510-20.1997. Takahashi K, Yamanaka S. Induction of pluripotent stem cells from mouse embryonic and adult fibroblast cultures by defined factors. Cell 25;126(4):663-76. 2006 Takahashi K, Tanabe K, Ohnuki M, Narita M, Ichisaka T, Tomoda K, Yamanaka S. Induction of Pluripotent Stem Cells from Adult Human fibroblast by Defined Factors. Cell 30;131 (5):861-872, 2007. Wakayama T, Perry AC, Zuccotti M, Johnson KR, Yanagimachi R. Full-term development of mice from enucleated oocytes injected with cumulus cell nuclei. Nature 23;394(6691):369-74, 1998. Wilmut I, Schnieke AE, McWhir J, Kind AJ, Campbell KH. Viable offspring derived from fetal and adult mammalian cells. Nature 27;385(6619):810-3, 1997. 10 ANALYYSI 1/2013
Työtä pelkäämätön kansa Valtaosa työntekijöistä on sitoutunut työhönsä ja pitävät kunnia-asiana sitä, että hoitavat työnsä mahdollisimman hyvin. Me suomalaiset olemme aina olleet työtä pelkäämätön kansa ja työmoraalimme on ollut korkealla. Työ on useimmille meistä elämän kivijalka, jonka merkitys on valtavan suuri. Voikin sanoa, että se säätelee meidän elämää melkein kaikissa asioissa. Myös hyvinvointimme perusta on pitkälle työ. Kun oikein pysähtyy miettimään on työn merkitys pelottavan suuri. Uutisista kuulee kokoajan kuinka satoja työntekijöitä irtisanotaan, pakkolomia, yt- neuvotteluja Koskaan ei puhuta ihmisistä, vaan aina euroista, säästöistä, ylituotannosta jne. Kummallistahan se on kun mikään ei enää kannata ja työnantaja heittää ensimmäisenä menemään tärkeimmän pääomansa eli ammattitaitoisen työntekijän. Valtaosa työntekijöistä on sitoutunut työhönsä ja pitävät kunnia-asiana sitä, että hoitavat työnsä mahdollisimman hyvin. He ovat innostuneita, kiinnostuneita, haluavat oppia uusia asioita, kehittävät ja kouluttautuvat. He saavat palkintona vastuullisempia tehtäviä, koska tällainen henkilö haluaa oppia uutta ja tekee ns. ylimääräisiä töitä mielellään, jotta saa työnsä mielekkäämmäksi ja voi käyttää hyödyksi tietoja joita on saanut kursseilta tai/ja koulutuksista. Mielestäni monikaan työnantaja ei ymmärrä kuinka sitoutuneita työntekijät ovat ja kuinka paljon he tekevät sellaistakin työtä, jota ei välttämättä ole kirjattu tehtäväkuviin. Työntekijät ovat kehittäneet oma-aloitteisesti esimerkiksi työtapoja, jotta työn tekeminen on turvallisempaa, taloudellisempaa ja käytännönläheisempää. Nämä kehittäjät ovat usein sellaisia henkiöitä, jotka ovat olleet pitkään saman työnantajan palveluksessa. Näin he tuntevat yrityksen historian ja heillä on ollut mahdollista oppia tuntemaan yritystä useasta eri näkökulmasta. Näillä työntekijöillä on usein se hiljainen ja arvokas tieto yrityksestä. Edellinen on ainakin meille naisille varmaan tyypillinen työkuvio. Onkohan meillä sellainen kuvitelma, että työantaja huomaa nämä lisätyöt tai vaativammat tehtävät ja tulee tarjoamaan korvausta tehdystä työstä! Jatkokertomuksena tälle voisi olla mielensä pahoittanut työntekijä, jota ärsyttää arvostuksen puute, palkka, lisääntynyt työmäärä ja työn tekemisestäkin on välillä ilo pois. Vastuu kuuluu tässäkin asiassa molemmille osapuolille, mikä voi joskus unohtua. Tärkeää on, että vaikeistakin asioista työpaikalla pitäisi voida ja saada puhua avoimesti. Voisimme ottaa tässä asiassa vähän mallia miehiltä. He osaavat antaa arvon omalle työlleen. Mutta hyväveli järjestelmää ei meidän sentään kannata oppia. n Aurinkoisesti kevättä odotellen, Puheenjohtaja Jaana Nousiainen Puheenjohtajalta ANALYYSI 1/2013 11
Tutustuminen Neste Oil Oyj:n mikrobiöljy Neste Oilissa vihittiin käyttöön lokakuun 26. päivänä 2012 koelaitos mikrobiöljyn valmistukseen. Niinpä minäkin päätin kysyä audienssia juhlahumun jälkeen päästäkseni näkemään yrityksemme uutta teknologiaa. Koelaitoksella kehitetään teknologiaa tuottaa biopolttoaineeksi soveltuvaa öljyä erilaisista jätteistä ja tähteistä, esimerkiksi maa- ja ja metsätalouden tähteistä, mikrobeiden avulla. Nousin aamuvarhaisella Teknologian mäkeä ylös. Emäntäni Petriina Wäre oli minua vastassa. Pienen kävelymatkamme jälkeen tulimme vasta remontoituun koelaitoksen laboratorioon. Oikeastaan heti sisälle tultaessa oli aistittavissa työilmapiirin lämminhenkisyys. Emäntäni Petriina kehaisikin työkavereidensa muodostavan innostavan ja mukavan kymmenhenkisen työyhteisön. Kun kyseessä on pilot-luokan tehtävät, tekijöiltä vaaditaan enemmän oma-aloitteisuutta ja kekseliäisyyttä. Petriina esittelikin, että koelaitoksella tehdään osin laboratoriotehtäviä ja sitten prosessiosaaminen kehittyy, kun uudesta valvomosta käsin käydään seuraamassa ja säätämässä prosessia, että mikrobit tuottaisivat bioreaktoreissa mahdollisimman tehokkaasti öl- Neste Oil Oyj:n arkisto Kuvassa Petriina ja Sebastian tarkastavat aamun analyysien tuloksia. Kuvassa on nähtävissä hiivasoluja. Hiivasolujen tuottama öljy näkyy valkoisina palloina solujen sisällä. 12 ANALYYSI 1/2013
Kirjoittaja: Merja Heimala Kuvat: Merja Heimala ja Neste Oilin kuvakalleria koelaitokseen jyä. Laboratoriossa havaitsin työvälineitä pienistä pipeteistä hallinosturiin. Käydessämme seuraamassa prosessin toimintaa tapasimme koeajaja Sebastian Lahtisen täydessä työn touhussa. Hän on työskennellyt Neste Oil Oyj:ssä viiden vuoden ajan ja mikrobiöljykoelaitoksella alusta asti. Haastattelun lomassa tarkasteltiin näytteiden tuloksia. Laboratoriotyöhön kuuluu mikroskopointia, sillä mikroskoopilla on nähtävissä mikrobien kunto. Vierailuni on lähestymässä loppuaan. Ennätin haastatella vielä tutkija Miia Mujusta prosessin toiminnasta. Miia Mujunen toimi aiemmin tutki- >> Tutkija Miia Mujunen. ANALYYSI 1/2013 13
>> jana Aalto-yliopistolla yhteistyötutkimusprojektissa mikrobiöljyn tuottamiseksi ja siirtyi sen jälkeen Neste Oilille tutkijaksi koelaitokselle. Hieman itse prosessista Koelaitoksen tarkoituksenahan on kehittää prosessia tuottaa öljyä jätteistä ja tähteistä mikrobeiden avulla. Öljy käytetään uusiutuvan NExBTLdieselin tai -lentopolttoaineen raaka-aineeksi. Koelaitoksella tutkitaan öljyn tuotantoa mikrobeilla erilaisista raaka-aineista, esimerkiksi oljesta. Prosessiin sopii metsätähteet ja selluteollisuuden sivuvirrat yhtä hyvin. Silputtu olkimateriaali entsyymi- ja lämpökäsitellään, jolloin materiaalista muodostuu sokeria hiiva- tai homemikrobien ravinnoksi. Mikrobimassaa kasvatetaan erityisissä bioreaktoreissa, kun mikrobien kasvuolosuhteet ovat suotuisat ne muodostavat solunsa sisään rasvaa. Rasva erotetaan mikrobeista ja se jalostetaan korkealaatuisiksi polttoaineiksi uusiutuviin polttoaineisiin erikoistuneissa NExBTL- prosessiyksiköissä. Rasvasta puhdistettua mikrobimassaa voidaan käyttää eläinten rehuna, siten mikrobiöljytuotanto edustaa kestävää kehitystä. Lopuksi Kiitos koelaitoksen väki, kun sain tulla tutustumaan toimintaanne. Uskon, että uusiutuvien polttoaineiden kehityksellä me saamme vähäpäästöisemmän liikenteen. n 14 ANALYYSI 1/2013
LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2013 OHJELMA 25. 26.4.2013 Rantasipi Laajavuori Jyväskylä Välinehuolto Mikrobiologia Laiteanalytiikka
VÄLINEHUOLLON LUENTOKOKONAISUUS TORSTAI 25.4. 8:00 Ilmoittautuminen ja tuloaamiainen 9:45 Päivien avaus 10:00 Tunnetko työehtosopimuksesi Eeva Eronen, JHL (Kaikille yhteinen luento) 11:00 Yleiset määräykset työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista Eeva Eronen, JHL (Kaikille yhteinen luento) 12:00 Erilaiset autoklaaviohjelmat mitä prosesseissa tapahtuu Michael Paul, Getinge 13:00 Lounas 14:00 Lisää autoklaaviohjelmista ja prosesseista Michael Paul, Getinge 15:00 Edellinen aihe jatkuu 16:00 Autoklaavin turvallisuus laitteen sekä käyttäjän kannalta Antti Mykkänen, Laboline PERJANTAI 26.4. 8:00 Aamiainen 9:00 Kuumasaumaaja huomioitavia seikkoja Taina Kunnasluoto, Kaiko 10:00 Näyttelyn avaus ja näyttelyyn tutustuminen 11:00 Bowie Dick-testi Taina Kunnasluoto, Kaiko 12:00 Instrumenttien turvallinen esikäsittely Taina Kunnasluoto, Kaiko 13:00 Lounas 14:00 Näyttelyyn tutustuminen. 15:00 Pesukoneiden ja ultraäänipesulaitteiden laadunvalvonta Antti Mykkänen, Laboline 16:00 Kahvi Päivien päätös 17:00 Kahvi Kylpylä 20:00 Illallinen Pidätämme oikeudet mahdollisiin muutoksiin.
MIKROBIOLOGIAN LUENTOKOKONAISUUS TORSTAI 25.4. PERJANTAI 26.4. 8:00 Ilmoittautuminen ja tuloaamiainen 9:45 Päivien avaus 10:00 Tunnetko työehtosopimuksesi Eeva Eronen, JHL (Kaikille yhteinen luento) 11:00 Yleiset määräykset työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista Eeva Eronen, JHL (Kaikille yhteinen luento) 12:00 Liuoslaskuja Tuija Nurminen, Jyväskylän Ammattiopisto 13:00 Lounas 14:00 Liuoslaskut jatkuvat Tuija Nurminen, Jyväskylän Ammattiopisto 15:00 qpcr-tekniikka mikrobien määrittämisessä esimerkkejä sisäympäristönäytteiden tutkimisesta Kaisa Jalkanen, Tutkija, THL, Ympäristöterveyden osasto 16:00 Puhdastilojen mikrobiologinen olosuhdevalvonta Riika Adamson, Mikrobiologi 8:00 Aamiainen 9:00 BioImageXD-ohjelmisto: kuvantaminen biotieteellisissä ja biolääketieteellellisissä tutkimuksissa Lassi Paavolainen, Jyväskylän yliopisto 10:00 Näyttelyn avaus ja näyttelyyn tutustuminen 11:00 Mikrobiologiset hygieniariskit Tuija Pirttijärvi, Hämeen Ammattikorkeakoulu 12:00 Mikrobiologiset pikamenetelmät Tuija Pirttijärvi, Hämeen Ammattikorkeakoulu 13:00 Lounas 14:00 Näyttelyyn tutustuminen. 15:00 Lisää pikamenetelmistä Tuija Pirttijärvi, Hämeen Ammattikorkeakoulu 16:00 Kahvi Päivien päätös 17:00 Kahvi Kylpylä 20:00 Illallinen Pidätämme oikeudet mahdollisiin muutoksiin.
LAITEANALYTIIKAN LUENTOKOKONAISUUS TORSTAI 25.4. 8:00 Ilmoittautuminen ja tuloaamiainen 9:45 Päivien avaus 10:00 Tunnetko työehtosopimuksesi Eeva Eronen, JHL (Kaikille yhteinen luento) 11:00 Yleiset määräykset työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista Eeva Eronen, JHL (Kaikille yhteinen luento) 12:00 Titrimetria, perusteet Katja Sääjärvi, Jyväskylän Ammattiopisto 13:00 Lounas 14:00 Titrimetria, laskuesimerkit Katja Sääjärvi, Jyväskylän Ammattiopisto 15:00 Kaasukromatografin ylläpito Jarmo Järvinen, Huoltopäällikkö Agilent Technologies Finland Oy 16:00 Isotooppilaimennuksen soveltaminen orgaanisten yhdisteiden analytiikkassa Sami Huhtala, Rikoskemisti Keskusrikospoliisi 17:00 Kahvi PERJANTAI 26.4. 8:00 Aamiainen 9:00 Kiinteäfaasiuutto kromatografian näytteenvalmistuksessa Esa Lehtorinne, FK, Waters Finland 10:00 Näyttelyn avaus ja näyttelyyn tutustuminen 11:00 Nestekromatografiamassaspektrometria (LC-MS) Tiina Kauppila, Dosentti Helsingin yliopisto 12:00 Ilmanpainefotoionisaatio (APPI) massaspektrometrin ionisaatiotekniikkana: teoria ja sovellukset. Tiina Kauppila, Dosentti Helsingin yliopisto 13:00 Lounas 14:00 Näyttelyyn tutustuminen. 15:00 HPLC -laitteen käyttö ja ylläpito Seija Ratia, Laborantti, Orion Oyj 16:00 Kahvi Päivien päätös Kylpylä 20:00 Illallinen Pidätämme oikeudet mahdollisiin muutoksiin.
LUENTOPÄIVILLE ILMOITTAUTUMINEN Luentopäivät järjestetään 25. 26.4 2013 Kylpylähotelli Rantasipi Laajavuoressa, Jyväskylässä (lisätietoja http://www.rantasipi.fi/hotellit/laajavuori) Valittavana on välinehuollon, laiteanalytiikan tai mikrobiologian luentokokonaisuus. Lisäksi voit myös koota luennoista oman kokonaisuuden kiinnostuksesi mukaan (tässä tapauksessa ilmoittaudu siihen luentokokonaisuuteen, josta valitset eniten luentoja). Ilmoittautumiset 15.3 2013 mennessä sähköpostitse osoitteeseen: elsi.saarenpaa@laboratorioalanliitto.fi Ilmoittautumisessa täytyy ilmetä luentokokonaisuus, johon ilmoittautuu, osallistumispäivät, osallistujien nimet, osallistujien sähköpostiosoite, työpaikka, laskutusosoite ja -puhelinnumero sekä onko Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n tai Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n jäsen. Ilmoita myös mahdollisesta erikoisruokavaliosta. OSALLISTUMISMAKSUT Suomen Laboratorioalan Liiton ja Suomen Bioanalyytikkoliiton jäseniltä 520 a/2pv ja 260 a/1pv Liittoon kuulumattomilta maksut ovat 670 a/2pv ja 335 a/1pv Osallistujat huomioidaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Osallistumismaksuun sisältyy luentotiivistelmät majoitus 2hh (yhden päivän hintaan ei sisälly majoitusta, 1hh huone lisämaksusta) ohjelman mukaiset ateriat kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö OSANOTON PERUUTTAMINEN Mikäli osanotto peruutetaan 15.3.2013 jälkeen, veloitamme toimisto- ja varauskuluina 90 a. Siinä tapauksessa, että osallistuja jää saapumatta Luentopäiville, emme palauta osallistumismaksua. TIEDUSTELUT Irja Hiekkamäki sähköposti: irja.hiekkamaki@laboratorioalanliitto.fi tai 050 342 5634 Merja Lehtinen sähköposti: merja.lehtinen@laboratorioalanliitto.fi tai 040 514 1173 Suomen Laboratorioalan Liitto ry Pidätämme oikeuden mahdollisiin muutoksiin. Seuraa ilmoituksia Analyysi-lehdestä tai nettisivuiltamme: www.laboratorioalanliitto.fi Offset Ulonen Oy
tietotekniikkaa ja nykyaikaisia tutkimusmenetelmiä laborantti on monessa mukana. Laboranttikoulutuksen tavoitteena Oulun seudun ammattiopistossa (OSAO) on vastata työelämän ammattitaitovaatimuksiin. Koulutus pitää sisällään kaikille pakolliset tutkinnonosat, jotka ovat laboratorion perustyöt, orgaaninen ja kromatografinen analytiikka, mittaukset ja laite- KOULUTUS- TEEMA OSAO LABORATORION KÄDENTAITAJIA Laborantti on laboratorion moniosaaja. Laboratorion perustutkinnon suorittanut tutkii muun muassa elintarvikkeita, ympäristöä, lääkkeitä sekä muita teollisuuden tuotteita. Laborantti varmistaa tuotteiden laadun ja turvallisuuden, ja on mukana uusien tuotteiden kehittämisessä, tautien tutkimisessa ja rikosten ratkaisemisessa. Laborantti on kädentaitaja, joka käyttää työssään Kaavio 1. Laboratorioalan perustutkinto-rakenne. 20 ANALYYSI 1/2013
Teksti: OSAO:n Kaukovainion tekniikan yksikön laboratorioalan opettajat Sari Kiviniemi, Maarit Lahtinen, Tapio Patrikainen, Birgitta Pousi ja Kaisa Varis OULUSTA analytiikka sekä bioanalytiikka. Lisäksi opintoihin kuuluu kaikille valinnaisia tutkinnon osia kuten ympäristöanalytiikka ja työssäoppimispaikan mukainen erityisosaaminen. Tämän lisäksi tutkintoon sisältyy pakollisia ja valinnaisia ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (yhteiset aineet) sekä vapaasti valittavat tutkinnon osat. OSAOssa opiskelijalle tarjotaan vapaasti valittaviin tutkinnon osaan opetusjaksoja, jotka vastaavat paikallisen työelämän ammattitaitovaatimuksiin, kuten esim. paperi- ja massateollisuuden ja bioteknisen osaamisen syventämistä. (KAAVIO 1.) OSAOssa laboratorioalan perustutkinnossa opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa lukioopintoja, puhutaan ammattilukiosta, jolloin tavoitteena on ammattitutkinnon lisäksi ylioppilastutkinto. Opiskelija voi suorittaa myös ns. kolmoistutkinnon, joka tarkoittaa ammattitutkintoa, ylioppilastutkintoa ja lukion päättötodistusta, opiskeluaika on tuolloin 4 vuotta. Ammattilukion tarkoituksena on vahvistaa opiskelijan jatkoopintovalmiuksia. Vuosittain 2-4 laboratorioalan perustutkinnon opiskelijaa aloittaa ammattilukio-opinnot ja 2-3 laborantiksi valmistunutta jatkaa vielä opintoja ylemmillä asteilla, ammattikorkea-koulussa ja yliopistossa. OSAOssa vuosina 2004-2011 laboratorioalan perustutkinnossa alkoi peruskoulupohjainen ryhmä ja joka toinen vuosi ylioppilastutkinnon tai muun toisen asteen tutkinnon suorittaneiden ryhmä. Aloituspaikkamuutosten myötä syksyllä 2013 OSAOssa alkaa yksi peruskoulupohjainen ryhmä, johon on varattu 4 kiintiöpaikkaa ylioppilastutkinnon suorittaneille. Ylioppilastutkinnon suorittaneilla on mahdollisuus hakea myös suoraan 2. vuodelle, jolloin heille tehdään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS). Suoritetusta lukion päättötodistuksesta osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kautta hyväksiluetaan 40 ov, jolloin suoritettavaksi jäävät ammattiaineet. TYÖSSÄOPPIMINEN OPPIMISTA YHTEISTYÖSSÄ TYÖPAIKAN KANSSA Laboratorioalan perusopintoihin sisältyy työssäoppimista vähintään 20 ov. Oulussa opiskelijoille tarjotaan mahdollisuutta suorittaa 25 ov:n työssäoppimisjakso (TOP), jonka aikana opiskelija toimii käytännön työtehtävissä yritysten tai tutkimuslaitosten laboratoriossa. TOP-jakson tavoitteena on harjaannuttaa opiskelijalle vahva käytännön työn tekemisen taito ja tutustuttaa työelämän pelisääntöihin. >> ANALYYSI 1/2013 21
>> Työssäoppimisjaksolla opiskelija tekee laborantin työtehtäviä työpaikkaohjaajan ohjauksessa, työssäoppimisjakso arvioidaan ja jakson aikana opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytöllä. Työssäoppimisjaksolla opiskelija pääsee harjaannuttamaan ja syventämään osaamistaan. Oulussa ja Oulun seudulla työssäoppimispaikat ovat toimialoiltaan hyvin erilaisia, on kemianteollisuuden ja paperitehtaan käyttölaboratoriot, yliopistollisen sairaalan ja yliopiston tutkimuslaboratoriot sekä yksityiset palvelulaboratoriot, joten tämä antaa opiskelijalle mahdollisuuden suuntautua haluamalleen toimialalle, esim. kemia tai biokemia. Laboratorioalan perustutkinnosta valmistuneet laborantit saavat tutkintotodistuksen ja erillisen näyttötodistuksen. Työelämän näkökulmasta ammattiosaamisen näytöillä varmistetaan alalle valmistuvien työntekijöiden ammatillinen osaaminen ja koulutuksen työelämävastaavuus. Näyttötutkintotodistuksen tuoma informaatio helpottaa työnantajaa rekrytoinnissa ja perehdyttämisessä. Kolmannen opiskeluvuoden loppuun sijoitettu TOP-jakso antaa opiskelijalle mahdollisuuden työllistyä työssäoppimispaikkaan. Oulusta valmistuneet laborantit työllistyvät pääasiassa Pohjois-Suomen alueelle. YHTEISTYÖTAIDOT JA KANSAIN- VÄLISYYS LABORATORIOALAN MONIOSAAJILLE Laboratoriossa on yleensä vaativuustasoltaan monenlaisia työnkuvia, jolloin opiskelijalta vaaditaan käytännön osaamisen lisäksi mm. kielitaitoa, tiimi- ja yhteistyötaitoja. OSAOssa kannustetaan opiskelijoita kansainväliseen vaihtoon, jolloin TOP-jaksosta 2-12 ov voidaan suorittaa ulkomailla. Opiskelijoita on ollut mm. Ruotsissa, Virossa ja Saksassa. Myös opettajilla on mahdollisuus käydä 2 viikon työelämäjaksolla ulkomailla. Yhteistyötä työelämän kanssa on lisännyt työssäoppiminen ja laboratorioalan kehittämistoimikunnan toiminta. Kehittämistoimikunnassa on sekä oppilaitoksen että työelämän edustajia. Kehittämistoimikunnan tehtävänä on kehittää alan koulutusta vastaamaan alati muuttuviin työelämän vaatimuksiin. Työpaikalla opiskelijaa ohjaa työpaikkaohjaaja, joka siirtää osaamista tulevalle alan ammattilaiselle ja mahdolliselle yrityksen tulevalle työntekijälle. Työpaikkaohjaaja on nuorelle tärkeä ammatillisen kasvun tukija, ja työssäoppimisella on suuri merkitys opiskelijan ammattitaidon kehittymisessä. Oulun seudun ammattiopisto järjestää työpaikkaohjaajakoulutusta, joka valmentaa ja perehdyttää ohjaustehtävään ja ammattiosaamisen näyttöjen arviointiin. Oulun seudun ammattiopiston, Kaukovainion tekniikan yksikön, laboranttikoulutukseen käytettävät tilat ovat asianmukaiset, meillä on käytössä kolme laboratoriotyösalia, erilliset laitehuoneet ja kemikaalivarastot. Opetuksessa käytettäviä laboratoriolaitteita on uudistettu säännöllisesti. Laitehankintojen ja työelämäyhteistyön avulla pystymme aina paremmin vastaamaan työelämän muutoksien myötä tuleviin haasteisiin. Skills Finland järjestää vuosittain ammattitaidon Taitaja-kisoja, joissa myös laboranteiksi opiskelevilla on ollut mahdollisuus näyttää ammattiosaamistaan vuodesta 2008 alkaen. Oululaiset laboratorioalan opiskelijat ovat menestyneet erittäin hyvin, sillä sekä 2010 Oulun että 2011 Kuopion Taitaja-kisoissa tuli sekä ykkös- että kakkossijat. Joensuussa 2013 laboratorioalaa ei ole kilpailulajina vaan seuraavan kerran ammattitaitoaan laborantit pääsevät näyttämään 2014 Lahden Taitajakisoissa. n Lisätietoa laboratorioalan perustutkinnosta löytyy Oulun seudun ammattiopiston kotisivuilta www.osao.fi. 22 ANALYYSI 1/2013
analyytikkotutkintoon sisältäen hieman vähemmän kemiaa (yleistä, orgaanista ja biokemiaa), enemmän matematiikkaa ja fysiikkaa sekä uutena noin 30 op:n kokonaisuuden, johon sisältyy mm. erilaisia työelämätaitoja, prosessi- ja sähkötekniikkaa, prosessiparametrien mittausta ja automaatiotekniikkaa. Erityisesti on keskitytty projektinhallintataitoihin lisäämällä aiheen opetusta jo ensimmäisestä vuodesta alkaen. Opetussuunnitelmaan on myös lisätty 7 op:n laajuinen projektityö, jonka sisällön opiskelija voi itse valita joko oppilaitoksessa ulkopuolisella rahoituksella toimivista hankkeista tai yrityksistä. Opetusta on tehostettu ottamalla käyttöön MIT:n (Massachusetts Institute of Technology) kehittämä CDIO-malli, jonka keskeisenä ajatuksena on työelämälähtöisyyden lisääminen opiskeluun mm. projektityöskentelyllä, lyhyesti siis tekemällä oppiminen. Laboratoriotekniikan suuntautumisvaihtoehto on ollut kohtuullisen suosittu, mutta nimikkeenä jäänyt hieman näkymättömiin, koska koulutusoh- KOULUTUS- TEEMA Teksti: Jouko Vihanto, Yliopettaja, Turun AMK Turun ammattikorkeakoulus-turussa sa on voinut aloittaa laboratorioanalyytikko-opinnot vuoteen 2007 asti. Koko aikana analyytikkoja on valmistunut yli kaksi sataa. Koulutusta on koko sen olemassaoloajan kehitetty yhteistyössä työelämän edustajien kanssa, mutta silti on jatkuvasti jossain määrin tuntunut siltä, että koulutus voisi olla hieman pidempi ja sisältää hieman enemmän insinööriaineita. Kutsuimmekin vuonna 2006 koolle kaikki oppilaitoksestamme siihen mennessä valmistuneet analyytikot kerätäksemme kokemuksia ja kuulumisia. Tällöin kävi selvästi ilmi, että tutkinto koettiin hyväksi ja monipuoliseksi. Myös työnantajat olivat olleet siihen erittäin tyytyväisiä, mutta tyytyväisyys ei muutamia poikkeuksia lukuunottamatta mainittavammin heijastunut palkkaan tai mahdollisuuteen edetä uralla. Tilanne oli huomattavan erilainen verrattuna bio- ja elintarviketekniikan insinööreihin, joita koulutusohjelmastamme myös valmistuu. Insinööri + laboratorio =? Laboratorioalan insinöörikoulutus Analyytikkokoulutuksen sisällön oleellinen muuttaminen tai pidentäminen todettiin kuitenkin mahdottomaksi maakunnasta tehty esitys valtakunnalliseksi linjaukseksi ei varmaankaan olisi tuottanut tulosta. Muutos toteutettiinkin niin, että koko analyytikkokoulutus lopetettiin ja sen tilalle perustettiin uusi laboratoriotekniikan suuntautumisvaihtoehto insinöörikoulutukseen, jonka pituus on neljä vuotta. Tutkinnon sisältö pohjautuu vahvasti >> ANALYYSI 1/2013 23
>> jelmamme nimessä (Bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelma) ei näy laboratoriotekniikkaa. Laboratoriotekniikan sv:stä on tähän mennessä valmistunut 24 insinööriä. Ensimmäiset valmistuivat vasta viime keväänä, joten vielä ei ole selvää kuvaa siitä, minkälaisiin työtehtäviin insinöörimme työelämässä sijoittuvat. Jatkossa nimikeongelmakin häviää ja opiskelijoiden valintamahdollisuudet laajenevat, kun suuntautumisvaihtoehdot poistuvat syksystä 2014 alkaen ja uusi tutkintosääntö astuu voimaan. Tällöin myös koko opetussuunnitelma muuttuu moduulipohjaiseksi (moduulipohjaisen opetussuunnitelman alustava malli on esitetty oheisessa kuvassa). Malli perustuu 15 opintopisteen laajuisiin moduuleihin, joita opiskelija voi pakollisten yhteisten opintojen lisäksi valita varsin vapaasti. Tällä hetkellä huomattava osuus rahoituksestamme tulee ulkopuolisista lähteistä, mm. Tekesiltä. Huomattavan osan näihin T&Khankkeisiin liittyvistä töistä tekevät opiskelijat projektitöinään ja voivat näin osallistua "oikeiden töiden" tekemiseen jo oppilaitoksessakin. Kasvavien tarpeiden vuoksi laboratorioidemme jo ennestään hyvää varustetasoa on täydennetty hankkimalla eri projektien tarpeisiin ja sen ohella myös opetuksessa käytettäviksi mm. Agilentin uusinta teknologiaa edustava mikroaaltoplasma-atomiemissiospektrometri, Anton Paarin moderni reometri sekä muita laitteita. Analyytikko -> insinööri Kun mielenkiinto laboratoriotekniikkaan keskittyvää insinööritutkintoa kohtaan on ollut suurta varsinkin aiemmin valmistuneiden analyytikkojen keskuudessa, järjestettiin vuonna 2010 mahdollisuus hankkia insinööritutkinto aikuiskoulutuksena. Edellytyksenä oli kolmen vuoden työkokemus analyytikoksi valmistumisen jälkeen. Käytännön syistä opiskelu järjestettiin perjantaisin ja lauantaisin muutaman kerran lukukaudessa kahden vuoden kuluessa. Järjestely osoittautui onnistuneeksi ja opiskelijat poikkeuksellisen motivoituneiksi, mistä syytä keskeyttäneitä ei ole ollut juuri lainkaan. Suuren suosion vuoksi alustavissa suunnitelmissa on vastaavan koulutuksen toteuttaminen uudelleen syksystä 2014 alkaen. n NÄINÄ AIKOINA ON PAREMPI OLLA AINA PAREMPI. LABORATORIOANALYYTIKOKSI TYÖN OHESSA Laboratorioalan ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle valmiudet työskennellä monipuolisissa ja haastavissa asiantuntijatehtävissä biotieteiden ja kemiallisen analytiikan parissa. Koulutuksen jälkeen sinulla on valmiudet kehittää ja validoida uusia analyysimenetelmiä ja ymmärrät analyysin eri vaiheet. Laboratorioanalyytikkona pystyt vastaamaan laboratorion toiminnasta laaja-alaisesti. Koulutuksen kesto on 3,5 vuotta ja se on suunnattu sinulle, jolla on vähintään kahden vuoden työkokemus. Aiemmat alan opinnot ja työkokemus vaikuttavat tutkinnon laajuuteen ja opiskeluaikaan. LABORATORIO MUUTTUVA TYÖYMPÄRISTÖ ERIKOISTUMISOPINNOT Laboratorioalan erikoistumisopinnoissa syvennät ammattitietämystäsi sekä kartutat esimiestaitojasi ja hankinta- ja kemikaalilainsäädännön tuntemustasi. Hakukelpoisia erikoistumisopintoihin ovat laboratorioalaan liittyvän korkeakoulututkinnon suorittaneet sekä laboratorioalan ammatillisen opistoasteen tutkinnon suorittaneet laborantit. Tervetuloa tapaamaan meitä ChemBio Finland -messuille Helsingin messukeskukseen 20. 21.3.2013! Aikuiskoulutuksen yhteishaku 4.3. 3.4.2013 metropolia.fi/haku Kulttuuri, liiketalous, sosiaali- ja terveysala, tekniikka ja liikenne Tilaa hakijan uutiskirje sähköpostiisi, lähetä ilmainen tekstiviesti Mhaku sähköpostiosoite numeroon 18200. 24 ANALYYSI 1/2013
KOULUTUS- TEEMA HAASTATTELUT Haastattelimme kahta laboranttia aiheeseen liittyen. KYSYMYKSET 1. Pääsitkö valmistumisen jälkeen laborantin töihin? Oliko tämä helppoa? 2. Oliko harjoittelu-, näyttö- ja lopputyöpaikkoja helppo saadaja löytää? 3. Tuliko alueen yritykset tutuiksi jo opiskeluaikana? Tekivätkö he paljon yhteistyötä koulunne kanssa? 4. Onko alueenne laboranteilla hyvä työtilanne? 5. Oletko ajatellut jatko-opiskella laboratorioalaa jatkossa enemmän? 6. Mitä aineita olisit kaivannut lisää opintoihin? Tai mitä uusia aineita olisi voinut olla mukana? 7. Haluatko kertoa jotain muuta? Kirsi valmistui laborantiksi 2009 Oulun seudun ammattiopistosta 3-vuotiselta peruskoulupohjaiselta linjalta. 1. Valmistuin keväällä 2009 ja pääsin 1.11.2009 työelämävalmennukseen Oulun yliopistoon. Työelämävalmennuksen loputtua 30.11.2010, pääsin jatkamaan samassa projektissa jossa olin jo vuoden työskennellyt, nyt projektirahoituksella. Suuret kiitokset haluan antaa Lämpöja diffuusiotekniikan laboratorioon suunnittelija Liisa Myllykoskelle ja projektipäällikö Ritva Isomäelle jotka näkivät intoni tehdä työtä ja tekivät mahdolliseksi työn jatkon. Tällä hetkellä työskentelen erilaisissa projekteissa samassa paikassa Oulun yliopistossa, Prosessi- ja Ympäristötekniikan osastolla, Lämpö- ja diffuusiotekniikan laboratoriossa ja olen edelleen yhtä innostunut työstäni ja halukas ottamaan vastaan uusia työntuomia haasteita. 2. Koululla oli tarjota pitkä lista erilaisia laboratorioita, joista oli helppo valita itseä kiinnostavat paikat. Minulle sopi parhaiten että tein puolen vuoden harjoittelun kahdessa erilaisessa laboratoriossa. 3. Tästä minulla ei ole tietoa. 4. Vakituiset paikat on varmasti tiukassa, niinkuin muillakin aloilla, mutta uskon että määräaikaisia projektitöitä löytyy, jos vain on itse aktiivinen. 5. Nyt haluan keskittyä tekemään töitä ja minulla on onneksi mielenkiintoinen >> ANALYYSI 1/2013 25
>> työ missä saan koko ajan oppia lisää. Koskaanhan ei voi varmuudella tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan. 6. En voi olla korostamatta laboratoriotyöskentelyn tärkeyttä. Lyhyt työharjoittelujakso myös opintojen alkuun niille opiskelijoille jotka eivät ole aiemmin laboratoriossa työskennelleet, se antaisi paremman kuvan laborantin työstä. 7. Kiitos kaikille OSAO:n Kaukovainion yksikön tekniikan opettajille, heiltä sain hyvät eväät alalle. Kiitokset ja terveiset haluan myös lähettää esimiehelleni prof. Riitta Keiskille ja koko Lämpö- ja diffuusiotekniikan henkilökunnalle. Katja valmistui kemian laborantiksi Savon ammatti- ja aikuisopistosta keväällä 2012 peruskoulupohjaiselta linjalta (käynyt myös lukion kursseja). 1. Pääsin töihin jo opiskeluaikana Savon Sellulle. Etsin talven aikana ahkerasti töitä ja lopulta niitä löytyi kyllä hyvin. Työskentelin Sellulla syksyyn saakka sijaisena. Töitä olisi ollut vieläkin, mutta jäin äitiyslomalle. 2. Työssäoppimisen suoritin yliopistolla ympäristötieteenlaitoksella biogeokemianpuolella. Se oli ensisijainen toivomukseni ja pääsin sinne. Pidin kovasti työskentelystä erilaisten maanäytteiden ja luontoon liittyvien aiheiden kanssa. Näytötkin saatiin suoritettua yliopiston kokeiden kautta. Opinnäytetyön tein PLFA:sta eli Fosfolipidirasvahappo analyysistä. Se oli pitkä ja mielenkiintoinen työ. Yliopistolla laboranteille ei kuitenkaan ole juuri nyt töitä tarjolla, joten etsin niitä muualta. 3. Mielestäni yritykset voisivat tulla enemmän esille labra-alalla. Paljolti sai hakea itse netin kautta ja kysellä eri työpaikoista. Labraalalla on kuitenkin se hyvä puoli, että ammatti soveltuu suurelle laajalle alalle kuten teollisuuteen, yliopistoihin ja lääkefirmoihin. 4. Töitä kyllä löytyy, vakipaikkoja ei kehuttavan paljoa, mutta kannattaa aloittaa sijaisuuksista ja kesätöistä ja sen myötä hankkia kokemusta. 5. Laborantin ammatti on minulle sopiva. Aion keskittyä jatkossa työntekoon ja elämään perheen kanssa. 6. Aineet olivat jo sopivia alaan. Kemiaa, laskuja ja labraa, kuten käytännössä tarvitaankin. 7. Laborantin ammatti on mielenkiintoinen, haasteellinen ja hyvä tarkkuudesta ja tutkimisesta pitäville. Suosittelen sitä muillekin. Jatkamme haastatteluja seuraavassa lehdessä. Teemme työnantajille laaja-alaisen haastattelututkimuksen, jonka tulokset julkaisemme myöhemmin lehdessä. n 26 ANALYYSI 1/2013