Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa? Prof. Yrjö Viisanen Research Director Turning research and technology into high quality services
Ilmaston säätelijät 24.11.2016 2
Ilmaston säätelijät Muutos missä tahansa tekijässä voi muuttaa ilmastoa Useat tekijät voivat vaikuttaa samanaikaisesti Tekijöiden suhteellinen rooli vaihtelee eri aikoina 24.11.2016 3
kasvihuonekaasut lämmittävä vaikutus viilentävä vaikutus aurinko pienhiukkaset ( heijastavuus ) 24.11.2016 4
The development of earth system models 1970s 1980s Beginning of 1990s End of1990s 2000s State of the art Atmosphere Atmosphere Atmosphere Atmosphere Atmosphere Atmosphere Land surface Land surface Land surface Land surface Land surface Oceans/ ice Oceans/ ice Oceans/ ice Oceans/ ice SO 4 aerosols SO 4 aerosols SO 4 aerosols Aerosols Aerosols Carbon cycling Carbon cycling Oceans/ ice SO 4 aerosols Aerosols Dynamic vegetation Soil carbon Carbon cycling Iatmospheric chemistry Ocean carbon Dynamic vegetation Dynamic vegetation Atmospheric chemistry Atmospheric chemistry Atmospheric chemistry
ICOS and ACTRIS contribution to science and IPCC IPCC, 2013
Atmospheric monitoring stations Pallas, Cape Baranova(79 N, 101 E), and Tiksi Tiksi Pallas Cape Baranova Bolshevik island North Land
Ilmastonmuutosta ajavat tekijät tunnetaan varsin hyvin natural forcings only greenhouse gas forcing only 24.11.2016 8
Ilmastonmuutosta ajavat tekijät tunnetaan varsin hyvin Miksi lämpeneminen on hidastunut 2000-luvulla? Ilmastosysteemin sisäinen vaihtelu Säteilypakote (hiukkaset, aurinko) 24.11.2016 9
Suomessa lämpötila noussut keskimääräistä nopeammin 24.11.2016 10
Suomen ilmasto on vaihteleva myös jatkossa 23.2. 2008 23.2. 2011 Kuvat: Ilkka Juga (IL) 24.11.2016 11
Nyt tehtävät päätökset määräävät muutoksen etenemisen Maapallon keskilämpötilan muutos ( C) vrt. 1971-2000 Hiilidioksidin päästöt (PgC/vuosi) 24.11.2016 12
Suomen keskilämpötilan muutos ( C) Suomen lämpötila kohoaa keskiarvoa nopeammin Maapallon keskilämpötilan muutos ( C) vrt. 1971-2000 24.11.2016 13
MUUTOKSET SÄÄ- JA ILMASTORISKEISSÄ Ääritilanteiden esiintymistodennäköisyydet voivat muuttua nopeasti Keskimääräinen vesihöyryn määrä ilmakehässä kasvaa Hydrologiset ääritilanteet tulvat ja kuivuus lisääntyvät Meriveden pintalämpötilan kohoaminen tropiikissa mahdollistaa voimakkaiden trooppisten hirmumyrskyjen synnyn uudenlaiset myrskyt voivat saapua myös Eurooppaan Jakauman muutos vaikutta nimenomaan ääri-tilanteisiin (Baatsen, et al., 2014)
Etelä- ja Keski-Euroopan lämpöaalto kesällä 2003 oli monin paikoin uusi ennätys Lämpöön liittyen Ranskassa, Italiassa, Hollanissa, Portugalissa, Englannissa ja Espanjassa aiheutui n. 30 000 kuolematapausta Useissa maissa saatiin huonoin sato sitten II mailmansodan Voimalaitosten jäähdytys ongelmat rajoittivat niiden toimintaa Taloudelliset menetykset 10 miljardia euroa
Vuosista 1986-2005 vuosiin 2016-2035 laskettu: a) sateisuuden muutos (%) ja b) b)sateisuuden ja haihdunnan yhteismuutos Sateisuuden muutos alueellisesti
Rankkasateiden ja kuivuuden muutos alueellisesti
VESIVARAT Kolmannes maailman väestöstä asuu alueilla joilla on niukkuutta puhtaasta vedestä Vuosittain n. viisi miljoonaa ihmistä menehtyy likaisen veden aiheuttamiin tauteihin Jos nykyinen kehitys jatkuu niin 2025 jopa 2/3 maailman väestöstä asuu alueilla joilla on niukkuutta puhtaasta vedestä Kauppatori 8-9.1.2005
RAVINNONTUOTANTO Maapallon maa-alasta n. 40% viljelys- tai laidunmaana, lisäksi metsiä n. 30% joista vain vähäinen osa luonnontilassa FAO:n arvion mukaan 2030 tarvitaan 55% enemmän ruokaa kuin nykyään Nykyisin menetelmin tämä vaatisi 30% lisäyksen kasteltuun viljelyalaan ja 20% lisäyksen muuhun viljelyyn Kauppatori 8-9.1.2005
Vuotuisen sademäärän muutos (%) Sateet runsastuvat Suomi: 1971-2000 => 2070-2099 24.11.2016 20
Viljelymahdollisuudet laajenevat 24.11.2016 21
Merenpinnan nousun päätekijät Lämpölaajeneminen Valtameret ovat varastoineet suurimman osan ilmastojärjestelmän ylimääräisestä energiasta. Pintakerros lämpenee nopeimmin, sekoittumisprosessit siirtävät lämpöä hitaasti syvemmälle. Jäätiköt 1. Pienet jäätiköt sulavat helposti mutta pieni tilavuus 2. Mannerjäätiköt pitkä aikaskaala a) Pinnan massatase (lumisade ja sulaminen) b) Dynaamiset muutokset jään virtauksessa 24.11.2016 22
Merenpinnan nousu ei ole jakaantunut tasaisesti 1993 2012 (IPCC AR5) IPCC AR5, kuva FAQ13.1-1: satelliitein mitattu merenpinnan muutosnopeus. 25.10.2016 23
VALTAMERTEN PINNAN NOUSU alavat rannikko alueet (esim. Bangladesh) pienet saarivaltiot (esim. Tuvalu) pohjavesien suolaantuminen trooppiset hirmumyrskyt maan kohoaminen/vajoaminen Kauppatori 8-9.1.2005 IPCC AR5, kuva FAQ13.1-2: merenpinnan muutos-nopeus jos sekä Grönlannin että Etelämantereen jäätiköt sulaisivat 0.5 mm/v nopeudella. Aral-järvi
Muutamme ilmastoa, s. 173 VALTAMERTEN PINNAN NOUSU Jokisuistoissa asuvan väestön määrä, jonka nykyinen havaittu valtamerten pinnan kohoamisnopeus pakottaisi muuttamaan nykyisiltä asuinpaikoiltaan vuonna 2050 (extreme Kauppatori 8-9.1.2005 Aral-järvi >1 milj.; high 1000000-50000; medium <50000).
Merenpinnan korkeuden muutokset näkyvät Suomessakin Globaali keskimääräinen muutos Muutos Suomen rannikolla 24.11.2016 26
Yhteenveto Ilmastonmuutos on kiistaton tosiasia ja pääasiassa ihmistoiminnan aiheuttamaa Suomessa muutos keskimääräistä voimakkaampaa Muutos vaikuttaa ihmiskunnan hyvinvointiin jo nyt ja kasvavasti lähivuosikymmeninä, esim. ravinnon tuotanto kasvavalle väestölle veden saatavuus (jäätiköt, haihdunta, sadejakauma) sään ääri-ilmiöt meriveden nousu ja tulvat pakolaisuus 24.11.2016 27