ILMASTONMUUTOS Pääjohtaja Petteri Taalas

Transkriptio

1 ILMASTONMUUTOS Pääjohtaja Petteri Taalas

2 PETTERI TAALAS? s.1961 Helsinki FT Meteorologiassa, Helsingin Yliopisto 1993, Dosentti. Kuopion YO 1997 Johtamiskoulutus: JOKO 1998 & 2004 Kauppakorkeakoulu, 1996 Leonardo da Vinci Univ., Pariisi Merisotakoulu 1981, Maanpuolustuskurssi 2003 Tutkimustyö ilmatieteen laitoksella 1986-, päästöjen leviäminen, otsoni- ja UVtutkimus, globaalimuutostutkimus, satelliittitutkimus, joista noin 50 peer-reviewed julkaisua Kymmenien Kv. & kotimaisten T & K hankkeiden johtaminen, rahoittajana SA, TEKES, EU, ESA & EUMETSAT Tutkimusprofessori/Ilmatieteen laitos 2000 Pääjohtaja 2002 Johtaja Maailman Ilmatieteen Järjestö (WMO), Geneve EU:n ilmakehätieteiden tiedepaneeli, varapj , IPCC:n Suomen delegaatti 2007-& Suomen IPCC-ryhmän pj. WMO:n hallintoneuvoston jäsen 2005-, EUMETSAT hallintoneuvoston varapj Itä-Suomen yliopiston hallituksen pj Suomalainen tiedeakatemia, jäsen

3

4 Lämpötilan poikkeama ( C) LÄMPÖTILA SUOMESSA JA GLOBAALISTI

5 CO 2 PITOISUUS KASVAA KAIKKIALLA MAAILMASSA FINNISH ARCTIC, PALLAS, 68 N Ilmastokoulutus

6

7 US$ bn SUURET LUONNONKATASTROFIT Kokonaistappiot ja vakuutetut tappiot Overall losses (in 2008 values) Trend overall losses Insured losses (in 2008 values) Trend insured losses

8 Number LUONNONKATASTROFIT Geophysical events (Earthquake, tsunami, volcanic eruption) Meteorological events (Storm) Hydrological events (Flood, mass movement) Trend line

9 IPCC, Hallitusten Välinen Ilmastopaneeli Perustettu 1979 WMO:n ja UNEP:n toimesta, 192 maata Arviointiraportit ilmaston menneestä ja tulevasta tilasta, vaikutuksista ja torjunnasta 1990, 1995, 2001 ja kirjoittajina 1250 maailman johtavaa asiantuntijaa, arvioijana 2500 asiantuntijaa Koostuu yhteenvedosta kaikesta vertaisarvioidusta kirjallisuudesta sitten edellisen raportin Työ ja kirjoittajien valinta asiantuntijoiden käsissä, valinnat tieteellisen kompetenssin pohjalta Kolme laajaa tiederaporttia ja niistä tiivistetty Summary for Policymakers Viides arviointiraportti 2013, valmisteilla

10 Ilmastoskeptisismi Vaihtoehtoilmastotiede Ainakin USA:n energiateollisuus tukenut Ei perustu tieteellisesti vertaisarvioituihin julkaisuihin, vaan väittämiin Debatti kiinnostavaa median kannalta Suomessa ei ilmakehän asiantuntijoita (mm. maantieteen, ympäristötieteen, geologian ja juridiikan koulutuksen omaavia henkilöitä) Väittämät elävät ajan funktiona, esim. auringon aktiivisuus tai nokipäästöt selittävät muutokset Toinen ääripää ympäristöfanatismi tai kauhukuvien maalailu

11 ILMASTOA MUUTTANEET TEKIJÄT

12 ERI PÄÄSTÖSKENAARIOT B2 on EU:n tavoite päästöt ylittäneet kaikki aiemmat arviot. Jos kehitys jatkuu edelleen, ilmastonmuutos etenee aiemmin arvioitua nopeammin. HAVAITTU KASVU %/v

13 ILMASTON LASKENTAMALLIT

14 ILMASTOMALLIEN KEHITYS / /11 Atmosphere Atmosphere Atmosphere Atmosphere Atmosphere Atmosphere Land surface Land surface Land surface Land surface Ocean & sea-ice Ocean & sea-ice Ocean & sea-ice Sulphate aerosol Sulphate aerosol Non-sulphate aerosol Land surface + land ice? New Ocean & sea-ice Sulphate aerosol Non-sulphate aerosol Carbon (+ N?) cycle Atmospheric chemistry Off-line models Ocean & sea-ice model Sulphur cycle model Land carbon cycle model Ocean carbon cycle model Non-sulphate aerosols Carbon cycle model Atmospheric chemistry Atmospheric chemistry

15

16 PÄÄSTÖJEN KEHITYS/GLOBAALI LÄMPENEMINEN

17 LÄMPÖTILAN MUUTOS 2070 LASKETTUNA A2-PÄÄSTÖSKENAARIOLLE IPCC MALLIN YHDISTELMÄNÄ Arktinen alue lämpiää eniten maailmassa sateilyä heijastavan lumi- ja jääpeitteen sulamisen vuoksi. Arktinen alue lämpenee vähintään kaksi kertaa muuta maailmaa enemmän

18 Keskilämpötila A1B-päästöjen toteutuessa Havainnot v (25x25 km) v A1B (ns. delta-menetelmä) Päästöt globaalin mallin keskiarvo

19 Keskilämpötila A1B-päästöjen toteutuessa Havainnot v (25x25 km) v A1B (ns. delta-menetelmä) Päästöt globaalin mallin keskiarvo

20 Keskilämpötila A1B-päästöjen toteutuessa Havainnot v (25x25 km) v A1B (ns. delta-menetelmä) Päästöt globaalin mallin keskiarvo

21 LUMEN SULAMISPÄIVÄ PÄIVÄ 1.1. ALKAEN

22 (Gt C/vuosi) Syksyn ensimmäinen pakkanen lykkääntyy, kevään viimeinen aikaistuu Päästöt Muutos (vrk) 7 mallin keskiarvona mennessä A2-päästöskenaarion toteutuessa

23 KESÄ ,3 C NORMAALIA LÄMPIMÄMPI KESKI- EUROOPASSA: KUOLLUTTA, 10 M KATO

24 Temperature anomaly (wrt ) C Euroopan 2003 kesälämpötilat: 2040 normaaleja, 2060 viileitä observations HadCM3 Medium-High (SRES A2) 2040s 2060s /23/2009 DCR

25 RANKKASATEIDEN JA KUIVUUUDEN KEHITYS vs A1B päästöskenaario

26 Monen mallin ka A2-päästöt Rankkasateet voimistuvat Suomessa Touko-syyskuun suurin vrk-sade: muutos (%) v => v

27 m 3 /s VESIVOIMAPOTENTIAALIN MUUTOS Daily mean discharge from the land surface of Finland (m 3 /s) day of year control Echam/A2 Echam/B2 Hadley/A2 Hadley/B

28 METSÄPALORISKIPÄIVÄT (FFI 4) RCA3-E-A2 simulation

29 GRÖNLANNIN SULAMINEN

30 JÄÄTIKÖIDEN MASSA (a) SULAMISEN VAIKUTUS MERIVEDEN KORKEUTEEN (b)

31

32 Arktisen merijään kehitys? From L. Fortier, 2008) GIEC W. Maslowski et al., 2005 M. Holland et al.,

33 TULVISTA KÄRSIVIEN IHMISTEN MÄÄRÄ 2050 Syynä meriveden pinnan nousu ja väestön kasvu (2.5ºC globaali lämpeneminen)

34 EKOSYSTEEMI- MUUTOKSET 2000 => 2100 HadCM3, A2 == EI MERKITTÄVIÄ PÄÄSTÖRAJOITUKSIA ECHAM5 B1 == MERKITTÄVIÄ PÄÄSTÖRAJOITUKSIA Changes exceeding 20% of grid box IPCC WG2 Ch

35 VAIKUTUKSET MAATALOUTEEN & METSIEN KASVUUN 2050 IPCC WG2 Ch

36 METSIEN KASVU NYT JA TULEVAI- SUUDESSA (Source: Kellomäki et al., 2008)

37 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ SUOMEN KANNALTA Ilmastonmuutosta ei voida estää, se tulee etenemään ainakin 2060-luvulle asti, riski oletettua rajummasta muutoksesta olemassa Ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen tarjoaa myös liiketoimintamahdollisuuksia Maataloustuotanto tehostuu, metsien kasvu kiihtyy, lämmitysenergian tarve vähenee, vesivoimaa lisää Maan kohoaminen ei välttämättä riitä kompensoimaan meriveden pinnan nousua Itämerellä, rannikkotulvat yleistyvät Päästörakenteen muutos vaikuttaa ilmanlaatuun Jos päästöjä ei rajoiteta, maataloudelle ja ihmiselämälle suotuisa maa-ala supistuu vuoden aikajänteellä Yllätykset mahdollisia

38 TURVALLISUUSPOLIITTISIA VAIKUTUKSIA Talous- ja turvallisuuspoliittisen intressin voimistuminen Arktisella alueella, jännityksen kasvu öljy- ja kaasuvarojen jakamiseen liittyen, meriliikenteen kasvu alueella Ravinnontuotannon häiriintyminen, jännitteet ravinnon saatavuuteen liittyen Niukkenevien vesivarojen käyttöön liittyvät jännitteet eri maiden välillä ja valtioiden sisällä (maatalous, teollisuus, juoma/käyttövesi) Tulvien ja meriveden pinnan nousun ja sääilmiöiden aiheuttamat taloudelliset ja inhimilliset katastrofit ja niiden seurannaisvaikutukset Köyhyyden, aliravitsemuksen ja pakolaisuuden lisääntyminen Radikalisoituminen ja poliittisten jännitteiden kasvu elinolosuhteiden huonontuessa

39 ENERGIA Shell

40 MAAPALLO MUUTOKSEN KOURISSA

41 KIITOS