Loviisan Hästholmenin tutkimusalueen kallioperän alustava mallikuvaus

Työraportti POSIVA-97-08 Loviisan Hästholmenin tutkimusalueen kallioperän alustava mallikuvaus Juha Lindh Jorma Nummela Pauli Saksa Fintact Oy Toukokuu 1997 POSIVA OY Mikonkatu 15 A. FIN-001 00 HELSINKI Puhelin (09) 2280 30 Fax (09) 2280 3719

Työ raportti P 0 S 1 VA-97-08 Loviisan Hästholmenin tutkimusalueen kallioperän alustava mallikuvaus Juha Lindh Jorma Nummela Pauli Saksa Fintact Oy Toukokuu 1997 POSIVA OY Mikonkatu 15 A. FIN-00100 HELSINKI Puhelin (09) 2280 30 Fax (09) 2280 3719

Työraportti POSIVA-97-08 Loviisan Hästholmenin tutkimusalueen kallioperän alustava mallikuvaus Juha Lindh Jorma Nummela Pauli Saksa Fintact Oy Toukokuu 1997

FINTACT HELSINKI TYÖRAPORTTI POSIVA-97-08 Tilaus Posiva 9576/97fTIMO LOVIISAN HÄSTHOLMENIN TUTKIMUSALUEEN KALLIOPERÄN ALUSTAVA MALLIKUVAUS Juha Lindh Jorma Nummela Pauli Saksa Fintact Oy Toukokuu 1997 Tilaajan hyväksyntä: Q"VvnG Laatijat Juha Lindh j:ln~~ Jorma Nummela \\~~elija Tarkastanut ja hyväksynyt Henry Ahokas Geohydrologi

Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa. 2

Lindh, J., Nummela, J. & Saksa, P. 1997. Loviisan Hästholmenin tutkimusalueen kallioperän alustava mallikuvaus. Fintact Oy, Helsinki. Työraportti POSIVA-97-08 49 s. 3 TIIVISTELMÄ Posiva Oy huolehtii käytetyn korkea-aktiivisen ydinpolttoaineen loppusijoituksesta kotimaiseen kallioperään. Paikkatutkimukset aloitettiin v. 1987, ja niiden ensimmäinen vaihe raportoitiin v. 1992. Yksityiskohtaisissa paikkatutkimuksissa on vuodesta 1993 täydennetty ja tarkennettu kallioperän tietoja Kuhmon Romuvaarasta, Äänekosken Kivetystä ja Eurajoen Olkiluodosta. Posiva Oy päätti sisällyttää myös Loviisan Hästholmenin paikkatutkimuksiin vuodesta 1997 alkaen. Paikkatutkimusten tuottamat kallioperän kivilajeja, rakoilua ja rikkonaisuutta koskevat tiedot, tulkinnat ja arviot kootaan yksinkertaistetuksi kallion mallikuvaukseksi. Tutkimustietoa on kertynyt Loviisan Hästholmenin alueelta voimalaitosten rakennustöistä, matala- ja keskiaktiivisen jäteluolaston tutkimus- ja rakennustöistä, yleisistä geologista peruskartoituksista sekä tehdystä käytetyn polttoaineen esiselvitystyöstä. Tässä työssä on koottu olemassaolevat tiedot alueelta Pasivan geologisen, tietokoneavusteisen mallintamisen ROCK-CAD -järjestelmään. Perustietoina ovat topografia, rakennukset, tiet, maanalaiset tilat ja tunnelit, kiintopisteet sekä tutkimuslinjastot Loviisan kalliomalli (versio 1.0) sisältää tiedot porakone-, pohjavesi-, kairanrei'istä. Tärkeimmistä Y -rei'istä on mukaan otettu kivilaji-, rikkonaisuus- ja rakennetiedot Kallion rakennetta kuvaa malliin siirretyt VLJ -tutkimusten mukaiset rako- ja rikkonaisuusvyöhykkeet Lisäksi kalliomalliin on otettu Loviisan esiselvitysvaiheessa tulkitut uudet rakenneviitteet Tieto kivilajien jakaumasta on kopioitu malliin. Rapakivigraniitin tyyppejä ovat viborgiitti, pyterliitti, tumma pyterliitti, viborgiitti-pyterliitti, porfyyrinen graniitti ja tasarakeinen graniitti. Vuodeksi 1997 suunnitellut uudet kairanreiät HH-KR01-03 ovat mukana mallissa. Loviisan malli toimii aikavien paikkatutkimusten suunnittelun pohjana ja sitä tarkennetaan saatavien tulosten myötä jatkossa. Avainsanat: tietokoneavusteinen mallintaminen, rakenteet, kivilajit, topografia, kalliomalli, kairanreikä

Lindh, J., Nummela, J. & Saksa, P. 1997. Preliminary bedrock model of Loviisa Hästholmen site. Fintact Ltd., Helsinki. Work Report POSIVA-97-08. 49 p. (in Finnish). 4 ABSTRACT Posiva Oy studies and is responsible for the final disposal of the high-level nuclear fuel waste into the Finnish bedrock. Site characterisation was initiated in 1987 and the first phase was reported in 1992. Further characterisation has been in progress at Kuhmo Romuvaara, Äänekoski Kivetty and Eurajoki Olkiluoto sites to collect and supplement detailed site data since 1993. Posiva decided to begin site characterisation also at Loviisa Hästholmen area during 1997. The observations, interpretations and estimates resulting from site investigations are developed into conceptual bedrock model. lnvestigation results have been collected at Hästholmen area since construction works of nuclear power plants, from investigations and construction of low and intermediate nuclear waste repository, from general geological base mappings and recently, from suitability study of Loviisa area to disposal of spent nuclear fuel waste. ln this report results of Loviisa area from several sources are combined and compiled to Posiva's computer aided geological ROCK-CAD modelling system. The basic data is comprised of geographical maps, infrastructure, underground facilities and realised surveying Iines. The Loviisa Hästholmen bedrock model (version 1.0) contains data from percussion drilled boreholes, groundwater stations and core drilled boreholes. Associated fracturing, structural and lithological data has been incorporated from the most important Y -labelled boreholes. The bedrock structure is described numerous fracture and crushed zones derived from the previous site model. ln addition, other interpreted geometrical features have been covered from suitability study of Loviisa area. The lithological map has been utilised to form a 3-D rock body skeleton for future supplement. The type of rapakivi granite are viborgite, pyterlite, dark pyterlite, viborgite-pyterlite, porphyritic granite and even-grained granite. New boreholes HH KR01-03 to be drilled during 1997 have been described in the model. The Hästholmen area bedrock model serves as planning base for investigations and it will be supplemented when new results will be available. Keywords: CAD, structures, lithology, topography, bedrock model, borehole

5 Sisältö Sivu TIIVISTELMÄ... 3 ABSTRACT... 4 1. JOHDANT0... 6 2. REFERENSSITIEDOT...! 0 2.1 KORKEUSKÄYRÄT... 10 2.2 MAANMITTAUSLAITOKSEN FINGIS -AINEISTO... 12 2.3.1 KARTTAPOHJAN TASOT... 14 3. KAIRANREIA T... 16 3.1 OMINAISUUSTIEDOSTOT... 19 4. KIINTOPISTEET... 19 5. SEISMISET LINJAT... 20 6. MALLINNUS... 22 6.1 TOPOGRAFIAN 3-D -MALLI... 22 6.1.2 TOPOGRAFIA MALLIN TIIVISTÄMINEN... 22 6.2 RIKKONAISUUSRAKENTEET... 24 6.2.1 PYSTYT RAKO- JA RIKKONAISUUSRAKENTEET... 25 6.2.2 VAAKARAKENTEET... 27 6.2.3 LINEAMENTIT... 29 6.3 KIVILAJIT... 31 6.4 VLJ -TILAT... 33 6.5 VLJ -AJOTUNNELI... 35 6.6 VOIMALAITOKSEN TUNNELIT... 37 7. KALLIOMALLIN TULOSKUVIA... 39 LAHD EVIITTEET... 40 LIITTEET... 41

6 1. JOHDANTO Posiva Oy huolehtii käytetyn korkea-aktiivisen ydinpolttoaineen loppusijoituksesta kallioperään. Paikkatutkimukset aloitettiin v. 1987, ja niiden ensimmäinen vaihe raportoitiin v. 1992. Yksityiskohtaisissa paikkatutkimuksissa on vuodesta 1993 täydennetty ja tarkennettu kallioperän tietoja Kuhmon Remuvaarasta, Äänekosken Kivetystä ja Eurajoen Olkiluodosta. Vuoden 1996 lopulla Posiva Oy päätti aloittaa myös Loviisan Hästholmenin paikkatutkimukset vuodesta 1997 alkaen. Loviisassa tehtäviä tutkimuksia ja kallioperän kuvausta varten aloitettiin kalliomallin kokoamistyö Fintact Oy:ssä tammikuussa 1997. Kalliomalli, joka on tiivistettynä työn lopputuote, on havaittu hyväksi tavaksi esittää tutkimuskohteen kallioperän geometriset ja ominaisuustiedot johdonmukaisessa muodossa. Kalliomallin kuvaus on koottu kolmiulotteisena (3-0) tietokoneavusteisen geologisen mallintamisen ROCK-CAO -järjestelmään (Saksa 1995), josta on tulostettu tämän raportin kuvat. Kalliomalliin on siirretty vertailutiedoiksi Hästholmenin saarelta Imatran Voima Oy:n (IVO) yksityiskohtaista karttatietoa teistä, rakennuksista, topografiasta, tunneleista, kiintopisteistä, täyttöalueista sekä tutkimuslinjastoista. Samaten suuri osa matalista porakone-, pohjavesi-, kairanrei'istä on taustatiedon tyyppisenä siirrettyä IVOn aineistoa. Peruskartan lehden 3023 02 tiedot on hankittu käyttöön Maanmittauslaitoksen karttakeskuksesta. Kallioperän tutkimustietoa on kertynyt runsaasti alueelta matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoitustilan (VLJ) tutkimuksista 1980 -luvulta lähtien. Tähän liittyvää tietoa on kalliomallinnusta varten siirretty IVOsta reikätiedot kairatuista Y -ja YT -rei'istä, eritasopietsometreista, suunnitellun VLJ -tilan malli sekä ajotunneli VLJ -tilaan. Voimalaitoksen rakentamiseen liittyvät jäähdytysvesitunnelit sekä käyttövesitunnelit on mallinnettu osana tätä työtä. Vesialueen vedensyvyyskäyrät on saatu Loviisan esiselvityksen raportista (Kuivamäki et al.1997). Kallion rako- ja rikkonaisuusvyöhykkeet on koottu pääasiallisesti kahdesta lähteestä: VLJ -loppusijoitustilan pohjavesivirtausten analysointiraportista (IVO lnternational Oy 1996) sekä Loviisan alueen esiselvitystyöstä (Kuivamäki et al. 1997). VLJ -tutkimukset sisältävät vaaka- ja pystyasentoisia R -tunnuksin nimettyjä vyöhykkeitä Hästholmenin saarelta ja sen välittömästä lähiympäristöstä. Rakennehavaintoja on tuotu kalliomalliin tärkeimmistä ja syvimmistä Y -rei'istä. Esiselvityksen tulkinnat laajemmalta alueelta kuvaavat pystyasentoisia, eri luokkiin ryhmiteltyjä lineamentteja, jotka tässä työssä on kuvattu rako- ja rikkonaisuusvyöhykkeiden viitteinä. Kivilajien esiintyminen alueella perustuu Loviisan esiselvityksen kartoitustuloksiin ja tulkintakarttaan. Koska kivilajien muodoista syvyyssuunnassa ei ole ollut tietoa, on varsinainen 3-0 -mallinnus tehtävä paikkatutkimusten tietojen tultua käyttöön.

Karttatiedon, kivilajien ja rakorakenteiden mallin kattama maanpinnan alue on Y: 3462,0-3467,0 km ja X: 6692,0-6698,0 km, kuvassa 1. Malli kattaa 30 km 2 alueen ja sen syvyysulottuvuus on ulotettu 1500 metriin. Malliin on liitetty myös Hästholmenin ja lähiympäristön maanpinnan aseman ja vesisyvyyden 3-D -mallipinta. Kalliomallin karttojen ja kuvien selitykset ja merkinnät ovat kuvassa 2. Kun maanpinta-ja karttatietoa on ollut runsaasti käytössä, on ne karttojen tuottamista varten jaoteltu moniin yhdisteltäviin osiin, joita tarpeen ja teeman mukaan yhdistellään. Karttamäärittelyjä varten on laadittu piirustustilauspohja, joka on raportin liitteenä 1. Loviisan kalliomallin versiotunnus on 1.0. Malliin tehdyt muutokset on dokumentoitu ja ne hallitaan Pasivan ROCK-CAD -ohjelmiston versioseurantajärjestelmällä. 7

8 LOVIISA, HlSTHOLMENIN TUTKIMUSALUE 0 6693000 0 Q Lilla llllwarn 6692000 0,...,... 1111 ~1,.._1... POSIVA OY Kuva 1. Loviisan kalliomallin kattama alue.

9 LOVIISA KALLIOMALLI Luokitus ja graafiset merkinnät RAKENTEET VarmuusLuokka Laji Nimiasu Todettu Todennäköinen MahdoLLinen Muu vi ite Avonaista tai l"unsaampaa l"akoilua Rikkonaisuusv~öh~ke C>R i II I tai ;otrp2) KIVILAJIT II L_j ---, L -- 1 L_, :l:g ~~ v~~~~c;.iiitt 1 - PYTERLI!TT 1 1 ~ TASARAKEINEN RAPAKIVI ~ ITASRPGRI PORFYYRINEN RAPAKIVI IPORRPGRI. ~...- MUUT MERKINNÄT ~ KAIRANREIKÄ ~ SUUNNITELTU KAIRANREIKÄ KR MAAN ALTA ALKAVA KAIRANREIKÄ REIÄN REUNAVIIVAN TYYPPI: REIÄN ETÄISYYS LEIKKAUSTASOSTA Om-20m 20m-1OOm >1OOm EP ~ LPVA 0 ERITASOPIETSOMETRI POHJAVESIASEMA ~ PORANREIKÄ Fintact/jnu/~c/~ovi/~o~_l.O/geo_l.O/PS/ MAAN ALTA ALKAVA PORANREIKÄ K I INTOPISTE IVON TONTIN RAJA KAADEMERKINTÄ POIKKILEIKKAUKSEN SIJAINTI TOPOGRAFIA RANTAVIIVA KORKEUSKÄYRÄT HÄSTHOLMEN MUU ALUE 2, 4, 6 m 2.5 jo 5 m 8, 10, 12 m 10 m 14, 16,... m 15, 20,... m 09-APR-97,... ~ovi/~egend_c win 0 210 0 297 Kuva 2. Kalliomallin kuvien ja piirustusten merkinnät sekä selitykset.

10 2. REFERENSSITIEDOT Kalliomalliin on siirretty vertailutiedoiksi Hästholmenin saarelta Imatran Voima Oy:n (IVO) yksityiskohtaista karttatietoa teistä, rakennuksista, topografiasta, tunneleista, kiintopisteistä, täyttöalueista sekä tutkimuslinjastoista. Samaten suuri osa matalista porakone-, pohjavesi-, kairanrei'istä on taustatiedon tyyppisenä siirrettyä IVOn tausta-aineistoa. Peruskartan lehden 3023 02 tiedot on hankittu käyttöön Maanmittaushallituksen karttakeskuksesta. Tiedostojen sijainnit SUN [boiler]: WinNT Uuha]: /export/home/int/propatulovi /export/home/int/propatulovi/kairaus 0:\patulovi\ 2.1 KORKEUSKÄYRÄT Alkuperäisestä DXF -tiedostosta 1.dxf erotettiin korkeuskäyriä sisältävä taso omaksi tiedostokseen k-kayrat.dxf. Em. tiedoston viivat ovat kaikki POL YLI NE:ja ja niissä on mukana z -koordinaatti. Kaikki Hästholmenin saaren korkeuskäyrät, (käyräväli 1m) on esitetty kuvassa 3 ja harvennetut, (käyräväli 2m) korkeuskäyrät kuvassa 4. Lähde: IVO lnternational Oy:n CAD -järjestelmä. Ohjelmat SUN:iin tehtiin csh -script korkeuskayrat.csh, joka käynnistää seuraavat ohjelmat: read-dxf.awk Ohjelma lukee dxf -tiedostaa k-kayrat.dxf ja tekee tiedoston k-kayrat.xyz, jossa on viivojen pisteet (vertexit) maailmankoordinaatteina. dxf-to-mac.awk Ohjelma lukee dxf -tiedostaa k-kayrat.dxf ja tekee Medusan makron k-kayrat.mac, jossa on viivat paikalliskoordinaatteina ja niissä on korkeusattribuutti zkoord. Metrin välein olevaa käyrästöä harvennettiin Medusassa siten, että mukaan otettiin vain 2,4,6,8, 10, 12,14 ja 16 metrin käyrät. Makro harvenna.mac liputtaa poistettavat korkeuskäyrät

L 11 L L L Kuva 3. Hästholmenin saaren harventamattomat korkeuskäyrät (käyräväli 1m). Käyrät loppuvat täyttöalueiden reunoihin. '- L L L Kuva 4. Hästholmenin saaren harvennetut korkeuskäyrät (käyräväli 2m).

12 2.2 MAANMITTAUSLAITOKSEN FINGIS -AINEISTO Peruskartan lehden 3023 02 numeerinen aineisto käsittää korkeuskäyrät, vesistöt ja tietietokannan. MML:sta toimitettu tiedosto (pakattu.exe) on itsestäänpurkautuva. Koko aineisto näkyy kuvassa 5. FINGIS tiedostot: korkeuskäyrät k302302a. fgs k302302b.fgs k302302c. fgs k302302d. fgs vesistöt ve302302.fgs tiet 302302.fgs Ohjelmat Tiedostojen muunto Medusan makroiksi, joilla viivat piirretään, tehtiin laadituilla awk -ohjelmilla: fingis-maa.awk, fingis-vesi.awk ja fingis-tiet.awk. Ne on niputettu ohjelmaan fingiskayrat.csh, joka ajettuna tekee kaikki tulostiedostot. Makrot ovat lähtötiedostaa vastaavalla nimellä esim. ve302302.mac. Korkeuskäyrät, vesistöt ja tiet ovat omilla tasoillaan arkilla s.lovi-fingis.

13 ' ' ' o. # F i ntact/jl i /30.01. 97/rc/propatulov i /geo_1. 0/ral;_l. 0/PSf~ Kuva 5. Maanmittauslaitoksen FINGIS -aineisto.

------------- - --------- -- 14 2.3.1 KARTTAPOHJAN TASOT Piirustuksen s.hastholm-topo tasoasetukset Elementti Taso Rantaviiva 100 Tekstit 200 Sekalaista 220 ja 803 Koord i naattiristit 800 Tiet 801 Rakennukset 805 Tunnelit 809 Avokalliot 810 Korkeuskäyrät 812 Kivet 814 Symbolit: Porakairaus 333 Pohjavesiasema 333 Kairanreikä 444 EP -reikä 444 Kiintopiste 555 Piirustuksen s.topokartta (FINGIS -osuus) tasoasetukset (Hästholmen ja sitä ympäröivät Iuodet on korvattu IVOIN:n aineistolla) Korkeuskäyrät 120 Vesistö=rantaviiva 130 Tiet 140 Paikannimet 150 Yhdistetty ja korjattu kartta-aineisto on esitetty kuvassa 6.

15 LOVIISA, HlSTHOLMENIN TUTKIMUSALUE ~ 0 0, Llll lllnr POSIVA OY Kuva 6. Hästholmenin ja ympäristön topografia.

16 3. KAIRANREIÄT Lähtötiedostot IVOIN:sta toimitettu lovirei5.xls (Excel -tiedosto) ja siitä on erotettu kairanreikien, porakonereikien, EP -reikien ja VLJ -tilan reikien tiedot omille arkeilleen. Alkuperäiseen tiedosteon tehtiin punaisella tekstillä korjaukset ja lisättiin PV1 - ja PV2 -reiät porakonekairauksiin. EP -rei'iksi muutetut reiät on merkitty ruskealla värillä Excel -tiedostoon. Tabuloidut tekstitiedostot sk.txt, vlj.txt, ep.txt, y-reiat.txt ja poko.txt ovat ym. taulukon osat, jotka siirrettiin SUN:iin lähtötiedostoiksi. Ohjelmat make b dev C -kielinen ohjelma, joka lukee ym. *.txt -tiedostoja ja kirjoittaa kairanreikien *.xyz kaarevuustiedostot (vain alku- ja loppupiste). make-symbol-macro.awk make-poko-symbol-macro.awk Ohjelma lukee./kairaus/vlj.txt ja./kairaus/sk.txt -tiedostoja ja kirjoittaa kairanreikien makron, joka lataa symbolit omille paikoilleen arki IIe s.kairaus-symbolit ja nimeää ne. Kairanreikien symbolit ovat tasolla 444. Ohjelma lukee poko.txt -tiedostaa ja kirjoittaa makron, joka lataa porakonekairausten symbolit omille paikoilleen arkille s.poko-symbolit ja nimeää ne. Porakonekairausten symbolit ovat tasolla 333. Tehdyt makrot ovat nimiitään poko-syms.mac, vlj-syms.mac, ep-syms.mac, y-reiat.mac ja sk-syms.mac. Makroja ajettaessa on arkin origon oltava tutkimusalueen origossa. Lisäksi symbolit ovat aiheittain arkeilla s.ep-symbolit, s.kairaus-symbolit ja s.porakonekairaus-symbolit. Symbolit on esitetty kuvissa 7,8 ja 9. Karttakuvissa maan alta lähtevien reikien symbolit ovat väriltään vihreitä.

17 Y19 YS **. Kuva 7. Kiinteät eritasopietsometrit. Y1 ja Y2 ovat kumitulpilla varustettuja eritasopietsometrejä.

18 Kuva 8. Kairanreiät Kuva 9. Porakonekairaukset.

19 3.1 OMINAISUUSTIEDOSTOT Kairanreikien ominaisuustiedostot tehtiin rakennelävistykset sisältävästä HYD -ammattia lasta kaikista Y -kairanrei'istä ja rikkonaisuusasteen RAK -ammattialasta kairanrei'istä Y1, Y2, Y4,Y7,Y10 ja Y11. RAK- ammattialassa ei ole otettu huomioon alle kahden metrin vaihtelua. Tästä johtuen metrin välein ehjästä rikkanaiseen vaihtelevat jaksot on poistettu. GEO -ammattialan kairanreikien kivilajivaihtelut tehtiin rei'istä Y1, Y2, Y 4, Y7, Y1 0 ja Y11. Lähteenä käytettiin IVOIN:sta toimitettua tiedostaa kairanreiät.zip, joka sisälsi 3-D-Rock -formaatissa olevia tiedostoja RAK -ammattialalta. HYD -ammattialan tiedot (rakenteiden nimet) saatiin IVOIN:n raportista L01-K859-229 s. 27. GEO -ammattialan lähteenä oli Viljanen, 1997. 4. KUNTOPISTEET Kiintopisteet (7 kpl) ovat tiedostossa kiintopisteet.txt ja ne ladataan arki IIe makrolla kiintopisteet.mac. Ne on esitetty kuvassa 1 0. Kuva 10. Kiintopisteet.

20 5. SEISMISET LINJAT Läheisen vesialueen seismisten taittumisluotauksen linjojen pisteet ovat Excel -tiedostossa seismiset linjat.xls. Samalla arkilla on myös lähtötiedoista muodostettu Medusan makro seismiset-linjat.mac, joka piirtää linjat Medusan arkille s. vesialueen-seismiset-linjat. Linjojen sijainti näkyy kuvassa 11. Lähteenä käytettiin IVOIN:n raportin RM-8271.40 piirustusta LO, Voimalaitosjätteen loppusijoitus alustavat tutkimukset tutkimuskartta (Siltanen 1981 ). Hästholmenin saaren alueella sijaitsevat linjat digitoitiin IVOn raportin RM-L03.40-G1 piirustuksesta Loviisan voimalaitos seisminen luotaus linjojen sijaintikartta (Imatran Voima 1986). Piirustus on nimeltään s.saaren-seismisetlinjat. Linjojen sijainti näkyy kuvassa 12. L L L Kuva 11. Vesialueen seismiset linjat.

Kuva 12. Saarella olevat seismiset linjat. 21

22 6. MALLINNUS 6.1 TOPOGRAFIAN 3-D -MALLI Mallin lähtötietaina on piirustus s.terrain-model-source, jolla on Maanmittauslaitoksen FINGIS -korkeuskäyrät ja GTK:sta hankitut, raportissa PATU-96-24 (Rantataro 1996) esitetyt vesisyvyyskäyrät (tiedosto vesisyvyys.fgs). Ajamalla arkille ohjelman make_terr_file.prg saadaan Medusan Terrain Modelleria varten lähtötiedosto terrain-model-source.ter, joka sisältää yli 100000 xyz -pistettä. Malli on peruskarttalehden kokoinen ja se näkyy kuvassa 13. 6.1.2 TOPOGRAFIA MALLIN TIIVISTÄMINEN Koska topografia -mallin suuri koko (1363176 bytes) vaikeuttaa sen käyttöä, tehtiin mallista tiivistettyjä versioita. Malleja syntyi neljä kappaletta, joista viimeisin eli topo _ d on käyttökelpoisin. topo a: Reunailta leikattu siten, että vain tutkimusalue lisättynä 500 metrin marginaaleilla mukana. -rw-rw-r-- -rw-rw-r-- 573440 Apr 30 10:00 m.topo_a 30404 Apr 30 08:42 topo_a.xyz topo b: Boolean leikkaus box:lla (5000 x 6000 x (1 00+1500)) eli tutkimusalueen käsittävä malli. -rw-rw-r-- -rw-rw-r-- 454792 Apr 30 10:01 m.topo_b 166576 Apr 30 10:06 s.topo_b topo c: (tehty topo a :sta) Maa-alueilta Hästholmenia lukuunottamatta harvennettu. Alue sama kuin topo_a :ssa. Tiedostossa s.topo_c on pisteet jaoteltu siten, että mantereella olevat havainnot ovat tasolla 0 Hästholmenin osalta, muuten tasolla 1. Ohjelmalla topo_c_prg pistejoukot kirjoitetaan levylle. Rutiinin every_n avulla jälkimmäisestä joukosta otetaan joka viides malliin. -rw-rw-r-- -rw-rw-r-- -rw-rw-r-- -rw-rw-r-- -rw-rw-r-- -rw-rw-r-- 420440 Apr 30 13:22 m.topo_c 218852 Apr 30 13:22 s.topo_c 22230 Apr 30 13:21 topo_c.xyz 20194 Apr 30 13:10 topo_c_o.xyz 10210Apr30 13:10topo_c_1.xyz 2036 Apr 30 13:18 topo_c_11.xyz

23 -rw-rw-r-- 190 Apr 30 13:09 topo_c_prg topo d: (topo c(topo a) :sta) Mallia on harvennettu maa-alueilta Hästholmenia lukuunottamatta. Boolean leikkaus box:lla (5000 x 6000 x (1 00+1500)). Tämä malli on kooltaan noin neljännes lähtötilanteesta ja Hästholmenin osalta tarkkuus on sama kuin alkuperäisessä. Epätarkkuus paljastuu mantereen ja muiden saarten lähemmässä tarkastelussa. -rw-rw-r-- -rw-rw-r-- 296800 Apr 30 13:29 m.topo_d 166576 Apr 30 13:28 s.topo_d Normaali tilanteessa voidaan linkittää: lrwxrwxrwx 8 Apr 30 14:16 m.topo -> m.topo_d Ohjelmat vesisyvyys.awk Ohjelma lukee FINGIS -formaatissa olevaa lähtötiedostaa vesisyvyys.fgs ja kirjoittaa tiedoston vesisyvyys.mac, jolla viivat piirretään arkille s.terrain-model-source. make_terr_file.prg Ohjelma tekee Terrain Modeller -tiedoston nykyarkista, tässä tapauksessa terrain-model-source.ter -tiedoston arkista s. terrain-model-source. Arkilta luetaan viivat, joilla on korkeusattribuutti zkoord. harvenna.awk Ohjelma poimii lähtötiedostosta joka 22. rivin tulostiedostoon (Ohje: harvenna.awk terrain-model-source.ter > topo.xyz).

24 Kuva 13. Loviisan topografiamalli. Kolmioverkko xyz -pisteiden välillä. 6.2 RIKKONAISUUSRAKENTEET Rakennemallin luontiin oli käytettävissä ASCII -muotoisia pistetiedostoja, dxf -muotoisia grafiikka- ja 3-D -tiedostoja sekä paperikuvia raporteista. Rakennemallin sisältö koostuu seuraavista alimalleista: Tiedosto Sisältö m.1 vaakarakenne R 1 m.2 vaakarakenne R2 m.3 vaakarakenne R3 m.4 vaakarakenne R4 m.17 vaakarakenne R 17

25 m.5-16 m.lineaments m.tunnelit m.vlj_pra pystyrakenteet R5... R 16 pystylineamentit LIN_01... LIN_61 voimalan käytön aikaiset tunnelit KAYTTOVS, OTTO, POISTO, RAKja REACTORS ajotunnelin ja VLJ -tilan lattia VLJ_RAK VLJ -tilan mallia ei liitetty rakennemalliin, vaan se on erikseen käytettävissä nimellä m. vlj_ 1. Mallin m.rak koko 2.6 megatavua, kun se vertailun vuoksi Kivetyssä ja Olkiluodossa on noin yksi megatavu. Mallin kokoonpano tiedosto on s.rak. Seuraavassa esitetään osamallien siirto yksityiskohtaisesti. 6.2.1 PYSTYT RAKO- JA RIKKONAISUUSRAKENTEET Lähtötiedot Pystyrakenteet tulivat Fintact :iin DXF -tiedostona (5.dxf). Tiedosto on alkuperäisessä muodossaan lovi/from_ivo -hakemistossa ja se sisältää pystyrakenteet POL YLI NE :lla ja nimitekstillä kuvattuna. Paksuus saatiin IVOIN:n raportin L01- K859-229 rakenteiden selostuksista (IVO lnternational 1996). Tiedostossa ei ole BLOCK :ja ja rakenteet on jaettu eri tasoille. Menetelmän valinta: Keskilinjojen ympärille luodaan graafisesti rakenteen profiili ja se kirjoitetaan ohjelmallisesti rocky -tiedostoon. Siirto: 5.dxf ajettiin Dxfmed -ohjelmalla Medusa -kuvaksi. Ohjelma siirtää koordinaatteja: Reset AutoCAD drawing to 0,0 coordinates from: X= 63130.0000 y = 94350.0000 Siirto otetaan huomioon jatkossa. Profiilit piirretään kuvaan käyttäen paksuuksina em. raportista saatuja arvoja (s.5_iii). Bacis1 -ohjelmalla rakenteet ajetaan polygons.roc -tiedostoon, joka kopioidaan projektiin nimelle r5-16.roc. Ohjelma on nimeltään polygon_prg (sheetx = 1130; sheety = 2350).

26 Koordinaatistot: Alkuperäinen koordinaatiston origo on ollut dy -3400000; Dx -6600000, joten s.5:n koordinaatteihin on lisättävä: dy = sheetx = 1130 dx = sheety = 2350 jolloin saadaan projektin paikallinen (Fintact :ssa käytetty) koordinaatisto. Pystyrakenteet on esitetty kuvassa 14. "---.--.. --- Kuva 14. Pystyrakenteet

27 Tiedostojen sijainti: Työhakemistona on lavi/siirto/pysty, josta työkuvat ja ohjelma löytyvät. Hakemistosta löytyy myös kopiot käytetystä ohjelmista. Malli on projektihakemistossa nimellä m.r5-16. Arvio: Malli on vakiomuotoinen rocky -malli ja binäärinä sen koko on 69924 tavua. 6.2.2 VAAKARAKENTEET Lähtötiedot Vaakarakenteita ovat R1, R2, R3, R4, R17. Ne saatiin pistejoukkoina, jotka edustivat pisteitä rakenteiden ylä- tai alapinnoissa. Rakenteiden reunat eli ulottumat xy -tasossa oli etsittävä ns. Patran -mallista. Se saatiin 7.dxf tiedostossa. Tiedostot ovat alkuperäisessä muodossaan lovi/from_ivo -hakemistossa: -rw-rw-r-x 1 jnu staff 1220 Jan 20 15:10 16.dat* -rw-rw-r-x 1jnu staff 1199 Jan 2015:10 17.dat* -rw-rw-r-x 1jnu staff 706 Jan 20 15:10 18.dat* -rw-rw-r-x 1jnu staff 706 Jan 20 15:11 19.dat* -rw-rw-r-x 1jnu staff 320 Jan 20 15:11 20.dat* -rw-rw-r-x 1 jnu staff 320 Jan 20 15:11 21.dat* -rw-rw-r-x 1 jnu staff 251849 Jan 20 15:05 7.dxf* Tiedostot edustavat rakenteita seuraavasti: R 1 alapinta: R 1 yläpinta: R2 alapinta: R2 yläpinta: R3 alapinta: R3 yläpinta: 16.dat 17.dat 18.dat 19.dat 20.dat 21.dat Mainituista vaakarakenteista R4 ja R 17 ei ole muuta dataa, kuin Patran -tiedostossa oleva. Menetelmän valinta: Pistejoukkoihin lisätään Patran -tiedoston pisteet. Terrain Modeller -mallinnuksen jälkeen suoritetaan boolean -operaatio vähentäen yläpinnasta alapinta. Tuloksena syntyy vaakarakenteen sisältävä solidi kappale.

28 Siirto: Lähtötiedostojen ulkoasu formatoidaan ja vähennetään koordinaateista dy=62000, dx=92000. Tarkistetut ja hyväksytyt (Rune Lundgren/IVO) reunapisteet lisätään. Tiedot syötetään Medusa makron muodossa Terrain Modellerille. Saadut osamallit kuvaavat ylä- ja alapintoja. Mallit yhdistetään Medusa -arkeilla lopullisiksi rakenteiksi, jotka on esitetty kuvassa15. Siirrosta on yksityiskohtainen kuvaus nimellä add_reunat_apu työhakemistossa. Koordinaatistot: Alkuperäinen koordinaatisto tiedostojen 16... 21.dat osalta (dy=3460000-3462000, dx=6690000-6692000) siirrettiin projektin koordinaatistoon. Kuva 15. Vaakarakenteet Tiedostojen sijainti: Työhakemistona on lavi/siirto/vaaka, josta työkuvat ja ohjelma löytyvät. Mallit on kopioitu projektihakemistoon: m.r1 -> m.r17 -> m.r2 -> m.r3 -> m.r4 -> siirto/vaaka/m.nn R siirto/vaaka/m. R 17 siirto/vaaka/m.mm R siirto/vaaka/m.oo R siirto/vaaka/m.r4

29 Arvio: Mallit ovat binäärisiä Medusa -malleja. Kooltaan ne ovat 3472 ja 11240 tavun välillä. 6.2.3 LINEAMENTIT Lähtötiedot Lähtötietona on 19.1.1997 päivätty kuva Hästholmenin ympäristön ruhjetulkinnasta (Kuivamäki et al. 1997). Menetelmän valinta: Digitoidaan ja keskilinjojen ympärille luodaan graafisesti rakenteen profiili ja se kirjoitetaan ohjelmallisesti rocky -tiedostoon. Paksuus määriteltiin eri tyyppisille 1 i neamenteille seuraavasti: 1. luokka 20 m 2. luokka15m 3. luokka10m Siirto: dig_ruhje_prg Tekee: * lukee arkkia s.dig_ruhje * rakenteiden geometrian eli levityksen * params -tiedot * params -tiedoston * nimeämisen Tämä on lähinnä alkuperäistä tallennusta. u redo_center_mac Ohjelma purkaa arkin s.dig_ruhje takaisin keskiviivoiksi arkille s.dig_ruhje_centers u s.dig_ruhje_centers_ll s.dig_ruhje_centers :een lisätty puuttuvat rakenteet 60 & 61 u

~... ~ 30 s.dig_ruhje_ V Arkki s.dig_ruhje_centers_ll rakenteet levitettynä ohjelmalla dig_add_sides_prg u Tarkistuskuva s.up_checkrak on valmis. \ \ / / 7 1 ) V J V - - 1/ \ 17 / /.,...... r- -r- 1/. "' r- ~- r-.._ ~ fo..- ~- Hw~ R ' ""'!\:":2 '/ 1 -~--- 1\ V l/( 7 - -----= ~ II' /, v/ -... / ~ /; F... /,, \ \ v-jv V - ~z_ ~.. ~ 1 N,. Kuva 16. Lineamentit. Tiedostojen sijainti: Työhakemistona on, lovi/siirto/dig_rak_250397, josta työkuvat ja ohjelmat löytyvät. Arvio: Malli on vakiomuotoinen rocky -malli. Lineamentit on esitetty kuvassa 16.

31 6.3 KIVILAJIT Lähtötiedot Kivilajit on otettu geologisen esiselvityksen raportista (Kuivamäki et al., 1997). Kairausnäytteiden kivilajit on esitetty luvussa 3.1. Menetelmän valinta: Digitoidaan ja mallitetaan kartassa olevan grafiikan pohjalta. Siirto: Arkki s.dig_geo on digitoitu pohjakuva. s.dig_geo_l ja s.dig_geo_ll Ovat dig_geo_prg :lla tuotettuja välivaiheita. dig_geo_prg - Ohjelma korjaa digitoidun alueen mittoja -nimeää objektit - tekee geometriaan 3-D -teknisiä parannuksia - tekee params -tiedoston - siirtää geometriat 3-D -mallinnus kuvaan 2_prg Täydentää 3-D -mallinnuspohjan syvyystiedoilla. Mallin syvyydeksi laitettiin alustavasti noin 100 m. Kivilajikappaleet kuvattiin lähtötilanteeksi pystyinä. Jatkotutkimuksissa niitä voidaan kappalekohtaisesti muotoilla vapaasti. Kivilajikappaleet on esitetty kuvassa 17.

32 porf'_r ivi_03 po~f.q 02 r::j'- tummopyte Li i t i _01 Kuva 17. Kivilajit Tiedostojen sijainti: Työhakemistona on lovi/dig_geo_260397, josta työkuvat ja ohjelmat löytyvät. Arvio: Malli on graafinen Medusa -malli. Johtuen mallin vähäisestä syvyysulottuvuudesta, sitä voidaan käyttää rajoitetusti leikkauskuvissa. Se soveltuu kivilajien 3-D -kuvauksen kehittelyyn ja jatkotulkintoihin.

33 6.4 VLJ -TILAT Lähtötiedot Tilat siirrettiin Fintact:iin DXF -tiedostona (1.dxf). Tiedosto on alkuperäisessä muodossaan hakemistossa.../lovi/from_ivo/ Tilat ovat DXF -muodossa osittain BLOCK:ja ja osin suorina esiintyminä. 3-D -alkiot ovat joko 3DFACE:jä tai POL YLINE:ja. POL YLI NE -alkioilla on kuvattu suljettuja 3-D -viivoja, 3D -POL YFACEMESH- tai 3D -POL YGONMESH -pintoja. Menetelmän valinta: Näin heterogeenisen tiedon täydellistä siirtämistä ei katsottu järkeväksi, tiedothan edustivat vielä suunnitelmia eivätkä toteutunutta. Jotta malli saataisiin 3-D -tilavuusmallin muotoon, se vaatisi graafisen uudelleenmallinnuksen. Rakenteiden vinoudet ja boolean -operaatioiden suuri määrä tekisivät uudelleenmallinnuksen työlääksi. Käyttötarkoituksen valossa se ei tällä hetkellä näytä järkevältä. Siirto: Tiedostosta erotettiin pelkkä ENTITIES -osa (1 e.dxf), joka ajettiin ohjelmalla readivo_64. Ohjelmalla readivo_64 erotettiin DXF -tiedostosta 3DFACE -ja POL YLI NE -alkiot. Niiden kautta määritellyt pinnat kirjoitetaan Medusan 3-D -mallintajan ymmärtämään ASCII -tiedostoon (11 e.asc). Tiedot, jotka jäivät käyttämättä kirjattiin tiedosteon 11 e.dxf. Ne olivat 3-D -viivoja tai muita erikoisempia tapauksia. Tiedoston koko on alle 1 0 /o koko ENTITI ES -osasta eli yli 90% saatiin luettua. Ajon aikaisista havainnosta ohjelma kirjoitti lokitiedoston nimellä 11 e.log. Syntynyt 11e.asc ajettiin Medusan Modbin -ohjelmalla, joka muuttaa ASCII -tiedoston Medusa -mallitiedostoksi (m.11 e). Mallista on tehty tarkistuskuva s.11 e.

34 Koordinaatistot: Koordinaatiston siirto readivo_64 -ohjelmassa: #define #define DX -2000-1860 DY -2000-3240 x = atof(x)/1 OOO+DX; y = atof(y)/1 OOO+DY; z = atof(z)/1 000; Edelleen mallin sijaintia on tarkasteltu kuvassa s.11e_locate, jossa ajotunnelin perusteella on laskettu VLJ -tilojen sijainti. Saadut arvot on käytetty hyväksi lovi/s.vlj_1 -tiedostossa, jossa malli on siirretty projektin koordinaatistoon. Lopullinen malli on lovi/m.vlj_1, on esitetty kuvassa 18. Rakentamaton osa poistetaan: Tilan mallista poistetaan osat, jotka ovat rakentamatta. Poisto on suoritettu kuvassa s.vlj_rak ja malli on nimeltään m.vlj_rak. Kuva 18. Rakennetut VLJ -tilat.

35 Tiedostojen sijainti: Työhakemistona on lovi/siirto/vlj, josta välivaiheet löytyvät. Hakemistosta löytyy myös kopiot ohjelmista. Malli on myös projektihakemistossa nimellä m.vlj_1, jossa se on sijoitettu projektin koordinaatistoon (s.vlj_1 ). Arvio: Malli sisältää runsaasti geometriatietoa, joka näyttää oikealta verrattaessa saatavilla olevaan aineistoon. Heikkoutena on mallin suuri koko (>2MB). Malli ei myöskään ole ns. volumimalli vaan koostuu pinnoista. 6.5 VLJ -AJOTUNNELI Lähtötiedot VLJ -tilat ja ajotunneli saatiin Fintact :iin DXF -tiedostona (6.dxf). Tiedosto on alkuperäisessä muodossaan lovi/from_ivo -hakemistossa ja se sisältää myös rikkonaisuusvyöhykkeitä. Tiedostossa ei ole BLOCK:ja ja ainoa alkiotyyppi on 3DFACE. Louhintoja kuvaavat pinnat löytyivät tasolta 61. Menetelmän valinta: Siirto tehdään suoraan muuntamalla 3DFACE -elementit Medusan PO- L YGONFACE -alkioiksi, välivaiheena ASCII -muotoinen Medusa -malli. Rikkonaisuusrakenteet suodatetaan pois. Siirto: Tiedostosta erotettiin pelkkä ENTITIES -osa (6e.dxf), joka ajettiin ohjelmalla readivo 64 6. readivo_64_6 -ohjelma on edelleen kehitetty readivo_64 :sta, joka tehtiin erottamaan DXF -tiedostosta 3DFACE -ja POLYLINE -alkiot. Sen lokaalikoordinaatisto on viritetty tälle kuvalle ja se poimii vain tasolla 61 olevat 3DFACE -objektit. Tiedot, jotka jäivät käyttämättä kirjattiin tiedosteon 61e.dxf. Niitä ei käytännössä ole. Ajon aikaisista havainnosta ohjelma kirjoitti Iakitiedestan nimellä 61e.log. Syntynyt 61e.asc ajettiin Medusa Modbin -ohjelmalla, joka muuttaa ASCII -tiedoston Medusa mallitiedostoksi (m.61e). Mallista on tehty tarkistuskuva s.61e.

36 Koord i naatistot: Koordinaatiston siirto readivo_64_6-ohjelmassa: #define #define DX -62000 DY -92000 x = atof(x)+dx; y = atof(y)+dy; z = atof(z); Edelleen mallia on käytetty apuna VLJ -tilamallin sijoittamisessa projektikoordinaatistoon. Yhteinen määrittely viivakuvassa lovi/siirto/vlj/s.set_tilat ja from_ivo/vlj/s.11e_locate. Kuva 19. Ajotunneli yhdistettynä suunniteltuihin VLJ -tiloihin.

37 Tiedostojen sijainti: Työhakemistona on lovi/siirto/ajoluiska, josta välivaiheet löytyvät. Hakemistosta löytyy myös kopiot käytetyistä ohjelmista. Malli on myös projektihakemistossa nimellä m.vlj_poh ja se on kopio m.61e :stä. Nimellä m.vlj_pra löytyy malli, josta rakentamaton osa on poistettu. Malli löytyy myös yhdistettynä VLJ -tilojen malliin nimellä m.vlj_yht (s.vlj_yht), kuva 19. Arvio: Malli sisältää runsaasti geometriatietoa, joka vastannee alkuperäistä ja toteutunutta noin 1 m:n absoluuttisella tarkkuudella. Mallin koko (<200 kb) on hyvin kohtuullinen. Malli ei ole ns. volumimalli vaan koostuu pinnoista, kuten alkuperäinenkin. 6.6 VOIMALAITOKSEN TUNNELIT Lähtötiedot Reaktorin tunnelirakenteet saatiin IVOn ydinvoimalaitosten rakennusaikaisten suunnitelmien muodossa. Näissä suunnitelmissa geometriat olivat mitoilla varustettuja. Lähtötietaina käytetyt kuvat: R1 L01.115.003C Ottovesitunneli... R2L01.116.001 C Jäähdytysveden... R9L01.115.004B Ottovesitunneli... R 1 L01.115.007D Ottovesitunnelin... R9L01.117.001 B Käyttöveden... R 1 LO 1.117. 002A Käyttöveden... R2L01.117.009C Käyttöveden... R9L01.117.0088 Käyttöveden... Menetelmän valinta: Siirrossa päägeometria piirretään mittoihin perustuen. Samoin tärkeimmät profiilit kuvataan mahdollisimman tarkasti. Malli generoidaan duct-generator -mallina. Em. generoinnissa profiili voi muuttua tai siirtyä kulkiessaan keskilinjaa pitkin. Lisäksi profiili on vapaamuotoinen. Siirto: Seuraavat osamallit luotiin: reactors II otto llb poisto_ll rak 1 - reaktorirakennukset( objekti 'REACTORS') - vedenottotunneli('otto') - vedenpoistotunneli('poisto') - ympäröivä rakennus('rak')

38 kayttövesi_ll - käyttövesitunneli('ka YTTOVS') Koordinaatistot: Geometriat luotiin yksilöllisissä koordinaatistoissa, jotka yhdistettiin kuvassa s.kp. Tämä lienee rakennusaikainen mitoituskoordinaatisto. Kokoonpano siirrettiin projektin koordinaatistoon kuvassa s.relocate_all, josta tuloksena on kuvassa 20 näkyvä malli m.tunnelit. Tuleva käyttövesi Työtunneli Tuleva jäähdytysvesi Laitokset Poistuva jäähdytysvesi Kuva 20. Reaktorin malli. Tiedostojen sijainti: Työhakemistona on lovi/siirto/tunnelit, josta myös välivaiheet löytyvät. Malli on kopioitu myös projektihakemistoon nimelle m.tunnelit. Arvio: Malli on volumimalli ja sen koko -1MB.

39 7. KALLIOMALLIN TULOSKUVIA Tähän raporttiin on valmistettu suppeahko sarja kuvia, jotka esittävät perustiedot ja mallinnettuja eri teemoja. Raportin kuvien lisäksi on tehty erikseen yksityiskohtaisia A 1 -koon tulosteita tilaajan käyttöön. Eri elementeistä voidaan tehdä erilaisia koosteita tarpeen mukaan liitteessä 1 olevan tilauslomakkeen mukaisesti. Liitteessä 2 on yleinen tutkimusalueen kuvauspohja mittakaavassa 1:10000, jossa on topografisen kartan tiedot: tiet, rakennukset, korkeuskäyrät ja suunnitellut reiät HH-KR01-03. Liitteessä 3 on esitetty kivilajikartan ( Kuivamäki et al., 1997) tulokset peruspohjalla 1 :20000. Mukana on myös vuoden 1997 kairausohjelman reiät. Kivilajeissa on käytetty symboligrafiikan esitystapaa. Kallioperästä todetut ja tulkitut rako- ja rikkonaisuusvyöhykkeet ovat tärkein mallinnettu teema mallissa. Karttakuvassa liitteenä 4 mittakaavassa 1 :20000 ovat kaikki maan pinnalle ulottuvat rakenteet nimineen mukana. Suurin osa niistä on oletettu pystyasentoisiksi. Jatkuvuus syvyyssuunnassa on joko mallin pohjaan 1500 metriin tai tulkitun maanpintakulun suuruinen. Reiät HH-KR01-03 on myös esitetty. Liitteessä 5 on Hästholmenin saaren lähialueelta tulostettu kuva, jossa on karttatiedon lisäksi todettu, todennäköinen ja mahdollinen -luokkien rako- ja rikkonaisuusvyöhykkeet nimineen. VLJ -tutkimuksiin liittyvät Y -reiät ja suunnitellut käytetyn polttoaineen HH-KR01-03 reiät on myös esitetty. VLJ -ajotunnelin ja tilojen sijainti maanpinnalla on projisoitu katkoviivoin. Mallissa on mukana runsaasti erilaisia karttatietoja tarpeen mukaan käytettäväksi (ks. liitteen 1 piirustuspohjan valintamahdollisuudet). Esimerkkinä on liitteessä 6 koottu Hästholmenin saaren (1 :5000) geografiset elementit: tiet, topografiatiedot, kiintopisteet, kivet, rakennukset, VLJ -tilat ja tunnelit, vesihuoltotunnelit, seismiset refraktiolinjat, vesisyvyyskäyrät sekä maanalaiset kairan- ja poranreiät nimineen. Liitteen 7 poikkileikkaus on pitkin reikää HH-KR03. Mukana on myös rakenteet. Kuvan mittakaava on 1 :5000 ja katselusuunta itäkaakosta päin. Rei'istä Y2, Y7 ja Y1 0 on sekä kivilajien että rakenteiden reikäprofiilit. Toinen poikkileikkaus on liitteessä 8 pitkin reikää HH-KR01, joka pintaosassa leikkaa VLJ -luolan ajotunnelia. Kuvassa on esitetty rakenteet, joita reiän oletetaan leikkaavan sekä kivilajimallin pintaosan leikkaus. Katselusuunta on lounaasta koilliseen.

40 LÄHDEVIITTEET IVO lnternational Oy 1996. Loviisan VLJ -loppusijoitustilan pohjavesivirtausten analysointi. Lämpövoimalaitokset, raportti L01-K859-229. Imatran Voima Oy 1986. Loviisan voimalaitos seisminen refraktioluotaus, raportti RM-L03.40-G1 Siltanen, A. 1981. Loviisan voimalaitosjätteen loppusijoitus täydentävä seisminen luotaus ja PH-kairaus. Imatran Voima Oy, tutkimusselostus RM-8271.40. Kuivamäki, A., Lindberg, A., Paananen, M., Kukkonen, 1. ja Vuorela, A., 1997. Geologinen esiselvitys Loviisan alueelta. Posiva Oy. Työraportti LOVIISA-96-02. Viljanen, E. 1997. Kirjallinen tiedonanto reikien Y1, Y4, Y7, Y10 ja Y11 kivi lajeista. IVOPE 1.4.1997. 6 s. Rantataro, J. 1996. Merigeologinen selvitys Loviisan Hästholmenin alueelta. Geologian tutkimuskeskus. Työraportti PATU-96-24. Saksa, P. 1995. ROCK-CAD - Computer Aided Geological Modelling System. Helsinki, Nuclear Waste Commission of Finnish Power Companies. Report YJT-95-18. 107 p.

41 LIITTEET Liite 1. Piirustustilauslomake. Liite 2. Yleinen tutkimusalueen karttapohja. Liite 3. Kivilajikartta. Liite 4. Rako- ja rikkonaisuusvyöhykkeet. Liite 5. Rako- ja rikkonaisuusvyöhykkeet ja kairan reiät. Liite 6. Geografiset referenssitiedot. Liite 7. Poikkileikkaus pitkin reikää HH-KR03. Liite 8. Poikkileikkaus pitkin reikää HH-KR01.

ROCK-CAD PIIRUSTUSTILAUS, LOVIISAN KARTTAPOHJA LIITE 1. Päiväys 1 11997 Tilaaja Viimeistely: oma/julkinen Malliala ja esitystapa symboligrafiikka väripinta 0 Saariin väripinnat OGEO 0 ORAK 0 OHYD 0 Muut mallit 0 VLJ -tila 0 Muut tunnelit 0 Ajotunneli Kappaleluokat Ala Mittakaava Todettu (0), todennäk. (1), mahdoll. (2), muut (3) Nurkkapisteiden koordinaatit X1, Y1: X2, Y2: Koko tutkimusalue 1: ---- Tulosteen koko Ali A2A3/ A4 pysty/vaaka mustavalko/väri sidontamarg./ei Kairanreiät Koordinaattiverkko Kappalenimet ------------------------ nuoliesitys on/ei tiheys (m): on/ei Symbolit 0 Y -reiät OKR 0 YT -reiät 0 Poranreiät OEP 0 kiintopisteet Referenssitiedot 0 korkeuskäyrät 0 tiet 0 VLJ -tilat 0 kivet 0 tutkimusalueen raja 0 rakennukset 0 vesisyvyyskäyrät 0 muut tunnelit 0 seismiset refraktiolinjat Dmuuta --------------------- Kuvaselitykset Nimiö kuvaan/eri arkihe/ei täytettynä! ei Täyttötiedot: Media Kappalemäärä Valmis Arkistointi paperi/kalvo/erikoispaperi/sublimaatio/muu: _kpl 1 11997 1 kk/6 kk/pysyvä Otsikko Mittajana on/ei Fintact/JLI/15.04.97 /c:\jli\doc\loviisan karttapohja.doc

LOVIISA, HÄSTHOLMENIN TUTKIMUSALUE 34640 3464500 3465000 6695500 6695000 6694500 6694000 POSIVA OY 1 : 1 0000 Fintact/Jli/12.05.97/~c/p~opatu~ovi/s.topoka~tta-p6-4/geo_1. 0/rak_l.O/PS N

46.433 711.251 16

LOVIISA, HÄSTHOLMENIN TUTKIMUSALUE 34640 3464500 3465000 6695500 6695000 LIN_O~ - -:::::::--::::::- -,,,, tl ----;.~ -- \ \\ LI ~ 03 f/ f/ Fintac JnU ~c ov1 POSIVA OY 1 : 1 0000

Karttatietojen ote, Histholmen, ~,. 0. ~.. ~ a.\.,....,. \t. \'.. 00. / / / ~ / / / / ~ / / / / / Fintoc Li/12.05.97/~c/p~opotuLo i/s.kuv o 2~-o3 /

Y:3463804 X:6695235 Y:3464055 X:6695668 LIITE 7 z z. 0 R2,, LIN 1 pl - 1,,,,,,,,,, z.- oo 1,,,,,,,, r, 1 1,,,,,,,, 1 1 1 1 1 RS 1 1 1 1 1 1 ~ II II II II atko_vir II II II II II 1 1L I N 40 1-1 1 II II II II II II II II ~ ~ II II ~ 1 II 1 1 1 1

v. 3463657 x.ss96273 v.3463857 x.ss96123 v.3464056 x.ss95972 LIITE 8 v.346425 x.ss9582 z hhkrol v1r z.-250 i 1! 1 i 1 i 1 i 1 i 1 : 1 i 1 LIN 41 :: l 1 z.-5oo i 1 i 1 i 1 z. - 750 II II II LIN 23 1 ~ RB ~- ~ N i 1 i 1 i 1 i 1 i 1 i 1 i 1! 1 i 1 i 1! 1 i 1 i 1 II i l 1 l 1! 1 Fintact/JLi/12.05.97/rc/ II II 1 0 m i 1 i 1! 1 i 1 i 1