Kivetyn, Olkiluodon ja Romuvaaran kalliomallit rakennemallien muutokset vuonna 1997

Transkriptio

1 Työraportti 98-2 Kivetyn, Olkiluodon ja Romuvaaran kalliomallit rakennemallien muutokset vuonna 997 Pauli Saksa Henry Ahokas Jorma Nummela Juha Lindh Huhtikuu 998 POSIVA OY Mikonkatu 5 A, FIN HELSINKI, FINLAND Tel Fax

2 Työ r a p o r t t i Kivetyn, Olkiluodon ja Romuvaaran kalliomallit rakennemallien muutokset vuonna 997 Pauli Saksa Henry Ahokas Jorma Nummela Juha Lindh Fintact Oy Huhtikuu 998 Pasivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

3 TEKIJÄORGANISAATIO: Fintact Oy Hopeatie B Helsinki TILAAJA: Posiva Oy Mikonkatu 5 A 0000 Helsinki TILAUSNUMERO: Fintact Oy: 9550/98/ AJH TILAAJAN YHDYSHENKILÖ: Aimo Hautajärvi Posiva Oy TEKIJÄORGANISAATION YHDYSHENKILÖ: Pauli Saksa Fintact Oy TYÖRAPORTTI 98-2 KIVETYN, OLKILUODON JA ROMUV AARAN KALLIOMALLIT, RAKENNEMALLIEN MUUTOKSET V. 997 TEKIJÄT:.? Pauli Saksa Henry Ahokas TARKASTAJA: Henry Ahokas Fintact Oy

4 2 Saksa, P., Ahokas, H., Nummela, J. & Lindh, J Kivetyn, Olkiluodon ja Romuvaaran kalliomallit, rakennemallien muutokset v Työraportti Posiva Oy, Helsinki. 50 s. TIIVISTEL MÄ Posiva Oy tekee käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta varten kallioperätutkimuksia. Alustavia sijoituspaikkatutkimuksia tehtiin vuosina viidellä paikkakunnalla; Kuhmossa, Hyrynsalmella, Konginkankaalla, Sievissä ja Eurajoella. Yksityiskoaisia sijoituspaikkatutkimuksia on tehty vuodesta 993 alkaen Kuhmon Romuvaarassa, Aänekosken Kivetyssä ja Eurajoen Olkiluodossa. Vuoden 997 alussa aloitettiin paikkatutkimukset myös Loviisan Hästholmenilla. Sijoituspaikkatutkimuksia jatketaan näillä neljällä paikkakunnalla vuoteen 2000, jolloin loppusijoituspaikka valitaan. Paikkatutkimusten tuottamat kallioperän kivilajeja, rakoilua ja rikkonaisuutta koskevat tiedot, tulkinnat ja arviot kootaan yksinkertaistetuksi kallion mallikuvaukseksi. Tässä raportissa on päivitetty kalliorakenteita koskevat tiedot viimeisimpien v. 997 teetettyjen toimeksiantojen tuloksista. Kalliomalli on koottu Posivan geologisen tietokoneavusteisen mallintamisen ROCK-CAD -järjestelmään. Uudet tulokset on saatu Kivetyssä rei'istä KR0- KR3, Olkiluodosta rei'istä KR9 ja KR0 sekä Romuvaarasta rei'istä KR0 ja KR. Kivetystä on muutettu rakenteita R3 ja R29. Uusia tai vaihtoehtoisia rakenteita ei ole muodostettu. Olkiluodosta on rakenteita R7, R20, R24, R26 muutettu ja kuvattu uutena R30. Rikkonaisuusrakenteiden R 7 ja R20 muodostamalle kokonaisuudelle on kuvattu myös erillinen, vaihtoehtoinen ratkaisu. Romuvaarasta on uusina rakenteina kuvattu yksiköt R29, R30 ja R3. Kolmen alueen rakenteiden vedenjohtavuuksien luokittelut on tarkennettu vastaamaan tehtyjä muutoksia. A vainsanat: Kivetty, Olkiluoto, Romuvaara, kalliomalli, rakenne, vedenjohtokyky

5 3 Saksa, P., Ahokas, H., Nummela, J. & Lindh, J Bedrock models of Kivetty, Olkiluoto and Romuvaara sites, revisions of the structural models during 997. Work Report Posiva Oy, Helsinki. 50 p. (in Finnish). ABSTRACT Posi va Oy studies the Finnish bedrock for the final disposal of the spent nuclear fuel. Preliminary site investigations were carried out at five sites, Kuhmo, Hyrynsalmi, Konginkangas, Sievi and Eurajoki during 987-?92. Detailed site investigations have continued at Romuvaara in Kuhmo, at Kivetty in Aänekoski and at Olkiluoto in Eurajoki since 993. In the beginning of 997 the investigations started also at Loviisa Hästholmen. The investigations at these four sites will continue until 2000 when the site for final disposal of the spent nuclear fuel will be selected. The observations, interpretations and estimates resulting from site investigations are developed into conceptual bedrock model. In this report the structural models are updated according year 997 results. The bedrock model is compiled to Posiva's computer aided geological ROCK-CAD modelling system. New results are based on data from boreholes KR0- KR3, KR9- KR0 and KR0- KR at Kivetty, Olkiluoto and Romuvaara sites, respectively. Fracture structures R3 and R29 have been changed at Kivetty model. No new structures have been inferred. Structures R7, R20, R24 and R26 have been modified at Olkiluoto. New structure R30 has been described. Separate altemative conceptualisation has been formed to unit comprised of zones R7 and R20 as a whole. Romuvaara structural model covers now also new structures R29, R30 and R3. Classification of transmissivity for the fracture zone structures has been revised for all three sites. Keywords: Kivetty, Olkiluoto, Romuvaara, bedrock model, structure, hydraulic transmissivity

6 4 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 2 Abstract... 3 JOHDANTO KIVETTY KALLION RAKENNEMALLIIN TEHDYT MUUTOKSET RAKENTEIDEN GEOHYDROLOGINEN LUOKITTELU OLKILUOTO KALLION RAKENNEMALLIIN TEHDYT MUUTOKSET KALLION VEDENJOHTAVUUSRAKENTEIDEN MALLIKUVAUS JA LUOKITTELU ROMUV AARA KALLION RAKENNEMALLIIN TEHDYT MUUTOKSET RAKENTEIDEN GEOHYDROLOGINEN LUOKITTELU YHTEENVET LÄHDELUETTELO... 6 KUVALUETTEL KUVAT LIITELUETTELO LIITTEET LIITE : TAULUKKO KIVETYN RAKO- JA RIKKONAISUUSRAKENTEIDEN SIJAINTIKOHDISTA KAIRANREI'ISSÄ KR - KR3 (SIVUT 47 JA 48) LIITE 2: TAULUKKO OLKILUODON RAKO- JA RIKKONAISUUSRAKENTEIDEN SIJAINTIKOHDISTA KAIRANREI'ISSÄ KR - KR LIITE 3: TAULUKKO ROMUVAARAN RAKO- JA RIKKONAISUUSRAKENTEIDEN SIJAINTIKOHDISTA KAIRANREI'ISSÄ KR - KR

7 5 JOHDANTO Posiva Oy tekee käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta varten kallioperätutkimuksia. Alustavat sijoituspaikkatutkimukset on aloitettu vuonna 987 viidellä paikkakunnalla; Kuhmossa, Konginkankaalla, Sievissä, Eurajoella ja Hyrynsalmella. Vuodesta 993 lähtien tutkimuksia on jatkettu Kuhmon Romuvaarassa, Äänekosken Kivetyssä ja Eurajoen Olkiluodossa. Vuoden 996 lopussa aloitettiin esiselvitykset Loviisan Hästholmenilla. Paikka liitettiin varsinaisiin tutkimusalueisiin vuoden 997 alussa. Näillä neljällä tutkimuspaikalla jatketaan yksityiskohtaisia sijoituspaikkatutkimuksia vuoteen 2000 asti, jolloin loppusijoituspaikka valitaan. Vuodet käsittävän paikkatutkimusten jakson (ns. PATU-vaihe) yhtenä tavoitteena on tiedon täydentäminen tutkimusalueiden kallioperästä (Teollisuuden Voima Oy 994). Täydentämisellä tarkoitetaan v. 992 lopussa julkaistujen (ns. SITU-vaiheen) tulosten läpikäyntiä, uusien tulosten liittämistä niihin ja tarkennettujen kalliomallin kuvausten laatimista. Kalliomalli, joka on tiivistettynä työn lopputuote, on havaittu hyväksi tavaksi esittää tutkimuskohteen kallioperän geometriset ja ominaisuustiedot johdonmukaisessa muodossa. Kalliomallin kuvaus on koottu tietokoneavusteisen geologisen mallintamisen ROCK-CAD-järjestelmään (Saksa 995), josta on tulostettu tämän raportin kuvat. Raportissa esitetään tiivistettynä vuoden 997 rako- ja rikkonaisuusrakenteiden tulkintatöiden pohjalta tarkennetut Kivetyn, Olkiluodon ja Romuvaaran kalliomallit Kalliomallissa on päivitetty rakoilurakenteita koskevat tiedot ja välitetty malli digitaalisesti jatkokäyttöä varten. Olkiluodon ja Romuvaaran työ on tehty touko-kesäkuussa 997 ja Kivetyn työ joulukuussa 997. Tehdyt muutokset perustuvat tulkintatöiden tuloksiin (Luukkonen et al. 997 ja Front et al. 997a, 997b). Kivetyn osalta työssä on huomioitu kairanreikien KR0 ja KR eri aineistotja kairanrei'istä KR2 ja KR3 niiden alustavat arviot ja mittausten tulkinnat. Olkiluodosta tulokset kattavat viimeisimmät kairatut tutkimusreiät KR9 ja KR0 sekä Romuvaarasta reiät KR0 ja KR. Uusittujen kallion rakennemallien versiotunnus on 3.0. Kivilajimalleja ei ole päivitetty ja täydennetty (versio 2.0 on voimassa). Malliin tehdyt muutokset on dokumentoitu ja ne hallitaan Posivan ROCK-CAD-ohjelmiston versioseurantajärjestelmällä. Kallion ja sen rakenteiden osalta on käytetty aiemmin julkaistua luokittelu- ja esitystapaa (Saksa et al. 996a, 996b ja 996c ). Täydelliset rakennekuvaukset löytyvät kalliomallien paikkakohtaisista yhteenvetoraporteista (Paulamäki et al. 996a, b; Front et al. 996).

8 6 2 KIVETTV 2. Kallion rakennemalliin tehdyt muutokset Virtausmallinnuksen tarpeisiin laadittu päivitys Kivetyn alueen kallion rakennemallista tehtiin joulukuussa 997. Päivityksen tarkoituksena oli nopealla aikataululla saattaa Kivetyn rakennemalli ajantasalle tärkeimpien rakennehavaintojen pohjalta. Alueella tehdyt tutkimukset ovat vuosina keskittyneet reiästä KR5 tavatun merkittävän rikkonaisuusvyöhykkeen (rakenne R29) yksityiskohtaiseen laajuuden ja ominaisuuksien karakterisointiin. Muutokset perustuivat uusista rei'istä KR2 ja KR3 saatuihin tuloksiin (Front et al. 997). Muutokset koskivat vain rakenteita R3 ja R29. Lähtötiedot muutostyötä varten on kuvattu seuraavissa kappaleissa. Lähtötietoina ovat olleet seuraavat Kai Frontilta (VTT /YKI) saadut tiedot: ) Rakenteen R3(B?) asento palautetaan vastaamaan suurinpiirtein vanhaa SITUmalliratkaisua, niin että rakenne kaatuu itäkoilliseen n. 65 astetta. Tällöin sen tulisi osua reiässä KR noin metrin reikäsyvyydelle ja reiässä KR m syvyydelle. KR2 leikkaussyvyys perustuu puhtaasti geologiseen analogiaan. Aivan tasomaisena rakenne todennäköisesti menee juuri KR2 alitse (missä tietysti voi olla myös geologisesti analoginen rikkonaisuus!). 2) Rakennetta R29 on muokattu hieman, siten että rakenteen pohjoisreuna kulkee maanpinnan tasossa viivaa (X= , Y= ja X2 = , Y2 = ) pitkin ja eteläreuna viivaa (X= , Y= ja X2 = , Y2 = ) pitkin. Rakenne esitetään tasomaisena alaspäin kapenevana kiilana, joten sen pohjoisreuna kaatuisi hieman etelään (88 astetta) ja eteläreuna hieman pohjoiseen (85 astetta). Tämä vastaa seuraavia reikäleikkauksia: KR2:ssa m KR5:ssä m KR3:ssa m Tämä sovitus on rakenteelle R29 varsin hyvä ottaen huomioon rikkonaisiksi tulkitut reikäjaksot Rakenne on rei'issä KR2 ja KR5 melko tarkkaan kairasydämistä havaittu rikkonaisuus, sen sijaan KR3:ssa rakenne olisi liian paksu. Rakennetta on siksi vankasti kavennettava itäpäässä, niin että KR3:ssa se olisi enää noin 5-0 m pituinen lävistys (reiässä syvyysväli m). R29 on syytä lopettaa idässä pian reikäleikkauksen jälkeen, koska maanpintakartalla näyttäisi olevan paljastumia eikä kulusta ole muutenkaan havaintoja. Lännessä rakenne voidaan ulottaa rakenteelle R6 asti. (Yhteys R29 ja R6 saattaisi olla

9 7 muuten mainio selittäjä vuorovaikutuskokeen voimakkaalle ja ripeälle vasteelle KRS:n pohjasta KR:n pohjalle). Lopullinen ROCK-CAD -malli poikkeaa vain hieman ym. lähtötiedoissa kuvatusta ajatuksesta. Uusi rakenne R29 on kuvattu kiilamaisen muodon sijaan tasapaksulla levyllä ja sen mallinnettu kaade on pysty. Kappaleen R3 luoteisen osan kaateeksi on muutettu 58 koilliseen ja kaakkoisen osan kaateeksi 66. Digitaalinen mallisiirto tehtiin muunnosohjelmaa käyttäen. Ensin rikkonaisuusmallit muokattiin siirtoa varten pinnoiksi. Objektit ovat luonnostaan levymäisiä, ja suurin osa niistä on määritelty POL YHEDRON- tai PRISMA-kappalein. Muokkausta varten on tehty C-kielinen siirto-ohjelma "pu ",josta seuraavassa pääperiaatteet: - PRISMA-tyyppiset objektit muutetaan nelipisteiseksi levyksi, jonka yläreunan pisteet saadaan määrittelytasolta. Alareuna lasketaan kaateiden avulla. Kaateiden ollessa eri suuret käytetään keskimääräistä kaadetta. Siten siirrettävän levyn pisteet ovat aina yhdessä tasossa. -POL YHEDRON-tyyppi määrittelee rakennetta ympäröivän viivan. Näistä tyypeistä levymäisyys etsitään hakemalla äärimmäisiä koordinaattiarvoja sekä lyhyimpiä segmenttejä. Vastakkaisten sivujen pisteet yhdistetään keskiarvoksi. Ohjelma vertaa mainittujen pisteiden etäisyyttä annettuun raja-arvoon ja varoittaa ylityksestä. Segmentit, joiden kaade on tunnettu muunnetaan levyiksi, kuten PRISMA-tyyppi. Väliin jäävä muodostetaan kahdesta kolmiosta, jolloin kaateen muuttuminen pystytään kuvaamaan (tiedostoon kirjoitetaan neljä pistettä, joista kaksi on samoja). Kivetyn kalliomallille käytetyt merkinnät on esitetty kuvassa. Päivitetyn rakennemallin maanpintatason kartta on esitetty reikien kattamalta alueelta kuvassa 2. Rakenteiden reikäleikkausten kohdat on esitetty liitteen taulukossa. 2.2 Rakenteiden geohydrologinen luokittelu Malliin tehtyjen muutosten johdosta päivitettiin myös rakenteiden ja ehjän kallion vedenjohtavuuksia. Kuvassa 3 on esitetty rakenteiden mitatut transmissiviteetit ja niiden jako kolmeen eri luokkaan. Luokitteluperusteet on esitetty kuvan alareunassa. Lisäksi kuvassa 3 on esitetty ns. ehjän kallion keskimääräinen, syvyydestä riippuva vedenjohtavuus. Muutokset aikaisempaan SITU-vaiheen malliin nähden ovat rakenteiden osalta melko pieniä; syvyysriippuvuutta on hieman muutettu ja eräät rakenteet ovat siirtyneet eri luokkaan. Ehjän kallion vedenjohtavuus on aikaisempaan (Saksa et al. 992) verrattuna hieman kasvanut, koska eräät pienipiirteiset rakenteet kuuluvat tässä konseptualisoinnissa ns. ehjään kallioon.

10 8 3 OLKILUOTO 3. Kallion rakennemalliin tehdyt muutokset Olkiluodon kallion rakennemallia päivitettiin kesäkuussa 997. Täydennys keskittyi merkittävimpien rakenteiden tietoihin sekä uusien tutkimusreikien KR9 ja KR0 tuloksiin. Uusiin tuloksiin ja tulkintoihin perustuen tehtiin seuraavassa käsitellyt muutokset. Rakenteen R20 osien Aja B muokkaus: Rakenneosa R20A, sijaitsee reikäkohdan KR m ympäristössä. Sen laajuus (säde r) on noin 350 m kaadesuunnassa, poikkisuunnassa 200 m. Paksuudeksi on arvioitu noin 5 m. Asento pysyy entisellään. Ominaisuudet ovat rikkonaisuusvyöhykkeelle tyypillisiä ja vaihtelevat rakennusgeologisen kallioluokituksen mukaan välillä Rp0-2 ja Rill-IV. Reiässä KR 0 tavataan rakenne välillä m, josta RiiV ja Rp2 osuutta on lyhyellä välillä m. Osan R20B arvioitu laajuus (säde r) on noin 400 m reikäkohdan KR m ympärillä kaadesuunnassa, poikkisuunnassa 200 m. Paksuus on noin 4 m. Reiässä KR 0 tavataan rakenne välillä m. Ominaisuudet ovat rakovyöhykkeelle Rp0- ja Ril-. Rakenteen R7B muokkaus: R7B on rikkonaisuusvyöhyke, joka on tavattu rei'istä KR2 ja KR0. Sidontakohtana on reiän KR2 syvyysväli m. KR0ssä se on tavattu syvyysväliltä m. Elliptisenä levynä kuvatun kappaleen ulottuvuutta on kasvatettu kaarlesuunnassa 400 m:iin ja poikkisuunnassa se on noin 200 m reiän ympärillä. Symmetrisenä kuvatun kappaleen keskipistettä on siirretty kaarlesuuntaan 00 m. Paksuudelle on annettu arvo noin 0 metriä. Asento on kaarlesuuntaan 60 ja 20 kaateella. Ominaisuudet vaihtelevat rikkonaisella kalliojaksolla luokissa Rp0- ja Riiii-IV. Reiässä KR0 esiintyy lisäksi lyhyt rakoilujakso syvyysvälillä m, joka on lisätty kalliomallin reikätietoihin mahdollisena rakennehavaintona. Toinen uusi tutkimusreikä KR9 kairattiin tutkimusalueen itäosaan Korvensuon altaan kaakkoispuolelle. Se edustaa tavoitteiltaan heikommin tunnetun osa-alueen tutkimusta ja tarkistusta. Kairanreiän OL-KR9 tuloksiin perustuen on kalliomalliin lisätty uusia rakenteita. Rakenteen R20 osat R20E ja R20F on tavattu reiästä KR9 väleiltä m ja m. Laajuudet reiän ympärillä ovat 250 m luokkaa (ympyrälevymallit) ja reikälävistyksen mukaiset paksuudet vaihtelevat: R20E on noin 5 m ja R20F noin 0m. Asennot ovat molemmilla osilla samat, 70/30. Kallio-ominaisuudet ovat rakovyöhykkeen luokkaa. Rakenne R20E vaihtelee luokissa Rp0- ja Rilll sekä R20F kuuluu luokkaan RpO ja Rilll.

11 9 Rakenne R24 on rakovyöhyke, joka on voitu todentaa kaivannosta TK (Paulamäki 995). Se on kapea tonaliitin ja suonigneissin kontaktin plastinen siirros- tai hiertovyöhyke ja rakoillut. Reiästä KR9 se on tavattu syvyysväliltä 47-5 m. Uusi luokka on rakovyöhyke. Asento ja jatkuvuus pysyvät kalliomallissa entisellään. Kallion luokitusominaisuudet reiässä KR9 ovat Rp0- ja Rilll. Runsaammin rakoilleen kallion muodossa ja rakovyöhykkeenä esiintyy rakenne R26 noin m syvyydellä maanpinnalta. Rakenteen R26 laajuus on arvioitu rajautuvaksi seuraavien rakenteiden väliseen tilavuuteen: pohjoisessa R2, idässä R6, etelässä R8 tasaan ja lännessä R9. Reiästä KR0 on tulkittu siihen kuuluvaksi välin m rakoillut jakso. Kallio-ominaisuudet ovat reiässä runsaammin rakoilleen väliaineen luokkaa RpO ja Rill. Kalliomalliin on lisätty uusi rakovyöhyke R30. Rakenne on tavattu reiän KR9 väliltä m. Se kuvataan mallissa reikäleikkauksen ympärillä sijaitsevalla 300 m säteisellä ympyrälevyllä, kaadesuunta/kaade -arvolla 55/35. Paksuudeksi on arvioitu 5 m. Kyseinen rakovyöhyke edustaa myös alempana väleillä mja m olevia kapeita rakovyöhykkeitä. Ominaisuudet vaihtelevat luokissa Rp0- ja Rilll. Reiästä KR09 on tavattu myös rakoilleet jaksot syvyysväleiltä m sekä m, jotka on liitetty rakenneviitteinä reikätietoihin. Vaihtoehtoinen mallikuvaus luotiin moniosaisten rakenteiden R7 A - B ja R20A - F muodostamalle joukolle. Se perustuu tulkintaan, jonka mukaan yksiköt kuuluvat samaan yhtenäiseen, mutta asennoltaan vaihtelevaan kokonaisuuteen esiintymisalueellaan (Front et al. 997a). Vaihtoehtoinen tulkintaratkaisu tunnuksella R7 R20 ALT kuvaa noin m paksua rakennetta, jossa yleensä katto- ja jalkapuolen reunoissa on rako- tai rikkonaisuusvyöhykkeeksi luokiteltuja kapeita kalliojaksoja. Rakenne R7C ei kuulu tähän vaihtoehtoiseen ratkaisuun vaan pysyy entisenä, erillisenä yksikkönä. Uusi vaihtoehtoinen rakennekuvaus R7_R20_ALT on tehty seuraavasti: Sen yläpinta kulkee reikien syvyyspisteiden KR2 28m, KR4 30m, KR7 225m, KR9 442 m ja KR0 260 m kautta. Yläpinnan keskimääräinen asento sidontapisteiden ulkopuolella on (kaadesuunta/kaade) 353. Kappaleen alapinta on sovitettu reikien xyzpisteisiin KR2 mp. 250m, KR4 mp. 37m, KR7 mp. 289m, KR9 mp. 48 mja KR0 mp. 328 m. Alapinnan keskimääräinen asento näiden havaintojen ulkopuolella noudattaa suuntausta 458. Laajuus horisontaalisuunnassa on kuvattu rakenteiden R3 ja R6 rajaamaan tilavuuteen ja reikien KR7- KR ja KR2 - KR6 välille. Kaakkoon viettävässä kaadesuunnassa ulottuvuus on rajattu syvyystasolle z = 800 m. Esiintymisalue maanpinnan tasossa on kuvassa 5. Kappaleen reunojen XYZ-pisteet on otettu keskimääräisen kaadesuunta/kaateen antamista arvoista ylä- ja alapinnoille siten, että sidontapisteenä on ollut reiän KR 0 leikkauskohta. Rakenne R7_R20_ALT on esitetty Olkiluodon kuvissa 5, 0 ja. Sen ominaisuutena on käytetty rikkonaisuusvyöhykkeen arvoa. Koska paksussa rakenteessa vain pieni osa

12 0 on todellisuudessa rikkanaisen kallion luokkaa, liioittelee yhtenäinen graafinen esitys rakenteen luonnetta ja on vain suuntaa antava. Jos kappale olisi kokonaisuudessaan Rivyöhyke, olisi sen merkittävyys paljon suurempi kuin arvioitu todellinen tilanne edellyttäisi. Muita tehtyjä muutoksia: Rakenteen R7C (kuvattu elliptisenä levynä) keskipisteen SIJaintia on siiretty 00 m kaadesuuntaan. Kaarlesuunnassa säde on 250 m ja poikkisuunnassa 200 m. Ominaisuudet säilyvät entisinä. Tekstivirheen korjaus: Rakenteelle R4 on kaadesuunnan/kaateen oikea lukema on 075/60, poiketen aiemmassa kalliomallin työraportissa PATU mainitusta (Saksa et al. 996). Itse mallikuvauksessa kappale on ollut geometrisesti oikein. Rakennemallin geometria on valmistuttuaan ja muutosten oikeellisuuden toteamisen jälkeen siirretty VTT/ENEen digitaalisessa muodossa. Mallisiirron menetelmä on ollut sama kuin kohdassa 2 Kivetyn osalta esitetty. Kalliomallista on tulostettu havainnollistava kuvasarja tähän raporttiin. Kuvissa, joissa on mukana rakenne R7 _R20_ALT, ei esitetä rakenteita R7 A-B ja R20A-F. Kuvassa 4 on Olkiluodon kalliomallin käytetyt merkinnät. Kuvat 6 ja 7 ovat maanpintakarttoja. Kuvat 8 ja 9 ovat pysty leikkauksia. Kuvissa 0 ja on havainnollistettu vaihtoehtoisen rakenteen R7 _R20_ALT esiintymistä. Taulukko rakenteiden esiintymisestä kairanrei' issä on liitteessä Kallion vedenjohtavuusrakenteiden mallikuvaus ja luokittelu Olkiluodon viimeisimmän virtausmallinnuksen käynnistyessä elokuussa 997 nousi esiin tarve yksinkertaistaa ja luokitella uudelleen eräitä kalliomallin rakenteita. Tätä tarvetta varten laadittiin myös erikseen hydraulisia rakenteita kuvaava vedenjohtavuusrakenteiden osamalli, nk. HYD -ammattialan malli. Perusperiaate oli muokata HYD-malli sellaiseksi, että virtausmallin kannalta yksittäisiksi eli ilman yhteyksiä muihin rakenteisiin jäävät kappaleet poistuvat ja että se mahdollisimman hyvin vastaa tutkimusalueelia suoritettuja vuorovaikutuskokeita. Olkiluodon HYD-mallin versio on.0. Hydraulisten vuorovaikutuskokeiden perusteella päädyttiin yhdistämään etenkin useista pienistä kiekoista muodostuneita rakenteita R 7 ja R20 sekä yksittäisiä rakenteita R 9 ja R26. Myös useista erillisistä paloista muodostuneet rakenteet R9 ja R0 yksinkertaistettiin kahdeksi erilliseksi rakenteeksi. Näiden merkittävimpien muutosten lisäksi pidennettiin rakenteita R9 ja R24, lyhennettiin rakennetta R2 ja rakenteen R9 kaadetta muutettiin. Lisäksi rikkonaisuudeltaan vähäisiksi arvioidut rakenteet R2, R3, R4 ja R5 poistettiin HYD-mallista. Perustelut olivat seuraavat: -niiden reikälävistyspituudet ovat <0m (useimmiten 2-3m),

13 - ne ovat vain hieman ympäristöään runsaammin rakoilleita -ne eivät osoita ruhjoutumisen eivätkä vesi-kallio-vuorovaikutuksen merkkejä, -ne ovat yleensä vain heikosti vettäjohtavia. HYD-osamalliin muokatut rakenteet on merkitty nimin RxxHY, missä xx on juokseva numero. Geometristen muutosten lisäksi rakenteet luokiteltiin transmissiviteetin suhteen uudelleen (kuva 9). Uuden HYD-mallin maanpintaleikkaus on esitetty kuvassa 2. Kuvan luokittelu hyvin vettäjohtaviin ja muihin rakenteisiin on perustunut kuvan 9 ryhmittelyyn. HYD-mallin maanpintakartta kivilajien kera on esitetty pienemmältä alueelta kuvassa 3. Pystyleikkaukset reikien KR9 ja KR7 kautta on esitetty kuvissa 4 ja 5. Reikien KR6, KR2, KR0 ja KR4 kautta kulkeva leikkaus, joka vastaa kuvan 8 leikkausta, on esitetty kuvassa 6 ja kaksi muuta pystyleikkausta kuvissa 7 ja 8. Viimeksi mainittujen paikat maanpinnalla on esitetty kuvassa 2.

14 2 4 ROMUVAARA 4. Kallion rakennemalliin tehdyt muutokset Remuvaaran kallion rakennemalli päivitettiin touko-kesäkuussa 997 pohjaveden virtausmallinnuksen tarpeisiin. Täydennys keskittyi merkittävimpien rakenteiden tietoihin sekä uusista tutkimusrei'istä KR0 ja KR saatuihin tuloksiin. Tulkintoihin perustuen tehtiin malliin alla kuvatut muutokset. Kairanreiän RO-KR0 tuloksista tarkennettiin ja muokattiin malliennusteen mukaisen rakenteen R 3 ominaisuuksia ja geometriaa. Aiemmassa kalliomallissa rakenteen kaadesuunta/kaade oli 30/48. Taustatietaina voidaan todeta, että reiässä KR välillä m tulkittu kaadesuunta/kaade on 35/45 ja että suoritetun tomografiamittauksen havainnot eivät poissulje nykyistä KR4 - KR8 -yhteyttä. Reiässä KR4 rakenne R3 sijaitsee syvyysvälillä m. Reiässä KR8 esiintymisväli on m. Suoritettu koepumppaus tukee myös nykyistä KR4 - KR8 -yhteyttä. Tulkittu kaadesuunta/kaade reiässä KR 0 on ollut 340/49. Rakenne esiintyy syvyysvälillä m, jossa kalliolaatu vaihtelee luokissa Rilll ja Rp -3. Kalliomallissa rakenteen R3 tyyppi on nyt rikkonaisuusvyöhyke. Ennen ominaisuudet olivat rakovyöhykkeen luokkaa. Rakenteelle R3 tehtiin pieni siirto maanpinnalla kaadesuuntaan (noussut n. 20 m rei'issä havaintojen mukaiseksi). Keskimääräinen kaadesuunta/kaade on 30/50. Reiästä KR 0 tulkittiin myös uusi rakenne R29. Sen kaadesuunta on 340 ja kaade 72. Se on tavattu reiän syvyysväliltä m, missä kalliolaatu vaihtelee luokissa Rill- ja Rp0-2. Rakenne R29 kuuluu todettu -luokkaan ja on tyyppiä rikkonaisuusvyöhyke. Se on kuvattu levymäisenä kappaleena maanpinnalta syvyydelle 850 m asti. Yksikön paksuus on noin 4 m ja kuvattu pituus maanpinnalla 850 m. Toinen uusi tutkimusreikä RO-KR kairattiin tutkimusalueen heikommin tunnettuun eteläosaan Remulammen etelä-kaakkoispuolelle. Verraten rakoilleeseen ja rikkanaiseen kallioon kairatun reiän KR tuloksiin perustuen on kalliomalliin lisätty uusia rakenteita. Reiän alkuosasta syvyysväliltä 4-98 m tavattiin paksu rikkonaisuusjakso. Siitä saadut tiedot ja tulkinnat muodostavat uuden rakenteen R30. Koska lävistys on verraten läheltä maanpintaa, on sillä syvyysulottuvuutta vain 300 m:iin. Tämä on myös ollut käytetty arvo kulun jatkuvuudelle maanpinnalla. Kysessä voi olla merkittävä aliarviointi rakenteen jatkuvuudelle. Rakenteen kaadesuunta on 280 ja kaade 28. Sen todellinen paksuus on noin 40 m. Kalliolaatu vaihtelee luokissa Riii-IV ja Rp0-3. Mallin rakenneyksikkö kuuluu todettu -luokkaan ja on tyyppiä rikkonaisuusvyöhyke. Rakenteen R30 kuvauksen myötä on mallista poistettu siihen tulkintaviitteenä kuulunut rakenne RVLF3.

15 3 Reiästä KR on tulkittu myös kaksiosainen uusi rakenne tunnuksilla R3A ja R3B. Se esiintyy aiemman lineamentin L2 kohdalla ja suuntaisena. Länsiosa lineamentista on liitetty uuteen rakenteeseen R3A ja B, entinen itäosa koordinaatista Y: itään.imi nimelle L2. Rakenneviite L2 kuuluu muu viite -luokkaan. Sen arvioitu kaade on 80" etelään. Rinnakkaisista rakenteista pohjoisempi R3A osuu reiän KR syvyysväliin m. Sen kaade on 75 etelään ja paksuus on 6 m. Ominaisuuksia kuvaavat kallioluokituksen havainnot Rill-III ja Rp0-. Eteläisempi rakenne R3B sijaitsee reikävälin m kohdalla. Rikkonaisimmat kohdat ovat välillä m ja m. Tämän osan kaade on 86 etelään. Tämän reikälävistyksen todellinen paksuus on noin 7 m. Ominaisuudet vaihtelevat luokissa Rill-IV ja Rp0-. Syvyysulottuvuutta on kuvattu 500 metriin. Osat R3Aja R3B ovat todettu -luokkaa. Reiästä KR on arvioitu myös mahdollista vanhan rakenteen R 4 jatkuvuutta etelään. Sen aiempi kaadesuunta/kaade on ollut 35/26. Reiän KR havainto on ollut väliltä m. Reiän KR2 jatko-osasta siihen sopisi myös lähinnä välin m rakoilujakso, jolle VSP antaa tulkitun heijasteen suunnassa 260/36. Reiästä KR syvyysvälin m rakoilujakson piirteet sopivat hyvin rakenteelle R 4. VSP-tulokset eivät tue tulkintaa, mutta kairausnäytteen suunnatut raot tukevat. Rakenteen R4 jatkuvuutta on kasvatettu etelään, aina maanpintapuhkeamaan asti. Maanpintapuhkeama sopii sijainniltaan ja kulkusuunnaltaan täysin aiempaan kalliomallin rakenteeseen R5. Keskimääräiseksi orientaatioksi on nyt saatu sovituksella 32/26, joten muutokset ovat olleet hyvin pieniä ja lähinnä luonnollista variabiliteettia kuvaavia. Rakenteen R4luonne on Rilllja Rp0- reiässä KRll. Romuvaaran reiästä KR tavatuista rako- ja rikkonaisuusjaksoista on syvyysvälit m, m ja m tallennettu kalliomallin reikätietoihin mahdollisina rakenneviitteinä. Rakenteen R2 muutos: Kaade on loivempi, arvo noin 40. Yksikköä on nostettu ylemmäksi rei'issä KR4 ja KR8. Syvyysulottuvuutta on pienennetty 200 m:iin, koska sitä ei ole tunnistettu reiän KR tuloksista. Rakenne R 9 muutos: Ympyrälevynä mallinnetun rakenteen R9 jatkuvuutta kasvatetaan, kappaleen uusi säde on 550 m. Suurempaa laajuutta tukeva viite on reiän KR0 alta matkapisteestä 720 m saatu voimakas VSP-heijastus asennolla 270/25. Muu viite -luokkaan on lisätty uusi, vaihtoehtoinen rakenne R3-ALT kaateella fijo etelään. Maanpintakulku on sama kuin rakenteen R3 todettu -luokan osalla. Tarkasteluissa tulee käyttää vainjoko rakennetta R3 tai R3-ALT, ei molempia. Kun malli valmistui ja muutosten oikeellisuus todettiin, siirrettiin rakenteet VTT Energiaan digitaalisessa muodossa. Siirtomenetelmä on selostettu kohdassa 2 (Kivetty).

16 4 Kalliomallista on tulostettu havainnollistava kuvasarja tähän raporttiin. Kuvassa 20 on esitetty Romuvaaran kalliomallille käytetyt merkinnät. Kuvat 2 ja 22 ovat kalliomallin eri mittakaavaisia maanpintakarttoja. Kuvassa 23 on lähileikkaus reikien KR4 ja KR8 kautta. Vaihtoehtoisen rakenteen R3_ALT sijainti on myös nähtävissä. Kuva 23 esittää leikkausta reiän KR kautta. Uusien reikien KR0 ja KR kivilaji- ja rakennehavainnot ovat pystyleikkauskuvissa 25 ja 26. Kaikkien R-tunnuksin merkittyjen rakenteiden havainnot eri kairanrei'istä on esitetty liitteen 3 taulukossa. 4.2 Rakenteiden geohydrologinen luokittelu Kuvassa 27 on esitetty vuonna 997 rakennemallin päivityksessä esiintulleiden rakenteiden mitatut T -arvot ja uusien rakenteiden luokittelu. Mittaustuloksia on rakenteista R29 ja R3. Rakenne R30 on luokiteltu geologisen merkittävyyden perusteella toiseksi johtavimpaan luokkaan, vaikkakaan siitä ei ole vedenjohtavuuden mittaustietoja. Jo edellisessä mallissa (Saksa et al. 996c) olleen rakenteen R4 uusi mittaustulos reiästä KR sopii hyvin yhteen aikaisemman luokituksen kanssa.

17 5 5 YHTEENVETO Tässä työssä on koottu uusimmat rakenteelliset tulkinnat ROCK-CAD mallinnusjärjestelmään. Työ on sisältänyt vuoden 997 tulokset Kivetyn, Olkiluodon ja Romuvaaran tutkimusalueilta. Tehdyt muutokset on selostettu ja samalla tulostettu havainnollistavat kuvasarjat eri alueilta. Uudet tulokset on saatu Kivetyssä rei'istä KRlO - KR3, Olkiluodosta rei'istä KR9 ja KRlO sekä Romuvaarasta rei'istä KRlO ja KRll. Kivilajien mallikuvaukselle ei ole tehty päivitystä tässä yhteydessä. Romuvaaralle ovat tutkimukset tuoneet muutamia rakenteita lisää, muilla alueilla on valtaosin muokattu pientä osaa aiempien mallien rakenteista. Kolmen alueen rakenteiden vedenjohtavuuksien luokittelut on tarkennettu vastaamaan tehtyjä muutoksia.

18 6 LÄHDELUETTELO Front, K., Lindberg, A. & Ahokas, H Kuhmon Romuvaaran kallioperän kuvaus ja mallit, yhteenvetoraportti. Posiva työraportti PATU s. Front, K., Okko, 0. & Hassinen, P. 997a. Eurajoen Olkiluodon kairanreikien OL-KR9 ja OL-KR0 geofysikaalisten reikämittausten tuloskäsittely ja rakennemallin tarkistus. Espoo, VTT Yhdyskuntatekniikka. Posiva Työraportti s. Front, K., Okko, 0. & Hassinen, P. 997b. Äänekosken Kivetyn kairanreikien KI KR 0 ja KI-KR geofysikaalisten reikämittausten tuloskäsittely ja rakennemallin tarkistus reikien KI-KR0 - KI-KR3 perusteella. Espoo, VTT Yhdyskuntatekniikka. Posiva Työraportti s. Luukkonen, A., Kuusela-Lahtinen, A. & Front, K Kuhmon Romuvaaran kairanreikien RO-KR0 ja RO-KR geofysikaalisten reikämittausten tuloskäsittely ja rakennemallin tarkistus. Espoo, VTT Yhdyskuntatekniikka. Posiva Työraportti s. Paulamäki, S Eurajoen Olkiluodon tutkimuskaivannon TK kivilaji- ja rakokartoitus. Espoo, Geologian tutkimuskeskus, Ydinjätteiden sijoitustutkimukset TVO Paikkatutkimusprojekti, Työraportti PATU Paulamäki, S., Front, K. & Ahokas, H., 996a. Äänekosken Kivetyn kallioperän kuvaus ja mallit, yhteenvetoraportti. Posiva työraportti PATU s. Paulamäki, S., Front, K., Ahokas, H., & Heikkinen, E., 996b. Eurajoen Olkiluodon kallioperän kuvaus ja mallit, yhteenvetoraportti. Posiva työraportti PATU s. Saksa, P ROCK-CAD- Computer Aided Geological Modelling System. Helsinki, Nuclear W aste Commission of Finnish Power Companies. Report YJT p. Saksa, P., Nummela, J. & Ahokas, H. 996a. Äänekosken Kivetyn tutkimusalueen kalliomalli. Täydennetty ja tarkistettu v. 995 kuvaus. Fintact Oy, Helsinki. POSIV Af Paikkatutkimusprojekti, Työraportti PATU s. Saksa, P., Nummela, J. & Ahokas, H. 996b. Eurajoen Olkiluodon tutkimusalueen kalliomalli. Täydennetty ja tarkistettu v. 996 kuvaus. Fintact Oy, Helsinki. POSIV Af Paikkatutkimusprojekti, Työraportti PATU s. Saksa, P., Nummela, J., Ahokas, H. & Lindh, J. 996c. Kuhmon Romuvaaran tutkimusalueen kalliomalli. Täydennetty ja tarkistettu v. 995 kuvaus. Fintact Oy, Helsinki. POSIV Af Paikkatutkimusprojekti, Työraportti PATU s.

19 7 KUVALUETTELO Kivetty Kuva. Kivetyn kalliomallin kuvien ja piirustusten merkinnät sekä graafiset esitysmuodot. Kuva 2. Maanpintakartan osa-alue :0000 mittakaavassa. Rakenteelle R29 tulkittu uusi sijainti ja laajuus on havainnollistettu. Kuva 3. Rakenteiden mitatut transmissiviteetit ja niiden jaottelu kolmeen eri merkittävyysluokkaan (A - C). Ehjän kallion keskimääräinen vedenjohtavuus on kuvattu suoran D avulla. Olkiluoto Kuva 4. Olkiluodon kalliomallin kuvien ja piirustusten merkinnät sekä graafiset esitysmuodot. Kuva 5. Rakenteen R7_R20_ALT rajaus maanpinnan tasossa. Kuva 6. Maanpintakartta : 0000 (ote) keskiseltä tutkimusalueelta. Kaikki maanpinnan tasossa esiintyvät rakenteet on esitetty. Kuva 7. Kairanreikien kattamalta alueelta todettujen rako- ja rikkonaisuusvyöhykkeiden sijainti. Maan pinnan alla sijaitsevat rakenteet on kuvattu reunaviivoin. Rakenteiden ja kivilajien kaateet on merkitty kuvaan. Kuva 8. A3-koon leikkauskuva reikien KR6, KR2, KR0 ja KR4 kautta, mk. :5000. Kuva 9. Kivilaji- ja rakennemallin leikkauskuva reiän KR9 kautta. Kuva 0. Kivilaji- ja rakennemallin leikkauskuva reiän KR7 kautta, vaihtoehtoinen rakenne R7_R20_ALT mukana. Kuva. Tiedot kuten kuva 8, mutta vaihtoehtoinen kappale R7 _R20_ALT mallissa. Kuva 2. Uuden vedenjohtavuusrakenteiden HYD-mallin maanpinnan tason kartta. Kuva 3. HYD-mallin maanpintakartta : 0000 (ote) keskiseltä tutkimusalueelta. Kivilajit ja kaikki maanpinnan tasossa esiintyvät rakenteet on esitetty. Kuva 4. HYD-mallin pystyleikkauskuva reiän KR9 kautta. Kuva 5. HYD-mallin pystyleikkauskuva reiän KR7 kautta. Kuva 6. Reikien KR6, KR2, KR0 ja KR4 kautta kulkeva HYD-mallin pystyleikkaus.

20 8 Kuva 7. HYD-mallin pystyleikkaus A - A'. Reikien KR5, KR, KR 7, KR 0, KR4 ja KR8 tiedot on projisoitu kuvatasoon. Leikkauksen A- A' sijainti on esitetty kuvassa 2. Kuva 8. HYD-mallin pystyleikkaus B - B'. Reikien KR6, KR2 ja KR9 tiedot on projisoitu kuvatasoon. Leikkauksen B- B' sijainti on esitetty kuvassa 2. Kuva 9. Rakenteiden geohydrologinen luokittelu transmissiviteetin avulla. Romuvaara Kuva 20. Romuvaaran kalliomallin kuvien ja piirustusten merkinnät sekä graafiset esitysmuodot. Kuva 2. Maanpintakartta koko tutkimusalueelta, mk. : Kuva 22. Maanpintakartan ote mk. :5000 reikien KR0 ja KR väliltä. Kuva 23. Pystyleikkaus reikien KR4 ja KR8 kautta. Reiästä on esitetty kivilaji- ja rakennetiedot Kuva 24. Pystyleikkaus reiän KR kautta. Reiästä on esitetty kivilaji- ja rakennetiedot Kuva 25. Pystyleikkaus reiän KR0 kautta, reiästä on kivilaji- ja rakennetiedot esitetty myös. Kuva 26. Leikkaus reikää KR pitkin, reiästä on kivilaji- ja rakennetiedot esitetty. Kuva 27. Romuvaaran rakenteiden mitatut transmissiviteetit ja rakenteiden luokittelu neljään vedenjohtavuusluokkaan.

21 KIVETTY KALLIOMALLI Luokitus ja graafiset merkinnät RAKENTEET 9 VarmuusLuokka KUVA Laj i Nimiasu Todettu Todennäköinen MahdoLLinen Muu vi ite Avonaista tai runsaampaa rakoi Luo Rakovöhke Rikkonaisuusvöhke C>R i I I I ta i Rp2) Ruhjevöhke XX XX XX ' l j r- L J r- L J.----, ' ---, J.-----, J KIVILAJIT PORF. GRANDDIORIITTI IPORGRDRI GRANODIORIITTI GRDR GRAN I TT I... [ffi] PORFYYRINEN GRANIITTI IPORGRI..... E: GABRO [Q[] AMFIBOLIITTI IAFBI KVARTSIMAASÄLPÄLIUSKE tai KVARTSIMONZODIORIITTI lqmzdri - PÄÄLLEMERKINNÄT MUUT MERKINNÄT MYLONIITTIUTUMINEN [EY] KAIRANREIKÄ SUUNNITELTU KAIRANREIKÄ - GRANODIORIITTIJUONIA IGRDRI POIKKILEIKKAUKSEN SIJAINTI KAADEMERKINTÄ REIÄN REUNAVIIVAN TYYPPI: REIÄN ETÄISYYS LEIKKAUSTASOSTA Om-20m 20m-OOm > l OOm PR/EP PORANREIKÄ/ ERITA50PIET50METRI KA PORAKAIVO e Fintact/jnu/c/kive/ak_3.0/geo_2.0/PS/ TUTKIMUSALUEEN RAJA TOPOGRAFIA RANTAVIIVA Z <= 70m 75m <= Z <= 95m Z >= 200m 0-FEB-98:... kive/legend_geo_2.0f win q

22 \ ' \ \ ' ' \ 0 ' R23 CKR' S6',

23 2 KUVA r e Q Q N II N.ei 8 c = -;.. 4. > A Mitt. perust. R5,8,,6,29 A Geol. perust. R, 6,7,4,8 B Mitt. perust. R4,0,23,25 B Geol. perust. R2, 3,2 C Mitt. perust. R9,3 C Geol. perust. R9,20,2,24 D=ehjä kallio Data pisteet gt syv/m A B c D Fintact/HA/ /kirakvj97.xls

24 OLKILUOTO KALL I OMALL_J Luokitus ja graafiset merkinnät RAKENTEET VarmuusLuokka Laj i Nimiasu Todettu Todennäköinen MahdoLLinen Muu vi ite Avonaista tai runsaampaa rakoi Luo Rakovöhke Rikkonaisuusvöhke C>R i I I I tai Rp2) ' l j r- r-, L_---J.----,! , KUVA 4 J.----,! KIVILAJIT TONALIITTINEN GNEISSI ITONGNI TONALIITTI/GRANODIORIITTI!TONI L- J DIABAA5I []_[] J AMFIBOLIITTI/METADIABAASI IAFB/MDBI PÄÄLLEMERKINNÄT GRANIITTI/PEGMATIITTI IGR/PGI MYLONIITTI CUTUMINEN) [EY] 5UONIGNEI55IÄ IVGNI MUUT MERKINNÄT KA e KAIRANREIKÄ SUUNNITELTU KAIRANREIKÄ PORANREIKÄ ERITASOPIETSOMETRI PORAKAJVO Fintact/jnu/c/oLki/ak_3.0/geo_2.0/hd_.0/PS/ POIKKILEIKKAUKSEN SIJAINTI KAADEMERKINTÄ TUTKIMUSALUEEN RAJA TOPOGRAFIA RANTAVIIVA 2M <= Z <= 4M 6M <= Z <= 8M 0M <= Z <= 8M 0-FEB-98:... olki/leged_h wi

25 23 KUVA 5 G-FEB oltiii!io!i.r7.20 Wif'l

26 OLkiLuodon kalliorakenteet 24 KUVA 6 Y l a Fintoct/JLi/ /c/oLki/s.sec-k-iLi-o3/ok_3.0/PS : 0000

27 25 KUVA 7

28 00 > PlO m öi LIU'.-w >X -- \D N 0 0:::: _j 0 cr::: _j 0 l\ 0 0:::: _j 0

29 y Xa z Y KUVA 9 Xa67993 OLKR09,-..., ""! 0,..,...,,...,.... 'V" t'...,(.r--../ ;"-../,-...,,...,_P? , ,. _,..._,.,,.,.. F i ntoct/jl i / /rc/o U /s.sec-k4-geo-rok-o4/geo /rok_3. 0/P ,....,. /) o ,....-

30 X= Y= z KUVA 0!; --. -:.:..::--..:.::--:..-:".:.:--:.,' lt,..._, J _...,!o """"' ),-..._.,_. G.,...,._ lt,..._, J ,.,,.._,.,..,.._..,...,;.:,..., \jo...,.,..._, , -o ,.,;-..,-...._..(».,.--..., ft '""'.. _,...., o).,...,...,.,., , ,.-. ' _..._ ,.. 4,..._. b...,. <t... r.$- - o,-..j,..._. o - o /"<v r

31 KUVA «;;J lcl _j 0 CL _j 0 ld =---o CL _j 0

32 OLkiLuodon kalliorakenteet CHYD -malli) 30 KUVA 2 Ya ;-. VETTÄJOHTAVAT RAKENTEET HYVIN VETTÅJOHTAVAT RAKENTEET MUUT VETTÄJOHTAVAT. ; RAKENTEET,.,_ Xa : 0000

33 3 KUVA 3

34 Y a Xa z 32 Y KUVA 4 Xa67993 OLKR09.,....-6,.,.,...,.. (II. /... _,. &,;o...,.,..._,- ''.....,.,....,-\ ,.loi/""-"'.- _., ,.._,. < ;""--.../ ;""--.../ ;""--.../ Fintoct/Jli/. 2.97/

35 X= Y= z KUVA 5..,...,.._ , c -.' { o.,- t.,....,... '!',.._......_ (Ii\,...,. o., ; t-.i''v ,.,. ;-.,.. t... (..,...,; _...,..... y.... "' p... '!lo-..._,. il' oc>,...#. "'...,., '-"..,.--,..._. -lt.., "ll..-_ ,..._,. d'.. - Q ' -'ol-,...,..,."""'.4.,..._..a.,,.,.,,..._,;:.,..._,..&,._,.,....-_r.

36 OlO ['.['. CX)(D IJ)N NOl./)['....-«) >X >X (\) 0 a::: _j 0 ld 0 a::: _j 0

37 >X (')./) NN CDN./lN NOl./)f'. -w >X >X... <( UJO) IJ) (l) NO _j IJ)l'- -w >X.-- 0 cr:: _j 0 N ' \.,!... ( -, l...-, \ \ -, -,!... \.., l.. \ -,... \ \ /... ( ( ( _ ( ( LL (..,... ( -, l.. \

38 (j)(y) -N wcn w Ncn Ult- -w >X cnr- or-- <ON Ncn Ult- - w >X wcn (j)uj ['-.-- UJ(Y) Ncn Ul['- -w >X... CO OJ lo 0 cr:: _j 0 (fj ::J 0 _\L _\L () _j (

39 37 KUVA R2 * 2 /R S! R.2 - -! <) y i R9HY : _ 9 _ : jk;- ' + R24HY Rll. () R7H + R9HY R7HY ; } R9HY !....!... lr20hy R20HY 500 i ; ' + R2 Depth (m00.._j l Rl! l ! R9fiY ; R2 R9HY r A: Mittaustulosten perusteella: R9HY, R20HY, R2, R24HY Geologisin perustein arvioitu: Kaikki AR -rakenteet sekä R3, R4, R5, R6, R7, R25, R27, R28, R29 B: Mittaustulosten perusteella: Rl, R2, R9HY, RlOHY, Geologisin perustein arvioitu: R8, Rll, R7HY, R6, R8, R22, R23 Fintact!HA/olrakthy.xls

40 ROMUVAARA 38 KALLIOMALLI Luokitus ja graafiset merkinnät RAKENTEET VarmuusLuokka KUVA 20 Laj i Nimiasu Todettu Todennäköinen MahdoLLinen Muu vi ite Avonaista tai r'unsaampaa r'akoilua Rikkonaisuusvöhke C>R i I I I tai Rp2) XX XX XX ' l j r- L---- r-.----, ' J KIVILAJIT TONALIITTIGNEISSI ITONGNI LEUKOTONALIITTIGNEISSI ILTONGNI GRANODIORIITTI GRDR L J PÄÄLLEMERKINNÄT GRANIITTI CUTUMINEN) [][] t i : : IIIMN TT CUTUM NENJ MUUT MERKINNÄT PR EP KA e KAIRANREIKÄ SUUNNITELTU KAIRANREIKÄ PORANREIKÄ ERITASOPIETSOMETRI PORAKAIVO Fintact/jnu/c/omu/ak_3.0/geo_2.0/P5/ POIKKILEIKKAUKSEN SIJAINTI KAADEMERKINTÄ TUTKIMUSALUEEN RAJA TOPOGRAFIA RANTAVIIVA Z <= 90m 95m <= Z <= 20m Z >= 25m 0-FEB-98t... omu/legend_m win

41 72500& 0 c? / ()

42 40 KUVA 22

43 -. ) ) ) ) ) ) ) ) > > ) ) > > ) ) ) } ) ) > ),-,.,,,.J',fV'O. ) ) ) ) "' ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) >!: ). ) > > ) ) ) ) ) ) ) )c;:) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) : ) : ) ) ) ' ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) : ) ) ) ) ( i >, ) \ ; L <.. ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) \ ) ) ) ) l ( L ( ) ) ; ( /( < ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) :) ) ) \ (

44 X= Y= KUVA 24.,...,, / "" < ( ( \..._......_..._ """" """"..._ ,...,..._... _j _. "'\ ,..."""' _ _......,..._ _j ,... r _ _......_......_ ,..., '"""'

45 43 KUVA 25 y, Xa z Yt Xa Za200./''"'t,...,.,,.. V < ( \ \ "-""' "-""' "-""' "-""' "-""' "-""' "-""' "-""'... 'R29... /'... "-""' "-""' "-""' "-""' "-""' "-""' _...,_ "-""' "-""' "-""' "-""' "-""' /"' _... R _ _... Rl -9/' z...-eoo..._... m..

46 44 v Xa Ya Xa72377 v Xa KUVA 26 v Xa z.- -. c.-.-.

47 45 KUVA / R22 / D R rll D R20 - / R4 0,' - /! ---! / DR 8,_ / D R 4.,. Rl7 d L D Rl5 Rl, R4, R5, R7, R9, R3, R2, R22, R23,B2.Q, R3 t- R8, R0A; R0B, Rll, R2, R5, R7, R24,R28, R29 R4, R6, Rl8, Rl9, R20, R25, R26, R FintactiHA/2.3.98/rorakvj2.xls

48 46 LIITELUETTELO Liite. Taulukko Kivetyn rako- ja rikkonaisuusrakenteiden sijaintikohdista kairanrei'issä KR - KR3 (sivut ja 2). Liite 2. Taulukko Olkiluodon rako- ja rikkonaisuusrakenteiden sijaintikohdista kairanrei'issä KR - KR0. Liite 3. Taulukko Romuvaaran rako- ja rikkonaisuusrakenteiden sijaintikohdista kairanrei' issä KR - KR.

49 KIVETTY - mallinnusraportti, taulukko GEOMETRINEN ANALYYSI - KALLIOMALLIN RAKENTEIDEN VASTINEET REHSSÄ PARVI-VAIHEEN KALLIOMALLI versio 3.0 Fintact Oy Pauli Saksa RAKENNE REJÄSSÄ ::lf@t; :::: r m 7-84 m m m m m m m m m m m m MERKINNÄT: XX= Rakennepiirteen vastine tutkimusreiässä, (XX) =epäsuora yhteys,?? = tulkinnallisesti epävarma.. /.'.+..../.'.I::.IJ...IJ.... \Ijj :: l [{j)( II D 'Il??? l :r :)l(::: ::::!i t I:':It I: : ug;mti' -57 m m m I::: )Q(Iil m;g ;r; mxx;m?? Ei.; n I m m 45-5 m m m m m m rnx I :l.p !!i&f.f r::m m m m m m m m?? :m cxm I!Ilggz???? :KS5St? m '' "' m ' m m m m m m m m?? II E???? [;; ::MJ.if, t!f 6o-7om i!m l h IIm 80- oo m m m :m; ti m?? = I XK il H H l:%j... KBI.t I!if 67-7 m m m m [{Xl( l lit a :: :''! f).!::: : Sivu (2)

50 KIVETTY - mallinnusraportti, taulukko RAKENNE REJÄSSÄ MERKINNÄT: XX= Rakennepiirteen vastine tutkimusreiässä, (XX)= epäsuo@_y_hteys,?? = tulkinnallisesti epävarma MALLIN RAKENNETUNNUS!Kiltf.d ;; : m ikfltt; II m 06-3 m m m I!XI I!f.ltf!{ m m m m m m KIIIK:r m! :. ::t ii l i ::ix : l :: IID ; )\j(pi ; rxx t 00 Sivu 2 (2)

51 OLKILUOTO - yksityiskohtaiset paikkatutkimukset Tulostus GEOMETRINEN ANALYYSI - KALLIOMALUN RAKENTEIDEN VASnNEET RE/SSA PARVI-VAIHEEN KALLIOMALLI versio 3.0 Flntact Oy Pauli Saksa LIITE MERKINNÄT: XX= SITU-mallissa -> R R2 R3 R4 R5 R9... -Yijf::H {; Ri\ ':;';i'\2;;;; ''''':R3"' ''?&t:h?''r5f' {Jili' {XX) = epäsuora yhteys,? = tulkinnallisesti eoävarma...!i!2 R6 R8 R9 Jl'i2 d dl'i2 R23 R24 R25 li il! U H H H -!i! H r u? [!Q(f :; : n m!iiioc''''' -i)i I I m \0 ikatj; m ''HxiC:\ 5-4 m? m 'MUÄ A7 A20 ALT m 'Mötl R7 A20 ALT m 'a:tm m ;:{'Xf''''' R r;; I! Xt\ l "l " j! Rt r!q(fl I I - :: m ' m m m F:»tm j [ JU A7 A20 ALT l L 0) R7 A20 AL rt-l t""" H H t:tj \: lix'' m m m U!iAAt m ' A7 A20 AL T R"iTR2öALT m ';';))(') m f'k@; f p 47-5 m N :K;mu:: 26-29m : Hm

52 R0B RO-rak.malli-taul. PARVIv3.0 GEOMETRINEN ANALYYSI KALUOllAALUN RAKENTEJDEN VASnNEET REJSSÄ PARVI-VAIHEEN KALUOMALLI ver lo 3.0 Antoct Oy Poul! Sokoo TAULUKKO MERKINNÄT: XX = vastine tutkimusreiäss å (XX) '"' epäsuora yhteys? z tl_k l nnalliseti epäv- )fiit)i'': m m m m m m m m m m m m ( : ) m m m 3-33 m 39 m m m m m illllxii?' lilillllfili li:i«il 7 l;t}lj)f }; 7 7 lo':jq( )' I:::o xx,t: ;'''''''am;;? -. R0A _l ltt:i«t'' ilf'y lrkv. paikall.200m 23275' TK2ssa VSP-KR. IRa knv r=!0m _ asento40/ 7" Tsekkaa jatkuv. R8A reiässa KR!Paikallinen?_!Pks 70m, länsios. rkv, itäos. Avra ' "'",.,,.,. [lfjjfr' m VSP 220/49' tai 090/5' m \}D)? VSP 260/36' m tutka 837m 270/65' 842m 78/60' m tutka 340/59' m o;}o;:i«}''' tutka 09m 2 477' MDB-kontakti m '''''''''Xifo? 35/44', Ha-raot lounaaseen - r Jm( ):56-64 m m 202 m m m m lm ft m 49-52m 3 35 m m m m ltt# t 7 I Jat ltö :'!}iö t:o F: xx? - :::'.:...,, - ltt:i«}'' IRVLF4(GTK RV2)80/50',raot loivat 270' IRDR_KR4-82 raot OK uusi tutka ei tue!'(''* ''}!paksuus n. 70 m!asento 85/37"_r:200m IRDR_KRS-< aikailrakovvöh luonne? AVAA U 0 : :\\) m m m m m m m m 7 VLF4 _ {CHK R,'2) 80/50' H H UJ :tmu ::)i 4-98 m m m m m m m m 'titi: '''''''''XX''''''' R3B R3B R3A