Ohje 1 (12) UUDEN PROJEKTIAVUSTUKSEN HAKEMISEEN TARKOITETUN TOIMINTASELOSTE- LOMAKKEEN (RAY3705) TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1. Hakijan ja haettavan avustuksen perustiedot... 2 2. Haettava avustus... 2 3. Toiminnan toteutuspaikkakunta/kunnat... 2 4. Projektin tavoite... 2 5. Avustusstrategia... 3 6. Projektin tavoitteet ja kohderyhmä... 3 7. Toiminnan tarve... 3 8. Projektin toteutus... 3 9. Projektin tulokset ja vaikutukset... 4 10. Avustusohjelma... 4 11. Projektin resurssit ja talous... 5 12. Talousarvioerittely... 6 13. Muu haettu avustus tai julkinen tuki avustetulle projektille... 12 14. Liitteet... 12 Yleistä Lomakkeella RAY3705 haetaan uutta projektiavustusta (Ck tai Ci). Projektiselosteen lisäksi tulee toimittaa hakemuksen mukana muut pakolliset ja vapaaehtoiset liitteet, jotka selkeyttävät suunnitellun projektin sisältöä. Mikäli jokin liite sisältää tarkentavaa lisätietoa tiettyyn lomakkeen kohtaan, tiivistä lomakkeelle perusasiat ja viittaa liitteeseen lisätietojen lähteenä. Täytä uuden projektin rahoitusta hakiessasi toimintaselostelomakkeen (RAY3705) lisäksi RAY:n päälomake (RAY3701) sekä järjestön perustietojen ilmoitus (RAY3702). Avustushakemus tulee jättää täydellisenä hakuajan puitteissa. Täydentämiselle voidaan myöntää lisäaikaa vain poikkeustapauksissa, mikäli viivästyminen johtuu hakijasta riippumattomista syistä. Jos toimitat hakemuksen kannalta olennaisia liitteitä myöhemmin, mainitse hakemuksessa, milloin ja mitä asiapapereita aiot vielä toimittaa ja miksi tarvitset lisäaikaa.
Ohje 2 (12) 1. Hakijan ja haettavan avustuksen perustiedot Täytä järjestön nimi ja RAY:n antama järjestönumero. Keksi projektille nimi ja kerro avustuksen käyttötarkoitus vastaten kysymykseen mihin avustusta haetaan? (esim. lähisuhdeväkivaltaa kohdanneiden vertaistukihenkilöiden koulutukseen). Ilmoita myös projektin sisällöstä ja taloudesta vastaavien henkilöiden yhteystiedot sekä projektin alkamis- ja päättymisajankohta. Projektihakemuksesta vastaavaksi kannattaa laittaa henkilö, joka osaa vastata mahdollisiin lisäkysymyksiin. Ilmoita projektin alkamis- ja päättymisajankohta muodossa kuukausi/vuosi (esim. 04/2010). 2. Haettava avustus Projektiavustusta tulee hakea vuosittain. Ilmoita, kuinka paljon haet avustusta seuraavalle vuodelle. Ilmoita haettava summa tuhansina euroina, esimerkiksi 50 000 ilmoitetaan 50. Ilmoita myös mahdollisten seuraavien vuosien hakusummat (1.-3. suunnitelmavuosi). Huomioi, että hakusumma täsmää talousarvion kanssa. 3. Toiminnan toteutuspaikkakunta/kunnat Ilmoita projektin toteutusalue. Onko kyseessä valtakunnallinen projekti vai kohdistuuko projektin toiminta rajattuun alueeseen? Jos projektitoiminta kohdistuu rajattuun alueeseen, luettele toteutuspaikkakunta/-kunnat. Voit tarvittaessa jatkaa luetteloa erillisellä liitteellä, jos toteutusalueena on useita kuntia. 4. Projektin tavoite Merkitse rastilla, onko kyse innovatiivisesta kehittämisprojektista vai muusta, esimerkiksi käynnistämisprojektista. Innovatiivisen projektin tunnusmerkeistä on kerrottu Hakuoppaassa. Mikäli kyseessä on innovatiivinen kehittämisprojekti, vastaa hakemuksessa oleviin lisäkysymyksiin. Valitse rastittamalla, millaiseen innovaatioprojektiin avustusta haetaan. Kuvaa myös, mikä tekee hakemastasi projektista innovatiivisen.
Ohje 3 (12) 5. Avustusstrategia Valitse projektin sisältöön parhaiten sopiva RAY:n avustusstrategian päälinja (vain yksi). 6. Projektin tavoitteet ja kohderyhmä Kerro projektin konkreettinen päätavoite sekä päätavoitetta tukevat osa- ja vaihetavoitteet. Hyvä tavoite on sellainen, että sen saavuttaminen on mahdollista määrätyn projektiajan puitteissa sekä suunniteltujen toimenpiteiden avulla. Tavoitteiden toteutumisen arviointia kuvataan erillisessä arviointikohdassa sekä tuloksissa. Kerro, mikä on projektin kohderyhmä. Varmista, että olet ottanut kohderyhmän erityistarpeet huomioon toiminnan suunnittelussa. 7. Toiminnan tarve Kerro, miksi projekti on tarpeellinen. Voit tässä osiossa kuvata tekemiäsi tai jonkun muun tekemän tarvekartoituksen tuloksia viitaten esimerkiksi tutkimustietoon. Ota huomioon toiminnan toteutusalueen erityistarpeet. Kerro, mitä järjestösi on aiemmin tehnyt saman aihepiirin suhteen, mitä muita toimijoita alueella toimii saman aihepiirin parissa sekä kuinka projektinne nivoutuu niihin. 8. Projektin toteutus Kuvaa lyhyesti projektin käytännön toteutus. Kerro lomakkeella ytimekkäästi ne konkreettiset toimenpiteet ja keinot, joilla aiot saavuttaa asettamasi tavoitteet ja aikatauluta ne. Mikäli kyseessä on useampivuotinen projekti, voit lomakkeella keskittyä ensimmäisen vuoden toimintoihin ja viitata tarkennettuun projektisuunnitelmaan, jossa kuvaat projektin toteutuksen ja aikataulutuksen koko projektin ajalta. Varmista, että projektin talousarvio vastaa suunniteltua toimintaa. Kuvaa taulukkoon keskeisimmät yhteistyökumppanit ja heidän roolinsa projektin toteutuksessa. Todenna yhteistyötä lähettämällä hakemuksen liitteenä kopiot projektin kannalta olennaisten yhteistyökumppaneiden kanssa solmituista aie- tai yhteistyösopimuksista sekä lausunnoista.
Ohje 4 (12) Kuvaa projektin keskeisimmät viestintätoimenpiteet. Huomioi viestinnän kohderyhmä viestintää suunnitellessasi. Kuvaa sekä ulkoista että sisäistä viestintää. Voit halutessasi liittää mukaan tarkennetun viestintäsuunnitelman. Pohdi projektin toteuttamiseen liittyviä riskejä ja kerro, kuinka niihin on varauduttu. Riskienhallinnalla varmistetaan, etteivät ennalta odottamattomat asiat hankaloita projektin toimintaa. Riskien arviointia kannattaa tehdä projektin eri vaiheissa. 9. Projektin tulokset ja vaikutukset Kerro, mitä tuloksia ja vaikutuksia aiot projektillasi saavuttaa. Varmista, että ne ovat linjassa asetettujen tavoitteiden kanssa ja että tulokset on mahdollista saavuttaa suunniteltujen toimenpiteiden avulla aikataulun puitteissa. Kerro myös, kuinka ja missä projektin tuloksia tullaan hyödyntämään projektin päättymisen jälkeen. Mikäli haluat, voit tarkennetussa projektisuunnitelmassa kuvata tarkemmin aiottuja projektin tulosten levittämiseen ja juurruttamiseen liittyviä toimia. Kuvaa lyhyesti, kuinka seuraat projektin toteutumista ja kuinka arvioit tavoitteiden saavuttamista. Kuvaa tässä osiossa esimerkiksi se, millaista seurantatietoa aiot kerätä projektin sidosryhmiltä (esimerkiksi osallistujapalaute). 10. Avustusohjelma Avustusohjelman valinta ei ole pakollista. Mikäli haet projektiasi osana jotakin RAY:n avustusohjelmista, merkitse oikea avustusohjelma rastilla. Mikäli haet avustusta osana avustusohjelmaa, täytä myös avustusohjelmia koskevat lisäkysymykset. Erittele ja perustele, miksi projektia haetaan osaksi ohjelmaa ja mitä lisäarvoa näet ohjelmatoiminnassa projektin toteuttamisen kannalta. Miten ohjelmaan nivoutuminen tukee järjestön muuta työtä? Ohjelmiin haettaessa tulee selvittää, onko ohjelmaan haettavalla projektilla valmius sitoutua ohjelman edellyttämään verkostotyöskentelyyn, yhteiseen viestintään ja seurantaan. Kuvaa myös, mitä konkreettista tukea odotat ohjelmatoiminnalta ja mitä ohjelman teemoihin liittyvää tietotaitoa, osaamista tms. järjestönne on valmis antamaan muiden ohjelmahankkeiden käyttöön.
Ohje 5 (12) Mikäli toimintasi liittyy kansallisiin ohjelmiin (Kaste, PAAVO, KEHAS), merkitse rastilla oikea ohjelma. Kuvaa avovastauskenttään, kuinka haettava projekti liittyy valittuun ohjelmaan. 11. Projektin resurssit ja talous Kerro projektiisi palkattavasta henkilöstöstä. Älä kerro palkattavien henkilöiden nimiä, vaan heidän nimikkeensä, tehtävänsä projektissa sekä työaikansa henkilötyövuosina (esimerkiksi ohjaaja, ryhmätapaamisten suunnittelu ja vetäminen sekä yhteydenpito vertaistukihenkilöihin, 1 htv.) Erittele projektiavustuksella tehtävät hankinnat sekä niiden hinnat tai hintaarviot. Ilmoita myös tavaran- tai palveluntoimittaja, mikäli se on tiedossa. Kaikki hankinnat tulee perustella hakemuksessa sanallisesti. Hankinnalla tarkoitetaan muuan muassa tavaroiden ja palvelujen ostamista. Hankinnoissa tulee huomioida RAY:n ohjeistus hankintojen kilpailuttamisesta. RAY edellyttää, että kaikki vähänkin suuremmat hankinnat kilpailutetaan, jotta kustannukset pysyvät kurissa. Tämä voidaan tehdä pyytämällä tarjouksia useammalta kuin yhdeltä tavaran- tai palvelun toimittajalta. Lisäksi RAY-avustuksilla tehtäviin hankintoihin sovelletaan julkisista hankinnoista annettua lakia (348/2007). Laissa säädetään niistä menettelytavoista ja toimintavelvoitteista, joita lain soveltamisalaan kuuluvien hankintayksiköiden tulee hankinnoissaan noudattaa. Hankinta määritellään laissa varsin laajasti. Sillä tarkoitetaan muun muassa tavaroiden ja palvelujen ostamista, vuokraamista ja siihen rinnastettavaa toimintaa ja urakalla teettämistä. Lisätietoja hankintojen kilpailuttamisesta ja hankintalainsäädännön soveltamisesta saa julkisten hankintojen neuvontayksiköstä, joka on työ- ja elinkeinoministeriön sekä Kuntaliiton hankintaosaamiseen keskittyvä neuvontayksikkö (http://www.hankinnat.fi). Tyypillisiä ulkoa ostettavia palveluja ovat vuokrattu työvoima, viestintätoimistoilta ostettavat palvelut ja asiantuntijapalvelut. Tyypillisiä tavaraostoja ovat tietokoneet, kännykät, kopiokoneet sekä pienimuotoiset toimistokalusteet kuten työpöydät ja -tuolit. Tähän ei eritellä leasing-vuokrattuja laitteita, sillä ne tulee esittää talousarvion muut kulut -ryhmän kohdassa Kone- ja laitevuokrat / leasingmaksut. Myös leasing-tyyppisiä sopimuksia tehdessä tulee huomioida laki julkisista hankinnoista (348/2007) sekä RAY:n muu ohjeistus hankintojen kilpailuttamisesta.
Ohje 6 (12) Erittele myös toiminnan muut resurssit, kuten toimintaan osallistuvat vapaaehtoistyöntekijät ja mahdolliset esimerkiksi kunnalta tai muulta taholta vastikkeetta käyttöön saadut tilat. Arvioi toiminnan kilpailuvaikutukset ja rajapinta julkisen sektorin tehtäviin. Toiminta vaikuttaa kilpailuun, jos samaa tai vastaavaa toimintaa tarjoavat myös muut toimijat korvausta vastaan. Selkeä kilpailuvaikutus syntyy esimerkiksi tilanteessa, jossa yritys tarjoaa samaa toimintaa markkinahintaan. Mikäli kilpailuvaikutuksista on laadittu ulkopuolisia lausuntoja tai arvioita, liitä ne mukaan hakemukseen. Kuvaile myös rajapintaa julkisen sektorin tehtäviin. Onko toiminta esimerkiksi lähellä julkisen sektorin lakisääteistä toimintaa tai tehdäänkö siinä yhteistyötä julkisen sektorin kanssa? 12. Talousarvioerittely Avustuksen hakijan tulee täyttää hakemuksessa oleva talousarvioerittely mahdollisimman yksityiskohtaisesti hakuvuoden sekä suunnitelmavuosien osalta. Talousarviosta on käytävä ilmi avustettavasta toiminnasta aiheutuvat tuotot ja kulut. Erittele tuotot ja kulut riittävästi, jotta avustuksen käyttötarkoituksen toteutuminen voidaan todentaa helposti talousarviosta. Huomaa että talousarvioon sisällytettävien kulujen on oltava hyväksyttäviä, tarpeellisia ja määrältään kohtuullisia (vrt. avustuslain 9-14 ). Hyväksyttäviä ovat vain todelliset kulut: sellaiset, jotka on rahalla maksettu tai tullaan maksamaan, eli joiden maksamiseen on syntynyt velvoite ja jonka määrä pystytään luotettavasti osoittamaan. Esimerkiksi poistot, arvonvähennykset, vuokra-arvot ja sellaiset varaukset tai sellaiset laskennalliset erät, jotka eivät perustu jo toteutuneisiin kuluihin tai menetyksiin, eivät ole hyväksyttäviä kuluja. Talousarvion tuotoissa tulee esittää sellaiset tuotot, joita ei saataisi ilman kyseistä toimintaa. Tällaisia tuottoja ovat esimerkiksi osallistumismaksut, asiakasmaksut ja kaikki sellaiset avustukset, jotka ovat avustuspäätöksessä kohdennettu samaan toimintaan kuin RAY-avustus. Alla on kuvattu mitä kullakin talousarvion erällä tarkoitetaan. Toiminnan tuotot talousarviossa RAY-avustus RAY-avustuksella tarkoitetaan haettua avustuksen määrä.
Ohje 7 (12) Muut julkiset avustukset Julkisella avustuksella tarkoitetaan valtion, kunnan, seurakunnan tai muun julkisyhteisön tai julkisoikeudellisen laitoksen tai säätiön antamaa tai sen varoista maksettavaa avustusta, samoin kuin Euroopan yhteisön tai muista Euroopan unionin varoista myönnettävää tukea lukuun ottamatta verojärjestelmän kautta annettavaa tukea. Julkisella tuella tarkoitetaan edellä mainittujen lisäksi kunnan tai muun julkisyhteisön tai julkisoikeudellisen laitoksen antamaa tai sen varoista maksettavaa lainaa, korkotukea, takausta, maksuhelpotusta ja muuta näihin rinnastettavaa taloudellista etua lukuun ottamatta verojärjestelmän kautta annettavaa tukea. Muut avustukset Muilla avustuksilla tarkoitetaan muun muassa säätiöiltä ja yhdistyksiltä saatuja avustuksia. Asiakas- ja osallistumismaksut Asiakas- ja osallistumismaksuilla tarkoitetaan muun muassa asiakkailta perittyjä osallistumismaksuja (esim. kurssi-, koulutus- ja retkituotot) sekä kuntien maksamia maksusitoumusmaksuja. Muu tuottotili, mikä? Avustuksen hakijalla on mahdollisuus nimetä muutamia muita tuottotilejä, mikäli ne kuvaavat toiminnan tuottoja paremmin kuin valmiiksi nimetyt tuottotilit. Tuottotilille tulee antaa siihen kirjattavia tuottoeriä parhaiten kuvaava nimi. Muut tuotot Muilla tuotoilla tarkoitetaan sellaisia vähäisiä tuottoja, jotka eivät sisälly yllä mainittuihin tuottoeriin. Toiminnan kulut talousarviossa Palkat ja palkkiot Palkoilla ja palkkioilla tarkoitetaan avustuskohteella työskenteleville työntekijöille (vakituiset, määräaikaiset osa-aikaiset sekä tuntityöntekijät) maksettavia palkkoja ja palkkioita sisältäen maksettavat lomarahat ja lomapalkat. Avustuksen saajalla, jolla on useampi Ak- ja/tai C-avustus mutta ei yleisavustusta eikä muuta olennaista toimintaa, voidaan yleishallintoon kuuluvan työntekijän tietylle avustuskohteelle tehtävästä muusta kuin yleishallinnollisesta työstä palkkakulut tältä osin katsoa avustuskohteen välittömiksi kuluiksi. Tällöin kuitenkin edellytetään, että kohteelle tehty
Ohje 8 (12) välitön työ voidaan osoittaa luotettavasti esim. kohdekohtaisella työaikaraportoinnilla. Tällaisia kuluja voivat olla esimerkiksi avustuksen saajan toiminnanjohtajan palkkakulut siltä osin, kun tehty työ kohdistuu RAY:n rahoittamaan toimintaan. Eläkekulut Eläkekuluilla tarkoitetaan lakisääteisiä eläkekuluja ja vain työnantajan osuutta eläkemaksuista, joka on keskimäärin noin 18 prosenttia maksettujen palkkojen määrästä. Lakisääteiset henkilösivukulut Lakisääteisillä henkilösivukuluilla tarkoitetaan sosiaaliturva-, työttömyysvakuutus-, tapaturmavakuutus- ja ryhmähenkivakuutusmaksua, jotka ovat yhteensä keskimäärin noin 5 prosenttia maksettujen palkkojen määrästä. Materiaaliostot Materiaaliostoilla tarkoitetaan muun muassa opetus-, kurssi- ja koulutusmateriaaleja. Asiakaskulut Asiakaskuluilla tarkoitetaan muun muassa toimintaan osallistuvien ruoka- tai tarjoilukuluja esim. tarjoilut retkillä tai muussa järjestetyssä toiminnassa sekä toimintaan osallistuvien virkistystoimintakuluja. Ulkopuoliset palvelut Ulkopuolisilla palveluilla tarkoitetaan muun muassa vuokrattu työvoimaa, muilta järjestöiltä ostettavaa työtä, ulkopuolelta ostettua arviointia, kouluttajien tai esiintyjien palkkioita, muille kuin työntekijöille maksettuja palkkioita tai työkorvauksia, mainos- tai viestintätoimistoilta ostettavia palveluita, painatuskuluja, ostettuja asiantuntijapalveluita. Ulkopuoliset palvelut tulee eritellä sekä niiden tarve tulee perustella hakemuslomakkeella kohdassa 6. Vapaaehtoiset henkilösivukulut Vapaaehtoisilla henkilösivukuluilla tarkoitetaan henkilökunnan työterveys-, koulutus- ja työnohjauskuluja sekä henkilökunnan virkistystoimintakuluja. Toimitilavuokrat Toimitilavuokrilla tarkoitetaan sekä ulkopuolelta että avustuksen hakijan omistamalta kiinteistöosakeyhtiöltä vuokrattujen tilojen vuokrakuluja. Jos vuokrakulu syntyy selkeästi siitä tilasta, jossa toimintaa harjoitetaan, voidaan se kohdentaa kyseiselle toiminnalle esimerkiksi neliömäärien perusteella, vaikka järjestö saisi yleisavustusta.
Ohje 9 (12) Yhtiövastikkeet toimitiloista Toimitiloista maksettavalla yhtiövastikkeella tarkoitetaan järjestön omistamista toimitiloista maksettuja hoitovastikekuluja. Huom! Rahoitusvastike ei ole hyväksyttävä kulu. Jos hoitovastike syntyy selkeästi siitä tilasta, jossa toimintaa harjoitetaan, voidaan se kohdentaa kyseiselle toiminnalle, vaikka järjestö saisi yleisavustusta. Mikäli hoitovastike sisältää esimerkiksi yhtiökokouksessa päätettyjä perusparannusmenoja kuten rakenteellisia muutostöitä tai uusien laitteiden tai talotekniikan hankintaa, tulee ne mahdollisuuksien mukaan erottaa vastikkeesta, koska ne ovat investointiavustusluonteisia kuluja. Muut toimitilakulut Muilla toimitilakuluilla tarkoitetaan muun muassa lämmitys-, sähkö-, siivous- ja jätehuoltokuluja. Jos muut toimitilakulut syntyvät selkeästi siitä tilasta, jossa toimintaa harjoitetaan, voidaan ne kohdentaa kyseiselle toiminnalle, vaikka järjestö saisi yleisavustusta. Nämä kulut saattavat sisältyä jo toimitilojen vuokraan tai hoitovastikkeeseen, jolloin ne voidaan esittää osana edellä mainittuja kulueriä. ATK-ohjelmistokulut ATK-ohjelmistokuluilla tarkoitetaan muun muassa ATK-ohjelmistojen lisenssimaksuja sekä ostettuja ATK-ohjelmistoja (esimerkiksi virustorjuntaohjelmistot ja Office-ohjelmistot). Käytännössä nämä kulut ovat pääsääntöisesti ns. yleiskulua, ellei kyseessä ole toimija, jolla ei ole merkittävää muuta toimintaa kuin RAY-avusteista toimintaa tai mikäli ohjelmistoa ei ole hankittua juuri avustettavaa toimintaa varten. Kone- ja laitevuokrat / Leasing-maksut Kone- ja laitevuokrilla / leasing-maksuilla tarkoitetaan muun muassa vuokrattuja tietokoneita ja kopiokoneita sekä muita vuokrattuja laitteita. Käytännössä nämä kulut ovat pääsääntöisesti ns. yleiskulua, ellei kyseessä ole toimija, jolla ei ole merkittävää muuta toimintaa kuin RAY-avusteista toimintaa tai mikäli ohjelmistoa ei ole hankittua juuri avustettavaa toimintaa varten. Puhelin ja ATK-laitehankinnat Puhelin ja ATK-laitehankinnoilla tarkoitetaan muun muassa ostettuja puhelimia, tietokoneita, printtereitä ja skannereita. Puhelin ja ATKlaitehankinnat tulee eritellä sekä niiden tarve tulee perustella hakemuslomakkeella kohdassa 6. Kalusto yms. hankinnat Kalustohankinnoilla tarkoitetaan muun muassa pienimuotoisia toimistokalustehankintoja kuten työtuoleja ja -pöytiä. Kalustohankinnat tulee eritellä sekä niiden tarve tulee perustella hakemuslomakkeella kohdassa 6.
Ohje 10 (12) Matkakulut Matkakuluilla tarkoitetaan muun muassa työntekijöiden majoitus-, matkalippu- ja yöpymiskuluja sekä heille maksettuja kilometrikorvauksia ja matkapäivärahoja. Taloushallintopalvelut Taloushallintopalvelut ovat pääsääntöisesti osa toimintojen yleiskuluja riippumatta siitä, tuotetaanko ne omana työnä vai ovatko ne hankittu ulkopuolelta. Tilillä voidaan kuitenkin esittää toteutuneet kirjanpidon ja palkanlaskennan kulut sekä lakisääteisen tilintarkastuksen palkkiot, mikäli kyseessä on avustuksen saaja, jolla ei ole muita RAY-avustuksia kuin yksi Ak- tai C- avustus ja, joilla ei ole myöskään muuta olennaista toimintaa. Tällöin kaikki varsinaisen toiminnan kulut voidaan katsoa kohdistuvan suoraan RAYavusteiselle kohteelle, eikä niitä tarvitse esittää osana ositettuja yleiskuluja. RAY on määritellyt, että avustuslain 18.2 :n mukaisesta tilintarkastajan AUP -raportoinnista aiheutuvat kustannukset eivät ole avustuksen saajan yleisluonteista yleiskulua, vaan avustuskohteille suoraan kohdistuvaa kulua. Kulut esitetään osana taloushallintopalveluja. AUP -raportoinnin kustannukset tulee kohdistaa kaikille avustuskohteille suhteutettuna avustuskohteiden euromäärään. Kohdentaminen voi perustua myös tilintarkastajalta saatuun laskuun, jossa tehty työ on riittävästi eritelty avustuskohteittain. Eteenpäin siirretyt avustukset Eteenpäin siirretyillä avustuksilla tarkoitetaan jäsenjärjestöille eteenpäin siirrettyjä avustuksia ja avustuskelpoisten toimijoiden yhteistyöhankkeissa siirrettyjä avustuksia. Avustuslain 4.3 :n mukaan avustus voidaan myöntää saajalle sen omaan toimintaan tai hankkeeseen taikka käytettäväksi avustuspäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun kuin saajan toiminnan tai hankkeen avustamiseen. Jos avustus myönnetään käytettäväksi avustuspäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun kuin saajan toiminnan tai hankkeen avustamiseen, avustuksen saajan on tehtävä sopimus avustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista toimintaa tai hanketta toteuttavan kanssa. Sopimusmalli löytyy RAY:n internet -sivuilta aineistopankista. Yhteistyöhankkeissa, joissa avustuksia siirretään toisille avustuskelpoisille toimijoille, tulee hakemuksen liitteenä toimittaa erillinen talousarvio eteenpäin siirrettävien avustusten osalta. RAY suosittelee, että rahaliikenne yhteistyöhankkeissa hoidetaan avustusten siirron eikä ostopalveluiden kautta. Kun kyseessä on yhteistyö eiavustuskelpoisen toimijan kanssa, voidaan avustusvaroja siirtää tällaiselle
Ohje 11 (12) toimijalle ainoastaan hankintalain mukaisesti kilpailutettuun ostopalvelusopimukseen perustuen, silloin kun hankintalaki tulee sovellettavaksi. Puhelin ja toimistokulut Puhelin ja toimistokuluilla tarkoitetaan muun muassa puhelin-, internet-, posti- ja kopiointi- ja toimistotarvikekuluja sekä ammattikirjallisuuden hankkimisesta aiheutuneita kuluja. Yleishallinnon posti-, puhelin-, internet-, kopio- yms. toimistokulut tulee kuitenkin esittää osana ositettuja yleiskuluja, ellei kyseessä ole avustuksen saaja, jolla on yksi Ak- tai C-avustus ja, jolla ei ole myöskään muuta olennaista toimintaa. Tällöin kaikki varsinaisen toiminnan kulut voidaan katsoa kohdistuvan suoraan RAY-avusteiselle kohteelle, eikä niitä tarvitse esittää osana ositettuja yleiskuluja. Kokous- ja neuvottelukulut Kokous- ja neuvottelukuluilla tarkoitetaan muun muassa avustettavasta toiminnasta johtuvia kokoustarjoilukuluja. Yhdistyksen hallituksen ja muiden toimielinten kokouskulut tulee esittää osana ositettuja yleiskuluja tai yleisavustuksen saajalla osana yleisavustusta. Markkinointi- ja ilmoituskulut Markkinointi- ja ilmoituskuluilla tarkoitetaan muun muassa mainosmateriaalin hankkimiskuluja sekä mainos- tai ilmoituskuluja eri medioissa. Muut kulut Muilla kuluilla tarkoitetaan sellaisia vähäisiä kuluja, jotka eivät sisälly yllä mainittuihin kulueriin. Muu kulutili, mikä? Avustuksen hakijalla on mahdollisuus nimetä muutama muu kulutili, mikäli ne kuvaavat toiminnan kuluja paremmin kuin valmiiksi nimetyt kulutilit. Kulutilille tulee antaa siihen kirjattavia kulueriä parhaiten kuvaava nimi. Ositetut yleiskulut Yleisavustusta saavien järjestöjen tulee kattaa kaikki yleiskulunsa yleisavustuksella, eikä yleiskuluosituksia muille avustuskohteille hyväksytä. Muussa tapauksessa yleiskuluja voidaan kohdistaa eri toiminnoille siten kuin RAY:n laatima yleiskulujen soveltamisohje antaa siihen mahdollisuuden. Yleiskulujen soveltamisohjeen löydät RAY:n verkkosivujen aineistopankista: www.ray.fi/fi/jarjestot/aineistopankki/oppaat/muut. Huom! Kohdennettua toiminta-avustusta (Ak) ei voi käyttää kattamaan avustusvuotta edeltävän vuoden kuluja. Toiminnan vuosittainen alijäämä on katettava järjestön omista varoista, ellei avustuspäätöksessä toisin mainita.
Ohje 12 (12) 13. Muu haettu avustus tai julkinen tuki avustetulle projektille 14. Liitteet Erittele kyseiseen hankkeeseen haetut/haettavat avustukset, joita ei ole esitetty talousarvion tuotoissa. Tällaisista haetuista/haettavista avustuksista tulee ilmoittaa seuraavat tiedot: organisaatio, josta haettu/haetaan avustusta, haettu /haettava summa ja arvio avustushakemuksen hyväksymisestä. Tarkista, että hakemuksessasi on kaikki pakolliset liitteet. Listaa projektiselostelomakkeeseen myös ne liitteet, jotka eivät ole pakollisia, mutta jotka haluat toimittaa projektisuunnitelman tarkentajina. Toimita avustushakemus täydellisenä hakuajan puitteissa. Mikäli jokin liite ei ehdi mukaan hakijasta riippumattomista syistä hakuajan puitteissa, kuvaa projektiselostelomakkeella, mitä liitteitä on tulossa ja mihin päivämäärään mennessä. Liitä mukaan myös tarkennettu projektisuunnitelma ja järjestön säännöt. Mikäli et ole aiemmin saman vuoden aikana toimittanut RAY:lle järjestön toimintakertomusta, tilinpäätöstä, tilintarkastuskertomusta muistioineen tai toimintasuunnitelmaa, liitä myös ne hakemukseen. Olennaisten yhteistyökumppaneiden kanssa kannattaa sopia yhteistyöstä kirjallisesti. Huomioithan myös, että lausunnot sekä yhteistyö-/aiesopimukset ovat tärkeä osa hakemuskäsittelyä. Lisätietoja ja ohjeita Hilppa Tervonen Kristian Seemer Valmistelupäällikkö Valvontapäällikkö (09) 4370 2310 (09) 4370 2676 hilppa.tervonen@ray.fi kristian.seemer@ray.fi