HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/ (39) SAIRAANHOITOPIIRI

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2015 1 (39) HALLITUS AIKA 23.02.2015 klo 08:30-11:12 PAIKKA Hallituksen kokoushuone, Stenbäckink. 9, 4. krs KÄSITELLYT ASIAT Asia Otsikko Sivu 14 KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSME- NETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET 15 HALLITUKSEN JA VALTUUSTON VUODEN 2015 KOKOUKSET 16 ERON MYÖNTÄMINEN TARKASTUSLAUTAKUN- NAN VARAJÄSEN TARU TIUSASELLE JA UUDEN VARAJÄSENEN VAALI 17 ERON MYÖNTÄMINEN LÄNSI-UUDENMAAN SAI- RAANHOITOALUEEN JOHTAJA MARIANNE GRI- PENBERG-GAHMBERGILLE JA SAIRAANHOITO- ALUEEN JOHTAJAN VIRAN VÄLIAIKAINEN HOITA- MINEN 1.10.2015 ALKAEN 18 UUDENMAAN SAIRAALAPESULA OY:N YHTIÖKO- KOUS 13.3.2015 19 VÄHEMMISTÖKIELISEN LAUTAKUNNAN TOIMIN- TAKERTOMUS 2014 / NÄMNDENS FÖR DEN SPRÅKLIGA MINORITETEN VERKSAMHETSBE- RÄTTELSE 2014 20 POTILASTIETOJÄRJESTELMÄPALVELUN HANKIN- TA KAUDELLE 1.4.2015-31.12.2018 21 VAATIVAN ERITYISTASON SAATTOHOIDON PAL- VELUIDEN JÄRJESTÄMISVASTUUN KESKITTÄMI- NEN HUS:LLE JA ESITYS HUS-KUNTAYHTYMÄN TALOUSARVION 2015 MUUTTAMISEKSI 5 9 11 12 14 16 17 20 22 HUS TYÖOLOBAROMETRI 2014 22 23 HUS:N TULKKIPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA OSAKEKAUPPA 27

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2015 2 (39) 24 TESTAMENTILLA SAADUN KUUSIPIRTTI-NIMISEN KIINTEISTÖN RN:O 1:98 OSTOTARJOUKSEN HY- VÄKSYMINEN 30 25 INFO-OSUUS 32 26 MUUT ASIAT 33

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2015 3 (39) OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Urho Ulla-Marja 08:30-11:12 puheenjohtaja Slunga-Poutsalo Riikka 08:30-11:12 jäsen, vpj. Haahtela Tari 08:30-11:12 jäsen Heinimäki Heikki 08:30-11:12 jäsen Ikävalko Suzan 08:30-11:12 jäsen Karma Pekka 08:30-11:12 jäsen Laine Leena 08:30-11:12 jäsen Luhtanen Leena 08:30-11:12 jäsen :t 14-20, 22-26 Långvik Berndt 08:30-11:12 jäsen Niemi Marika 08:30-11:12 jäsen Ohisalo Maria 08:30-11:12 jäsen Oksanen Jari 08:30-11:12 jäsen Ranki Risto 08:30-11:12 jäsen Tahvanainen Säde 08:30-11:12 jäsen Taipale Ilkka 08:30-11:12 jäsen Valpas Antti 08:30-11:12 jäsen Yltävä Harry 08:30-11:12 jäsen Karhu Ulla-Mari 08:30-11:12 valtuuston pj. Könkkölä Kalle 08:30-10:00 valtuuston I vpj. :t 14-22 Äyräväinen Irene 08:30-11:12 valtuuston II vpj. Lindén Aki 08:30-11:12 toimitusjohtaja Frostell Mari 08:30-11:12 talousjohtaja Kauppinen Ilkka 08:30-11:12 hallintojohtaja Lehtonen Lasse 08:30-11:12 hallintoylilääkäri Mäkijärvi Markku 08:30-11:12 johtajaylilääkäri Saukkomaa Johanna 08:30-11:12 viestintäjohtaja Sonkeri Outi 08:30-11:12 henkilöstöjohtaja Torppa Kaarina 08:30-11:12 hallintoylihoitaja Mäkelä Pertti - HUS-Tietohallinnon johtaja 20 Finnilä Jari - Hyksin talousjohtaja 25 Koivunen Salla - henkilöstön kehittämispäällikkö 22 POISSA Renkonen Risto dekaani ALLEKIRJOITUKSET Ulla-Marja Urho puheenjohtaja Ilkka Kauppinen sihteeri 15-26 Aki Lindén pöytäkirjanpitäjä 14

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2015 4 (39) PÖYTÄKIRJAN Pöytäkirja tarkastettu 23.3.2015 TARKASTUS Maria Ohisalo pöytäkirjantarkastaja Riikka Slunga-Poutsalo pöytäkirjantarkastaja PÖYTÄKIRJA YLEISESTI HUS, Keskuskirjaamo, Tynnyrintekijänkatu 1C, Helsinki NÄHTÄVÄNÄ 27.3.2015 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Päätös Kokous todettiin laillisesti ko koonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Maria Ohisalo ja Riikka Slunga-Poutsalo.

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2015 5 (39) HALLITUS 14 23.02.2015 KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET 27/00/02/00/01/2015 HALL 14 1. HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta 20.1.2015 1 Kahden sädehoidon lineaarikiihdyttimen hankinta HYKS Syöpäkeskukseen 2 Ehdotus vuoden 2015 HYKS-sairaanhoitoalueen tulosyksikkökohtaiseksi käyttösuunnitelmaksi 3 Jorvin yhteispäivystyksen lääkärityövoiman hankinta 4 Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston fysiatrian poliklinikkatoiminnan siirtäminen liikkeenluovutuksena Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle 5 Lahjoitusvaroin kustannettavan 50 % erikoislääkärin määräaikaisen viran perustaminen HYKS Lasten ja nuorten sairauksien erityispediatrian linjaan 6 HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnan koulutukset ja seminaarit 7 Kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet päätökset 8 Muut asiat 9 Info-osuus 2. Nämnden för den språkliga minoriteten 20.1.2015 4 Vårens program 5 Övriga ärenden 6 Anmälningsärenden 7 Nästa möte 3. Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunta 29.1.2015 1 Ajankohtaiskatsaus 2 Tulosyksikkökohtaiset käyttösuunnitelmat 2015 3 Alustavat tilinpäätöstiedot 4 Hyvinkään sairaanhoitoalueen toimintaohje 5 Medisiinisen tulosyksikön johtajan valinta 6 Lautakunnan kokous 7.5.2015 ja Terve-SOS 2015 7 Oikaisuvaatimus psykiatrian tulosyksikön apulaisylilääkärin viran täyttämispäätöksestä 8 Selvityspyyntö nuorisopsykiatrian erikoislääkärin viran hakuprosessin peruuttamisesta 9 Valtuuston pöytäkirja 10 Hallituksen pöytäkirjat 11 Seuraava kokous 12 Muut asiat 4. Diagnostisten palveluiden liikelaitosten johtokunta 30.1.2015 1 Kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet päätökset, HUSLAB 2 Kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet päätökset, HUS-Kuvantaminen 3 Kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet päätökset, HUS-Apteekki

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2015 6 (39) HALLITUS 14 23.02.2015 4 Diagnostisten palveluiden liikelaitosten toimintaohjeet 1.2.2015 alkaen 5 HUS-Kuvantamisen vuoden 2014 asiakastyytyväisyyskyselyn ja työolobarometrikyselyn tulokset 6 HUS-Apteekin vuoden 2014 asiakastyytyväisyyskyselyn ja työolobarometrikyselyn tulokset 7 Erikoislääkärin viran perustaminen HUSLABin genetiikan laboratorioon 8 HUS-Kuvantamisen kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen vastuualueen molekyyli- ja fuusiokuvantamisen lisäkoulutusviran perustaminen 9 Muut asiat 5. Tukipalveluiden liikelaitosten johtokunta 30.1.2015 1 Kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet HUS-Desikon toimitusjohtajan päätökset 2 Kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet HUS-Logistiikan toimitusjohtajan päätökset 3 Kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet HUS-Servisin toimitusjohtajan päätökset 4 Kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet Raviolin toimitusjohtajan päätökset 5 Toiminta ja talous 1-11/2014, HUS-Desiko 6 Toiminta ja talous 1-11/2014, HUS-Logistiikka 7 Toiminta ja talous 1-11/2014, HUS-Servis 8 Toiminta ja talous 1-11/2014, Ravioli 9 Logistiikkakeskuksen tilannekatsaus 10 Muut asiat 6. Talous- ja konsernijaosto 4.2.2015 1 Talous- ja konsernijaoston tehtävät 2 Investoinneista ja muista hankinnoista päättäminen 3 Työjärjestysasia 4 HUS:n tulkkipalveluiden järjestäminen ja osakekauppa 5 Tilan vuokraaminen Cumulus Oy:ltä potilashotellitoimintaa varten 6 Potilastietojärjestelmäpalvelun hankinta kaudelle 1.4.2015-31.12.2018 7 Toimitilan vuokraaminen Malmin sairaalasta Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirastolta HUS-Kuvantamisen toimintaa varten 8 Toimitilan vuokraaminen Matinkylän metrokeskuksesta HUSLA- Bin ja HUS-Kuvantamisen toimintaa varten 9 Talous- ja konsernijaoston vuoden 2015 kokousajat 10 Muut asiat 7. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunta 5.2.2015 1 Info-osuus 2 Tiedoksi merkittäviä asioita 3 Kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet päätökset 4 Alustavat tilinpäätöstiedot 2014 5 Vuoden 2015 talousarvio ja tulosyksikköjen käyttösuunnitelmat 6 Toimitilat 7 Seminaari ajankohtaisista asioista 8 Muut asiat

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2015 7 (39) HALLITUS 14 23.02.2015 8. Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunta 10.2.2015 4 Psykiatrian lautakunnan toimintakertomus vuodelta 2014 5 HYKS Psykiatrian tulosyksikön toimintasuunnitelma 2015, toiminnan painopisteet, ajankohtaiskatsaus toiminnan organisoitumisesta uudessa tulosyksikössä 6 HUS Psykiatrian tiekarttatyö (päätetty HUS hallituksen kokouksessa 26.1.2015) 7 Suunnitelma psykiatrisen lautakunnan työskentelytavasta v. 2015 8 Muut asiat 9. Nämnden för den språkliga minoriteten 11.2.2015 12 Verksamhetsberättelse 2014 13 Övriga ärenden 14 Anmälningsärenden 15 Nästa möte 10. Porvoon sairaanhoitoalueen lautakunta 12.2.2015 1 Ajankohtaiskatsaus 2 Kuntalain mukaisen otto-oikeuden käyttäminen 3 Porvoon sairaanhoitoalueen tulosyksikkökohtaiset käyttösuunnitelmat vuonna 2015 4 Porvoon sairaanhoitoalueen vuoden 2014 tilinpäätös ja toimintakertomus 5 HUS työolobarometri 2014 6 Johtavan lääkärin tehtävien hoitaminen 1.3. - 31.12.2015 7 Lastenneurologian ylilääkärin viran perustaminen 8 Apulaisylilääkärin viran muuttaminen osatonylilääkärin viraksi 9 Kolmen (3) osastoryhmän päällikön virkanimikkeen muuttaminen ylihoitajaksi 1.3.2015 alkaen 10 Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 11 Muut mahdolliset asiat 12 Seuraava kokous 11. Toimitusjohtajan päätökset 22.1.2015 10 Palveluseteleiden hintakattojen korottaminen 22.1.2015 11 Määräaikaisen tehtävälisän maksaminen projektisihteeri Annikka Sinkkoselle 1.11.2014-31.12.2015 2.2.2015 12 Yliopistotoimikunnan nimittäminen 2.2.2015 13 JUKO ry:n luottamusmiesten ajankäytön ja lukumäärän tarkistaminen 2.2.2015 14 Viestintäpäällikkö Paavo Holin tehtäväkohtaisen palkan tarkistaminen 2.2.2015 15 Johtajaylilääkäri Markku Mäkijärven kokonaispalkan tarkistaminen 3.2.2015 16 Sairaanhoitaja Tiina Seikkulan siirtyminen vakansseineen (2C21002059) HYKS Naistentaudit ja synnytykset tulosyksiköstä Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueelle ja tyhjän vakanssin (2C24000213) siirtyminen Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueelta HYKS Naistentaudit ja synnytykset tulosyksikköön 1.3.2015 alkaen

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2015 8 (39) HALLITUS 14 23.02.2015 5.2.2015 17 Kielenkäyttölisän myöntäminen toimikuntasihteeri Marika Nymanille 9.2.2015 18 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin varautumisen organisaatiota valmistelevan työryhmän täydentäminen 12.2.2015 19 Määräaikaisen suunnittelijan vakanssin perustaminen yhtymähallintoon, palvelutuotannon johto -vastuuyksikköön 7101001 ajaksi 1.3. - 31.12.2015 16.2.2015 20 Erityistyöntekijöiden sijoittuminen HYKS-organisaatiossa 1.1.2015 alkaen 16.2.2015 21 Määräaikaisen tehtävälisän maksaminen palvelussuhdelakimies Sanna Penttilälle 12. HUS-Tilakeskus tulosalueen johtajan päätökset 4.2.2015 12 Vuokrasopimuksen tekeminen Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston kanssa tilojen vuokraamisesta Malmin sairaalasta. Tilat vuokrataan HUSLABin käyttöön. 4.2.2015 13 Meilahden sairaala; potilastornin peruskorjaus, rakennuttajan erillishankinta, Lojer Oy:n mobiilit kalusteet 12.2.2015 15 Lohjan psykiatrian uudisrakennuksen toteutussuunnitteluvaiheen rakennuttamis- ja suunnittelutehtävät 12.2.2015 16 Syöpäkeskus; lineaarikiihdyttimien 1 ja 2 uusinta 14.2.2015 17 Naistenklinikan lisärakennuksen laajennuksen ja peruskorjauksen rakentaminen 13. HUS-Tilakeskus, tilahallintopäällikön päätös 5.2.2015 2 225M2 tilan vuokraus Invalidiliiton Kuntoutus Oy:ltä osoitteesta Nordenskiöldinkatu 18B, Helsinki. Tilat vuokrataan Sisätaudit- ja kuntoutus tulosyksikön käyttöön Päätösesitys Hallitus päättää 1. merkitä tiedoksi toimitusjohtajan päätökset ajalta 22.1. - 5.2.2015, HUS-Tilakeskus tulosalueenjohtajan päätökset 4.2.2015 sekä HUS-Tilakeskus, tilahallintopäällikön päätöksen 5.2.2015; ja 2. ettei se ota käsiteltäväkseen muita esittelytekstissä lueteltuja kuntalain 51 :ssä tarkoitettuja päätöksiä. Asian käsittely Merkittiin, että viranhaltijat esittelijää lukuun ottamatta poistuivat kokoushuoneesta tämän asian käsittelyn ajaksi ja pöytäkirjanpitäjänä tämän päätöksen osalta toimi toimitusjohtaja Aki Lindén. Päätös Esitys hyväksyttiin.

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2015 9 (39) HALLITUS 15 23.02.2015 HALLITUKSEN JA VALTUUSTON VUODEN 2015 KOKOUKSET 26/00/02/00/01/2015 HALL 15 Hallitus päätti 13.10.2014 133 kokoontua hallituksen kokoushuoneessa vuonna 2015 maanantaisin klo 8.30 alkaen kevätkaudella 26.1., 23.2., 23.3., 20.4., 11.5., 1.6. ja keskiviikkona 17.6. klo 8.00 ja 14.00 syyskaudella 24.8. klo 16.00 Uudenmaan Sairaalapesula Oy:ssä Keravalla, 7.9., 12.10., 2.11., (16.11. varalla), 30.11. ja keskiviikkona 16.12. klo 8.00 ja 14.00. Lisäksi hallitus päättää merkitä tiedoksi, että valtuusto pitää vuonna 2015 kokoukset 17.6. ja 16.12.2015 klo 9.00 alkaen. Esittelijä toteaa, että valtuusto päätti 11.12.2014 26 kokouksessaan muuttaa hallituksen alaisen konsernijaoston tehtäviä muun muassa siten, että jaoston tehtäviin kuluu myös kuntayhtymän toiminnan ja talouden seuranta. Samalla jaoston nimi muutettiin talous- ja konsernijaostoksi. Jaosto päätti 4.2.2015, että talous- ja konsernijaoston jäsenille toimitetaan säännöllisesti tiedoksi kuntayhtymän toiminnan ja talouden kuukausiraportit. Niitä ei kuitenkaan käsitellä kuukausittain jaoston kokouksissa, vaan jaosto keskittyy kolmannesvuosittain (tammi-huhtikuu, tammi-elokuu) laadittavien osavuosikatsausten käsittelyyn. Niistä on olennaista löytää mahdolliset poikkeamat talousarviosta, syyt mitkä poikkeamiin ovat johtaneet ja päättää korjaavista toimenpiteistä. Talous- ja konsernijaosto raportoi hallitukselle tarpeen mukaan osavuosikatsauksissa tai muuten esille tulleista seikoista. Raportointiaikataulu vuonna 2015 on seuraava: Konserniraportit kk (ilman ennustetta) Osavuosikatsaus valmis konsernitasolla Tammikuu 19.2.2015 Helmikuu 19.3.2015 Maaliskuu 23.4.2015 Huhtikuu 22.5.2015 26.5.2015 Toukokuu 18.6.2015 Kesäkuu 7.8.2015 Heinäkuu 20.8.2015 Elokuu 18.9.2015 22.9.2015 Syyskuu 20.10.2015 Lokakuu 20.11.2015 Marraskuu 18.12.2015

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2015 10 (39) HALLITUS 15 23.02.2015 On tärkeää, että hallitus käsittelee osavuosikatsaukset jaoston käsittelyn jälkeen ja päättää mahdollisista toimenpiteistä. Talous- ja konsernijaosto käsittelee osavuosikatsausta 1-4/2015 kokouksessaan 3.6.2015 ja osavuosikatsausta 1-8/2015 kokouksessaan 30.9.2015. Osavuosikatsausten raportointiaikataulusta ja niiden käsittelyaikataulusta johtuen esitetään, että hallitus muuttaisi kokousaikatauluaan siten, että 8.6. pidettäisiin ylimääräinen kokous. Päätösesitys Hallitus päättää, muuttaen päätöstään 13.10.2014 133, pitää maanantaina 8.6. klo 8.30 ylimääräisen kokouksen. Asian käsittely Merkittiin, että esittelijä täydensi päätösesitystään siten, että valtuuston kokousten jälkeiset hallituksen täytäntöönpanokokoukset pidettäisiin klo 13.00 alkaen. Päätös Hallitus päätti, muuttaen päätöstään 13.10.2014 133, 1) pitää maanantaina 8.6. klo 8.30 ylimääräisen kokouksen; ja 2) kokoontua 17.6. klo 13.00 (aiemmin päätetyn klo 14.00 sijasta ja niin ikään 16.12. klo 13.00 (aiemmin päätetyn klo 14.00 sijasta). Ote hallituksen jäsenet, valtuuston puheenjohtajisto, toimitusjohtaja Hakala-Lahtinen, turvallisuuspäällikkö Aaro Toivonen ja hallintovahtimestari. Lisätietoja Ilkka Kauppinen, p. (09) 471 71204

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2015 11 (39) HALLITUS 16 23.02.2015 ERON MYÖNTÄMINEN TARKASTUSLAUTAKUNNAN VARAJÄSEN TARU TIUSASELLE JA UUDEN VARAJÄSENEN VAALI 630/00/00/01/00/2012 HALL 16 Taru Tiusanen on 15.12.2014 päivätyllä sähköpostilla pyytänyt eroa tarkastuslautakunnan varajäsenyydestä toiselle paikkakunnalle muuton vuoksi. Järvenpään kaupunginvaltuusto on 26.1.2015 myöntänyt Taru Tiusaselle eron HUS:n valtuuston jäsenyydestä ja valinnut hänen tilalleen Katri Kakon. Perussopimuksen 21 :n mukaan valtuusto valitsee valtuuston jäsenistä tarkastuslautakuntaan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten seitsemän (7) jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Valtuusto valitsee tarkastuslautakunnan jäsenistä yhden (1) puheenjohtajaksi ja yhden (1) varapuheenjohtajaksi. Lautakunnan kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella kunnallisvaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaan. Tasa-arvolain 4,2 :n mukaisesti kunnallisissa toimielimissä lukuun ottamatta valtuustoa tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisestä syystä muuta johdu. Valtuuston valitseman tarkastuslautakunnan kokoonpano on seuraava: Varsinainen jäsen Kunta Varajäsen Kunta Markku Pyykkölä, pj Kerava Raimo Huvila Vantaa Aatos Hallipelto Helsinki Seija Muurinen Helsinki Kari T. Nukala Espoo Heikki Kurkela Kauniainen Maija Anttila, vpj Helsinki Merja Vuori Espoo Tuula Lind Kerava Tapani Eskola Porvoo Päivi Salli Espoo Taru Tiusanen Järvenpää Juha Malmi Vantaa Piritta Poikonen Lohja Päätösesitys Päätös Hallitus päättää esittää valtuustolle, että se 1. merkitsee tiedoksi, että Järvenpään kaupunginvaltuusto on 26.1.2015 myöntänyt Taru Tiusaselle eron HUS:n valtuuston jäsenyydestä ja valinnut hänen tilalleen HUS:n valtuustoon Katri Kakon; 2. myöntää Taru Tiusaselle eron tarkastuslautakunnan varajäsenyydestä; ja 3. valitsee jäljellä olevaksi valtuustokaudeksi 2013-2016 tarkastuslautakuntaan Taru Tiusasen tilalle uuden varajäsenen. Esitys hyväksyttiin. Lisätietoja Ilkka Kauppinen, p. (09) 471 71204

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2015 12 (39) HALLITUS 17 23.02.2015 ERON MYÖNTÄMINEN LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAANHOITOALUEEN JOHTAJA MARIANNE GRI- PENBERG-GAHMBERGILLE JA SAIRAANHOITOALUEEN JOHTAJAN VIRAN VÄLIAIKAINEN HOI- TAMINEN 1.10.2015 ALKAEN 108/01/02/2015 HALL 17 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen johtaja Marianne Gripenberg-Gahmberg on 14.1.2015 ilmoittanut siirtyvänsä eläkkeelle 30.9.2015. Marianne Gripenberg-Gahmberg valmistui sisätautien erikoislääkäriksi vuonna 1984 ja reumatologian erikoislääkäriksi 1989. Hallinnon pätevyyden hän on saanut 1995. Hän on väitellyt 1981 ja hänet on nimitetty kokeellisen sisätautopin dosentiksi 1986 ja sisätautiopin dosentiksi 1990. Marianne Gripenberg-Gahmberg toimi Meltolan sairaalan sisätautien ylilääkärinä 1989-1994 ja saman sairaalan johtavana ylilääkärinä 1.1.1995-30.9.1995. Gripenberg-Gahmberg on 1.10.1995 lähtien toiminut Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen johtajana ja johtavana ylilääkärinä. Hallintosäännön mukaisesti sairaanhoitoalueen johtajan tehtävänä on johtaa sairaanhoitoalueen operatiivista toimintaa ja osaltaan vastata siitä, että tulosalueelle asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan. Sairaanhoitoalueen johtajan tehtävänä on 1. johtaa sairaanhoitoalueensa toimintaa ja vastata sen toiminnasta ja talouden hallinnasta; 2. päättää tulosalueen sisäisestä organisaatiosta hallituksen ja sairaanhoitoalueen lautakunnan hyväksymiä periaatteita noudattaen; 3. asettaa sairaanhoitoalueen johtoryhmä ja määrätä sen tehtävät; 4. nimetä tulosyksikön johtajan varahenkilö ja sijainen; 5. päättää niistä sairaanhoitoaluettaan koskevista asioista, joissa hänelle on siirretty päätösvaltaa sekä asioista, joita ei ole määrätty hallitukselle, sairaanhoitoalueen lautakunnalle tai muulle toimielimelle eikä delegoitu muille viranhaltijoille. Sairaanhoitoalueen johtaja toimii sairaanhoitoalueensa lautakunnan esittelijänä. Hallintosäännössä määrätään lisäksi erikseen sairaanhoitoalueen johtajan ratkaisuvallasta henkilöstöasioissa, hankinnoissa ja eräissä muissa asioissa. Sairaanhoitoalueen johtajan viran täyttäminen kuuluu hallituksen ratkaisuvaltaan. Ottaen huomioon vireillä oleva sote-, ym. uudistukset, esityksenä on, ettei sairaanhoitoalueen johtajan virkaa tässä vaiheessa laiteta haettavaksi. Sairaanhoitoalueen johtajan viran kelpoisuusehtona on virkaan soveltuva ylempi korkeakouluasteen tutkinto ja riittävä kokemus johtamistehtävistä.

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2015 13 (39) HALLITUS 17 23.02.2015 Esityksenä on, että VTM, hallintojohtaja Gabriela Erroll määrättäisiin suostumuksensa mukaisesti toimimaan va. sairaanhoitoalueen johtajana 1.10.2015-31.12.2016. Lisäksi hän hoitaisi hallintojohtajan virkaan kuuluvat tehtävänsä. Erroll on ollut erikoissairaanhoidon eri johtotehtävissä yhteensä n. 25 vuoden ajan. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen hallintojohtajan virassa hän on toiminut 1.9.1999 lukien. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen johtavan ylilääkärin virka on parhaillaan haettavana ja sen täyttämisestä päättää alueen lautakunta. Päätösesitys Hallitus päättää 1. myöntää Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen johtaja Marianne Gripenberg-Gahmbergille eron 30.9.2015 lopusta lukien hänen siirtyessä vanhuuseläkkeelle, 2. että Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen johtajan virkaa ei tässä vaiheessa laiteta haettavaksi, 3. että VTM, hallintojohtaja Gabriela Erroll toimii suostumuksensa mukaisesti va. sairaanhoitoalueen johtajana 1.10.2015-31.12.2016. Lisäksi hän hoitaa hallintojohtajan virkaan kuuluvat tehtävänsä; 4. oikeuttaa toimitusjohtaja Aki Lindénin päättämään hallintojohtaja Errollille maksettavasta palkanlisästä mainitulta ajalta. Päätös Ote Esitys hyväksyttiin. Marianne Gripenberg-Gahmberg, Gabriela Erroll, Aki Lindén, Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunta, HUS-Servis Lisätietoja Aki Lindén p. 09-471 71200

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2015 14 (39) HALLITUS 18 23.02.2015 UUDENMAAN SAIRAALAPESULA OY:N YHTIÖKOKOUS 13.3.2015 97/00/02/00/03/2015 HALL 18 Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n hallitus hyväksyi kokouksessaan 19.1.2015 tilinpäätösehdotuksen vuodelta 2014 ja päätti siirtää sen tilintarkastajille tarkastettavaksi sekä edelleen esittää tilinpäätöksen yhtiökokoukselle. Taseen loppusummaksi todettiin 16.943.427,44 euroa ja yhtiön hallitus päätti ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikauden voitto 6.507,32 euroa siirretään voitto- ja tappiotilille. Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2014 on esityslistan oheismateriaalina 1. Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n yhtiökokous pidetään 13.3.2015. Yhtiökokouksen esityslistalla on tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen, tilikauden voitto, vastuuvapauden myöntäminen hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle, hallituksen puheenjohtajan, jäsenten ja tilintarkastajien palkkiot, hallituksen jäsenten valitseminen, tilintarkastajan ja varatilintarkastajan valinta. HUS omistaa yhtiön osakkeista 63 %, Helsingin kaupunki 30 % ja Espoon kaupunki 7 %. Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallitukseen kuuluu vähintään 4 ja enintään 7 jäsentä. HUS:n, Helsingin kaupungin ja Espoon kaupungin 30.9.2013 tekemän osakekaupan ehtojen mukaisesti HUS nimeää 4 jäsentä yhtiön hallitukseen, Helsingin kaupunki 2 jäsentä ja Espoon kaupunki 1 jäsenen. HUS nimeää hallituksen puheenjohtajan ja Helsinki varapuheenjohtajan. Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n nykyisessä hallituksessa toimivat seuraavat jäsenet: Markku Pyykkölä, puheenjohtaja (HUS) Veikko Vermilä, varapuheenjohtaja Raija Rönkä-Nieminen (HUS) Ilkka Kauppinen (HUS) Maritta Hyvärinen (Helsingin kaupunki) Piia J. Häkkinen (Helsingin kaupunki) Juha Metso (Espoon kaupunki). HUS:n tarkastuslautakunta on 20.1.2014 kokouksessaan päättänyt esittää, että yhtiön tilintarkastusyhteisöksi valittaisiin edelleen yhtiön nykyinen tilintarkastusyhteisö KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Jorma Nurkkala, JHTT, KHT.

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2015 15 (39) HALLITUS 18 23.02.2015 Kuntalain 23 :n 2 momentin mukaan kunnanhallitus tai johtosäännössä määrätty kunnan muu viranomainen antaa tarvittaessa ohjeita kuntaa eri yhteisöjen, laitosten ja säätiöiden hallintoelimissä edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. Päätösesitys Hallitus päättää 1. merkitä tiedoksi Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n tilinpäätöksen 2014; 2. nimetä toimitusjohtaja Aki Lindénin tai hänen määräämänsä viranhaltijan edustajaksi Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n 13.3.2015 pidettävään yhtiökokoukseen; ja 3. ohjeestaan yhtiökokousedustajalle yhtiön hallitukseen valittavista HUS:n edustajista (4) ja hallituksen puheenjohtajan valinnasta; ja että yhtiön tilintarkastajaksi valittaisiin nykyinen tilintarkastaja; ja 4. että yhtiön hallituksen jäsenten palkkiot määräytyvät HUS:n luottamushenkilöiden palkkiosäännön mukaan rinnastettuna HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnan ja liikelaitosten johtokuntien palkkiosääntöihin. Päätös Asia palautettiin talous- ja konsernijaoston käsiteltäväksi. Lisätietoja Ilkka Kauppinen, p. (09) 471 71204

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2015 16 (39) HALLITUS 19 23.02.2015 VÄHEMMISTÖKIELISEN LAUTAKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS 2014 / NÄMNDENS FÖR DEN SPRÅKLIGA MINORITETEN VERKSAMHETSBERÄTTELSE 2014 103/00/01/04/00/2015 HALL 19 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin vähemmistökielisen lautakunnan tulee hallintosäännön 8 :ssä määriteltyjen tehtäviensä mukaan antaa hallitukselle kertomus toiminnastaan. Vähemmistökielinen lautakunta on kokouksessaan 11.2.2015 hyväksynyt vuoden 2014 toimintakertomuksen annettavaksi hallitukselle. Toimintakertomus suomen- ja ruotsinkielisenä versiona on esityslistan oheismateriaalina 2. Kokoukseen on kutsuttu saapuville vähemmistökielisen lautakunnan puheenjohtaja Jan-Erik Eklöf. Päätösesitys Asian käsittely Päätös Hallitus päättää merkitä tiedoksi vähemmistökielisen lautakunnan toimintakertomuksen vuodelta 2014. Merkittiin, että vähemmistökielisen lautakunnan puheenjohtaja Jan-Erik Eklöf oli estynyt saapumasta kokoukseen. Esitys hyväksyttiin. Lisätietoja Ilkka Kauppinen, p. (09) 471 71204, Stig Stolt, p. 050 428 6873

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2015 17 (39) HALLITUS 20 23.02.2015 POTILASTIETOJÄRJESTELMÄPALVELUN HANKINTA KAUDELLE 1.4.2015-31.12.2018 62/02/08/00/2015 HALL 20 HUS:n hallitus päätti kokouksessaan 29.11.2007 myydä HUS:n omistamat Medici Data Oy:n osakkeet ja Uranus-potilastietojärjestelmän immateriaalioikeudet, ja teki samalla 29.11.2007 puitesopimuksen WM-Data Oy:n (nyk. Logica Oy) kanssa potilastietojärjestelmän ylläpidosta ja kehittämisestä 29.11.2012 saakka. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri irtisanoi v. 2011 Uranus-tietojärjestelmän kehitystä koskevan sopimuksen ja päätti aloittaa uuden potilastietojärjestelmän hankinnan. Perusteena uuden potilastietojärjestelmän hankinnalle oli: (1) HUS:n strategian mukainen pyrkimys tiivistää yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa, (2) Uranus-järjestelmän käyttöön liittyvät tuottavuusongelmat sekä (3) vaikeudet kehittää moderneja digitaalisia palveluja vanhaa teknologiaa hyödyntäen. Hankinnan esiselvittelyjen perusteella arvioitiin, että esim. noin 10 % HUS:n lääkäreiden työpanoksesta (yli 250 lääkärin vuosittainen työpanos) menetetään kokonaan tietotekniikkaongelmien takia odotteluun, päällekkäiseen työhön sekä tietojärjestelmävirheistä aiheutuvien laatu- ja potilasturvallisuusongelmien korjaamiseen. Tavoitteeksi asetettiin v. 2011, että uusi potilastietojärjestelmä olisi käytössä koko HUS:ssa vuonna 2016. HUS:n hallitus päätti 23.1.2012, että HUS tekee väliaikaisen yhteistyösopimuksen kokonaisuudesta, jossa Logica (nyk. CGI) vastaa HUS:n käyttämän ja Logican kehittämän ja toimittaman, nykyisen potilastietojärjestelmän operoinnista, teknisestä tuesta, ylläpidosta ja pienkehityksestä. Sopimus on määräaikainen; sen nojalla toimitetut palvelut alkoivat 29.11.2012 ja sopimus päättyy 31.12.2015. HUS:lla on oikeus jatkaa sopimuksen voimassaoloa yhdellä vuodella 31.12.2016 asti eli kunnes uusi potilastietojärjestelmä saataisiin käyttöön. Nyt voimassa olevan palvelusopimuksen piiriin kuuluvien hankkeiden tuloksena HUS:ssa on otettu käyttöön mm. sähköisen lääkityksen kirjaus sekä kansallisen sähköisen ereseptin lakisääteisesti vaatimat toiminnallisuudet. Vuoden 2014 syksyn aikana HUS on ottanut käyttöön potilastietojärjestelmän uuden version, jolla voidaan kytkeytyä kansallisen potilastiedon arkistoon (earkisto) sovitun vaiheistuksen mukaisesti. earkiston toinen vaihe on tällä hetkellä ajoitettu vuodelle 2016. Hankkeen määrittelyt ovat edelleen kesken, joten tarkalleen ei tiedetä kuinka suurta palveluhankintaa potilastietojärjestelmien mukauttaminen KanTa-vaatimuksiin lähitulevaisuudessa edellyttää. Uuden potilastietojärjestelmän hankkimiseksi HUS ja eräät HYKS-sairaanhoitoalueen kunnat muodostivat hankintarenkaan (ns. APOTTI-hanke) ja hankinnan kohteeksi tuli sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen potilas- ja asiakastietojärjestelmä. APOTTI-hanke on HUS:n potilastietojärjestelmän uusimisen kannalta vuonna 2011 arvioidusta aikataulusta myöhässä arviolta n. 2 vuotta. Uusi potilastietojärjestelmä saadaan hankintarenkaan kautta laajaan tuotantokäyttöön erikoissairaanhoidossa aikaisintaan v. 2018. Lisäksi koko sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen on suuren muutok-

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2015 18 (39) HALLITUS 20 23.02.2015 sen kohteena, sillä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämislakia koskeva hallituksen esityksen mukaan ns. sote-uudistuksen tuloksena sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy kunnilta 5:lle sotealueelle ja julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantovastuu korkeintaan 19 kuntayhtymälle. Eteläiselle sotealueelle tuotantovastuullisia kuntayhtymiä voi muodostua enimmillään 4. Tuotantovastuulliset kuntayhtymät hoitavat integroidusti perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon ja tarvitsevat tätä varten asianmukaiset tietojärjestelmät. HUS-kuntayhtymän lakisääteisenä tehtävänä on tuottaa erikoissairaanhoidon palveluja. Se on asiakastietolain perusteella velvollinen huolehtimaan potilastietojensa kirjaamisesta sähköiseen potilastietojärjestelmään, josta tiedot siirretään Kelan ylläpitämään kansalliseen potilastiedon arkistoon. HUS:n tarkastuslautakunta on vuoden 2013 tarkastuskertomuksessaan edellyttänyt toimia sen varmistamiseksi, että HUS:lla on käytössään lainsäädännön edellyttämä potilastietojärjestelmä myös nykyisen potilastietojärjestelmäpalvelua koskevan sopimuskauden päätyttyä. HUS käynnisti potilastietojärjestelmäpalvelun hankinnan jatkon julkaisemalla 23.1.2014 hankintaa koskevan ennakkoilmoituksen sekä osallistumispyynnön 1.4.2014 potilastietojärjestelmäpalvelua kaudelle 1.1.2015-31.12.2018 koskevaan neuvottelumenettelyyn. Osallistumishakemuksia neuvottelumenettelyyn saatiin hakemusten määräaikaan mennessä yksi kappale (CGI:ltä). Neuvotteluun osallistujat valittiin 23.5.2014 Tietohallinnon johtajan päätöksellä 78/2014. Neuvottelut uudesta palvelusopimuksesta aloitettiin syyskuussa 2014. HUS:n neuvotteluryhmään kuuluivat Lasse Lehtonen pj., Pertti Mäkelä, Mikko Rotonen, Jouko Virtanen ja Karin von Konow sekä Carean edustajana Matti Ahola ja Eksoten edustajana Toni Suihko. Neuvotteluryhmän kokoonpanoa muutettiin joulukuussa 2014 ja muutettuun neuvotteluryhmään kuuluivat Pertti Mäkelä pj., Ilkka Kauppinen, Karin von Konow, Vesa Mutalahti ja Jouko Virtanen. Neuvotteluryhmät kävivät CGI:n edustajien kanssa yhteensä 17 neuvottelukierrosta. Neuvottelutulos saavutettiin 19.1.2015. Uusi sopimus pohjautuu v. 2012 palvelusopimukseen. Uudessa sopimuksessa on kuitenkin kiinnitetty erityistä huomiota palvelutasoihin (SLA) ja niitä koskeviin sanktioihin. Palvelutasovaatimuksia on täsmennetty ja toimittajan korvausvastuuta nostettu jonkin verran. Sopimuksen ylläpito- ja kehitysmallissa on huomioitu kansalliset liittymät sekä varauduttu laajentamaan potilaille tarkoitettuja sähköisiä palveluja. Sopimuksessa on varauduttu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämislain aiheuttamiin muutoksiin sekä siihen, että sopimus on siirrettävissä uudelle tuottajakuntayhtymälle. Sopimus on määräaikainen; sen nojalla toimitetut palvelut alkavat 1.4.2015 ja päättyvät 31.12.2018, minkä jälkeen sopimus on irtisanottavissa. Jollei sopimusta irtisanota, se jatkuu toistaiseksi voimassaolevana.

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2015 19 (39) HALLITUS 20 23.02.2015 Sopimuksen hinnat Uranus-tietojärjestelmällä toteutetussa palvelussa on esitetty liitteessä 1. Uuden sopimuksen ulkoiset kustannukset ovat jonkin verran alemmat (noin 0,2 milj. euroa vuodessa) kuin kustannukset nykyisen palvelusopimuksen aikana. Sopimuksen kiinteä vuosiveloitus on 5 188 000 euroa. Sopimuskauden aikana potilastietojärjestelmään tehdään 1 laaja versiopäivitys (todennäköisesti vuonna 2016) earkiston toisen vaiheen toteuttamiseksi sekä yhteensä 2 pienempää korjauspakettia vuosina 2015 ja 2017. Näiden kolmen erillisveloitettavan työn arvo on arviolta 759 000 euroa. Sopimuskauteen sisältyy palvelinlaitteiston uusiminen, josta veloitetaan erikseen kiinteä 160 000 euron korvaus. Hintoihin lisätään kulloinkin voimassa oleva arvonlisävero. Liitteenä 1 olevassa taulukossa on nykyisen sopimuksen ja uuden sopimuksen vuosittaiset veloitukset. Vertailuhinta on laskettu siten, että kiinteään vuosiveloitukseen on lisätty erillisveloitettavat versiopäivitykseen ja korjauspaketteihin liittyvät työt koko sopimuskaudelle jaettuna. Uuden sopimuksen kustannukset neljän vuoden ajalta ovat näin laskien vähintään 21,671 milj. euroa. Ehdotus hankintasopimukseksi (Salassa pidettävä, JulkL 24, kohta 20) on nähtävänä kokouksessa. HUS-Tietohallinnon johtaja Pertti Mäkelä on kutsuttu kokoukseen asiantuntijaksi. Talous- ja konsernijaosto käsitteli asiaa 4.2.2015 kokouksessaan ja esittää, että hallitus tekisi päätösesityksen mukaisen päätöksen. Päätösesitys Hallitus päättää 1. hankkia potilastietojärjestelmäpalvelut CGI Oy:ltä neuvotteluhankinnassa saavutetun sopimuksen mukaisesti; 2. oikeuttaa kuntayhtymän toimitusjohtajan ja HUS-Tietohallinnon johtajan allekirjoittamaan sopimuksen; ja 3. oikeuttaa HUS-Tietohallinnon johtajan esittelystä kuntayhtymän toimitusjohtajan päättämään sopimuksen irtisanomisesta. Päätös Ote: Esitys hyväksyttiin. CGI Oy Lisätietoja Ilkka Kauppinen, p. (09) 471 71204, Pertti Mäkelä, p. 050 428 0428

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2015 20 (39) HALLITUS 21 23.02.2015 VAATIVAN ERITYISTASON SAATTOHOIDON PALVELUIDEN JÄRJESTÄMISVASTUUN KESKITTÄ- MINEN HUS:LLE JA ESITYS HUS-KUNTAYHTYMÄN TALOUSARVION 2015 MUUTTAMISEKSI 238/02/02/00/01/2014 HALL 21 Pääkaupunkiseudun saattohoitoketjussa Terhokoti rinnastetaan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon vaativan erityistason palveluiden tuottajana HYKS palveluihin. HYKS Syöpäkeskuksen palliatiivisen hoidon yksikkö ja Terhokoti vastaavat palliatiivisen hoidon ja saattohoidon vaativasta erityistasosta (C-taso kolmiportaisella mallilla) HYKS- sairaanhoitoalueella. Kuntakohtaisesti on järjestetty alueellista erityistason palliatiivista ja saattohoitoa (B-taso), jota toteutetaan kuntien saattohoito-osastoilla ja kotisairaaloissa. Perustason saattohoitoa toteuttaa terveydenhuollon ja sosiaalitoimen erikoistumattomat yksiköt (A-taso). Terhokodin käytössä on kuntakohtaisia eroja, eivätkä pääkaupunkiseudun potilaat ole tasa-arvoisessa asemassa. Pääkaupunkiseudun kuntien sosiaali- ja terveystoimen johtajien kesken on sovittu, että vaativan erityistason saattohoidon järjestämisvastuu keskitettäisiin HUS:iin. HYKS-alueen kunnat luopuisivat maksusitoumusten myöntämisestä Terhokodille vuodeosastohoidon osalta. Maksusitoumukset myönnettäisiin keskitetysti HYKS Syöpäkeskuksen palliatiivisesta yksiköstä. Esityksen pohjalta HUS:n johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi perusti 7.10.2014 työryhmän valmistelemaan HUS-alueen saattohoidon järjestämistä. Työryhmässä on edustajat HUS:sta, pääkaupunkiseudun kunnista ja Terhokodista. Työryhmän yhtenä tehtävänä oli valmistella saattohoidon järjestämisvastuun siirto kunnilta HUS:lle. Työryhmä esittää, että luovutaan vuosittaisista kuntakohtaisista Terhokodin käyttöä koskevista neuvotteluista ja kuntien myöntämistä maksusitoumuksista Terhokodin vuodeosastohoidon osalta; ja vaativan erityistason saattohoidon järjestäminen annetaan pääkaupunkiseudun kunnissa kokonaisuudessaan HUS:n vastuulle vuodeosastohoidon osalta. Vaativan erityistason saattohoidon järjestäminen esitetään keskitettäväksi pääkaupunkiseudun kunnissa kokonaisuudessaan HUS:n vastuulle vuodeosastohoidon osalta jo tämän vuoden aikana 1.3.2015 alkaen. Kuntakohtaiset kustannukset ovat arviolta seuraavat: Kunta Kustannukset Helsinki 1 milj. Espoo 200 000 Vantaa 400 000 Kerava 72 900 Kirkkonummi 87 000 Kauniainen 14 600

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2015 21 (39) HALLITUS 21 23.02.2015 Kunnat ovat omalta osaltaan varautuneet talousarvioissaan toiminnan siirtymiseen HUS:n vastuulle. Yhteensä HUS:n talousarvioon esitetään varattavaksi 1,77 milj. euroa. Käytännössä on tarkoitus, että jatkossakin Terhokoti tuottaisi erityistason saattohoidon palveluita. HUS-kuntayhtymän alueella ei ole muita vastaavan palvelun tuottajia. HYKS-lautakunta on käsitellyt asiaa 17.2.2015 kokouksessaan ja esittää, että hallitus tekisi päätösesityksen mukaisen päätöksen. Päätösesitys Asian käsittely Päätös Hallitus päättää esittää valtuustolle, että HUS:n talousarviota muutetaan ja Hyks-sairaanhoitoalueen talousarvioon sisällytetään kunnille tuotettavia saattohoidon palveluita varten yhteensä 1,77 milj. euroa. Merkittiin, että jäsen Leena Luhtanen ilmoitti olevansa asiassa esteellinen. Hän poistui kokoushuoneesta tämän asian käsittelyn ajaksi. Esitys hyväksyttiin. Esitys valtuustolle. Lisätietoja Aki Lindén, p. (09) 471 71200, Tiina Saarto, p. 050 427 0256

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2015 22 (39) HALLITUS 22 23.02.2015 HUS TYÖOLOBAROMETRI 2014 734/01/00/00/02/2010 HALL 22 HUS:ssa on vuodesta 2006 lähtien kartoitettu Työolobarometri-kyselyn (TOB) avulla systemaattisesti henkilöstön mielipiteitä organisaation toiminnasta, johtamisesta, vuorovaikutuksesta ja omasta hyvinvoinnista. HUS:n henkilöstölle suunnattu Työolobarometri-kysely kehitettiin osana vuoden 2002 HUS -muutostutkimusta. Taustalla oli Työterveyslaitoksen Työhyvinvointi -kysely, jota käytetään myös Sairaalahenkilöstö hyvinvointi ja Kunta10 -tutkimuksissa. HUS-kuntayhtymän työolobarometri -kysely on johtamisen ja kehittämisen väline, jonka avulla: tunnistetaan yhdessä työyhteisön vahvuudet ja kehittämishaasteet voidaan yhteisen keskustelun avulla priorisoida kehittämiskohteet tunnistetaan työyhteisöissä koko henkilökunnan yhteinen vastuu työhyvinvoinnin kehittämisessä seurataan henkilöstöjohtamisen ja Työhyvinvointi-ohjelman tavoitteiden toteutumista Kyselyn toteutus v. 2014 Vuoden 2014 työolobarometri -kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä ajalla 16.10. - 5.11.2014. Yhteistyökumppani kyselyn toteuttamisessa oli edellisen vuoden tapaan Analystica. Kysely lähetettiin henkilöille, joilla oli 30.9.2014 vakinainen tai yli 13 päivän yhtäjaksoinen työ- tai virkasuhde. Kyselyä ei lähetetty, jos henkilöllä oli pitkä poissaolo, esimerkiksi perhe- tai opintovapaan vuoksi. Hengityshalvauspotilaiden kotihoidossa työskenteleville järjestettiin mahdollisuus vastata paperilomakkeella. Kyselyn sisällössä ei ollut suuria muutoksia aikaisempiin vuosiin verrattuna. Yleistä tuloksista Kyselyyn vastasi 14 103 henkilöä, mikä on 458 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2013. Vastausprosentti oli 69,1 % (2013 72 %, 2012 68 % ja 2011 69 %, 2010 65 %, 2009 53 %, 2008 42 %). Vastausprosentti on edelleen hyvällä tasolla, mutta koska siinä oli pientä laskua, tullaan vuonna 2015 kiinnittämään entistä enemmän huomioita kyselystä tiedottamiseen ennen sen käynnistymistä. Mittariasteikko kyselyn tuloksia tarkasteltaessa on 1-5 ja mitä korkeampi luku on kyseessä, sitä parempi on tulos kaikkien kysymysten kohdalla. HUS-tasolla tilastollisesti merkitsevää on 0,15 muutos tuloksissa. Kyselyn tuloksissa on usean vuoden ajan ollut positiivinen trendi, mutta vuoden 2014 tulokset ovat pääosin samat tai aavistuksen heikommat kuin 2013. Pientä laskua oli mm. työyksikön toimintaindeksissä, esimiesindeksissä ja työkykyindeksissä. Myös kehityskeskustelun käyntiaste

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2015 23 (39) HALLITUS 22 23.02.2015 on laskenut 67 prosentista 65 prosenttiin. Positiivista kehitystä on tapahtunut johtamisindeksissä, työnantajan suosittelemisessa sekä häiriötekijöiden vähenemisen osalta. Kokonaisuutena tulokset ovat edelleen HUS-tasolla hyvät. Työolobarometrin tunnusluvuista alla olevia on käytetty HUS-tasolla henkilöstöjohtamisen mittarina: Toteuma 2012 HUS Toteuma 2013 HUS Tavoite 2014 HUS Toteuma 2014 HUS Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi *Työnantajan suositteleminen (%) 85 % 83 % 85 % 85 % Vuorovaikutteinen johtaminen *Esimiesindeksi 3,7 3,7 3,9 3,67 *Kehityskeskustelu, käyntiaste 66 % 67 % 80 % 65 % *Kehityskeskustelu, hyödyllisyys 75 % 71 % 80 % 71 % Henkilöstön osaaminen *Tietojen ja taitojen riittävyys työtehtävissä 4,24 4,27 4,20 4,26 Työhyvinvointi ja työsuojelu *Työkykyisyysindeksi 4,12 4,14 4,1 4,13 HUS-tason tulosraportti on oheismateriaalina 3. Vuodelle 2014 asetettujen HUS-tason kehittämiskohteiden seuranta HUS:n johtoryhmä päätti edellisen työolobarometrin tulosten perusteella kolme kehittämiskohdetta vuodelle 2014: kehityskeskustelujen hyödyllisyys esimiestyön tuki henkilöstön osallistaminen erityisesti muutostilanteissa. Kehityskeskustelut Kehityskeskustelujen hyödyllisyys pysyi samalla tasolla kuin edellisenä vuonna eli 71 % vastaajista koki kehityskeskustelun hyödyllisenä. Tavoitetaso on 80 %. Kehityskeskustelut ovat edelleen kehittämiskohteena vuonna 2015. HUS-tason toimenpiteiden lisäksi myös tulosalueet raportoivat kehittämistoimenpiteet kehityskeskustelujen käyntiasteeseen ja hyödyllisyyteen liittyen. Työkokemuksen mukaan tarkasteltuna alle vuoden työssä olleet kokivat keskustelut hyödyllisimmiksi (80 %) ja yli 10 vuoden työkokemuksen omaavat vähiten hyödyllisiksi (69 %). Samoin määräaikaiset kokivat keskustelut hyödyllisemmiksi (79 %) kuin vakituiset työntekijät (69 %). Huomiota tulee jatkossa kiinnittää erityisesti kokeneiden työntekijöiden kehityskeskustelun sisältöön, joka voi painottua enemmän oman osaamisen jakamiseen ja hiljaisen tiedon siirtämiseen. Ikäryhmistä yli 60 -vuotiaat kuitenkin kokivat kehityskeskustelut hyödyllisemmiksi kuin esim. 31-60 -vuotiaat. Ammattiryhmien välillä ei ole suurta eroa, mutta lääkärit kokivat kehityskeskustelut hyödyllisimmiksi (73 %). Kuitenkin heillä on ammattiryhmistä alhaisin kehityskeskustelun käyntiaste (53 %).

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2015 24 (39) HALLITUS 22 23.02.2015 Kehityskeskustelun käyntiaste (henkilöt, joiden kanssa on viimeisen 12 kuukauden aikana käyty kehityskeskustelu) laski kahdella prosenttiyksiköllä edellisestä vuodesta ja oli 65 %. Kyselyssä erotellaan ne henkilöt, jotka eivät olleet käyneet kehityskeskustelua siksi, että olivat olleet töissä alle vuoden tai palanneet töihin äskettäin. Käyntiasteessa on paljon vaihtelua tulosalueiden kesken. HUS-Työterveydessä, Tilakeskuksessa, HUS-Apteekissa ja HUS-Logistiikassa käyntiaste on yli 80 %. Sen sijaan Desikossa, Porvoon sairaanhoitoalueella, Hyksin Operatiivisessa tulosyksikössä ja Syöpäkeskuksessa se on alle 60 %. Ikäryhmittäin alhaisin käyntiaste on alle 30 -vuotiailla (54 %) ja korkein yli 56 -vuotiailla työntekijöillä (70 %). Kehityskeskustelut ovat olleet v. 2014 aikana teemana esimiesvalmennuksissa HUS-tasolla ja tulosalueilla. Lisäksi vuoden aikana valmisteltiin ryhmäkehityskeskusteluohje, joka julkaistiin tammikuussa 2015. Kehityskeskusteluprosessia on käyty läpi Harppi -toiminnanohjausjärjestelmä -hankkeen yhteydessä ja ohjeistusta tullaan uusimaan vuoden 2015 aikana. Esimiestyön tuki Esimiesindeksi kokonaisuutena laski ja oli 3,67 (2013 3,7). Kaikissa esimiesindeksin kysymyksissä oli tapahtunut laskua, jo aiemmin heikoin osa alue eli palautteen antamiseen liittyvä arvio laski edelleen ollen 3,39 (vuonna 2013 3,43). Sen sijaan HUS-tason johtamiseen ja esimiestyön liittyvä indeksi parani ja oli 3,49 (2013 3,46). Henkilöstön osallistaminen muutostilanteissa Esimiestyöhön tyytyväisimpiä ovat vanhemmat ikäryhmät, jossa esimiesindeksi on yli 3,7 ja HUS:n johtamiseen liittyvä indeksi yli 3,5. Työkokemuksen mukaan alle vuoden HUS:ssa olleet ovat tyytyväisimpiä esimiestyöhön (3,85) ja johtamiseen (3,60). Tyytymättömimpiä ovat 6-10 vuotta HUS:ssa työskennelleet (esimiesindeksi 3,59 ja johtamisindeksi 3,42). Lääkärit ja muut työntekijät ovat esimiestyöhön tyytyväisempiä (3,74) kuin erityistyöntekijät ja hoitohenkilökunta (3,64). Sen sijaan HUS-tason johtamiseen tyytymättömin ammattiryhmä on lääkärit (3,38) ja tyytyväisin muu henkilökunta (3,56). Vuoden 2014 aikana jatkettiin esimiesvalmennuksia ja kehitettiin edelleen esimies- ja johtamisvalmennuskokonaisuutta. Kokonaisuus pitää sisällään myös Ota puheeksi- valmennukset ja työhyvinvoinnin johtamisen päivä. Valmennuksiin osallistui yhteensä 1023 esimiestä eri ammattiryhmistä. Keväällä päättyi ensimmäinen esimiesten mentorointiohjelma, josta saatiin hyvää palautetta ja seuraava ohjelma käynnistyi elokuussa 2014. Osallistujia molemmissa ohjelmissa on ollut n. 40. Mahdollisuutta osallistua omaa työtä koskevien muutosten suunnitteluun koskevassa kysymyksessä keskiarvo oli pysynyt edellisen vuoden tasolla ja oli 3,34 (2012 3,39). Mitä vanhemmasta työntekijäryhmästä on kysymys, sitä enemmän koettiin, että on mahdollisuus olla mukana. Myös kokenein työntekijäryhmä eli HUS:ssa yli 10-vuotta olleet kokivat mahdollisuutensa osallistua muita paremmaksi (3,40), mutta heikoimmaksi taas 6-10 -vuotta HUS:ssa työskennelleet (3,23).

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2015 25 (39) HALLITUS 22 23.02.2015 Sen sijaan tiedon saantia HUS tapahtuvista muutoksista koskevassa kysymyksessä keskiarvo oli edelleen hiukan noussut ja oli 3,42 (2013 3,38). Parhaiten tietoa kokivat saavansa alle vuoden HUS:ssa olleet (3,57) ja heikoiten 6-10 vuotta HUS:ssa työskennelleet (3,34). Ikäryhmittäin alle 30-vuotiaat sekä yli 50-vuotiaat kokivat saavansa tietoa muita ikäryhmiä paremmin. Ammattiryhmittäin heikoiten tietoa kokivat saavansa lääkärit (3,25) ja parhaiten muu henkilökunta (3,50). Toiminnan kehittämistä yhdessä on korostettu esimiesvalmennuksissa ja sisäisissä koulutuksissa. Vuoden aikana käynnistyi Lean -koulutuskokonaisuus. Lean -toiminnan keskeisiä periaatteita on, että edustettuna kehitystyössä ovat kaikki työprosessiin osallistuvat. Hyksin organisaatiouudistukseen liittyen tulosyksiköiden johdolle järjestettiin sparraustilaisuuksia, joissa teemana olivat myös viestintään ja muutosjohtamiseen liittyvät asiat. Muut tulokset ikäryhmittäin ja työkokemuksen perusteella Muut tulokset ammattiryhmittäin Tulokset tulosalueittain Ikäryhmittäin tarkasteltuna vanhempiin ikäryhmiin kuuluvat vastasivat kyselyyn pääsääntöisesti myönteisemmin. Fyysiseen ylikuormitukseen liittyen vanhemmat ikäryhmät kokivat oman fyysisen työkykynsä nuorempia heikommaksi ja ylirasitus oli korkein ikäryhmässä 51-60 vuotta. Kuitenkin ergonomiakysymyksissä vanhemmat ikäryhmät kokivat tilanteen paremmaksi. Ylikuormitukseen liittyvissä kysymyksissä myös alle 30 -vuotiaat tai sitä nuoremmat vastasivat muuta henkilökuntaa positiivisemmin. Työkokemuksen mukaan tarkasteltuna alle vuoden ja toisaalta yli 10 vuotta HUS:ssa olleet vastasivat muita ryhmiä positiivisemmin. Poikkeuksena tästä ovat työkykyyn liittyvät kysymykset ja ylikuormitus. Työkyvyn osalta alle vuoden HUS:ssa olleet kokivat työkykynsä parhaaksi (4,25) ja muut ryhmät olivat melko samalla tasolla (4,12-4,15). Tavoitearvona on 4,1 ja tavoite siis saavutettiin. Ylikuormitus kasvaa sitä mukaa, mitä pidempi työhistoria on (alle 1 vuotta 3,85 ja yli 10 vuotta 3,48). Ammattiryhmittäin tuloksissa ei ole selkeää trendiä vaan ne vaihtelevat eri indeksien osalta. Työpaikkahäirintä oli vähentynyt kaikkien muiden ammattiryhmien osalta paitsi erityistyöntekijöillä lisääntynyt. Väkivaltakokemukset olivat yleisimpiä erityistyöntekijöillä ja muulla henkilökunnalla. Kaikkien ammattiryhmien osalta oltiin menty tässä parempaan suuntaan edelliseen vuoteen verrattuna. Tulosalueittain tarkasteltuna sairaanhoitoalueista Lohjan ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueiden vastukset ovat pääosin myönteisempiä. Sairaanhoitoalueista Hyvinkään henkilökunta on ollut kriittisintä muiden teemojen osalta, mutta esimiesindeksi on alhaisin Porvoossa (3,59) ja ylikuormitus on myös siellä korkein (3,41). Esimiesindeksi on kuitenkin parantunut Porvoossa viime vuodesta.

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2015 26 (39) HALLITUS 22 23.02.2015 Liikelaitosten ja muiden tulosalueiden osalta voidaan yleisenä trendinä todeta HUS-Apteekin, HUS-Tilakeskuksen, Yhtymähallinnon ja Työterveyshuollon myönteiset tulokset ja toisaalta Apuvälinekeskuksen, HUS-Logistiikan ja HUS-Servisin paikoin muita heikommat tulokset. Tulosten käsittely Johtoryhmä käsitteli tulokset 2.12.2014 ja henkilöstötoimikunta 4.12.2014. Vuoden 2015 HUS-tason kehittämiskohteet Kyselyn tulokset on raportoitu kustannuspaikka- ja esimieskohtaisesti. Sekä yksikkö- että esimieskohtaiset raportit tehdään, mikäli vastaajia on ollut vähintään 5. Avoimet vastaukset raportoidaan tulosyksikkötasolla. Lisäksi HUS- ja tulosaluetasolla tehtiin raportit, jossa on tulokset ammatti-, ikä- ja työkokemusryhmittäin. Tulokset käsitellään HUS:n yhteistoimintamenettelystä annettujen menettelytapaohjeiden mukaan. Työolobarometrin tuloksia käsiteltäessä keskitytään koko henkilökuntaa koskeviin teemoihin. Tulosten käsittelyyn sovitaan erillinen palautetilaisuus tai useampia tilaisuuksia niin, että mahdollisimman moni voi osallistua kehittämistyöhön (esim. kolmivuorotyö). Esimiehillä on laadittu ohjelmarunko ja ohjeistusta tulosten käsittelyä varten sekä mallipohja kehittämiskohteiden ja kehittämistoimenpiteiden kirjaamiseksi. Lisäksi vuoden 2014 lopussa ja 2015 alussa esimiehille järjestettiin työpajoja tulosten käsittelystä. Työpajoihin osallistui yhteensä n. 70 esimiestä ja työpajat saivat hyvää palautetta. Toteutusta kehitetään palautteen pohjalta edelleen ja työpajoja jatketaan myös vuoden 2015 työolobarometrin yhteydessä. Työolobarometrin avulla seurataan HUS:n henkilöstöjohtamisen ja Työhyvinvointi -ohjelman tavoitteiden toteutumista. Vuoden 2015 HUS-tason kehittämiskohteiksi työolobarometrin tulosten perusteella nousevat kehityskeskustelut, perehdytys, oman työyksikön toiminta ja palautteen anto. Kaikissa kehittämiskohteissa on olennaisinta, että eri organisaatiotasoilla varmistetaan näiden asioiden toimivuus ja sovitaan tarvittaessa omat, yksikkötasoiset kehittämistoimenpiteet. Johtoryhmä päätti, että tulosaluetasolla kootaan toimenpiteet, joita näihin HUS-tason kehittämiskohteisiin liittyen on sovittu ja seurataan toimenpiteiden toteutumista vuoden 2015 aikana. Teemat tulee ottaa esiin esimiesten kehityskeskusteluissa ja viestinnässä eri organisaatiotasoilla. HUS-tason toimenpiteet liittyvät kehittämiskohteiden huomioimiseen ohjeistuksen, esimiesten koulutusten sekä kehityskeskustelu- ja perehdytysprosessien tietojärjestelmätuen kehittämiseen. Päätösesitys Päätös Hallitus päättää merkitä tiedoksi vuoden 2014 työolobarometrikyselyn tuloksista annetun selvityksen. Esitys hyväksyttiin. Lisätietoja Outi Sonkeri, p. (09) 471 71202