KUUMA-seudun aiehakemus Innovatiiviset kaupungit-ohjelmaan 2014 2020

KUUMA-seudun aiehakemus Innovatiiviset kaupungit-ohjelmaan 2014 2020 Hyvinkää-Järvenpää-Kerava-Kirkkonummi-Mäntsälä- Nurmijärvi-Pornainen-Sipoo-Tuusula-Vihti 28.2.2013

Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Ehdotetut painopistealueet... 5 2.1. Teknologiateollisuuden pk-yritysten uusiutumis-, kasvu- ja kansainvälistymisohjelma... 5 Tiivistelmä... 5 Liitynnät metropolialueen strategisiin painopistevalintoihin... 6 Liiketoimintapotentiaali... 6 Liiketoiminnallinen visio... 7 Tavoitteet ja toimenpiteet INKA-ohjelmassa... 7 Osaamisperusta... 11 2.2. Hiilineutraali ruokahuolto... 13 Tiivistelmä... 13 Liitynnät metropolialueen strategisiin painopistevalintoihin... 13 Liiketoimintapotentiaali... 13 Liiketoiminnallinen visio... 14 Tavoitteet ja toimenpiteet INKA-ohjelmassa... 15 Osaamisperusta... 16 Liitteet... 17 Yhteyshenkilö hakemuksen käsittelyyn liittyvissä asioissa:... 17 Allekirjoitus... 17 2

1. Johdanto KUUMA-seudun (Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula - Vihti) aiehakemus työ- ja elinkeinoministeriön Innovatiiviset kaupungit -ohjelmaan (INKA) korostaa uuden tai merkittävästi uudistetun liiketoiminnan synnyttämistä nopeasti pk-yrityksiin. KUUMA-seudun aiehakemus sisältää kaksi alueen kuntien tärkeäksi kokemaa teemaa: Teknologiateollisuuden pk-yritysten uusiutumis-, kasvu- ja kansainvälistymisohjelma sekä Hiilineutraali ruokahuolto. KUUMA-kunnat ovat mukana Helsingin seudun eli metropolialueen yhteisessä kasvusopimusehdotuksessa. Edellä mainitut tämän aiehakemuksen molemmat painopistealueet ovat myös kasvusopimuksessa esitettyjä kehittämiskokonaisuuksia. Teknologiateollisuuden pk-yritysten uusiutumis-, kasvu- ja kansainvälistymisohjelma KUUMA-kuntien alueella on asukkaita yli 300 000 ja siellä sijaitsee maailman johtavien nosto- ja siirtoalan yritysten (esim. KONE Oyj, Konecranes Oyj ja Rocla Oy) keskeisiä tuotekehitystoimintoja. Niiden ympärille on kehittynyt paljon tuotekehitykseen, suunnitteluun, logistiikkaan ja muihin erikoisosaamisiin keskittyneitä osaamisintensiivisiä pk-yrityksiä. KUUMA-kuntien alueella toimii niin ikään runsaasti perinteisiä teknologiateollisuuden valmistavia yrityksiä. Pekka Ala-Pietilän johtaman ICT2015-työryhmän raportissa "21 polkua kitkattomaan Suomeen" kuvataan konkreettisella tavalla niitä toimenpiteitä, joilla teollisuuden globaaliin rakennemuutokseen pitäisi Suomessa vastata. Tässä aiehakemuksessa esitettävät toimet toteuttavat käytännössä useita ICT2015-työryhmän esittämiä tehtäviä. Teknologiateollisuus edustaa metropolialueen viennistä 74 prosentin osuutta ja se on merkittävä työllistäjä alueella. Suomen vientitoiminta on kanavoitunut pääosin muutaman viennin veturina toimivan globaalin yrityksen kautta. Globaali rakennemuutos on vienyt osan tuotantoa ja siihen liittyvää alihankintaa edullisen kustannustason maihin, lähelle suuria markkinoita. Jatkossa kasvu ja työllistäminen kotimaassa ovat entistä enemmän pk-yritysten varassa. KUUMA-kunnat näkevät, että viennin palauttamisessa kasvu-uralle on avainasemassa saumattoman yhteistyön kehittäminen veturiyritysten ja osaamisintensiivisten pk-yritysten välillä sekä uusien viennin vetureiden kasvattaminen jo toimivien pk-yritysten ympärille. 3

Pk-yritysten uusiutumis-, kasvu- ja kansainvälistymisohjelma yhdistää ICT-osaamisen ja uusien, toteuttamisvaiheessa olevien teknologioiden tuomat mahdollisuudet yritysten perinteiseen osaamiseen. Ohjelma tukee myös yritysten kasvua esimerkiksi yritysjärjestelyin, ohjaa yritykset kuhunkin tilanteeseen parhaiten sopiviin kansainvälistymispalveluihin sekä luo yritystenvälisiä konsortioita veturiyritysten arvoketjuihin ja julkisten hankintojen innovatiiviseen suunnitteluun ja toteutukseen. Hiilineutraali ruokahuolto Ruokahuollon innovaatiot perustuvat koko arvoketjun systeemiseen toimintaan, joka luo osaamispohjaista, kestävää liiketoimintaa koti- ja vientimarkkinoille. Tässä ohjelmassa syntyvää toimintamallia hyödynnetään myös ruokahuollon pk-yritysten liiketoiminnan kehittämisessä, yritysten yhteistarjoomien luomisessa sekä innovatiivisten julkisten hankintojen toteuttamisessa. 4

2. Ehdotetut painopistealueet 2.1. Teknologiateollisuuden pk-yritysten uusiutumis-, kasvu- ja kansainvälistymisohjelma Tiivistelmä Tämän painopistealueen toimenpiteet KUUMA-seudulla ovat osa valtakunnallista Teknologiateollisuuden pk-yritysten uusiutumis-, kasvu- ja kansainvälistymisohjelmaa (PUUKKO). PUUKKO-ohjelma toteutetaan vuosina 2013 2020 ja sen avulla luodaan osaamisintensiivisille pkyrityksille merkittävällä tavalla uudistunutta liiketoimintaa ja vientiä. INKA-ohjelma tuo PUUKKO-ohjelmalle metropolialueen paikallisen ulottuvuuden. INKAn rooli on toimia joustavasti pk-yritysten, veturiyritysten ja julkisen sektorin välittäjänä, jotta PUUKKOohjelman tarjoamat mahdollisuudet hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla paikallisten yritysten tarpeisiin. INKA-ohjelman toimenpiteiden avulla tunnistetaan alueen osaavimmat ja potentiaalisimmat yritykset mukaan yhteisiä ratkaisuja kehittäviin yritysryhmiin ja konsortioihin. PUUKKO-ohjelman käytännön toteutus tapahtuu metropolialueella hyödyntämällä yhteistä valtakunnallista toimintamallia sekä paikallista ja verkostokumppanien kautta saatavaa parasta osaamista. Ohjelma on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä Teknologiateollisuus ry:n kanssa. Metropolialueen INKA-aiehakemuksessa kuvattu painopistealue Teknologiaratkaisut ja palvelut tukee tämän ohjelman toteuttamista tuomalla uudet, kaupallisessa soveltamisvaiheessa olevat teknologiat ohjelmaan mukaan. KUUMA-seutu näkee tässä hakemuksessa kuvatun uuden liiketoiminnan synnyttämisen, tuotteistamisen ja yrityskonsortioiden muodostamisen kuitenkin ensisijaisiksi toimenpiteiksi INKA-ohjelman tavoitteiden näkökulmasta. 5

Liitynnät metropolialueen strategisiin painopistevalintoihin Pk-yritysten uusiutumis-, kasvu- ja kansainvälistymisohjelma perustuu Helsingin seudun eli metropolialueen kasvusopimusehdotuksessa kuvattuun painospisteeseen numero 5, Teknologiateollisuuden pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen. Metropolialueen kilpailukykystrategiassa Elinvoimainen metropoli tulevaisuuden tekijät 2025 mainitaan toimenpide-ehdotuksena, että kunnat luovat ja toteuttavat yhdessä teknologiateollisuuden kanssa toimenpideohjelman, jolla alueella olevia ja alueelle sijoittuvia pkyrityksiä rohkaistaan liiketoiminnan uudistamiseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen. Liiketoimintapotentiaali Teknologiateollisuus edustaa Suomen viennistä yli 60 prosentin osuutta ja metropolialueen viennistä noin 74 prosentin osuutta. Se on myös merkittävä työllistäjä niin metropolialueella kuin muillakin kaupunkiseuduilla. Suomen vientitoiminta on kanavoitunut pääosin muutaman viennin veturina toimivan globaalin yrityksen kautta. Globaali rakennemuutos on vienyt osan tuotantoa ja siihen liittyvää alihankintaa edullisen kustannustason maihin, lähelle suuria markkinoita. Jatkossa kasvu ja työllistäminen kotimaassa ovat entistä enemmän pk-yritysten varassa. Kasvua ei voida rakentaa rajallisen kokoisten kotimaan markkinoiden varaan, vaan kasvu edellyttää pkyrityksiltä kykyä toimia kansainvälisessä toimintaympäristössä ja saavuttaa asemansa kansainvälisten arvoketjujen parhaiten arvoa tuottavissa osissa (osaamisintensiiviset tehtävät, älykkäät ja monistettavat ratkaisut, teolliset oikeudet ja lisensointi, omat vientikelpoiset tuotteet ja palvelut, jne.). Tuotekehitys- ja suunnittelutoiminta tarvitsee toimiakseen valmistusosaamista. Jos valmistus lähtee kokonaan pois Suomesta, tuotekehitystoimintaa on vaikea jatkaa erillään valmistuksesta. Erityisesti koneenrakennuksessa ja metallituoteteollisuudessa tuotantosarjat ovat usein pieniä, laatuvaatimukset ovat korkeat ja tuotteiden sekä palveluiden räätälöintiaste on korkea. Tuotannon siirto halvemman kustannustason maihin saattaa tuoda näissä tilanteissa enemmän kustannuksia kuin hyötyjä. Suomen pk-yrityksien korkea osaaminen sekä perinteisessä teknologiateollisuudessa että ICT-alalla muodostaa erittäin merkittävän potentiaalin luoda kansainvälisesti menestyvää liiketoimintaa. Pk- 6

yritysverkostojen avulla voidaan tuottaa älykkäitä ratkaisuja yhdistämällä valmistusosaaminen, ICT-osaaminen sekä nopea ja oikea-aikainen uusien teknologioiden hyödyntäminen. Kaupunkiseudut näkevät pk-yritysten uusiutumisen, kasvun ja kansainvälistymisen erittäin tärkeänä asiana ja haluavat olla mukana kehittämässä pk-yritysten toimintaympäristöjä sekä toiminnan muita edellytyksiä omilla kaupunkiseuduillaan. Liiketoiminnallinen visio Ohjelma kehittää monipuolisesti pk-yritysten liiketoimintaa ja edistää yritysten ja yrityskonsortioiden liiketoimintamahdollisuuksia siten, että Suomen vaihtotase kääntyy positiiviseksi ja pysyy positiivisena ohjelmakauden loppuun saakka. Pk-yritykset asemoituvat tiiviimmin sekä kotimaisten että ulkomaisten veturiyritysten globaalien arvoketjujen osaamisintensiivisiin tehtäviin. Pk-yritykset kehittävät vientikelpoisia, innovatiivisia b2b-tuotteita ja palveluja soveltamalla nopeasti ICT:n ja uusien teknologioiden tuomia mahdollisuuksia perinteisten yritysten toimintaan, ja tarjoavat niitä vientimarkkinoille joko konsortioiden osana tai suoraan. Julkisen sektorin, veturiyritysten ja pk-yritysten joustavan yhteistyön avulla ratkaistaan myös kaupunkien ongelmia. Esikaupallisten hankkeiden ja innovatiivisten julkisten hankintojen myötä syntyy yritysryhmien vientikelpoisia tuotteita ja palveluita. Metropolialue toimii pk-yritysten näyteikkunana kansainvälisille markkinoille kooten yhteen pkyritysten voimavarat ja osaamisen. Tämä tapahtuu valtakunnallisen pk-yritysten uusiutumista, kasvua ja kansainvälistymistä tukevan ohjelman (PUUKKO) avulla. Tavoitteet ja toimenpiteet INKA-ohjelmassa Tavoitteena on luoda pk-yritysten verkostoja ja liittoumia, jotka yhdessä voivat ottaa suuremman roolin ja vastuun osana veturiyritysten arvoketjuja sekä kansainvälistyä. Erityisesti pyritään muodostamaan yhteenliittymiä, joissa perinteinen kone- ja metalliteollisuus yhdistyy ICT- ja muotoiluosaamiseen sekä uusien teknologioiden soveltamiseen. Tavoitteena on yksityisen ja julkisen sektorin toimijaverkoston tuella luoda pk-yrityksille ja yritysverkostoille valmiuksia kasvaa ja kehittyä uusiksi viennin vetureiksi kehittämällä niiden liiketoimintaa. 7

Kysyntä Liiketoiminnan kehitysalusta ja toimintamalli Ratkaisut Veturiyritysten toimitusketjut Pk-yritysten omat tuotteet ja palvelut Markkinatieto KV-kaupan yhteydet Kysyntä korkean jalostusarvon tuotteille ja palveluille globaaleilla markkinoilla Edelläkävijämarkkinat pk-yritysten korkean osaamisen tuotteille ja palveluille Arvoketjujen tuottamat ratkaisut ja kokonaisuudet - kotimaa + vienti Vientituotteet ja -palvelut Avoin data - tiedot avoimesti julkisen sektorin tarpeesta ja tarjoajien osaamisesta Sovellus- ja liiketoimintaosaaminen - paikalliset vahvuudet Julkiset hankinnat ja investoinnit Yritysten tarjoomat ja osaaminen Toimialaverkostojen, tutkimuslaitosten ja alueiden paras osaaminen Kuva 1 Toimintaperiaate pk-yritysten liiketoiminnan kehittämisessä kohti kasvua ja kansainvälistymistä. Pk-yritykset haastetaan arvioimaan ja kehittämään nykyistä liiketoimintaansa kokeneiden ja toimialan tuntevien yrityskehittäjien kanssa. Yritysten osaaminen, nykyiset tuotteet ja palvelut sekä tavoitteet yrityksen kehittämiseen kootaan yrityskohtaiseksi kehitysohjelmaksi. Kehitysohjelman ja siihen liittyvien toimenpiteiden avulla yritystä kannustetaan ja ohjataan kehittämistoimenpiteisiin, joiden myötä se on kypsä vastaamaan kv-markkinoiden kilpailuun. Usein tämä tarkoittaa yritysten koon kasvattamista yritysjärjestelyin, erilaisten osaamisten yhdistämistä lisäarvoa tuottavalla tavalla, yrityskonsortioiden kokoamista, uusien kv-kelpoisten tuotteiden ja palvelujen kehittämistä jne. 8

Analyysi ja kehitysohjelma Uudet tuotteet ja palvelut Uudet liiketoiminnat Yritysostot ja liittoutumat Uudet teknologiat Myynti- ja markkinointi Tuotekehitys- ja tuotteistuspalvelut Liiketoiminnan kehittämispalvelut Yritysjärjestelypalvelut Yhteydet tutkimuslaitoksiin, SHOKyhteistyö Valmennuspalvelut Pk-yrityksille suunnatut kansainvälistymispalvelut - esim. Team Finland, Kasvuväylä, ELY-keskusten palvelut ja muut kansainvälistymispalvelut Kuva 2 Kehittämistoimet, joilla tuetaan pk-yritysten uudistumista, kasvua ja kansainvälistymistä. Kaupunkiseutujen innovatiiviset hankinnat nähdään merkittävänä uutena avauksena, joka tarjoaa pk-yrityksille mahdollisuuden päästä mukaan innovatiivisten ratkaisujen kehittämiseen myös julkisella sektorilla. Näin innovatiiviset pk-yritykset pääsevät kehittymään osaksi edelläkävijämarkkinoita luovia osaajaverkostoja samalla kun kaupunkiseudut saavat tarvitsemansa ratkaisut innovatiivisten hankintaprosessien tuloksena. Toimenpiteissä toteutetaan Pekka Ala-Pietilän johtaman ICT2015-työryhmän raporttia "21 polkua kitkattomaan Suomeen". Tässä ehdotetut toimenpiteet tarjoavat välineen erityisesti raportissa kuvattujen polkujen numero 17 Törmäytys ja verkostohankkeet sekä numero 19 Kasvun Tehoketju käytännön toteutukseen. Ratkaisujen kv-markkinapotentiaali selvitetään jo konseptointivaiheessa. Toteuttamisvaiheessa olevien kansallisten ja kansainvälisten tutkimustulosten hyödyntämiseksi tehdään tiivistä yhteistyötä pääkaupunkiseudun INKA-teeman Teknologiateollisuuden ratkaisut ja palvelut kanssa sekä FIMA ry:n ja FIMECC Oy:n kanssa. Team Finlandin toimijoilla ja kansainvälisillä verkostoilla on tärkeä rooli sekä kv-markkinapotentiaalin arvioinnissa että ovien avaajina kohdemarkkinoilla. 9

Tavoitteet ohjelmakaudelle 2014-2020 Tämän INKA-painopistealueen tavoitteiden toteutumista seurataan muun muassa seuraavilla mittareilla: - ohjelmaan osallistuvien yritysten liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Suomessa - viennin osuus osallistuneiden yritysten myynnistä - ohjelmassa toteutettujen kehittämistoimenpiteiden ja luotujen kehittämisohjelmien lukumäärä - ohjelman avulla syntyneiden yrityskonsortioiden lukumäärä ja yhteistarjoomien toteutunut volyymi - suomalaisten pk-yritysten ja yritysryhmien osuus veturiyritysten tuotekehitykseen ja suunnitteluun liittyvistä hankinnoista - ohjelmassa mukana olevien pk-yritysten ja yritysryhmien toimesta toteutettujen julkisten hankintojen esikaupallisten valmistelutöiden lukumäärä sekä niihin liittyvien toteutuneiden hankintojen lukumäärä sekä volyymi Vientitavoitteiden ja kansallisten tavoitteiden määrittelyssä käytetään referenssitasona toimialan yleistä kehitystä teknologiateollisuuden osalta vahvoissa Euroopan maissa, kuten Ruotsi, Itävalta ja Saksa. INKA-ohjelman aikana (2014 2020) Uudellamaalla tehdään ohjelman avulla yhteensä 350 yrityskohtaista kehitystoimenpidettä tai -ohjelmaa ja 70 yritysryhmähanketta. Vuosittain tehdään alueella kehitystoimenpiteitä tai -ohjelmia noin 50 yritykselle ja noin 10 yritysryhmähanketta. Ohjelmaan valitaan mukaan erityisesti osaamiseltaan vahvoja ja vakiintuneita yrityksiä, joilla on kykyä ja halua merkittävään liiketoiminnan uudistamiseen ja kansainvälistymiseen. Välitavoitteet 2017 Vuoden 2017 loppuun mennessä PUUKKO-ohjelman ydintiimi on hionut yhteisen toimintamallin ja siihen liittyvät palvelut ja työkalut valmiiksi. Uudellamaalla on tehty vuosina 2014 2017 yhteensä 200 kpl yritysten kehittämistoimenpiteitä ja -ohjelmia sekä 40 kpl yritysryhmähankkeita. Ohjelmassa mukana olevista yrityksistä useimmat ovat merkittävällä tavalla uudistaneet entistä liiketoimintaansa. Yritysryhmähankkeissa on luotu yhteisiä tuotteita tai palveluja, joissa on näyttöä myös vientipotentiaalista. 10

Osaamisperusta Tämän painopistealueen mukaisen ohjelman toimijaverkosto yhdistää metropolialueen veturiyritysten, pk-yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten parhaat osaamiset uuden liiketoiminnan rakentamisessa. KUUMA-seudun alueella toimii esimerkiksi maailman johtavia nosto- ja siirtoalan yrityksiä, kuten KONE, Konecranes ja Rocla. Tämän tyyppisillä yrityksillä, joissa merkittävää tuotekehitystoimintaa hankitaan alueen pk-yrityksiltä, työllisyysvaikutus on ollut positiivinen. Yritysten oma henkilöstömäärä ei ole pienentynyt ja niiden ympärille on syntynyt alueellisista, osaamisintensiivisistä pk-yrityksistä muodostuva ekosysteemi. Sen sijaan niissä tilanteissa, joissa yhden päähankkijan rooli muodostuu liian dominoivaksi ja päähankkijan toimittajien osaksi jää lähinnä matalan jalostusarvon töitä (kuten komponenttien sopimusvalmistus), toimialaan ja veturiyritykseen liittyvät riskit ovat uhka koko alueen elinkeinoelämän toimintaedellytyksille. KUUMA-kunnat näkevät, että Suomella on erityisen hyvät mahdollisuudet menestyä järeän luokan älykkäissä järjestelmissä, joiden asiakaskunta on pääsääntöisesti yritysasiakkaita. Näissä tuotantomäärät ovat pienehköjä ja niihin usein sisältyy räätälöityjä osioita. Esimerkkejä ovat muun muassa nosto- ja siirtolaitteet, erilaiset liikkuvat työkoneet, prosessikoneet, jne. Perinteisenä vahvuutena suomalaisessa teollisuudessa on ollut arktisten olosuhteiden ymmärtäminen. Uutena mahdollistavana tekijänä myös metropolialueella on se, että ICT-alalta on vapautunut osaajia, jotka voivat tuoda uusia ratkaisuja koneiden ja laitteiden älykkyyden lisäämiseen. KUUMA-seudun osaamiskärkenä ovat käyttäjälähtöiset tuote- ja palvelukehitysprosessit, joita tukee Aalto-yliopiston ja globaalien yritysten (mm. Konecranes, Kemppi) kanssa kehitetty asiakasymmärrystä parantava Share-toimintamalli. Toimintamalli tukee hyvin yritysten ja yritysverkostojen ideointi- ja konseptointivaihetta sekä useista sidosryhmistä ja useista toimittajista koostuvan verkoston projektinhallintaa. Aalto-yliopiston, alueen tutkimuslaitosten ja nykyisessä OSKE-ohjelmassa syntyneiden klusterien asiantuntijat (mm. nosto- ja siirtolaitetekniikka sekä logistiikka) tuovat omien osaamisalojen yrityksiä ja asiantuntijoita mukaan toimenpiteisiin. Innokone on Aalto-yliopiston, Teknologiakeskus TechVilla Oy:n ja Teknologiakeskus Innopark Oy:n yhdessä kehittämä toimintamalli, joka haastaa pk-yritykset ajattelemaan ja toimimaan erilailla kuin kilpailijat ja kannustaa kehittämään sellaisia tuotteita, palveluita ja liiketoimintakonsepteja, joilla yritykset saavat konkreettista kilpailuetua. Toimintamallissa hyödynnetään Aalto-yliopiston MIND-tutkimusten tuloksia. 11

Tätä osaamista täydennetään valtakunnallisesti toimivalla PUUKKO-ohjelmalla (liite 1), jota koordinoi Teknologiakeskus TechVilla. PUUKKO-ohjelman ydintoimijat ovat metropolialue, Tampereen kaupunkiseutu, Vaasan kaupunkiseutu ja Porin kaupunkiseutu. Esimerkiksi Vaasan seutu tuo metropolialueen tarpeisiin kansainvälisesti huipputasoisen energiatehokkuuteen ja energiaratkaisuihin liittyvän osaamisen. PUUKKO-ohjelmassa hyödynnetään valtakunnallisessa TRIOplus-ohjelmassa (2010-2013) luotuja hyviä käytäntöjä, kuten sen aikana tehtyjä liiketoiminnan perusanalyyseja ja kehittämisohjelmia (noin 800 kpl) sekä valtakunnallista toteuttajaverkostoa. Se verkosto on siis aktiivisesti toimiva resurssi, jota INKA-ohjelmassa voidaan hyödyntää heti ohjelman käynnistymisvaiheesta lähtien. Teknologiateollisuus ry on antanut voimakkaan tukensa PUUKKO-ohjelmalle (liite 2). Metallituotteiden ja koneenrakennuksen strategisen huippuosaamisen keskittymä FIMECC Oy on ilmoittautunut mukaan PUUKKO-ohjelmaan ja pitää ohjelman toteuttamista tärkeänä Suomen kilpailukyvyn varmistamisessa. FIMECC tarjoaa PUUKKO-ohjelman käyttöön tutkimusagendansa teemat kattavan laajan asiantuntijajoukon ja toteutusalustan (liite 3). Useat teollisuuden veturiyritykset ovat ilmaisseet tukensa PUUKKO-ohjelmalle ja osoittaneet halukkuutensa osallistua ohjelman toimenpiteisiin. Esimerkkinä kärkiyritysten sitoutumisesta ohjelmaan on oheinen Kone Oyj:n ilmoitus (liite 4). Kansallisen osaamiskeskusohjelman Älykkäät koneet osaamisklusteri on solminut yhteistyösopimuksen Nordrhein-Westfalenin (NRW) alueella sijaitsevan Saksan liittotasavallan virallisen koneenrakennuksen huippuklusterin OWL:n (OstWestfalenLippe, OWL-Maschinenbau) kanssa. OSKE-ohjelman Hyvinkään Riihimäen osaamiskeskus on osa Älykkäät koneet-klusteria. NRW:n alue on yksi taloudellisesti voimakkaimmista alueista koneenrakennuksessa, sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa sekä autoteollisuudessa Saksassa ja koko Euroopassa. Alueella toimiva teollinen yrityskenttä on hyvin samankaltainen suomalaisen teknologiateollisuuden ja erityisesti KUUMA-seudun teollisen kentän kanssa. Alueen vahvuus rakentuu erityisesti sen keskisuurten perheyritysten ympärille ja kaikista yrityksistä pk-yrityksiä NRW:n alueella onkin noin 80 %. Tämä poikkeaa merkittävästi Saksan muista teollisista keskittymistä, jotka ovat enemmän suuryritysvetoisia, kuten esimerkiksi München ja Stuttgart. NRW-alueen bruttokansantuote on noin kolme kertaa Suomen valtion BKT:n suuruinen. Älykkäät koneet -osaamisklusteri on Euroopassa ensimmäinen kehitysyhteisö, jonka kanssa OWL on solminut yhteistyösopimuksen. 12

2.2. Hiilineutraali ruokahuolto Tiivistelmä Ruokahuollon innovaatiot perustuvat koko arvoketjun systeemiseen toimintaan, joka luo osaamispohjaista, kestävää liiketoimintaa koti- ja vientimarkkinoille. Elintarviketuotanto ja ruokahuolto muodostavat paikallisten pk-yritysten näkökulmasta suuren liiketoimintapotentiaalin, johon sisältyy myös merkittävä julkisen sektorin hankintojen osuus. Kehittämällä ruokahuollon pk-yritysten liiketoimintaa, yritysten yhteistarjoomien luomista sekä julkisten hankintojen esikaupallista vaihetta tämä mahdollisuus realisoituu yritysten liiketoiminnaksi. Toimintamallina yritysten liiketoiminnan kehittämisessä käytetään esimerkiksi painopisteen 1 (Teknologiateollisuuden pk-yritysten uusiutumis-, kasvu- ja kansainvälistymisohjelma) toimenpiteiden mukaista mallia. Liitynnät metropolialueen strategisiin painopistevalintoihin Hiilineutraali ruokahuolto -kehittämisteema perustuu Helsingin seudun eli metropolialueen kasvusopimusehdotuksessa kuvattuun painospisteeseen numero 6, Ilmastoviisas metropoli hiilineutraalit alueet ja ruokahuolto. Liiketoimintapotentiaali Tulevaisuuden ilmastokysymykset ratkaistaan kaupungeissa. Suomessa metropolialueen tulee olla tässä suunnannäyttäjänä, koska seudulle keskittyy merkittävä osuus väestönkasvusta ja uusista työpaikoista. Rakennusten lämmitys on suurin kasvihuonekaasupäästöjen lähde, mutta myös ruualla on suuri merkitys. Ruoan osuus kulutuksen ilmastovaikutuksista on lähes yhtä suuri kuin asumisen tai liikenteen. Ruokahuollon kehittäminen, sen jätemäärien vähentäminen ja hyötykäyttö sekä logistiikkaratkaisut on tärkeä osa hiilineutraaliin yhteiskuntaan pyrittäessä. 13

MTT:n tutkimusten mukaan suomalaiset kotitaloudet heittävät joka vuosi yli 20 kiloa syömäkelpoista ruokaa roskiin asukasta kohden. Pääkaupunkiseudulla noin 30% valmistetusta ruuasta päätyy hävikiksi, globaalisti jopa 50%. Näin ollen ruokaketjun kokonaisvaltaisella kehittämisellä (kysyntää vastaavat hankinnat, ruuan ruoka-aineet, ruuan tuotanto, yritysten ja tuottajien yhteistarjoomat ja -kuljetukset, jätteen hyötykäyttö) on suuri vaikutus ilmastonmuutoksen hillintään. Kauppa Kuluttaja Elintarviketeollisuus Kuljetus Tukut Horeca Alihankkijat Alkutuotanto Panosteollisuus Kuva 3 Ruokahuollon innovaatiot perustuvat koko arvoketjun systeemiseen toimintaan. Liiketoiminnallinen visio Ruokahuollon uudet innovaatiot perustuvat koko arvoketjun systeemiseen toimintaan, joka luo osaamispohjaista, kestävää ja kansainvälisesti menestyvää liiketoimintaa. On käytössä kysyntää ennakoivia ja arvoketjun materiaalivirtoja optimoivia ohjausratkaisuja, jotka lisäävät ruokaturvaa sekä ja hyödyntävät väheneviä sivuvirtoja. Pilotointien avulla on kehitetty uusia kysyntälähtöisiä, tosielämän ympäristössä testattuja vientikonsepteja. KUUMA-seutu muodostaa elinvoimaisen älykkään ruokaketjun ekosysteemin, jossa on syntynyt ohjelman aikana runsaasti uusia yrityksiä, uusia työpaikkoja ja joka kerää myös sijoituksia Suomeen. 14

Pk-yritysten yhteistarjoomia kehittämällä ja julkisten hankintojen yhteyteen järjestetyn esikaupallisen vaiheen avulla (vrt. painopiste 1) pk-yritykset onnistuvat luomaan osaamiseensa perustuvaa, merkittävällä tavalla uudistunutta liiketoimintaa. Tavoitteet ja toimenpiteet INKA-ohjelmassa Luodaan kehitysympäristöjä, joissa luodaan ja testataan erilaisia kasvihuonekaasupäästöjä vähentäviä toimia ja elintarvikeketjun toimivuutta lisääviä teknologioita. Kehitysympäristöt voivat olla aluerakentamiskohteita, olemassa olevia asuin- ja työpaikka-alueita, rakennuksia sekä julkisen ja yksityisen palvelutuotannon kohteita. Kehitysympäristöissä tilaajat ottavat käyttöön uusia ruokaratkaisuja ja sitä kautta luovat mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle. Edistetään erilaisten olemassa olevien tai uusien toimintamallien ja kannusteiden kokeilua ja käyttöönottoa: esimerkiksi elintarvikealan pk-yritykset ja tuottajat tekevät yhteistarjoomia vastatakseen julkiseen tarpeeseen sekä isojen veturiyritysten hankintoihin, lähiruuan hankintaosaaminen on lisääntynyt seudun kunnissa. Rakennetaan kehitysympäristöistä sellaisia, että ne tuottavat monistettavaa liiketoimintaa ja toimivat liiketaloudellisin perustein ja ovat kansainvälisesti kiinnostavia. Elinvoimaisen, älykkään ruokaketjun kehitysympäristöjen myötä syntyy uusia yrityksiä ja uusia työpaikkoja. Painopistealueen kehittämistavoitteiden saavuttamiseksi tehdään seuraavat toimenpiteet: 1. Valitaan kehitysympäristöt. 2. Pk-yritykset haastetaan arvioimaan ja kehittämään nykyistä liiketoimintaansa kokeneiden ja toimialan tuntevien yrityskehittäjien kanssa siten, että syntyy uusia tuotteita, palveluja, kaupallistamista sekä vientiä. 3. Kehitetään ja testataan systeemisiä ratkaisuja (esimerkiksi jätteetön ruokahuolto, ennakoiva elintarvikeketju) kehitysympäristöissä. Tilaajat ja toteuttajat kehittävät, testaavat ja ottavat käyttöön resurssitehokkaita ratkaisuja ja siten edistävät uuden liiketoiminnan syntymistä ja olemassa olevien yritysten kasvua. Esimerkkejä tällaisista ratkaisuista ovat muun muassa tarvetta vastaavat hankinnat veturiyrityksissä ja kunnissa, ruuan raaka-aineet, terveellisen ruuan turvallinen tuotanto ja jalostus, ruokailuratkaisut, pk-yritysten ja tuottajien yhteistarjoomat ja -kuljetukset, jätteen hyötykäyttö. 4. Konseptoidaan ja testataan kysyntälähtöisiä ratkaisuja nopeasti kehitysalustoissa ja living labeissa. 15

5. Luodaan kehitysalustoilla kerättyjen kokemusten perusteella uutta liiketoimintaa. Kehitysalustojen tulee toimia liiketoiminnallisin periaattein, johon liittyvät selkeä liiketoimintamalli ja omistajuus. 6. Rakennetaan edelläkävijämarkkinoita Esimerkiksi: Luodaan sopimusmalli, jolla kuntia kannustetaan ruokahuollon, uusien ratkaisujen kehittämiseen ja jätteen synnyn ehkäisemiseen (mm. Kuntaliiton kehittämä Ilmastokumppanuusmalli, jossa valtio tukee taloudellisesti paikallisia säästöjä koskevia toimenpiteitä ostamalla kunnilta toimenpiteiden vaikutuksesta syntyneet päästövähennykset.) Kunta tilaa uusia ratkaisuja, esimerkiksi waste to energy -tarkoitukseen. Elintarvikehankintojen suunnittelun, hankinnan ja toimituksen sovellus (kauppa ja kuluttajat) 7. Rakennetaan sellainen ruokaketjun ekosysteemi, joka johtaa uusien kysyntälähtöisten ratkaisujen, tuotteiden ja palveluiden kehitystä ja kaupallistamista sekä vientiä, eli luodaan elinkeinoelämän ja julkisen sektorin yhteistyöverkostoja. Kehitetään ekosysteemin viestintää, neuvontaa ja koulutusta. Osaamisperusta Elintarvikeketjuun kuuluvat alkutuotanto toimittajineen, elintarviketeollisuus alihankkijoineen, logistiikka-ala, tukut, kauppa, HoReCa ja kuluttajat. Tärkeimmät yritykset ja muu osaaminen, ruokaketjun lisäksi, tulevat seuraavilta aloilta: open data teknologiat, mobiilit kuluttajakohtaiset informaatiopalvelut, energia- ja jätehuoltoteknologiat, materiaaliteknologiat, mittaus- ja anturiteknologia, älykkäät pakkaukset, ICT ja logistiikka, tuoteturvallisuus, ravitsemuksen laatu, hygienia, kestävä alkutuotanto, vastuullinen ruokaketju, hyvinvoiva kuluttaja, kuluttajakäyttäytyminen. Avainasemassa olevat muut tahot ovat: Helsinki Business and Science Park, HSY, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, MTT, VTT, ETL, PTR, JLY, valtion hallinnonalat STM, YM, TEM-konserni, UM, OKM, MMM, kunnat, kehityskeskukset, ammattikorkeakoulut ja toisen asteen oppilaitokset (esimerkiksi Laurea, Keuda ja Hyria). Toimenpiteissä hyödynnetään esimerkiksi Helsinki Business and Science Parkin kaupallistamis- ja yrityskehityspalveluita sekä kumppaniverkoston tuomaa tieteellistä osaamispohjaa uusille yrityksille. 16

Liitteet 1. Kuvaus PUUKKO-ohjelmasta 2. Teknologiateollisuus ry:n tuen ilmoitus PUUKKO-ohjelmalle 3. FIMECC Oy:n tuen ilmoitus PUUKKO-ohjelmalle 4. Kone Oyj:n tuen ilmoitus PUUKKO-ohjelmalle Yhteyshenkilö hakemuksen käsittelyyn liittyvissä asioissa: Johanna Viita Yhteistyöjohtaja, KUUMA-seutu puhelin: 040-7530 630 sähköposti: johanna.viita@kuuma.fi osoite: Kauppakaari 1-3 C, 04200 Kerava Allekirjoitus KUUMA-seudun kuntien puolesta esitän tässä aiehakemuksessa kuvattuja kokonaisuuksia toteutettavaksi työ- ja elinkeinoministeriön Innovatiiviset kaupungit-ohjelmassa 2014 2020. Keravalla 28.2.2013 Petri Härkönen KUUMA-komission puheenjohtaja Kaupunginjohtaja, Keravan kaupunki 17