Kuntoutusasiain neuvottelukunta PÖYTÄKIRJA 7/2013 1(5) 4.9.2013 NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika Keskiviikko 4.9.2013 klo 13.00-16.00 Paikka Osallistujat Kansaneläkelaitos, iso neuvotteluhuone, 6.krs. Nordenskiöldinkatu 12, Helsinki Jäsen (x)sillanaukee Päivi, pj. (x)kairisalo Anja, varapj. (-)Mukala Kristiina (-)Virnes Elisa (x)tötterman Patrik (-)Kärkkäinen Jukka (x)huusko Tiina (-)Ropponen Tapio (-)Korpiluoma Riitta (x)lankia Eero (x)mikkola Juha (x)notkola Veijo (x)vogt Ellen (-)Mahlamäki Pirkko (-)Sorvari Eija (x)schugk Jan (-)Hellstén Harri (x)työläjärvi Riitta (-)Alen Markku (x)heikkilä Pertti Varajäsen ( )Voipio-Pulkki Liisa-Maria ( )Pelkonen Lauri (x)nyfors Hanna, siht. (-)Koivumäki Kari ( )Korhonen Tiina (x)töytäri Outi ( )Toivanen Mikko (-)Palmroos Ulla (-)Pellinen Mikko ( )Pelkonen Janne ( )Kauma Jussi (x)aaltonen Marjukka ( )Nemlander Anu (x)sariola Jukka (-)Lapinleimu Pekka ( )Leppänen Katja (-)Vanhanen Rauno ( )Haring Kari (x)rantala Maire ( )Byring Roger (-)Juvonen-Posti Pirjo, siht. (x)tiainen Milja, siht. (x)palola Elina, siht. 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti neuvottelukunnan tervetulleeksi Kelaan. 2. Kokouksen läsnäolijat ja työjärjestys Todettiin läsnäolijat ja hyväksyttiin asialista kokouksen työjärjestykseksi. 3. Edellisen kokouksen (18.6.2013) pöytäkirjan hyväksyminen Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja. 4. Sosiaalinen kuntoutus uudessa sosiaalihuoltolaissa Meritullinkatu 8, Helsinki PL 33, 00023 VALTIONEUVOSTO www.stm.fi Kuultiin Helsingin kaupungin johtava sosiaalityöntekijä Eija Huovilan alustus ja näkemyksiä käytännön sosiaalityön arjesta nuorten palveluista Helsingin Pohjoiselta Puhelin (09) 16001 Telekopio (09) 160 74126 e-mail: kirjaamo.stm@stm.fi etunimi.sukunimi@stm.fi
2(5) alueelta, jossa on noin 2 500 alle 25-vuotiasta nuorta. Työtiimissä työskentelee 11 sosiaalityöntekijää. Huovila tarkasteli sosiaalisen kuntoutuksen kysymyksiä kolmen käytännön esimerkin avulla. Leimallista sosiaalisessa kuntoutuksessa on pirstaleisuus ja vaikeus päästä palveluihin, jotka ovat toimenpidekohtaisia - punainen lanka, joka veisi nuorta määrätietoisesti eteenpäin, on kadoksissa. Kuntoutujalta edellytetään oma-aloitteisuutta ja kyvykkyyttä, jolloin kuntoutuksen alkupolun löytäminen puuttuu. Nuoret tulisi huomioida erityiskuntoutuksen asiakkaina. Tyypillistä on, etteivät nuoret ole löytäneet työuraa, eikä aikuisten kanssa toimimisen tapa sovellu nuorille. Tapausesimerkkien valossa Huovila toi esille nuorten vaikeuksia: on mielenterveysongelmia, tarve psykiatrisiin palveluihin ja lääkitykseen sekä laaja-alaisia oppimisvaikeuksia. Nuoret ovat usein asunnottomia. Voi kestää pitkään, ennen kuin he ohjautuvat sosiaalityöntekijän asiakkaiksi, usein sattumanvaraisesti. Heiltä voi jäädä saamatta etuuksia ja mahdollisuuksia työllistyä, koska he eivät osaa hakeutua palveluihin. Työkykyselvitysten kautta asioita saadaan usein ratkaistua, mutta monesti välitilassa voi kulua jopa viisikin vuotta nuoren elämästä. Tärkeä lähestymistapa perussosiaalityössä on edetä nuorten kokemuspohjalta, siitä mikä heille on tärkeää, jotta pystytään auttamaan nuoria eteenpäin. Nuoret eivät tiedä, miten yhteiskunta toimii ja mistä saa apua, ja nuoren kehitykseen kuuluu usein vastarinta. Kuntoutuksessa tarvitaan prosessin omistaja, joka turvaa jatkuvuuden, eli henkilö, joka vie kuntoutusprosessia yksittäisen asiakkaan asioissa määrätietoisesti eteenpäin, ettei asiakas jää välitiloihin. Nuoret kaipaavat tietoa, henkilökohtaista ohjausta ja neuvontapalveluja, koska heillä ei ole kotona tai omassa elämänpiirissä aikuisia, jotka pystyisivät auttamaan heitä. Tarvitaan selkeitä kuntoutuspolkuja, nykyisin kuntoutuspaikan saaminen on usein epävarmaa ja vaikeaa. Kuntoutuksen jatkuminen on turvattava. Nuoren kanssa keskustellaan lääkärillä käynnistä, päihde- ja psykiatristen palvelujen tarpeesta sekä asumiseen liittyvistä kysymyksistä. Tämä edellyttäisi kuitenkin kokonaisuuden hallintaa. Tarjolla tulisi olla palvelutarjotin erilaisine vaihtoehtoineen, jotta jokaiselle löytyisivät yksilöllisesti sopivat palvelut. Keskeistä kuntoutujalle on asumisen järjestäminen, avun oikea-aikaisuus, moniammatillisuus ja tarkoituksenmukainen verkostotyöskentely. Ongelmana voi olla, että verkostoon ei saada mukaan toimijoita tai että verkosto on liian suuri. Auttaminen ei voi olla pelkästään sosiaalista kuntoutusta. Sen tulee olla aktiivista toimintaa, jossa kuntoutujan oma ääni ja toimijuus ovat keskeisiä, ja toiminta rakentuu niiden ympärille. Hallitusneuvos Lotta Hämeen-Anttila, STM, toi puheenvuorossaan esille sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän ehdotukset uuden sosiaalihuoltolain sosiaalisen kuntoutuksen pykäliksi. Työ jatkuu työryhmän loppuraportin lausuntoyhteenvedon lausumien pohjalta jatkovalmistelussa. Esitys uudeksi sosiaalihuoltolaiksi tulee lausunnoille keväällä 2014. Tavoitteena on viedä hallituksen esitys budjettilakina eduskuntaan syksyllä 2014.
3(5) Saaduissa lausunnoissa tuotiin esiin, että tavoitteet ovat perimmältään hyviä, kuten sen määrittely, mitä tarpeita varten palveluita tarvitaan. On tärkeää, että sosiaalisen kuntoutuksen käsite saadaan lakiin, mutta rakenne tulisi saada konkreettisemmaksi ja käytännönläheisemmäksi. Käydyssä keskustelussa todettiin, että jos henkilö putoaa erityislainsäädännön ulkopuolelle, säädöksistä puuttuu mekanismi, jolla häntä tuetaan. Tämä on inhimillisesti kestämätöntä ja synnyttää myös kustannuksia. Olisi ratkaistava, mikä on se taho, joka vastaa prosessista ja jonka hallinnassa prosessi on, ja miten prosessin eteneminen turvataan. Esitystä uudeksi sosiaalihuoltolaiksi valmistellaan syksyn aikana ja KUNK voi osallistua valmisteluun ennen esityksen lopullista muotoa. Lotta Hämeen-Anttila pyydetään uudestaan KUNKin kokoukseen. Keskustelussa tuotiin esiin, että tapausesimerkeistä on opittava, mikä prosesseissa epäonnistui - olisi löydettävä sensori, joka tunnistaa kuntoutustarpeen mahdollisimman varhain. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti tulisi tarttua nuorten koulupudokkaiden peruskoulun jälkeiseen tilanteeseen työelämään pääsyn varmistamiseksi. Keskeistä on, miten tunnistetaan näiden syrjäytymisvaarassa olevien nuorten palvelujen tarve ja huolehditaan heistä arjen sosiaalisen kuntoutuksen keinoin. Tilanne on nyt fragmentoitunut kunnan palvelujen sisällä. Tärkeää on se, mitä tapahtuu, kun nuori on vielä peruskoulussa eli ennen 9. luokan päättymistä. Yleensä ongelmat ovat jo silloin näkyvissä, ja palvelujen tarpeen tunnistaminen ja niiden saannin varmistaminen riittävän ajoissa on olennaista. Kyse ei usein ole resurssiongelmasta, vaan siitä, miten järjestelmä ja koordinaatio toimivat. Palveluja on saatavilla, mutta viiveet ja palvelujen väliin putoaminen ovat ongelmana. Todettiin sosiaalityön ja sosiaalisen kuntoutuksen käsitemäärittelyn tarve. Sosiaalinen kuntoutus on yläkäsitteenä laaja, sisältäen päihdehuollon, mielenterveyspalvelut, asumispalvelut - siihen kuuluu myös sosiaalityö. Miten sosiaalinen kuntoutus eroaa perussosiaalityöstä? On tärkeää todeta, että sosiaalityö on konkreettista ja viimesijaista, sosiaalityössä ei valikoida asiakkaita, se on yksilön konkreettista auttamista, henkistä tuen antamista, nuorten osalta myös sosialisaatiota. Sosiaalityön tarkoituksena on, että yhteisöllisyys vahvistuu. Nämä ovat myös sosiaalisen kuntoutuksen päämääriä. Sosiaalinen kuntoutus voi toteutua monilla areenoilla. Yksi auttaja ei kuitenkaan riitä, tarvitaan monitoimijuutta. Nuorille tarvittaisiin kokonaisvaltainen, integroitu palvelumalli, jossa kiinnitetään erityistä huomiota nivelvaiheisiin. Järjestelmiä ja palveluja on useita, ja kuntien, TE-hallinnon ja Kelan järjestelmien on toimittava yhteen. Lainsäädäntöä on jo olemassa, ja viranomaistahojen odotetaan toimivan keskenään yhteistyössä. On etsittävä ratkaisuja siihen, ettei asiakkaan tarvitse kiertää luukulta luukulle, vaan viranomaiset toimivat keskenään yhteistyössä, ohjaavat asiakasta ja hoitavat hänen asiansa. Järjestämistä ja rahoitusta koskevat kysymykset ovat nyt ajankohtaisia - voidaan tarkastella, miten raha liikkuu ja motivoi kokonaisuuden hallintaan, ja löytää tähän askelmerkkejä.
4(5) 5. Monialaisen kuntoutuksen selvityksen valmistelutilanne Ylitarkastaja Hanna Nyfors, STM, kuvasi esityksessään (liite 1) hallitusohjelman monialaisen kuntoutuksen selvityksen valmistelutilanteen. Toimeksiantosopimus on tehty kuntoutuksen käsiteanalyysistä prof. Aila Järvikosken kanssa. Järvikoski tuo esityksensä KUNKin lokakuun kokoukseen. Valmisteilla on THL:n kanssa toimeksiantosopimus selvitystyön työsuunnitelman laatimista varten. Jatkossa KUNKin kokouksissa käsitellään näiden toimeksiantosopimusten etenemistä, mahdollisia uusia toimeksiantoon perustuvia selvitystehtäviä sekä selvitystyössä esille otettavia kuntoutuksen prosesseja ja rahoitukseen ja lainsäädännön uudistukseen tähtääviä ehdotuksia. 6. Kuntoutukseen ohjautuminen - luonnos työryhmän ehdotuksiksi työhön paluuta ja työllistymistä tukevan kuntoutuksen kehittämiseksi (liite 2) Toimitusjohtaja Veijo Notkola, Kuntoutussäätiö, esitteli Sata-komitean työhön vuonna 2009 pohjautuvia kuntoutukseen ohjautumisen parantamiseen tähtääviä ehdotuksia, joita on KUNKin alatyöryhmässä valmisteltu. Työryhmä jatkaa syksyn aikana, nyt ehdotuksia on paljon ja niitä tulee vielä terävöittää ja konkretisoida. Käytiin keskustelu erityisesti TE-hallintoa koskevista ehdotuksista ja ammatilliseen kuntoutukseen pääsystä. Ehdotuksia on tarpeen vielä täsmentää. KUNKissa voitaisiin em. uusien ehdotusten pohjalta tehdä strategisia valintoja ja ottaa näitä huomioon jatkossa selvitystyössä, jotta saataisiin kuntoutuksesta koko kuva päätöksenteon tueksi. 7. Sote-järjestämislaki ja sitä seuraavat lainsäädäntöhankkeet Hallitusneuvos Anne Koskela, STM, esitteli sote-uudistuksen tavoitteita, nykyisen työn organisoitumista sekä järjestämislain etenemistä (liite 3). Työ perustuu Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjauksiin, jota sote-valmisteluryhmä (pj. osastopäällikkö Kirsi Varhila) työssään jatkaa ja josta annettiin kesällä väliraportti. Väliraportti on parhaillaan lausunnoilla kunnissa. Em. linjauksia ja taustatekstejä kirjoitetaan parhaillaan järjestämislakiluonnokseen. Todettiin, ettei perustason palveluja ole vielä täsmällisesti määritelty luonnokseen, lähinnä niitä, joita on nyt perusterveydenhuollossa terveyskeskuksessa, ja joita jatkovalmistelussa työn kuluessa täsmennetään. Avoinna on vielä, tarvitaanko erillinen toimeenpanolaki. Keskustelussa todettiin, että eteenpäin päästään, kun tiedetään rahoituspohja ja kuntien lausunnot, jotka saadaan lokakuussa. Palvelurakenneuudistusta tarvitaan ja tärkeää on myös ottaa huomioon sote-alueiden tarkastelu yhdessä Kelan vakuutuspiirien kanssa. Vaativa moniammatillinen kuntoutus edellyttää, ettei kuntoutussuunnitelman tekemistä sijoiteta liian pieniin yksiköihin, vaan vähintään sote-alueille, vaikeimmat vammat voisivat tulla erva-alueen vastuulle. Kelan vakuutuspiirit olisi yhteen sovitettava sote-alueiden kanssa, koska rakenteiden täytyy palvella toimintaa.
5(5) Lisäksi todettiin, että vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhdistyessä ei jatkossa ole enää kehitysvammaisten erityishuoltoa. Lainsäädännössä tulee ottaa huomioon kansallinen ohjelma harvinaisista sairauksista, jossa on erityistoimenpiteitten tarjontaa sekä erityisen kalliita sosiaalipalveluita. TYP-lainsäädännön hallituksen esityksen valmistelu on vireillä TEM:issä. 8. Muut asiat KUNKin seminaari ke 13.11.2013 klo 12.00-16.00 paikkana Etelä-Suomen Avin auditorio Pasilassa. Sihteeristö viimeistelee ohjelmaa, joka lähetetään mahdollisimman pian avien kautta kuntoutuksen asiakasyhteistyötoimikunnille. 9. Seuraava kokous Tiistaina 22.10.2013 klo 13.00-16.00 STM:n Meritullissa. asiana mm. Kuntoutuksen käsite - monialaisen kuntoutuksen selvityksessä 10. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 16.00.