Työterveyslaitos, Haartmaninkatu 1 D, Helsinki, luokka Topelius

Transkriptio

1 Kuntoutusasiain neuvottelukunta PÖYTÄKIRJA 5/2013 1(5) NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika Keskiviikko klo Paikka Osallistujat Työterveyslaitos, Haartmaninkatu 1 D, Helsinki, luokka Topelius Jäsen Varajäsen (x )Sillanaukee Päivi, pj. ( )Voipio-Pulkki Liisa- Maria (x )Kairisalo Anja, varapj. (x )Mukala Kristiina ( )Pelkonen Lauri (x )Nyfors Hanna, siht. ( )Virnes Elisa ( )Koivumäki Kari (x )Tötterman Patrik ( )Korhonen Tiina ( )Kärkkäinen Jukka ( )Karjalainen Vappu (x )Huusko Tiina ( )Toivanen Mikko (x )Ropponen Tapio ( )Palmroos Ulla ( )Korpiluoma Riitta ( )Pellinen Mikko (x )Lankia Eero ( )Pelkonen Janne (x )Mikkola Juha ( )Kauma Jussi (x )Notkola Veijo (x )Aaltonen Marjukka (x )Vogt Ellen ( )Nemlander Anu ( )Mahlamäki Pirkko (x )Sariola Jukka (x )Sorvari Eija ( )Lapinleimu Pekka ( )Schugk Jan (ilmoitettu este) ( )Leppänen Katja ( )Hellstén Harri ( )Vanhanen Rauno (x )Työläjärvi Riitta ( )Alen Markku ( )Heikkilä Pertti (ilmoitettu este) ( )Haring Kari (x )Rantala Maire ( )Byring Roger (x )Juvonen-Posti Pirjo, siht. (x )Tiainen Milja, siht. ( )Turpeinen Aune, siht. 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen Kokouksen läsnäolijat ja työjärjestys Hyväksyttiin kokouskutsun mukainen työjärjestys. (Liite 1: KUNK_kokouskutsu_5) Nimettiin sihteeri Virpi Korhosen tilalle sihteeriksi tarkastaja Milja Tiainen STM:n vakuutusosastolta. 3. Edellisen kokouksen ( ) pöytäkirjan hyväksyminen Hyväksyttiin muutoksitta. Liite 2: Kokousmuistio_4_2013 Liite 3: HN_KYSELYN YHTEENVETO_ Liite 4: KUNK ryhmätöiden tulokset _ (ei julkinen) Meritullinkatu 8, Helsinki PL 33, VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) Telekopio (09) kirjaamo.stm@stm.fi etunimi.sukunimi@stm.fi

2 2(5) 4. Työterveyslaitoksen tutkimustoiminta työurien pidentämiseksi Tutkimustoiminnasta alustivat teemajohtaja Päivi Husman, Työura -teemasta (Liite 5_Husma_tyourateema_2013) ja teemajohtaja Kari-Pekka Martimo, Vaikuttava työterveyshuolto - teemasta (Liite 6_KUNK KPMartimo ), joka myös esitteli Työkyvyn tuki -teeman (Liite 7 KUNK_ Viikari-Juntura). Ennen alustuksia puheenjohtaja esitteli lyhyesti muutokset, joita kehyspäätöksiin ja tutkimuslaitosuudistuksiin (TULA) liittyen on tulossa sosiaali- ja terveydenhuollon sektoritutkimukseen ja STM:n toimialueen tutkimuslaitosten rahoitukseen (ml. Kelan tutkimusosasto). Uudistukset toteutettaisiin jo vuoden 2015 alusta. Akatemian yhteyteen oltaisiin perustamassa erillinen, itsenäinen toimielin, joka päättää jatkossa rahoituksesta kilpailutettaviin kohteisiin. Hallitus päättäisi, minkälaisille osa-alueille pitkällä tähtäimellä rahoitusta suunnattaisiin. Lisäksi Valtioneuvoston kanslialla olisi käytettävissään nopeaa päätöksentekoa tukevaan tutkimukseen jonkin verran rahoitusta. Tällä hetkellä näyttää siltä, että arviolta milj. euron tutkimusrahoituksen vähentämistavoitteesta TULA -uudistuksessa suuri osa olisi tulossa STM:n tutkimustoiminnan osa-alueelle. Resurssien vähennystarve tällä hetkellä on yhteensä 50 milj. euroa STM:n tutkimussektorille. Summa koostuu kehysriihen 30 milj. eurosta ja TULA-uudistuksen siirtomäärärahasta, jonka suuruus on n milj. euroa ja joka koskee TTL:sta, THL:ää ja STUK:a. Tämä tarkoittaa n työntekijän irtisanomista. Puheenjohtaja totesi, ettei tämän suuruisia leikkauksia voida tehdä ilman, että laitosten tehtäviä samalla vähennetään tai lakkautetaan, ts. muutetaan ao. lakeja. Keskustelussa nousi esille, ettei STM:n toimialueen tutkimustyön merkitystä tunneta tai tunnisteta riittävästi valtioneuvoston sisällä ja yhteiskunnassa laajemminkaan. STM:n toimialueen tutkimustoiminta linkittyy usean ministeriön toimialaan. Puheenjohtaja korosti myös, että samalla kun leikataan tutkimuksesta, leikataan päätöksenteon tukena nyt olevasta asiantuntijaresurssista, ja kilpailu tutkimusrahoituksesta vaikeutuu myös pidemmällä aikavälillä, kun asiantuntijaresurssi jää kapeammaksi. Keskustelussa todettiin, että kokouksessa esiin nostetut tutkimusteemat heijastavat hyvin Työterveyslaitoksen laajaa työtä työurien pidentämiseksi ja että rahoitusuhkat STM:n hallinnonalojen tutkimuslaitoksiin uhkaavat koko TTL:n olemassaoloa. Näkökulmana tuotiin esille, että pitäisi olla mahdollisuus kehysriihessä tehtyä päätöstä tarkastella ja uudelleen harkita. Tietoa tarvitaan sekä terveyden ja hyvinvoinnin että kestävyysvajeen takia. Puheenjohtaja kertoi, että ministeriössä valmistellaan tutkimuslaitosrahoituksen leikkausten vaikutuskartoitusta seuraavien viikkojen aikana. Samalla on menossa konsernin uuden toimintamallin kehittäminen, jonka avulla pyritään haitan minimointiin resurssileikkauksista huolimatta. STM:n toimialueen sisällä on edelleen parannettavaa keskinäisessä yhteistyössä, mutta puheenjohtaja korosti, että yhteistyötä kehittämällä ja toimintatapoja tehostamalla ei voida saavuttaa tavoiteltuja säästöjä. Keskustelussa tuotiin esille, että vastaavaa tutkimustoimintaa, tämän alueen soveltavaa tutkimusta yliopistoilla ei ole. Keskustelussa nähtiin suurena riskinä, että kansalliseen työhön ja työelämään liittyvä tutkimustoiminta heikentyy merkittävästi. Puheenjohtaja kertoi, että säästöjen valmisteluaikataulu tähtää siihen, että syksyllä 2013 hallitus ja eduskunta päättävät, mitkä tehtävät lakkautuvat, ja keväällä 2014 irtisanomiset alkavat tutkimuslaitoksissa. Tutkimusteemojen jälkeen käydyssä keskustelussa todettiin, että esityksissä tuotiin hyvin esille se, miten vaikutukset saadaan aikaan, kun tarkastellaan työurien jatkamista kokonaisuuksien kautta ja

3 3(5) miten eri osat siihen vaikuttavat. Kokonaisuuksia hahmottava tarkastelutapa on enemmän jokaista toimijaa motivoivaa kuin toimenpide- tai sektorikohtainen tarkastelu. Puheenjohtaja kannusti työstämään edelleen tuotettua tutkimustietoa päätöksenteon pohjaksi ja miten KUNK nähdään keskeisenä foorumina ja vaikuttajana jatkossa tuotosten käytäntöön viemisessä. Erikseen nostettiin keskusteluun kysymykset osatyökyvyttömyyseläkkeen vaikuttavuudesta työurien jatkumiseen; työterveyshuollon ja kuntoutuksen palveluntuottajien yhteistyöstä käytännössä, ja laajemmin monialaisen kuntoutuksen kohtaamattomuudesta käytännössä (lääketieteellinen hoito, lääkinnällinen kuntoutus ja työhön paluuseen liittyvä kuntoutus eivät tue toisiaan); sairauslomiin liittyvistä asenteista ja uskomuksista työpaikoilla ja laajemmin siitä, että jollei työpaikoilla luoda pohjaa työssä pysymisen tai työhön paluun ratkaisuille, muut toimijat ovat helposti hampaattomia; pk-yritysten työntekijöiden huonommasta asemasta työterveys- ja kuntoutuspalveluissa; sijoita ja valmenna -toimintamallin tuloksellisuudesta Suomessa. Kuntoutuspalvelut olivat yleisesti ottaen esillä mm. työterveyshuollon asema -kuviossa, ja ammatillinen kuntoutus on siinä kolmiossa nosteessa. Todettiin, että työkykyyn vaikuttamista tapahtuu muutenkin kuin pelkästään yksilöllisiin ominaisuuksiin kohdistuvin toimenpitein. Kehittämistä ei tapahdu kuitenkaan ilman työnantajaa. Työura -teema on keskeinen, ja siihen vaikutetaan yhteiskuntapolitiikan ja työelämän osana tutkimuksen ja kehittämisen avulla, jotta ihmiset saadaan pysymään työelämässä. Neuvottelukunta on selkeä linkki kuntoutuksen mahdollisuuksista vaikuttaa, esim. primääri prevention edistämisessä. 5. Työvoima- ja elinkeinopolitiikan lainsäädännön ja rakenteen uudistaminen Ylitarkastaja Patrik Tötterman TEM:stä esitteli uutta lakia julkisista työvoima- ja elinkeinopalveluista sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan rakennemuutoksesta (Liite 8). Keskustelussa nousi esille, että työ- ja elinkeinohallinnossa säädös- ja rakennemuutoksen implementaatiohaasteena ovat entiset asenteet ja käytännöt. Muutoksen mahdollisia kielteisiä seurauksia voi olla mm. se, että jotkut työnhakijat jäävät vaille tarvitsemiaan palveluja (esim. oppimisvaikeudet), ja mitä uusia yhteistyökäytäntöjä tai työnjakoa on kuntarakenneuudistuksessa ja kehysriihipäätösten seurauksena tulossa. Keskustelussa todettiin myös, ettei työvoimapalveluiden tasapäistäminen eli samat työvoimapalvelut kaikille välttämättä lisää yhdenvertaisuutta, ja tämä näkyy vaihteluna toimeenpanossa. Parhaillaan on käynnissä laaja kuntakokeilu sekä TEM:n asettama työvoiman palvelukeskusten (TYP) lakisääteistämistä ja toimintamallin laajentamista valmisteleva työryhmä. Huolta on aiheuttanut kehyspäätöksen kirjaus, jossa mainitaan kuntien roolin ja tehtävien sekä vastuun vahvistaminen pitkäaikaistyöttömien ja työvoimapalvelujen suhteen (riittävätkö kuntien rahkeet ja toiminnan tavoitteena on työllistyminen!). Nostettiin esiin kysymyksiä siitä, miten TEM ja ELY kouluttavat TE-toimistojen henkilöstöä ja turvaavat työvoimapalvelut heikossa työmarkkina-asemassa oleville työnhakijoille, koska nyt meneillään olevassa uudistusvaiheessa TE-toimistot eivät ole pystyneet jatkamaan palveluja. Keskustelussa todettiin, että eri alueilla ELY-keskukset ja TE-toimistot ovat toteutustavoiltaan erilaisia, osa toimintojen eri painotuksista voi tosin johtua alueiden keskenään erilaisesta tilanteesta. Todettiin myös, että ELY:t poikkeavat toisistaan siinä, miten henkilöstöresursseja on allokoitu eri palveluille, ja kaikilta osin tässä ei ole onnistuttu riittävän hyvin. Laista on poistettu ammatillisen kuntoutuksen käsite, vaikka huomioidaankin yksilölliset tarpeet. Keskustelussa nostettiin esille myös se, että Kelan kuntoutuslaissa todetaan, että Kela järjestää ammatillista kuntoutusta, jos ao. palvelua ei tarjota julkisena työvoimapalveluna. Kun julkisena työvoimapalveluna ei nyt uuden lain mukaan järjestetä kuntoutuspalvelu-nimisiä palveluja, tulee Kelan kuntoutuslakia ilmeisesti muuttaa, koska Kelan

4 4(5) kuntoutusta voidaan järjestää vasta sitten, kun työvoimahallinnon taholta kuntoutusta ei ole järjestetty. Jatkossa toivottiin vastaavissa tilanteissa lainsäädäntövalmisteluvaiheessa laajempaa yhteistyötä, ja puheenjohtajan mukaan yksi tällainen foorumi voisi olla STM - TEM tapaamiset ja kansliapäälliköiden yhteistyö lainvalmistelussa. TEM ja Kela ovat nyt valmistelemassa yhteistä etuusohjetta sekä TE-toimiston että Kelan virkailijoille ammatillisen kuntoutukseen ohjautumisesta ja työnjaosta. Keskustelussa arvioitiin myös, miten mahdollisesti meneillään oleva yhdenvertaisuuslain muutos ja uuteen lakiin edelleen sisältyvä työnantajavastuinen kohtuullisten työolosuhdemuutosten tekeminen tulisi vaikuttamaan vammaisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymisen muuttumiseen. Keskustelussa arvioitiin, että laki ei merkittävästi helpottaisi asiaa ja edelleen mukautukset toteutuvat paremmin niiden henkilöiden kohdalla, jotka ovat työsuhteessa. Lisäksi huolta aiheuttaa pelko kokonaisuuden häipymisestä ja henkilöstön riittävyydestä. 6. Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen varojen käyttöä koskeva suunnitelma Kuntoutuspäällikkö Tiina Huusko Kelasta esitteli suunnitelman, joka oli etukäteen lähetetty KUNK jäsenille ja varajäsenille sähköpostilla (Liite 9: Lausuntopyyntö). Esitys Liite 10: Harkinnanvarainen kuntoutus kolmivuotiskaudella _STM_24_4_2013. Harkinnanvarainen kuntoutus on merkittävä lisä Kelan tarjonnassa kuntoutujaa vuonna Suurin sairausryhmä, jolle kuntoutusta tarjotaan, on mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt. Kustannukset ovat nousseet vain 0,2 % kuntoutujaa kohden; kasvua on hillinnyt siirtyminen avomuotoisiin palveluihin. Alueellisissa palvelujen hankinnoissa siirrytään Erva-alueiden mukaiseen jakoon. Suurimmat haasteet ovat syrjäytyminen ja työelämän muutokset. Kelan tutkimustulokset hyödynnetään ja viedään aina Kelan palveluihin. Kuntoutuksen pääsyn ikärajoja tarkastellaan kriittisesti, esim. kuntayhteistyössä voidaan järjestään intensiivisiä AVH- ja omaishoitajien kursseja, joissa voidaan mennä yli ikärajojen. Geri- ja vaikeavammaisten monivuotiset kuntoutushankkeet päättyvät vuonna 2013, mielenkiintoinen nuorten syrjäytymiseen pureutuva OPI-hanke toteutetaan yhteistyössä ammattikoulujen ja OKM:n kanssa. Keskustelussa todettiin, että KUNK antaa lausuntonsa Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen suunnitelmasta ja arvioi, onko Kela painottanut määrärahojen jakoa oikein. Suunnitelma toimitetaan toukokuussa STM:n vakuutusosastolle, joka vie määrärahan valtion budjettiin. Kiinnostusta herätti Kelan tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja kurssien vaikuttavuustutkimus ja miten se palvelee määrärahan jakoa ja palveluja. Nuorten syrjäytymistä/köyhyys ja eriarvoisuus - kysymyksiä koskevien palvelujen ja terveyserojen kaventamisen vaikuttavuustutkimukseen esitettiin vahvempaa pitkän tähtäimen suunnittelua ja kiinnitettiin huomiota näihin palveluihin ohjautumiseen. Löytyykö hoitavaa tahoa heille, jotka eivät ole työsuhteessa, ja kuka kirjoittaa lausunnon ja tunnistaa kuntoutustarpeen? Kritiikkiä esitettiin yhteydestä hallitusohjelman painotusten mm. muutoksiin varautumiseen ja uusien palvelujen kehittämiseen ammatillisen kuntoutuksen kriteerien laajenemisen yhteydessä. Esille nousi myös ASLAK-kuntoutuksen resurssien vähentäminen, ja tärkeinä pidettiin työurien pidentämiseen tähtääviä toimia. Isona ongelmana koetaan, miten saada kuntien ja Kelan verkko toimimaan, liittyen työttömien terveystarkastuksiin. Kuntoutusta ei kannata ohjata valikoimattomaan ikäihmisten kuntoutukseen! Keskustelua Kelan tutkimustoiminnasta ja vaikuttavuustutkimuksesta jatketaan seuraavassa kokouksessa, joka sovittiin pidettäväksi Kelassa.

5 5(5) Lausuntoluonnos lähetetään vielä KUNKin jäsenille ja varajäsenille toukokuussa kommentteja ja korjauksia varten ennen vakuutusosastolle lähettämistä. 7. Monialaisen kuntoutuksen selvitys Valmistelun eteneminen esiteltiin erittäin lyhyesti, jatketaan kesäkuun kokouksessa. Kuntoutussäätiön Veijo Notkola on koonnut työryhmän, joka päivittää vuonna 2009 Sata-komitea ja kuntoutuksen kehittäminen työurien pidentämisen edellytysten parantamiseksi tehtyjä ehdotuksia (Liite 11: Sata jatko). Ryhmän seuraava kokous on Kelassa Pitäjänmäellä klo 8-. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita jatkotyöskentelyyn teemaryhmiin mukaan. Hanna Nyfors STM:stä esitteli, miten kuntoutus on nyt mukana Sote-uudistuksen jatkovalmistelussa. Lääkinnällisen kuntoutuksen edustajat voivat laittaa suoraan ajatuksiaan ja ratkaisuideoitaan Hanna Nyforsille STM:öön. Syksyllä päästäneen yksityiskohtaisempaan käsittelyyn kuntoutuksen osalta sote -järjestämislain valmistelun edetessä. Kuntoutus osatyökykyisten työllistymisen edistämisessä -teemaryhmä käynnistyy toukokuussa. Pirjo Juvonen-Posti ja Päivi Husman Työterveyslaitokselta ja Hanna Nyfors ovat valmistelleet oppimiskahvilatyöskentelyyn perustuvan työkokouksen klo 13-15, paikkana STM, jossa aiheena on: Monialainen kuntoutus osatyökykyisten työllistymisen edistämisessä (LIITE 12). 8. Muut asiat Tiedoksi: Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastusraportti Kuntoutus työurien pidentämiseksi tulossa lähiaikoina, STM on antanut lausuntonsa raportin sisällöstä. 9. Seuraavat kokoukset - tiistai klo keskiviikko klo Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo