(-)Sillanaukee Päivi, pj. (x)kairisalo Anja, varapj. (-)Mukala Kristiina. (x)tötterman Patrik

Transkriptio

1 Kuntoutusasiain neuvottelukunta PÖYTÄKIRJA 10/2014 1(5) NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika Tiistai klo Paikka Osallistujat Sosiaali- ja terveysministeriön kokoushuone Meritulli Meritullinkatu 8, Helsinki, 1. krs. Jäsen (-)Sillanaukee Päivi, pj. (x)kairisalo Anja, varapj. (-)Mukala Kristiina (-)Virnes Elisa (x)tötterman Patrik (-)Kärkkäinen Jukka (x)huusko Tiina (-)Ropponen Tapio (-)Korpiluoma Riitta (x)lankia Eero (x)mikkola Juha (x)notkola Veijo (-)Vogt Ellen (x)mahlamäki Pirkko (-)Sorvari Eija (x)schugk Jan (-)Hellstén Harri (x)työläjärvi Riitta (x)kallinen Mauri (-)Heikkilä Pertti Varajäsen (-)Voipio-Pulkki Liisa-Maria ( )Pelkonen Lauri (x)nyfors Hanna, siht. (-)Koivumäki Kari (x)liski-wallentowitz Hanna (x)töytäri Outi ( )Ahlgren Tuula (-)Palmroos Ulla (x)pellinen Mikko ( )Pelkonen Janne ( )Kauma Jussi (x)aaltonen Marjukka (-)Nemlander Anu ( )Sariola Jukka (x)lapinleimu Pekka ( )Wärn Riitta (-)Vanhanen Rauno ( )Haring Kari ( )Rantala Maire (-)Byring Roger (x)juvonen-posti Pirjo, siht. (x)tiainen Milja, siht. (-)Palola Elina, siht. (x)korjonen Tiina, opisk. 1. Kokouksen avaus Varapuheenjohtaja Anja Kairisalo avasi kokouksen ja toivotti jäsenet tervetulleeksi. 2. Kokouksen läsnäolijat ja työjärjestys Todettiin kokouksen läsnäolijat ja hyväksyttiin asialista kokouksen työjärjestykseksi. 3. Edellisen kokouksen ( ) pöytäkirjan hyväksyminen Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja. Meritullinkatu 8, Helsinki PL 33, VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) Telekopio (09) kirjaamo.stm@stm.fi etunimi.sukunimi@stm.fi

2 2(5) 4. Työvoiman palvelukeskus (TYP) -mallin lakiluonnos Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz työ- ja elinkeinoministeriöstä esitteli lakiluonnoksen moniammatillisesta yhteistyöstä työllistymisen edistämisessä (liite 1). Hallituksen esitys lähetetään lausunnoille pääsiäisen jälkeen ja annetaan eduskunnalle budjettilakina syysistuntokaudella. Tarkoituksena ei ole luoda itsenäistä virastoa, vaan yhteistoimintamallia, joka toimii yhden luukun periaatteella. Tavoitteena on tukea ja edistää pidempään työttömänä olleiden työllistymistä palveluilla tuomatta uusia tehtäviä nykyisille toimijoille (TE-toimisto, Kela ja kunnan sote-palvelut). TYPiin on kuitenkin mahdollista tuoda näitä palveluja täydentäviä palveluja (esim. kunta). Palvelukeskuksen tehtävänä on myös kehittää palveluja. Vuoteen 2014 asti Suomessa on ollut 39 TYP-toimistoa, tällä hetkellä toiminnassa on 38 ja niistä 37 toimii yhteisissä toimitiloissa. Hallituksen esitys on luonnosvaiheessa, mutta joitakin kysymyksiä on vielä avoinna. Jos asiakkuuskriteerit täyttyvät ja pitkäaikaistyöttömän asiakkaan palvelu järjestetään TYPissä, asiakkaalla ei ole mahdollisuutta valita asiointipaikkaansa. Palvelua tarjotaan pidempään työttömänä olleille, joilla on: moniammatillisen yhteispalvelun tarve ja jolle on maksettu vähintään 300 pv työmarkkinatukea tai joka on täyttänyt 25 v ja työttömyys (tosiasiallisesti työttömänä oleminen) jatkunut 12 kk tai joka on alle 25 v ja työttömyys jatkunut 6 kk. TYPin asiakkuuden syntyessä tavoitellaan palveluprosessissa kolmen kuukauden kartoitusjaksoa, jonka aikana laaditaan moniammatillinen työllistymissuunnitelma. TE-toimiston toiminta-alue tulee olemaan todennäköisesti myös TYPin toiminta-alue. Jokaisella toiminta-alueella tulee olla vähintään yksi yhteinen TYP-toimitila. Näin ollen tulisi olemaan vähintään 15 itsenäistä TYPiä, joiden määrä sovitaan paikallisesti. Vuoden 2015 aikana neuvotellaan TYPien toiminnan käynnistämisestä ja alueen TYPien määrästä TE-toimiston johdolla. Laki tulee voimaan , siirtymäaika on vuosi ja kaikki kunnat ovat mukana Nykyisissä TYPeissä on asiakkaita noin , mahdollisesti kriteerit täyttävien asiakkaiden määrä tulee kasvamaan. Tällä hetkellä ei ole saatu Kelan tiedostojen perusteella arviotietoja siitä, paljonko asiakkaita TYPeissä tulisi olemaan. Painotettiin asiakkaiden palvelujen oikea-aikaisuutta, koska 6 kk ja 12 kk työttömyysjaksot ovat pitkiä aikoja yhteispalvelun käynnistymiselle. Tätä ennen on kuitenkin TE-palvelujen asiakkuus, jolloin kahden viikon kuluessa työnhakijaksi ilmoittautumisen jälkeen tehdään asiakkaan haastattelu. Työttömyyden keston kriteeri voi myös täyttyä jo ensimmäisenä päivänä, kun henkilö on ilmoittautunut työnhakijaksi TE-toimistoon. Todettiin, että työttömyyden syytä haetaan herkästi terveydentilasta (esim. työttömien työkyvyttömyyseläkehakemukset) ja että TYP on hyvä tarkistuspiste, jossa toteutuu monialainen arviointi ja lähdetään tukemaan asiakasta työllistymisen ja kuntoutumisen lähtökohdista. Lisäksi todettiin, ettei sairaus tai vamma ole sinänsä syy yhteispalvelujen asiakkuuden syntymiselle, ja että yhteispalvelun kriteerejä tulee vielä valmistelussa täsmentää, esim. mistä yhteispalvelun tarpeen tunnistaa, onko tarve kolmen viranomaisen palveluiden yhteen sovittamiselle vai pelkälle konsultoinnille.

3 3(5) Yhteistyötä tehdään myös sairaalan kuntoutustutkimusyksiköiden kanssa ja palvelujen vaikuttavuus saavutetaan paikallisen yhteistyön kautta. Lisäksi kuntouttavaa työtoimintaa koskevaa lainsäädäntöä tullaan muuttamaan osana sosiaalipalvelulainsäädännön uudistusta. 5. Kuntoutuksen asiakasyhteistyölain muutostarpeet Ylitarkastaja Hanna Nyfors sosiaali- ja terveysministeriöstä esitteli asian (liite 2). Osana hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa ja kuntien tehtävien vähentämistä arvioidaan paikallisten kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien tarve Kuntoutuksen asiakasyhteistyölain velvoitteen poistamiseksi sekä paikallisten toimijoiden yhteistyön yhteensovittamiseksi TYP-lainsäädännön yhteistyövelvoitteen kanssa. Valmistelussa on tähdätty siihen, että lakimuutosesitys annettaisiin eduskunnalle yhtä aikaa TYP-lakia koskevan hallituksen esityksen kanssa. Aikataulu on kuitenkin liian kireä asiakasyhteistyölain muutosten valmistelussa. Keskustelussa todettiin, että kuntoutuksesta säädetyissä eri laeissa säädetään myös yhteistyöstä ja velvoitteesta ohjata asiakas muun kuntoutuksen piiriin. Mahdollisuuksia on myös SOTE-järjestämislain yhteydessä tarkastella alueella koordinoitavaa yhteistyötä. Pohdittiin myös, onko aika ajanut ohi tämän tyyppisten yhteistyörakenteiden paikallisen yhteistyön ja asiakkaiden asioiden käsittelymahdollisuuksien toteutumisessa. Todettiin, että osa ryhmistä toimii hyvin ja joustavasti asiakkaan asioiden ja kuntoutuksen yhteensovittamisessa ja kysyttiinkin, onko selvitetty, miksi näissä hyvin toimivissa ryhmissä toiminta sujuu. Osin nyt tehtyjen kyselyjen perusteella vastauksia löytyy yhteistoimintaan sitoutumisesta, topakasta sihteerityöstä ja sitoutuneesta lääkärin työstä. TYP-lain valmistelussa korostuu asiakkaan työllistyminen ja työkyky, ei toimintakyky ja sitä tukeva kuntoutus; pohdittiin, siirtyykö paikallinen yhteistyö liikaa tälle alueelle? Yhteistyön toimivuuden vaikutus on merkittävä. Kun yhteistyö toimii, Kelan näkemyksen mukaan on saatu paremmat kuntoutussuunnitelmat, lyhyemmät käsittelyajat ja vähemmän hylkääviä päätöksiä esim. Kelassa. Yhteistyö on kiinni ihmisistä ja se on ammattilaisten velvoite, sitä ei voi ulkoistaa toimielimille. Yhteistyötä on tehtävä osana asiakastyötä tarpeen mukaan. Kuntoutustutkimusyksiköt yliopistosairaalassa voisivat ottaa vahvemman koordinaatioroolin, mutta yltääkö toiminta sieltä asiakastasolle saakka? Terveydenhuollossa on myös esim. lasten ja nuorten asioita käsitteleviä moniammatillisia ryhmiä. Todettiin, että tarvitaan jatkossakin palveluiden koordinaatiota niille ryhmille, joilla ei ole työelämäkytköstä. Myös alueellisten yhteistyötoimikuntien toiminnan onnistuminen on henkilösidonnaista, vaikuttaa siltä, että terveydenhuolto osaa hyödyntää myös niiden toimintaa eniten, lääkinnällisen kuntoutuksen asiat tuntuvat olevan niissäkin muita enemmän esillä. KUNKin toiminta ja valtakunnallinen koordinaatio eivät ole toteutuneet lainsäädännössä tarkoitetulla tavalla. Pääsihteerin tehtävän ja jaostojen toiminnan lakkaaminen

4 4(5) ovat heikentäneet toimintaa. KUNK ei ole seurannut kuntoutuksen vaikuttavuutta: on esitelty hankkeita ja niiden tuloksia, ne ovat kuitenkin olleet yksittäisiä kurkistuksia kuntoutuksen kehittämiseen ja valtakunnalliseen ohjaukseen. Tarvitaan jatkossakin taho, jonka pitää tehdä kuntoutuspolitiikkaa ja kuntoutuksen valtakunnallista koordinaatiota. Vaikuttamiskanavana KUNK ei nykyisellään toimi. Lainsäädännön velvoitteisiin nähden KUNKin tehtävien tulisi olla sellaisia, joihin nykyisillä resursseilla voidaan vastata. Asiakokonaisuudesta keskustellaan vielä puheenjohtajan kanssa. 6. Kelan lausuntopyyntö koskien Kelan suunnitelmaa harkinnanvaraisen kuntoutuksen varojen käytöstä vuosina Kuntoutuspäällikkö Tiina Huusko Kelasta esitteli suunnitelman (liite 3). Haasteena ovat lapset ja nuoret, ikääntyneet sekä työelämän muutos. Kustannukset ovat Kelan vaikeavammaisten lääkinnällisessä kuntoutuksessa 6400 /hlö, ammatillisessa kuntoutuksessa 2000 /hlö ja Aslak-kuntoutuksessa 1700 /hlö. Kelan kuntoutuksen kustannukset ovat yhteensä n. 300 milj. /v, josta harkinnanvaraisen kuntoutuksen kuntoutuspalvelujen osuus on 80 milj. /v. Sairausryhmäkohtaisia palvelulinjoja on nykyisin 110 ( 700). Yksilöllisistä kuntoutusjaksoista on siirrytty moniammatilliseen yksilökuntoutukseen (2016 alk.). Tavoitellaan joustavampaa kursseille pääsyä ja kehitetään sektoreiden ylittävien palvelujen joustavampaa yhdistämistä. Aslak ja TYK uudistetaan täysin, kehittämishanke päättyy tänä vuonna. Myös harkinnanvarainen kuntoutus osallistuu kevään 2013 kehyspäätöksen säästötalkoisiin: 2,9 milj. /v vähenee kehittämishankkeista ja 1,5 milj. /v vähenee ammatillisen kuntoutuksen lakimuutoksen vuoksi (harkinnanvaraisen ammatillisen kuntoutuksen tarve vähenee), lisäksi indeksikorotusta ei tule kolmeen seuraavaan vuoteen. Keskustelussa todettiin, että julkiselle terveydenhuollolle kuuluvan alle 16-vuotiaiden lasten psykoterapian määrät ovat kasvaneet voimakkaasti. Usein opiskelija tai pitkäaikaistyötön ei voi Kelan kautta hakeutua kuntoutuspsykoterapiaan, koska aikuisten omavastuuosuus on korkea. Tätä on esitetty korjattavaksi jo vuodesta 2009 alkaen. Näyttö on hyvä ja tarve kuntoutuspsykoterapialle on yli asiakasta/v. Kuntoutuspsykoterapia on Kelan kuntoutuspalveluista ainut palvelu, joka hoidetaan kuten palveluseteli, jolloin asiakas maksaa loput (ei kilpailuteta). Terapeutteja on yli Sihteerit valmistelevat luonnoksen lausunnoksi, joka lähetetään sähköpostilla jäsenille ja varajäsenille. Kommentit pyydetään mennessä. 7. Monialainen kuntoutusselvitystyö Selvitystyön ohjausmallia on mietitty ministeriössä ja päädytty mm. kansliapäällikön kanssa siihen, että KUNK toimii monialaisen kuntoutuksen selvitystyön ohjausryhmänä. Toivotaan, että KUNKin jäsenet olisivat aktiivisesti mukana tässä työssä. Selvitystehtävien tukena voi olla lisäksi verkostomaisesti toimivia alatyöryhmiä, joihin jäsenet ja varajäsenet tai heidän taustaorganisaatioonsa kuuluvat voivat osallistua. KUNKin jäsenille lähetetään tässä tarkoituksessa lähiaikoina ilmoittautumispyyntö näihin verkostoihin. Outi Töytäri esitteli THL:n laatiman työsuunnitelman (liite 4). Asialistan mukana lähetettyyn luonnokseen työsuunnitelmaksi esitettiin kuntoutusjärjestelmää koskevaan

5 5(5) taulukkoon liikenne- ja tapaturmavakuutuksen kuntoutukseen täsmennys siitä, että ne ainoastaan korvaavat kuntoutusta, eivät järjestä sitä. Hanna Nyfors esitteli työsuunnitelman pohjalta KUNK sihteeristön laatimat selvitystehtävät, joiden perusteella tullaan laatimaan toimeksiantona tehtäviä sopimuksia (liite 5). Käytiin keskustelu selvitystehtävistä ja niihin toivottiin jäsenten kommentteja sähköpostitse sihteereille, jotka valmistelevat niitä koskevat toimeksiantosopimukset vuosien aikana. 8. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut - työryhmän ohjeet ja selvitys kiireettömän hoidon apuvälineosion perusteiden käytöstä 9. Muut asiat Kehittämispäällikkö Outi Töytäri THL:stä esitteli vuoden 2013 lopussa päättyneen työryhmän valmistelemat ohjeet, jotka on tarkoitus julkaista ja liittää THL:n apuvälinepalvelut -sivustolle, kun ministerille on asiasta informoitu. Lisäksi esiteltiin selvitys kiireettömän hoidon apuvälineosion perusteiden käytöstä. Esitettiin, että ohjeisiin liitetään linkki Kelan sivuille Kelan kustantamiin työhön liittyviin apuvälineisiin. Todettiin, että terveydenhuollossa ei edes esitellä kuulokojeita tai työhön liittyviä apuvälineitä, ja että on hyvä asia, että sähköiset ohjeet, joita on odotettu kentällä, tulevat THL:n sivuille. Kaivattiin tietoja myös terveydenhuollon valinnanvapauteen liittyvistä mahdollisuuksista, mm. sähköpyörätuolin hankinnasta. Tiedoksi asiana kirjattiin seuraavat KUNKin jäsen- ja varajäsenvaihdokset: o Markku Alenin (OYS) tilalle Mauri Kallinen (OYS) o Kristiina Mukalan (STM) virkavapauden ajaksi asti hänen sijaisensa Arto Laine o Jan Schugkin uudeksi varajäseneksi Riitta Wärn (EK) o Patrik Töttermanin varajäseneksi Hanna Liski-Wallentowitz (TEM) o Tiina Huuskon varajäseneksi Tuula Ahlgren (Kela). 10. Seuraava kokous Keskiviikkona klo Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo