1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 63/07/2 Dnro Psy-2004-y-184 Annettu julkipanon jälkeen 29.5.2007 ASIA Kemiart Liners Oy:n kartonkitehtaan ympäristölupa, Kemi LUVAN HAKIJA Kemiart Liners Oy 94200 KEMI
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 5 Voimassa olevat luvat... 5 Ympäristölupa...5 Vesilupa... 5 Kaavoitustilanne... 5 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Tuotantokapasiteetti...6 Käytettävät raaka-aineet, kemikaalit ja polttoaineet sekä niiden varastointi... 6 Veden hankinta ja jäteveden käsittely... 6 Liikenne ja liikennejärjestelyt... 7 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja käytäntö (BEP)... 7 Energian käyttö ja arvio käytön tehokkuudesta... 8 Käytettävä energia... 8 Arvio käytön tehokkuudesta... 8 Ympäristöjohtamisjärjestelmä... 8 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET... 9 Normaali toiminta... 9 Poikkeuksellinen toiminta... 10 Onnettomuudet ja suuronnettomuudet... 10 Ympäristöriskikartoitus... 10 Päästöt pintavesiin...10 Jätevedet tehtailta... 10 Päästöt ilmaan... 11 Päästöt maaperään ja pohjaveteen... 11 Melu... 11 Toiminnasta syntyvät jätteet... 12 Jätteiden määrän tai niiden haitallisuuden vähentäminen ja jätteiden hyödyntäminen omassa toiminnassa... 13 PAJUSAAREN TEHDASALUEEN YMPÄRISTÖ JA TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄ- RISTÖÖN... 13 Asutus... 13 Vesistön ja ranta-alueiden käyttö... 13 Maaperä ja pohjavesiolosuhteet... 13 Alueen geologiset yleispiirteet... 13 Maaperä- ja pohjavesiolosuhteet Pajusaaren ja Sahansaaren alueilla... 14 Suojelukohteet... 15 Kasvillisuus... 15 Kasvisto... 16 Eläimistö... 16 Maisema ja maankäyttö... 17 Kulttuurihistoria... 17 Virkistyskäyttö... 18 Pohjavedet... 19 Vesistön tila... 19 Vedenlaatu... 19 Kalatalous... 19 Ilmanlaatu... 20 Melutilanne... 20 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU JA RAPORTOINTI... 21 Jäteveden käyttö- ja päästötarkkailu... 21 Jätteiden tarkkailu...21
MERKINTÄ... 21 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 21 Lupahakemuksesta täydennykset... 21 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 21 Lausunnot... 22 Muistutukset... 27 Hakijan kuuleminen ja vastine... 28 Neuvottelu... 33 MERKINTÄ... 33 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 33 Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 33 Päästöt vesiin... 33 Melu... 34 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen... 35 Varastointi... 35 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet... 35 Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja... 36 Tarkkailu- ja raportointimääräykset... 36 Muutokset toiminnassa... 37 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA... 37 RATKAISUN PERUSTELUT... 37 Ympäristöluparatkaisun perustelut... 37 Lupamääräysten perustelut... 37 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 37 Tarkkailu- ja raportointimääräykset... 39 Muutokset toiminnassa... 39 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 39 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 40 Päätöksen voimassaolo... 40 Lupamääräysten tarkistaminen... 40 Korvattavat päätökset... 40 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 41 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 41 Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus... 41 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 41 KÄSITTELYMAKSU... U 41 Ratkaisu... 41 Perustelut... 41 Oikeusohje... 41 MUUTOKSENHAKU... 42 3
4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Kemiart Liners Oy on 29.12.2004 toimittanut ympäristölupavirastoon kartonkitehtaan toimintaa koskevan ympäristölupahakemuksen. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kemiart Liners Oy tuottaa päällystettyä ja päällystämätöntä laineria (kartonkia) pakkausteollisuuden tarpeisiin. Vuoden 2005 lopussa tuotantokapasiteetti oli 350 000 tonnia vuodessa. Kemiart Liners Oy:n tehdas sijaitsee Kemin kaupunkitaajaman luoteislaidalla Perämeren rannalla Kemijoen suulla. Samalla Pajusaaren tehdasalueella toimivat Oy Metsä-Botnia Ab:n sellutehdas ja Finnforest Oyj:n Karihaaran saha. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 1a) kohdan mukaisesti kartonkitehtaalla on oltava ympäristölupa. Ennen ympäristönsuojelulainsäädännön voimaan tuloa 1.3.2000 myönnetyn luvan nojalla toimivalle kartonkitehtaalle on tullut hakea ympäristölupaa viimeistään 31.12.2004 mennessä ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 5 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 43 :n mukaisesti. Jos samalla toiminta-alueella sijaitsevalla usealla ympäristöluvanvaraisella toiminnalla on sellainen tekninen ja toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia tai jätehuoltoa on tarpeen tarkastella yhdessä, ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentin mukaisesti toimintoihin on haettava lupaa samanaikaisesti eri lupahakemuksilla tai yhteisesti yhdellä lupahakemuksella. Lupaa voidaan kuitenkin hakea erikseen, jos hakemuksen johdosta ei ole tarpeen muuttaa muita toimintoja koskevaa voimassa olevaa lupaa. Oy Metsä-Botnia Ab:n Kemin tehtaiden toiminnoilla, Kemiart Liners Oy:n kartonkitehtaalla ja Finnforest Oyj:n Karihaaran sahalla on sellainen tekninen ja toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia tai jätehuoltoa on tarpeen tarkastella yhdessä siten kuin ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentissa säädetään. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 1a) kohdan mukaisesti ympäristölupavirasto ratkaisee kartonkitehtaan ympäristölupa-asian.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTI- LANNE 5 Voimassa olevat luvat Ympäristölupa Lapin ympäristökeskuksen 15.6.1999 myöntämä ympäristölupa Vesilupa Pohjois-Suomen vesioikeuden jätevesien johtamislupaa koskeva päätös 30.12.1998 nro 65/98/1 ja vesiylioikeuden päätös 30.6.1999 Kaavoitustilanne Kemiart Liners Oy:n Kemin kartonkitehdas sijaitsee vahvistetun yleiskaavan (4.10.2001) ja vahvistetun asemakaavan (27.8.2001) korttelialueella. Alue on kaavassa varustettu merkinnällä T, teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Kemiart Liners Oy:n kartonkitehdas sijaitsee Kemin kaupungissa Perämeren rannikolla Kemijoen suulla Oy Metsä-Botnia Ab:n tehdasalueella. Tehdas valmistaa päällystettyä ja päällystämätöntä laineria (kartonkia) aaltopahvi- ja pakkausteollisuuden tarpeisiin. Rainaus tehdään kahdella erillisellä viiraosalla, valkoinen ja ruskea kerros erikseen. Kerrokset yhdistetään ennen puristinosaa, jonka jälkeen on kuivatusosa. Riittävän kuiva laineri esikalanteroidaan riittävän sileyden ja paksuuden aikaansaamiseksi ja päällystetään. Tämän jälkeen tarvitaan lisää kuivatusta ja loppukalanterointi kiillon ja sileyden aikaansaamiseksi. Loppukäsittelyyn kuuluu pituusleikkaus eli asiakasrullien leikkaus, vaakaus, pakkaus, etiketöinti ja toimitus varastoon. Uudelleen rullaajalla voidaan rullan dimensioita muuttaa tai poistaa epäkurantti tavara. Varastossa rullat lastataan juniin tai rekkoihin. Kaikki prosessitoiminnot, paitsi varastointi, sijaitsevat kartonkitehtaalla. Varastointiin on erillinen varastorakennus. Kartonkitehdas ostaa veden Oy Metsä-Botnia Ab:ltä. Tehtaan prosessi- ja saniteettijätevesiä johdetaan Oy Metsä-Botnia Ab:n jätevedenpuhdistamoon noin 15 000 m 3 vuorokaudessa. Lisäksi tehtaalta johdetaan suoraan vesistöön likaantumattomia jäähdytysvesiä noin 6 000 m 3 vuorokaudessa. Kemiart Liners Oy toimittaa kiinteät jätteet Oy Metsä-Botnia Ab:n Kemin tehdaskaatopaikalle.
6 Tuotantokapasiteetti Kemiart Liners Oy:n tuotantokapasiteetti on 360 000 tonnia. Käytettävät raaka-aineet, kemikaalit ja polttoaineet sekä niiden varastointi Oy Metsä-Botnia Ab:n Kemin tehdas toimittaa kaiken raaka-aineen (sellu) Kemiart Liners Oy:lle. Seuraavassa taulukossa on esitetty tuotannossa käytetyt kemikaalit ja polttoaineet. Aine Natriumhydroksidi (NaOH) Hiilidioksidi Vaahdonestoaine Anioninen piihappo Tärkkelys Polyalumiinikloridi (PAC) AKD-liima (alkyyliketeenidimeeriliima) Optinen kirkaste Täyteainekaoliini Määrä vuonna 2006 (kuivina) 401 t 308 t 257 t 1 455 t 4 272 t 1 571 t 288 t 188 t 5 307 t Täyteainekalsiumkarbonaatti 24 040 t Päällystyskarbonaatti Päällystyskaoliini Lateksi Kalsiumstearaatti CMC (karboksimetyyliselluloosa) Kovete 9 760 t 3 060 t 1 630 t 205 t 37 t 49 t Propaani 385 t = 740 m 3 Biosidi (limantorjunta-aine) 75 t Kemiart Liners Oy ostaa energian ja sähkön Oy Metsä-Botnia Ab:lta. Sellu ja suuren käyttömäärän kemikaalit varastoidaan omissa säiliöissään. Pienkemikaalit, esimerkiksi biosidit, säilytetään konteissa. Pääosa kemikaaleista on keskitetysti kemikaaliosastolla. Säiliöissä on varoaltaat. Konteilla on valuma-altaita Turvatekniikan keskuksen ohjeiden mukaisesti. Propaanille on oma paikkansa tehdassalin ulkopuolella. Veden hankinta ja jäteveden käsittely Tehdas ostaa Oy Metsä-Botnia Ab:lta veden (noin 10 000 000 m 3 /vuosi). Vesi on Kemijoen vettä, joka puhdistetaan vedenottamolla. Jonkin verran käytetään myös kemiallisesti puhdistettua vettä. Kemiart Liners Oy:n pro-
sessi- ja saniteettijätevedet käsitellään Oy Metsä-Botnia Ab:n Kemin tehtaan jätevedenpuhdistamolla. 7 Liikenne ja liikennejärjestelyt Tehdasalueen henkilöautoliikennettä on rajoitettu; paikoitusalueet ovat porttien ulkopuolella ja vain erityisluvalla pääsee tehdasalueelle. Muuta liikennettä ovat rekka-autot, jotka tuovat tehtaalle raaka-aineita. Valmiita tuotteita kuljetetaan rekoilla ja junilla satamiin. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja käytäntö (BEP) Massa- ja paperiteollisuuden BAT-referenssiasiakirjasta ei löydy täysin Kemiart Liners Oy:n tehdasta vastaavaa laitosta. Kemiart Liners Oy:n kartonkitehtaan BAT-arvioinnissa on sovellettu seuraavia kolmea laitostyyppiä: - A = integroidut valkaisematonta sulfaattisellua ja paperia (esimerkiksi kraftlaineria) valmistavat tehtaat - B = integroimaton päällystämätöntä hienopaperia valmistava tehdas - C = integroimaton päällystettyä hienopaperia valmistava tehdas Kemiart Liners Oy:n toiminta verrattuna BAT-referenssiasiakirjoihin: - Jätevesivirtaaman ja kiintoaineen osalta toiminta on A:n mukaista, mutta jää hieman B:stä ja C:stä - BOD:n, COD:n, AOX:n, P:n ja N:n osalta toiminta on A:n, B:n ja C:n mukaista - Energiankulutuksessa höyrynkulutus ja sähkönkulutus ovat A:n, B:n ja C:n mukaista Seuraavassa on esitetty Kemiart Liners Oy:n toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi: - Veden käyttöä pyritään minimoimaan. - Vesijärjestelmiä on suljettu varsin pitkälle. - Hylkyä käytetään tuotteen pohjakerroksessa. - Kiekkosuotimella puhdistetaan prosessiin kiertovesiä. - Atrex-systeemillä murskataan pohjamassan viimeisen pyörrepuhdistimen rejekti, minkä jälkeen hienompi aines otetaan vielä talteen ja vain karkea hiekka menee rejektin mukana jäteveteen. Atrexille syötetään myös pastapitoisia vesiä. Vuonna 2005 toteutettiin rejektin sakeutus, jonka jälkeen rejekti on toimitettu kaatopaikalle jäteveden sijaan. - Puhtaat jäähdytys- ja tiivistevedet kerätään ja käytetään uudelleen. Puhtaita jäähdytysvesiä johdetaan suoraan mereen Kurimonhaaraan. - Päällystyksestä muodostuvat jätevedet puhdistetaan erikseen. Tehdas kierrättää yli puolet päällystettä sisältävää vettä prosessin pohjakerrokseen. Suunnitelmissa on saostaa/puhdistaa loputkin vedet. Prosessiin kierrätettävää määrää on nostettu ja lopun pastapitoisen veden määrää jätevedessä on vähennetty tehostamalla saostuskaivon käyttöä, josta saostunut pasta-aines viedään kaatopaikalle. - Tuotannossa vältetään vaarallisten aineiden käyttöä, koska tuotteena on elintarvikepakkauksiin kelpaavaa laineria. - Jätevesiä puhdistetaan selkeyttämällä ja biologisella puhdistuksella.
8 Energian käyttö ja arvio käytön tehokkuudesta Käytettävä energia Tehdas ostaa Oy Metsä-Botnia Ab:lta matala- ja korkeapainehöyryä, jota käytetään lainerin kuivaamiseen, ja sähköä. Lisäksi käytetään nestekaasua päällysteen kuivatuksessa. Seuraavassa taulukossa on esitetty käytetyt energiamäärät: Määrä vuonna 2006 Lämpö Sähkö Nestekaasupoltin, teho 3 MW 405 GWh 181 GWh 385 t = 4 924 MWh Arvio käytön tehokkuudesta Mitä enemmän pystytään poistamaan vettä viira- tai puristinosalla, sitä vähemmän kuivatusenergiaa tarvitaan. Tämän takia puristinosaa uusittiin vuonna 2000. Tehdas pyrkii lisäämään matalapainehöyryn käyttöä investoimalla höyrylinjoihin. Tätä on viety eteenpäin vuonna 2006 lisäämällä automaatiota. Vuonna 2004 tehdas investoi puristinosaan höyrylaatikon, jonka ansiosta kokonaiskuivatusenergian tarve kuivatusosalla pitäisi pienentyä. Tehtaalla on menossa energiaprojekti, jossa pyritään höyry- ja sähkösäästöihin ominaiskulutuksessa. Ympäristöjohtamisjärjestelmä Kemiart Liners Oy:n toiminta-ajatuksena on tehdä laineria sovitun laadun mukaisena ja toimittaa rulla oikea-aikaisesti asiakkaalle sekä tehdä tämä ympäristöystävällisesti ja turvallisesti. Kaiken edellytyksenä on selkeästi määritellyt tavoitteet, tehtävät, vastuut ja valtuudet. Toiminta on lakien, asetusten ja sopimusten mukaista. Ohjeet ovat ajan tasalla. Toimintatapa on koottu toimintajärjestelmäksi, johon kuuluvat sertifioidut laatu- (SFS-EN ISO 9001:2000), ympäristö- (SFS-EN ISO 14001:1996), tuoteturva- (DS 3027:2002), työterveys- ja turvallisuus- (OHSAS 18001) ja puun alkuperäketjun hallintajärjestelmä (PEFC COC:2004). Johtamisjärjestelmä perustuu Balanced Scorecardin (tasapainotettu tuloskortti) mukaiseen toimintatapaan. Kilpailukyvyn takaamiseksi tehdasta ja toimintoja kehitetään ja ympäristökuormituksia pienennetään. Toimintaa auditoidaan säännöllisesti ja pyritään ennaltaehkäisyyn. Toimintaa korjataan tarvittaessa.
9 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Normaali toiminta Vaikutus Parannus/toimenpide Kemiart Liners Oy:n vaikutusmahdollisuus Raaka-aineet Käyttömäärät Tuoteturvallisuus Prosessien kehittäminen ja sulkemisasteen parantaminen Vähemmän ympäristövaikutuksia PEFC-sellun käyttö merkittävä merkittävä mahdollinen Jätevedet Vesistön pilaaminen - happea kuluttavat aineet - ravinteet (P ja N) Vesimäärä Paremmat prosessit, mm. pastapitoisen rejektin sakeutus Paremmat sulkemisasteet ja sellun puhtauden ja kuiva-aineen nosto Raaka-ainevalinnat merkittävä merkittävä pieni Ajo-ohjelman muuttaminen, häiriötilanteiden minimointi Jäähdytysvesien kierrätys merkittävä mahdollinen Jätteet Kaatopaikan täyttyminen Hyötykäytön lisäys ja jätemäärien vähentäminen parempien prosessien avulla merkittävä Häiriöiden minimointi merkittävä Tarkkailun tehostus pieni Energiankulutus Sähkön ja höyryn käyttö Energian kulutuksen vähentäminen mahdollinen Nestekaasun käyttö Paremmat prosessit, häiriöiden minimointi pieni Melu Häiriöt asutukselle Prosessimelu Prosessiin suunnittelu Liikenteen ajoitus ja liikennereitit pieni Kuljetus Päästöt LCA-laskenta Hyvien toimittajien käyttö Tuote Pakkausjäte Kierrätettävä laatu Neliöpainojen alennus Miniaallot/asiakkaan tukeminen mahdollinen mahdollinen merkittävä mahdollinen
10 Poikkeuksellinen toiminta Poikkeuksellinen toiminta tarkoittaa tilanteita, joissa jokin keskeinen ympäristöasioihin vaikuttava laitos tai laite on rikki tai pois käytöstä. Myös tehtaan yllättävät pysäytykset ja käynnistykset kuuluvat tähän ryhmään. Vaikutus Parannus/toimenpide Kemiart Liners Oy:n vaikutusmahdollisuus Jätevesi Hetkellinen poikkeuspäästö Jätevesikuorma ylittää biologisen puhdistamon kapasiteetin Ajo varoaltaaseen Osa vedestä varoaltaaseen ja osa ohi puhdistamon häiriöilmoitus Selkeyttimen huono toiminta Tuotannon supistaminen Ruoppaus merkittävä Jätteet Poikkeuksellinen jäte tai sen määrä Varataan erillinen läjitysalue ja aine palautetaan, jos vain mahdollista, takaisin prosessiin merkittävä Kemikaalit Vuoto tai säiliön rikkoutuminen Hapot/emäkset neutraloidaan, muut kerätään talteen ja palautetaan prosessiin tai erilliskäsitellään mahdollinen Onnettomuudet ja suuronnettomuudet Kaasusuojeluohje sisältää yksityiskohtaiset ohjeet nestemäisten kaasujen käsittelystä vaaratilanteissa. Ohjeet pätevät myös muihin vastaaviin tehdasalueella tapahtuviin vaara- ja onnettomuustilanteisiin kuten öljyvuodot, maaperän ja vesistön saastuminen ja tulipalot. Suuronnettomuuden varalle on olemassa oma organisaatio ja koulutettu henkilöstö. Ympäristöriskikartoitus Tehtaalle on tehty ympäristöriskianalyysi vuonna 2001. Tehtaan toiminnoissa tunnistettiin 55 suunnittelemattoman satunnaispäästön mahdollisuutta. Näistä yhtään ei arvioitu riskiltään merkittäväksi. Yksittäisiä ympäristöriskiä aiheuttavia ongelmakohtia ovat limantorjunta-aineen käsittely, varastointi ja käyttö sekä pastapitoisten jätevesien muodostuminen. Päästöt pintavesiin Jätevedet tehtailta Kemiart Liners Oy:n kartonkitehtaalta johdettavat jätevedet on viemäröity erikseen seuraavan taulukon mukaisesti. Prosessijätevedet käsittävät kaikki likaantuneet jakeet. Jäähdytysvesi on voimalaitoksen, jätevesien ja prosessilaitteiden jäähdytysvettä, joka on puhdasta kaikissa oloissa. Hulevesiviemäriin on liitetty tehtaan ulkoalueiden sadevedet, jotka normaalisti ovat puhtaita, mutta saattavat esimerkiksi vuodon takia likaantua. Tehtai-
den kaikki saniteettijätevedet johdetaan Oy Metsä-Botnia Ab:n puhdistamoon. 11 Vesijae Määrä m 3 /d Mihin johdetaan Prosessijätevesi 14 000 Oy Metsä-Botnia Ab:n puhdistamoon Jäähdytysvesi 6 000 Suoraan vesistöön Saniteettijätevesi 80 Oy Metsä-Botnia Ab:n puhdistamoon Päästöt ilmaan Kemiart Liners Oy:n toiminnasta ei aiheudu mainittavia päästöjä ilmaan. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Tehdas toimittaa kiinteän jätteen Oy Metsä-Botnia Ab:n kaatopaikalle. Kemikaalien käsittelypaikoilla on varoaltaat. Päästöt maahan voivat syntyä purkaus- tai lastaustilanteissa vahingon sattuessa. Nämä paikat on kuitenkin varustettu asfaltti- ja betonirakentein ja lisäksi alueella on vuotojen keräilyjärjestelmät. Pajusaaren tehdasalueen pohjavesitutkimus on tehty vuonna 1996 ja se uusittiin elokuussa 2004. Sekä aikaisemman että uudemman tutkimuksen perusteella tutkittujen näytteiden metallipitoisuudet alittavat talousvedelle asetetut laatuvaatimukset muiden paitsi lyijyn osalta. Näiltäkin osin pitoisuudet alittavat kunnostuspitoisuudelle esitetyn kymmenkertaisen juomavesinormin raja-arvon. Sama koskee myös hieman koholla olevia öljyhiilivetypitoisuuksia. Tehdasalueen pohjaveden laatu on alueen toiminnallinen luonne ja toiminnan aikajänne huomioon ottaen hyvä, eikä edellytä pohjavesialueen kunnostamista. Melu Kemin tehtaiden (sellutehdas, laineritehdas ja saha) melutilanne on kartoitettu vuonna 2002 mittauksin ja mallilaskelmin. Selvitystä varten mitattiin kaikkiaan 120 kohteen melutasot. Melukohteiden yhteenlaskettu äänitehotaso oli 127 db. Kartoitettujen melukohteiden arvioitiin aiheuttavan yli 55 db:n keskiäänitason noin yhden kilometrin etäisyydelle Pajusaaren keskiosasta ja yöaikaisen melun noin kahden kilometrin etäisyydelle ja sen sisälle mahtuu noin 20 Kuivanuorossa sijaitsevaa kiinteistöä. Talviaikana tilanne on parempi ja silloin vain muutamassa kiinteistössä melun yöaikainen raja-arvo ylittyy. Tutkimuksen jälkeen on Oy Metsä-Botnia Ab tehnyt melua vähentäviä toimenpiteitä, mm. kuljettimia on uusittu, uusi haihduttamo on korvannut vanhat ja puhaltimien rakenteita on muutettu. Kemiart Liners Oy on selvittänyt, miten viiden suurimman melulähteen kotelointi vaikuttaisi melutasoon. Kotelointi vähentää melua merelle, mutta sillä ei juurikaan ole vaikutusta asutukseen.
12 Toiminnasta syntyvät jätteet Kemiart Liners Oy:n toiminnassa syntyneet jätteet ja niiden määrät vuonna 2006: Jätelaji Kok.paino t/a Kuiva-aine % Numerotunnus Määrälaskentaperuste 1) Tyyppi 2) Vastaanottaja Pesuvesi säiliöstä 03 03 10 2 226 3 A a Oy Metsä-Botnia Ab Jäännöspasta 03 03 10 31 10 A a Oy Metsä-Botnia Ab Sakeutettu rejekti 03 03 10 23 50 A a Oy Metsä-Botnia Ab Primääriliete sellun selkeyttämöltä 03 03 11 350 2 A b Oy Metsä-Botnia Ab Rakennus- ja purkujäte 17 09 04 180 50 B b Oy Metsä-Botnia Ab Sosiaalitilojen talousjäte 20 03 01 18 50 B b Oy Metsä-Botnia Ab Jäteöljyt 13 02 08* 4,8 100 A c Ekokem Elektroniikkajäte 16 02 13* 1,2 A c Lassila&Tikanoja Akkujäte 16 06 01* 0,2 A c Lassila&Tikanoja Loisteputket 20 01 21 0,4 A b Lassila&Tikanoja Jäteöljyt ja liuotinjätteet 13 02 05* 0,1 A c Lassila&Tikanoja Pahvi ja paperi 20 01 01 204 A b Esa ja pojat Metalliromut ja työstöjätteet 20 01 40 16 A b Laurilan romu Muovit 15 01 10* 0 A c Onni Forssel Oy Kiinteä öljyinen jäte 13 02 05* 0,1 A c Lassila&Tikanoja Kylmälaitteet 20 01 23 1,1 A c Lassila&Tikanoja 1) Määrälaskentaperuste: A = punnittu, B = arvioitu, C = ainetaseesta laskettu 2) Tyyppi: a = pysyvä jäte, b = tavanomainen jäte, c = ongelmajäte Oy Metsä-Botnia Ab:n tehdaskaatopaikalle viedään pastapitoisia huuhteluvesiä. Prosessimuutoksilla näistä vesistä otetaan talteen yli puolet, jopa 80 %, ja käytetään uudelleen pohjakerroksessa. Oy Metsä-Botnia Ab:n uudelle tehdaskaatopaikalle pastapitoisia vesiä ei viedä, joten talteenottoa kehitetään edelleen.
Jätteiden määrän tai niiden haitallisuuden vähentäminen ja jätteiden hyödyntäminen omassa toiminnassa Jäännöspasta - mahdollisimman paljon pyritään kierrättämään prosessissa - Atrex-lajittimen jälkeen on lisätty lajitin, jotta pastaliete saadaan vietyä kuivempana kaatopaikalle - Tulevaisuudessa pyritään hyödyntämään jäännöspasta esipastassa ja/tai saostamaan se osa, jota ei voida käyttää prosessissa - Osa savi-kuitulietteestä käytetään kaatopaikan rakenteissa Primääriliete ja bioliete - Atrex-lajittimen jälkeen asennettu saostus vähentää jäteveteen menevän aineksen määrää, jolloin esiselkeyttimelle ja biologiselle puhdistamolle menevä kuorma pienenee. Rakennus- ja purkujäte, pahvi ja paperi, metalliromut, muovit jne. - Mahdollisimman paljon kierrätetään syntypaikkalajittelun avulla 13 PAJUSAAREN TEHDASALUEEN YMPÄRISTÖ JA TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Asutus Kemin tehtaiden ympäristön asutus on keskittynyt tehdasalueen itäpuolelle Kemin asemakaava-alueelle ja asutus on myös jonkin verran tehdasalueesta pohjoiseen. Tehdasalueen länsipuolella Kuivanuoron rantaalueilla on lähinnä vapaa-ajan asutusta ja Vähämaan leiri- ja kurssikeskus. Vesistön ja ranta-alueiden käyttö Kemin edustan merialuetta käytetään muun muassa kotitarve- ja virkistyskalastukseen, veneilyyn, uintiin ja ulkoiluun. Yleisiä uimarantoja on neljä. Ajoksen, Selkäsaaren ja mantereen välinen alue ja alue Selkäsaaren länsipuolella ovat Kemin kaupungin vapaata virkistysaluetta. Alueen lomaasutus on keskittynyt Kemijokisuulle ja suurimpiin saariin: Selkäsaareen, Tiäkköön ja Ajokseen. Kesämökkiläiset ja loma-asukkaat käyttävät merivettä sauna- ja pesuvetenä pääasiassa kesäaikaan. Vettä ei käytetä juomavetenä. Vesialueilla harjoitetaan kotitarve- ja virkistyskalastuksen lisäksi ammattikalastusta. Maaperä ja pohjavesiolosuhteet Alueen geologiset yleispiirteet Kemijoen suistoalueelle ovat tyypillisiä harju-, suisto- ja rantakerrostumat, jotka peittävät suurimmaksi osaksi moreenia. Moreeni on maanpinnalla näkyvissä lähinnä Rastinsaaressa suojaisessa jokisuistossa, jossa huuhtoutuminen on kohdistunut vain uomien reunoille.
Kuivanuoron ja Sotisaaren maaperägeologisen rungon muodostavat jääkauden päättymisvaiheessa kasaantuneet harjukerrostumat. Harjujen alkuperäiset pinnanmuodot ovat hävinneet ja lakiosat ovat huuhtoutuneet ja tasoittuneet. Rinteillä tavataan yleisesti ranta- tai dyynivalleja. Kuivanuoron alueella maa-aineksia on otettu laajamittaisesti, jolloin paras sora-aines on hyödynnetty ja kaivutoiminta on ulotettu lähelle pohjavedenpintaa. Sotisaaren alueella maa-aineksia ei ole juurikaan otettu. Rastinsaari, Plauerinkari, Ketankari, Pajusaari ja Kuivanuoron alavat rantaalueet, Vähä-Kuivanuoro ja Kuivanuoronkari muodostuvat suistokerrostumista. Suistosaaret ovat alavia ja tasaisia ja niillä esiintyy runsaasti eri vaiheissa umpeutumassa olevia suistouomia, joissa tavattavat avovesialueet ja soistumat osoittavat pohjavedenpinnan paikallista tasoa. 14 Maaperä- ja pohjavesiolosuhteet Pajusaaren ja Sahansaaren alueilla Pajusaaressa Oy Metsä-Botnia Ab:n Kemin tehtaiden alueella moreenia peittää alueelle tyypillisesti vaihtelevan paksuinen jokisedimenttikerrostuma. Kerrostuman pintaosa on yleensä noin 1 2 metrin paksuudelta löyhää ja keskitiivistä hiekkaa ja alaosa kohtalaisesti tai voimakkaasti kokoonpuristuvaa silttiä tai laihaa savea. Moreenin yläpinta on alueella yleensä likimain 5 8 metrin syvyydellä maanpinnasta ja moreeni nousee maan pintaan vain suppeilla alueilla Kuorimo3:n ja ruokalarakennuksen ympäristössä. Kalliota peittävät moreenikerrokset ovat epähomogeenisia ja paksuja ja kalliopinta on yleensä noin 18 25 metrin syvyydellä maanpinnasta. Pääosa alueen tehdasrakennuksista ja kaikki tärkeät koneyksiköt on perustettu paaluilla joko tiiviin moreenin tai kallion varaan. Pajusaaren aluetta on monin paikoin täytetty rakentamistoimien yhteydessä. Kuorimo 3:n rantavyöhyke ja osa sen puukenttäalueista on pengerretty Kurimonhaaran pohjalta ruopatuilla moreenityyppisillä massoilla. Pajusaaren eteläosaan on toiminnan alkuvaiheissa läjitetty meesaa (kalsiumkarbonaattia) ja kuoriaineksia. Tehdaskaatopaikkana edelleen toimiva ja tuhkan läjitysalueena (alue maisemoitu) toiminut eteläisin osa on erotettu merestä penkereillä ja alueen pohjalla olleet savi- ja silttikerrokset toimivat luontaisena jätealueen pohjaeristeenä. Pohjavedenpinta on alueella yleensä noin 1 1,5 metrin syvyydellä maanpinnasta ja päävirtaussuunnat ovat Pajusaaressa itään ja länteen kohti Vähähaaraa ja Kurimonhaaraa. Virtaussuunnat saattavat vaihdella paikallisesti riippuen huonosti läpäisevien savi- ja silttikerrosten pintatopografiasta ja alueella voi esiintyä orsivesityyppistä pohjavettä. Sahansaaren alueella luontaiset maakerrosolosuhteet ovat samantyyppiset kuin Pajusaaren alueella. Moreenialueita esiintyy lähinnä vanhojen kuivaamorakennusten ympäristössä. Sahansaaren nykyinen pohjoisreunama ja osa länsireunamasta on muodostettu matalalle vesialueelle maatäytöillä. Vähähaaran sahan altaan pohjoisosia on 1990-luvun puolivälistä alkaen täytetty kaivumailla, tuhkalla ja Vähähaaran eteläosan imuruoppausmassoilla. Näitä alueita on tarkoitus käyttää myöhemmin lähinnä puun varastointiin. Pohjaveden päävirtaussuunnat ovat alueella länteen kohti Vähähaaraa ja itään kohti Kiikelin ja Vähähaaran välistä salmea. Koska Vähähaaran vedenpintaa pidetään padotusjärjestelyin Pajusaaren ja Vähähaaran välissä
merivedenpintaa korkeammalla, pohjois-eteläsuuntainen pohjavedenjakaja sijainnee lähempänä saaren länsirantaa. 15 Suojelukohteet Kemin edustan merialueella on Perämeren kansallispuisto (Natura-kohde FI 130 0301). Sen tehtävänä on suojella maankohoamisen muovaamaa saaristoluontoa. Sen erityispiirteisiin kuuluvat vähäsuolaisen veden eliöstö ja maankohoamisrannoille ominainen vyöhykkeinen kasvillisuus. Ajoksen kaakkoisrannalla sijaitseva Murhaniemi ja osia Ajoksen pohjoiskärjestä, Iso-Räisköstä sekä Kuukan ja Selkäsaaren välinen alue kuuluvat Naturakohteeseen FI 130 0302 (Perämeren saaret). Perämeren saaret täydentävät Perämeren kansallispuiston ja yleensä Perämeren maankohoamisrannikon luontotyyppien ja lajien suojelua. Alueet ovat linnustoltaan merkittäviä. Kasvillisuus Alueen havumetsät koostuvat kuivahkoista mäntykankaista ja tuoreista ja lehtomaisista kuusikoista. Lehtipuuvaltaisilla alueilla vallitsevat hieskoivu ja harmaaleppä. Monipuolisen kasvillisuuden alueita ovat uomien ja uomanjäänteiden varsille keskittyvät pienialaiset tuoreet lehdot ja runsaina esiintyvät kosteat lehdot, lähinnä kotkansiipivaltaiset saniaislehdot. Paikoin lehdoissa on havaittavissa kulttuurivaikutusta. Maan kohoamisnopeus on alueella 7,3 mm vuodessa. Runsaasta jokivesivaikutuksesta johtuen ranta-alueiden kasvillisuus ei kuitenkaan ole tyypillistä Perämeren maankohoamisrantojen kasvillisuutta. Esimerkiksi rantaniityt muistuttavat paljon Kemijokirantojen tulvaniittyjä. Rantaniittyjä reunustavat pensaikot ja harmaaleppävaltaiset rantametsät. Alueella on myös pienialaisia hietikko- ja luhtarantoja. Kuivanuoro ja Sotisaari Kuivanuoron pohjoisosissa sijaitsevat tutkimusalueen laajimmat kuivahkot kankaat ovat talouskäytössä. Männiköiden ja saaren eteläisempien osien lehtipuuvaltaisten metsien lisäksi saaren länsi- ja itäosassa on pienehköjä kuusikoita. Saaren eteläosassa on rantaluhtaa ja pensaikkoja, Mustakarinnokassa on lisäksi umpeutumassa olevia ketoja. Kotkansiipi- ja suurruoholehtoa tavataan Kuivanuorossa pienialaisesti. Suuri osa saaresta on ollut soranottoaluetta, jonka kasvillisuus on muuttunut. Sotisaari muistuttaa kasvillisuudeltaan Kuivanuoroa. Saaren metsät ovat kookkaita tuoreita kuusikoita, keskiosan karumpia männiköitä on hakattu. Majaputaan rannalta lähtevässä umpeenkasvaneessa joenuomassa kulkee kapea tuoreen lehdon vyöhyke miltei saaren poikki. Rastinsaari ja Vähäkuivanuoro Rastinsaari koostuu lähinnä kosteista lehdoista ja peltoalueista. Saari onkin kasvillisuudeltaan tutkimusalueen saarista arvokkain. Alueen komeat kotkansiipi- ja suurruohovaltaiset (lähinnä mesiangervo) kosteat lehdot sijoittuvat osin umpeenkasvaneiden suistouomien rinteille ja peltojen väleihin. Alueella esiintyy myös tuoretta lehtoa ja lehtokorpea. Osa lehdoista on kulttuurivaikutteisia. Rastinsaaressa on myös lampia, joissa kasvaa runsas vesikasvillisuus. Lisäksi Rastinsaaressa on arvokas perinnemaisema.
Vähäkuivanuorossa sijaitsevat saarten komeimmat kuusikot. Rehevät metsät ovat paikoin lehtomaisia. Saaren pohjoispäässä ja pienessä saaressa Kuivanuoron ja Vähäkuivanuoron välissä on komeita kotkansiipi- ja suurruoholehtoja. Myös Vähäkuivanuorossa sijaitsee arvokas perinnemaisema. Pajusaari ja Kiikeli Pajusaaren pohjoisosa tunnetaan kasvillisuudeltaan monipuolisena. Alueen luontoarvoja ei ole inventoitu, mutta se on yleispiirteeltään lehtipuustoinen ja pensaikkoinen. Kiikelin niemestä noin puolet on rehevää lehtomaista koivumetsää, niemen kärjessä on lisäksi kuusikkoa. Rantoja kiertää pajukon ja lepikon muodostama vyö. Kasvillisuudessa on havaittavissa selvää kulttuurivaikutusta. 16 Kasvisto Alueen kasvisto on monien erilaisten elinympäristöjen, erityisesti rehevien lehtojen ja rantaniittyjen ansiosta monimuotoinen. Kemijoen tuomasta runsaasta makeasta vedestä johtuen varsinaiset murtovesilajit puuttuvat ja kasvisto koostuu lähinnä makean veden lajistosta. Kemijokisuun kulttuuri- ja luonnonympäristö -selvityksessä yleiskaavan alueella kerrotaan esiintyvän useita Etelä-Lapissa alueellisesti uhanalaisiksi luokiteltuja putkilokasvilajeja. Pajusaaressa Vähähaaran rannassa Oy Metsä-Botnia Ab:n pääkonttorin edustalla esiintyy alueellisesti silmälläpidettävä taantunut (St) jokipaju (Salix triandra). Laji on luokiteltu valtakunnallisessa uhanalaisuusluokittelussa luokkaan NT (silmälläpidettävät, near threatened). Kasvistollisesti rikkaassa Rastinsaaressa esiintyvät alueellisesti silmälläpidettävä taantunut lettotähtimö (Stellaria crassifolia), silmälläpidettävä harvinainen (Sh) ristilimaska (Lemna trisulca). Lisäksi selvityksessä mainitaan havaintoja silmälläpidettävistä harvinaisista tyrnistä (Hippophaë rhamnoides) ja merinätkelmästä (Lathyrus japonicus subsp. maritimus). Eläimistö Kiikelin niemi on runsaslintuinen metsäalue (vuonna 1988 pesimätiheys 568 paria/km 2 ). Alueen linnusto koostuu lähinnä tyypillisestä metsälajistosta. Lisäksi alueella pesii vesilintuja ja kahlaajia. Kiikelinlahden rannat ja lietteet kuuluvat Kemin parhaisiin muutonaikaisiin ruokailu- ja levähdysalueisiin. Linnuston kannalta tärkeitä alueita ovat myös Kuivanuoron eteläosan ja Rovanlahden matalikot ja luhtarannat. Alueen pohjoisosa rajoittuu Kemijoen pääuomaan (Isohaara), joka on tärkeä kalastusalue. Sieltä saatiin etenkin vaelluskalasaalista (lohi, taimen ja iso siika) huomattava osuus verrattuna koko Kemin edustan kalansaaliiseen. Alueen eteläosalla ei harjoiteta ammattikalastusta eikä mainittavassa määrin virkistyskalastusta. Sen eteläpuolella on kylläkin kalastuksellista merkitystä. Pyydysten limoittuminen haittaa kalastusta hyvin yleisesti Kemin edustalla. Alueella ei ole todettu linnustollisesti merkittäviä kohteita (linnustoselvitys 1990).
17 Maisema ja maankäyttö Kemijoen suistolle ovat omaleimaisia useat kapeat ja osin umpeen kasvaneet, kanaviksi ruopatut tai täytetyt vesiuomat. Maasto on melko tasaista, valtaosaltaan alle 10 m mpy. Kangasmetsät vallitsevat alueella, mutta paikoin on melko laajojakin lehtipuuvaltaisia metsiköitä. Sotisaari, Rastinsaari ja Vähäkuivanuoro Sotisaaressa on runsaasti vanhaa ja uutta asutusta, jotka sopeutuvat hyvin ympäristöönsä. Kookaspuustoiset metsät, viljelykset ja asutus muodostavat kauniin ja harmonisen kulttuurimaiseman. Rastinsaarten umpeenkasvaneiden suistouomien rinteillä ja peltojen väleissä on maisemallisestikin merkittäviä lehtoja, joista osa on kulttuurivaikutteisia peltojen pientareita ja lehtoniittyjä. Umpeenkasvaneiden jokiuomien patoamat sisäjärvet rehevine kasvillisuuksineen lisäävät maiseman monimuotoisuutta. Vähäkuivanuoron pohjoiskärjessä on leiri- ja kurssikeskus, jonka ympärillä on maisemallisesti tärkeä kulttuurivaikutteinen kuusikko. Muutenkin asutus keskittyy saaren pohjoisosan rannoille. Saaren keskiosissa on hakkuuaukea, mutta muuten metsät ovat reheviä. Etelärannalla on hankealueen laajin hietikko. Kuivanuoro Kuivanuorossa on asutusta lähinnä saaren pohjoisosassa ja mökkiasutusta melko harvakseltaan pohjois- ja länsirannalla. Kuitenkin maisema on muuttunut paljon ihmistoiminnan vaikutuksesta saaren keskiosissa, missä on laaja maisemoitu soranottoalue ja eri kehitysvaiheissa olevia talousmetsiä. Majaputaan lähiseutu on maisemallisesti yhtenäistä metsäaluetta. Saaren eteläosassa läheisen tehtaan läjitysalue rumentaa maisemaa, sillä Kurimonhaaran itäpuoleinen osa on varattu jätemaiden läjitykseen. Pajusaari, Sahansaari ja Kiikeli Pajusaaren keski- ja eteläosat ja koko Sahansaari ovat maisemaltaan kokonaan tyypillistä teollisuusaluetta. Tehtaiden viereisiä vesiuomia on padottu ja täytetty. Koska tehdasalue on aivan meren rannassa asutuksen vieressä, se näkyy kauas merelle ja kaupunkiinkin. Kemijoen leveä uoma avaa näkymää myös pohjoiseen. Kiikeli on puolestaan säilynyt luonnoltaan melko hyvin, sillä se on ollut puistomaisena metsäalueena pitkään. Kaupungin suunnalta selvimmin erottuvat kaatopaikka ja tuhka-alue Pajusaaren eteläosassa ja korkeimmat rakennukset kuten soodakattilat, piiput ja kuorimon korkeat hakekuljettimet. Kaatopaikan ja tuhka-alueen viheriöintitoimet 1990-luvun alkupuolella ovat parantaneet yleisilmettä merkittävästi. Elijärven ja Kemin ohitusteiden suunnalta näkyvät samoin korkeimmat rakennukset ja kuorimon korkeat kuljettimet. Kulttuurihistoria Museoviraston ja ympäristöministeriön vuonna 1993 julkaisemassa selvityksessä Rakennettu kulttuuriympäristö Karihaaran teollisuusympäristö luokiteltiin valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Karihaaran itäpuoleinen Hiilimön ja Junton alue muodostaa yhtenäisen kulttuurihistoriallisen miljöön. Vanhalla teollisuusalueella Sahansaaressa ja Pajusaaressa on myös muutama suojelukohde.
Alueen rakennukset on inventoitu museoviraston ohjauksessa osana Metsäliitto-yhtymän rakennushistoriallista inventointia. Rakennukset jaettiin seuraavasti: valtakunnallisesti merkittävät kohteet, merkittävä yhtymän rakennusperintö ja paikallisesti merkittävät kohteet. Yhtiön ja museoviraston neuvotteluissa on sovittu, että valtakunnallisesti merkittävät ja merkittävää yhtymän rakennusperintöä edustavat kohteet säilytetään. Näiden kohteiden purkamiseen voidaan ryhtyä vain erityisestä syystä. Tavoitteena on näin varmistaa rakennuskannan suojelu siten, että teollisuusalueet ja tehdasyhdyskunnat säilyttävät myös historiallisen ominaislaatunsa. Myös paikallisesti merkittävät kohteet pyritään ensisijaisesti säilyttämään, jos se on tuotannollisista ja taloudellisista syistä mahdollista, mutta näiden merkitsemistä kaavoihin säilytettäviksi rakennuksiksi museovirasto ei ole edellyttänyt. 18 Virkistyskäyttö Alueella on potentiaalista virkistyskäyttöarvoa. Tämän mahdollistaa saarten monipuolinen, melko hyvin säilynyt omaleimainen luonto ja vanhat ympäristöönsä sopeutuneet kulttuurimiljööt. Sotisaari ja Rastinsaari Sotisaari ja Rastinsaari ovat käytännössä maa- ja metsätalousaluetta, joilla on myös virkistyskäyttöarvoa. Sotisaaren pohjoisosassa on Kemin kaupunkiseurakunnan leirikeskus, joka osaltaan lisännee virkistykseen soveltuvien alueiden käyttöä. Ranta-alueet venesatamineen ovat merkittäviä virkistysalueita liki kauttaaltaan. Kemijoen suistouomia on kunnostettu mm. poistamalla uiton aikaisia rakennelmia ja rakentamalla kevyen liikenteen siltoja yleistä virkistyskäyttöä varten. Tähän liittyy jokialueen huomattava merkitys virkistyskalastukselle. Vähäkuivanuoro ja Kuivanuoron eteläosa Luonto on alueella rehevää ja alueet ovat melko vähän rakennettuja. Niillä on selvää virkistyskäyttöarvoa. Vähäkuivanuoron pohjoispäässä on Kemin kaupungin leiri- ja kurssikeskus. Maisemalliset arvot ja alueen sopivuus opetuskohteeksi korostavat myös virkistyskäyttöarvoa. Vähäkuivanuoron länsirannan hiekkaranta ja toisaalta Kuivanuoron eteläosien ja Rovanlahden matalikot ja luhtarannat ovat luonnoltaan monipuolisia, mutta selvitysten perusteella siellä ei ole suojeluperusteen täyttäviä luontoarvoja. Saarten edustan merialueella on oma merkityksensä virkistyskalastukselle. Kuivanuorot ovat virkistyskäytön kannalta turmeltu soranotolla, eikä tällä alueella ole ollut vuosiin merkittävää virkistyskäyttöä seutukaavamerkinnästä huolimatta. Kiikeli Kiikeli on säilynyt luonnoltaan melko luonnontilaisena, joskin sen metsiä on hoidettu. Sen erinomainen sijainti kaupungin vieressä korostaa sen virkistysarvoa ja mahdollisuutta käyttää opetuskohteena. Se on myös linnustollisesti paikallisesti merkittävä ja soveltuu myös lintuharrastukseen.
19 Pohjavedet Seudun tärkeimmät pohjavesialueet sijaitsevat Keminmaan kunnan alueella hankealueen ulkopuolella. Pääosa Kuivanuoron alueesta kuuluu Suomen ympäristökeskuksen luokittelemaan vedenhankintaan soveltuvaksi II luokan pohjaveden muodostumisalueeksi (Kuivanuoro 1224002 ja Vähäkuivanuoro 1224003) ja osa Sotisaaresta on luokan III mukaista pohjaveden muodostumisaluetta. Yksi tutkittu vedenottamopaikka sijaitsee Oy Metsä-Botnia Ab:n lopetetulla maaainesten ottoalueella, jolle on tehty jälkihoitotoimet. Kemin kaupunki käyttää valtaosaltaan Tervolasta johdettua pohjavettä. Alueen pohjaveden käyttöön ei ole paineita. Pajusaaren ja Sahansaaren tehdasalueiden pohjaveden laatua ei ole kattavasti selvitetty. Toiminnan luonne ja aikajänne huomioon ottaen pohjaveden voidaan kuitenkin arvioida sisältävän erityyppisiä teollisuustoiminnasta peräisin olevia aineksia ja yhdisteitä. Sahansaaressa ongelmallisimpia voivat olla sinistymisenestoaineista pohjaveteen mahdollisesti joutuneet kloorifenoliyhdisteet, jotka ovat tosin ajan mittaan häviäviä yhdisteitä. Kyseisissä estoaineissa epäpuhtauksina esiintyvät dioksiinit eivät nykytietämyksen mukaan huuhtoudu veteen, vaan altistuminen voi tapahtua maaainesten joutuessa elimistöön tai ravintoketjun kautta. Pajusaaren ja Sahansaaren teollisuusalueen pohjaveden laadulla ei ole sinänsä samaa merkitystä kuin luonnon pohjavedellä. Niinikään alueilta ei voi nykyisin tapahtua pohjaveden virtausta teollisuusalueita ympäröiville maa-alueille, koska Kurimonhaara ja Sahansaaren itäpuolinen vesiväylä katkaisevat pohjavesivirtaukset. Vesistön tila Vedenlaatu Kemin edustan vesistöalueen tila on 1990-luvulla alkanut metsäteollisuuden jätevesien puhdistumisen seurauksena selvästi parantumaan ja kehitystä on edelleen havaittavissa. Jätevesien laajaa ja selvää leviämistä ei ole enää viime vuosina havaittu. Hapettomuutta ei ole esiintynyt missään vesikerroksessa. Sellun hajua on havaittu etupäässä talvella purkualueen läheisyydessä. Veden väri-, COD Mn -, sameusarvot ja kiintoainepitoisuudet ovat pienentyneet ja vesi kirkastunut. Selkäsaaren ja Ajoksen välisellä alueella rehevyydestä kertova a-klorofyllipitoisuus on ollut lievästi reheville, ajoittain reheville vesille tyypillistä tasoa. Selvimmin jätevesien vaikutukset ovat havaittavissa talvella, jolloin olosuhteet merialueilla ovat stabiilimmat kuin kesällä (kerrostuminen). Kalatalous Jätevesien vaikutusta kalastukseen ei muuttuneiden olosuhteiden, mm. kalastusrajoitusten, takia pystytä yksiselitteisesti osoittamaan. Pyydysten likaantumiseen vaikuttavat lähimerialueella myös muut tekijät kuin metsäteollisuuden jätevedet. Kalojen käyttökelpoisuuteen jätevesillä ei arvioida olevan vaikutusta. Pohjaeläimistön kokonaistiheydessä tai taksonikoostumuksessa ei viime vuosien tulosten perusteella ole havaittavissa akuutteja jätevesiperäisiä
vaikutuksia. Vedenlaadun suhteen vaateliasta valkokatkaa on viime vuosina tavattu pienin tiheyksin Veitsiluodonlahdelta ja vuonna 2003 satunnaisesti myös Selkäsaaren ja Ajoksen väliseltä alueelta. Tarkkailutulosten mukaan ahvenet näyttävät lisääntyvän Kemin edustalla normaalisti ja niillä ei ole normaalista poikkeavaa määrää ulkoisesti havaittavia morfologisia vaurioita, joilla voisi olla yhteyttä jätevesien haitallisiin vaikutuksiin. Perämerellä todetun madekannan heikon lisääntymiskyvyn on arveltu liittyvän sellutehtaiden jätevesivaikutuksiin, vaikka kutukyvyttömyyttä aiheuttavaa varsinaista tekijää ei ole voitu nimetä. Sekä kotitarve- että ammattikalastajien määrä Kemin edustalla on vähentynyt viimeisten 10 vuoden aikana. Kemin edustalla eri vuosien saaliskehityksestä tai pyydysten määrien kehityksestä ei voida tehdä suoria johtopäätöksiä jätevesien vaikutuksista kalastukseen. Osa kalastuksen vähenemisestä ja mm. lohi-, pikkusiika- ja silakkasaaliin muutoksista johtuu kalastuksen muuttuneista kannattavuustekijöistä, pyyntirajoituksista ja kalastuskulttuurin yleisestä muuttumisesta. Teollisuuden ravinnekuormitus lisää osaltaan merialueen rehevyyttä, mikä näkyy käytännössä mm. pyydysten lisääntyvänä limoittumisena. Pyydysten limoittuminen ja niiden puhdistamisesta aiheutuva lisätyö on merialueella nykyisin merkittävä kalastushaitta, joka on ollut myös korvausperusteena ammattikalastajille maksetuissa korvauksissa. Kalojen käyttökelpoisuuteen teollisuuden jätevesillä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta. 20 Ilmanlaatu Ilmanlaatu Kemi-Keminmaan alueella on mittausten ja bioindikaattoriseurannan perusteella hyvä. Ilmanlaatuseurantaa on tehty yhteistarkkailussa 1990-luvun alusta lähtien siten, että Kemin kaupunki vastaa mittausten toteutuksesta ja mm. Oy Metsä-Botnia Ab on yhtenä järjestelmään osallistujista. Kemin sellu- ja paperiteollisuuden ilmapäästöjen ympäristövaikutukset ovat kehittyneet myönteisesti 1990-luvun alusta lähtien. Prosessimuutosten, tehostuneiden savukaasujen käsittelyn ja vähentyneen polttoöljyn käytön johdosta rikkipäästöt (SO 2 + TRS) ovat vähentyneet selvästi. Tämä on vaikuttanut myös kokonaislaskeuman ja sen sisältämän rikin vähenemiseen. Mallinnettujen hengitettävien hiukkasten ja typenoksidipäästöjen aiheuttamat ulkoilman pitoisuudet olivat vuoden 2004 leviämismalliselvityksen perustella erittäin pieniä. Melutilanne Pajusaaren tehdasalueen (sellutehdas, laineritehdas ja saha) melutilanne on kartoitettu vuonna 2002 mittauksin ja mallilaskelmin. Selvitystä varten mitattiin kaikkiaan 120 kohteen melutasot. Melukohteiden yhteenlaskettu äänitehotaso oli 127 db. Kartoitettujen melukohteiden arvioitiin aiheuttavan yli 55 db:n keskiäänitason noin yhden kilometrin etäisyydelle Pajusaaren keskiosasta ja yöaikaisen melun noin kahden kilometrin etäisyydelle ja sen sisälle mahtuu noin 20 Kuivanuorossa sijaitsevaa kiinteistöä. Talviaikana tilanne on parempi ja silloin vain muutamassa kiinteistössä melun yöaikainen raja-arvo ylittyy.
21 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU JA RAPORTOINTI Jäteveden käyttö- ja päästötarkkailu Kemiart Liners Oy:n jätevesien määrää ja laatua seurataan on-linemittareilla (johtokyky ja ph) ja näytteenotolla. Oy Metsä-Botnia Ab:n laboratorio ottaa jätevesinäytteet määrävälein ja määrittää näytteistä kiintoaineen lisäksi ph:n, johtokyvyn, natriumin ja COD:n. Kaikki laboratoriotulokset syötetään tietojärjestelmään heti analyysin valmistuttua. On-line-mittareita kalibroi Kemiart Liners Oy:n kunnossapito ja tarvittaessa ulkopuoliset. Jatkuvatoimisten mittareiden tiedot tallentuvat prosessiinformaatiojärjestelmään ja niitä voidaan käsitellä minuutti-, tunti- ja vuorokausikeskiarvoina. Puhtaiden jäähdytysvesien seurannan osalta hakija on esittänyt, että niitä seurataan kerran viikossa otettavin näyttein, joista analysoidaan ph ja johtokyky. Kemiart Liners Oy raportoi viranomaisille jätevesipäästöistä sähköisesti. Jätteiden tarkkailu Kaatopaikalle toimitettavan jätteen määrää (kuiva-aine) seurataan kuukausittain kuormaraporttien perusteella. MERKINTÄ Ympäristölupavirastossa on ollut samanaikaisesti Kemiart Liners Oy:n kartonkitehtaan (dnro Psy-2004-y-184) ympäristölupahakemuksen kanssa vireillä myös Oy Metsä-Botnia Ab:n Kemin tehtaan (dnro Psy-2004-y-182) ja Finnforest Oyj:n Karihaaran sahan (dnro Psy-2004-y-183) ympäristölupahakemukset. Nämä kaikki toiminnot sijaitsevat Kemin kaupungissa Pajusaaren teollisuusalueella. Edellä mainitut hakemukset on kuulutettu ja annettu tiedoksi samanaikaisesti. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta täydennykset Hakija on 25.4. ja 27.4.2007 täydentänyt lupahakemustaan. Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa, Kemin kaupungissa sekä Keminmaan ja Simon kunnissa 14.4. 30.6.2005 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Ilmoitus lupahakemuksesta on julkaistu Pohjolan Sanomissa 23.4.2004.
Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksesta lausuntoa Lapin ympäristökeskukselta, Lapin työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Kemin kaupungilta, Keminmaan ja Simon kunnilta sekä Kemin kaupungin ja Keminmaan ja Simon kuntien ympäristönsuojelu-, terveydensuojelu- ja kaavoitusviranomaisilta. 22 Lausunnot 1. Lapin ympäristökeskus Ympäristökeskus on vaatinut seuraavaa: Vesiensuojelu - Kartonkitehtaan prosessivedet, tehdasalueen likaantuneet sade- ja sulamisvedet, saniteettivedet ym. likaantuneet vedet tulee johtaa käsiteltäväksi Oy Metsä-Botnia Ab:n jätevedenpuhdistamolle tai muuhun vastaavan tehoiseen käsittelyjärjestelmään. - Kartonkitehtaalta Oy Metsä-Botnia Ab:n jätevedenpuhdistamolle menevää jätevettä tulee tarkkailla, jotta tulokuormitus ja puhdistusteho saadaan selville tarpeellisessa laajuudessa. Kartonkitehtaalta sellutehtaan puhdistamolle johdettavasta jätevedestä tulee mitata mm. vesimäärä, kiintoaine, BOD, COD, P, N ja AOX. - Ohi puhdistusyksiköiden johdettavien jäähdytys-, kuivatus-, sadeyms. vesien puhtaus on varmistettava sähkönjohtavuus- tms. mittauksin ja aika ajoin tehtävin laajemmin mittauksin. - Kartonkitehtaan tuotantoprosessia on käytettävä ja ohjattava siten, että päästöt vesistöön minimoidaan kaikissa olosuhteissa pieniksi. Lisäksi kartonkitehtaan on jatkettava toimenpiteitä jätevesimäärän ja -päästöjen edelleen vähentämiseksi ja häiriötilanteiden estämiseksi ja hallitsemiseksi. Tässä tarkoituksessa kartonkitehtaalla tulee toteuttaa mm. hakemuksen liitteissä 17 ja 21 esitetyt toimenpiteet. Yhtiön tulee toimittaa yksityiskohtainen suunnitelma lupakaudella tehtävistä toimenpiteistä kuuden kuukauden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta joko ympäristölupaviraston tai ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. - Ajoneuvojen tankkauspaikalle tulee tehdä järjestelyt, esim. pinnoituksin, kallistuksin tai muilla järjestelyillä, joilla varmistetaan, että mahdolliset tankkauksissa ja polttoainesäiliön täytössä tapahtuvat vuodot saadaan hallitusti kerättyä talteen. Tankkauspaikan ja polttoaineen purkupaikan tulee olla pinnaltaan tiivis ja kallistettu siten, että alueelle tulevat sadevedet johtuvat öljynerotuskaivoon. Öljynerotuskaivosta vedet voidaan johtaa ojaan tai sadevesiviemäriin. Öljynerotuskaivon toimintaa on tarkkailtava säännöllisesti ja siitä on pidettävä kirjaa. Maaperän suojelu Mikäli toiminta loppuu ja alueen maankäyttö muuttuu nykyisestä, alueella on tehtävä tarkemmat selvitykset maaperän puhtaudesta. Toiminnanharjoittajan on oltava yhteydessä Lapin ympäristökeskukseen hyvissä ajoin ennen selvitystyön aloittamista. Jätehuolto - Jätteiden määrän vähentämiseen ja jätteiden hyötykäyttöasteen nostamiseen tähtääviä toimenpiteitä tulee edelleen jatkaa. Jätelain
6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Lisäksi ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteiden sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Edelleen jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa ja mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. - Toiminnanharjoittajan tulee nykykäytännön mukaisesti jatkaa kirjanpitoa toiminnassa muodostuvan jätteen määrästä, lajista, laadusta, alkuperästä, käsittelystä ja hyödyntämisestä. Jätekirjanpidossa, vuosiraporteissa ja muissa tarkempia jätelajitietoja sisältävissä selvityksissä tulee käyttää ympäristöministeriön asetuksen nro 1129/2001 mukaisen jäteluettelon jätenimikkeitä. Toiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte ja hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet voidaan toimittaa Oy Metsä-Botnia Ab:n kaatopaikalle. - Ongelmajätteet on varastoitava merkityissä astioissa niille varatuissa paikoissa niin, että jätteet eivät pääse sekoittumaan keskenään tai muihin jätteisiin ja että mahdollisissa vuototapauksissa haitallisia aineita ei pääse ympäristöön. Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi paikkoihin, joilla on lupa kyseisten jätteiden vastaanottoon tai käsittelyyn. Luovutettaessa ongelmajätteitä on ne pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen ja laadittava siirtoasiakirja. - Käytettäessä jätteen keräilyyn tai kuljettamiseen ulkopuolisia yrityksiä tulee toiminnanharjoittajan varmistaa, että kyseinen yritys on hyväksytty jätelain mukaiseen alueellisen ympäristökeskuksen ylläpitämään jätetiedostoon. Melun torjunta - Ympäristöluvassa Kemiart Liners Oy:n kartonkitehtaan tulee velvoittaa jatkamaan toimenpiteitä meluhaittojen vähentämiseksi. - Kartonkitehtaan toimintaa koskevissa muutoksissa ja investoinneissa tulee lähtökohtana olla, että tehtaan ja sen liikenteen aiheuttamat melupäästöt eivät lisäänny. Tämä tulee tarvittaessa todentaa mittauksin. - Poikkeuksellisista melutilanteista ja niiden ehkäisemisestä tulee laatia selvitys. - Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin pahimpien melulähteiden päästöjen rajoittamiseksi esimerkiksi melulähteiden kotelointia käyttäen. - Muutoin esitetään noudatettavaksi melun osalta koko Oy Metsä- Botnia Ab:n tehdasalueen melulle esitettyjä määräyksiä Lapin ympäristökeskuksen 21.10.2005 antaman lausunnon mukaisesti. Kemikaalit - Kemikaalien suunnitelmalliseen kuljetukseen, käsittelyyn ja varastointiin tehdasalueella tulee kiinnittää jatkuvaa huomiota, jotta mahdolliset poikkeustilanteet voidaan ehkäistä jo ennakolta. Erityistä huolellisuutta tulee noudattaa vaarallisten kemikaalien ja aineiden sekä palavien ja hapettavien aineiden käsittelyssä ja varastoinnissa. - Kemikaalit on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa, merkityssä säiliössä. Säiliöt tai säiliöalueet on varustettava riittävällä suoja-allastilavuudella. Polttoaine- ja kemikaalisäiliöiden ja niihin liittyvien putkitusten on oltava sellaisia, että jätevedenpuhdistamolle ei pääse häiriötilanteissakaan kemikaaleja, jätteitä tai jätevesiä, jot- 23