ROTARY. MATRIKKELI MATRIKEL directory 2013 2014. SUOMI FINLANd EESTI VIRO ESTLANd ESTONIA

ROTARY MATRIKKELI MATRIKEL directory 2013 2014 SUOMI FINLANd EESTI VIRO ESTLANd ESTONIA PIIRIT distrikten districts 1380, 1390, 1400, 1410, 1420, 1430 VYÖHYKE ZON ZONE 15

TEEMA TEMA THEME 2013 2014 Vuoden 2013 2014 matrikkeli on laadittu Suomen Rotaryn jäsentietojärjestelmän tietoihin perustuen. Matrikkelissa ovat mukana klubien 17.3.2013 mennessä päivittämät tiedot. Tämän jälkeen päivitetyt tiedot ovat selailtavissa internetissä Suomen Rotaryn jäsentietojärjestelmän kautta. Matrikkelin perustana olevasta jäsentietokannasta on tehty tietosuojavaltuutetulle henkilötietolain mukainen rekisteriseloste, joka on nähtävissä Suomen Rotaryn verkkosivuilla. Rotarymatrikeln för året 2013 2014 har utarbetats på basis av Finlands Rotarys medlemsregistersystem. Matrikeln innehåller de uppgifter som klubbarna uppdaterat per 17.3.2013. Förändringar, som inträffat efter nämnda datum har inte kunnat beaktas, men kan läsas på Finlands Rotarys webbsidor/medlemsregistret. Om den databas, som ligger till grund för denna matrikel har gjorts en anmälan till dataombudsmannens byrå. Registerbeskrivningen finns utsatt på Finlands Rotarys webbsidor. Matrikkelia ei saa käyttää kaupallisiin eikä poliittisiin tarkoituksiin. Matrikeln får inte användas för kommersiella eller politiska ändamål. The directory shall not be used for commercial or political purposes. MaTrikkeliToiMiTus MaTrikelredakTion Puheenjohtaja Ordförande Juhani Hannila, Oulu Markku Kalliomäki, Lempäälä Irene Muurinen, Helsinki City West Pentti Ruotsalainen, Pihtipudas Sihteeri ja yhteyshenkilö Sekretare och kontaktperson Ulla Railovaara, Rotarytoimisto Käännökset ruotsin kielelle Översätting till svenska Sven Rosendahl, Kristinestad-Kristiinankaupunki Maj-Britt Höglund, Vaasa-Vasa Taitto ja ulkoasu Ombrytning och design Fellows Lumia Oy Painatus Tryckeri Bookwell Oy Porvoo Kansien taitto Pärmarnas ombrytning Promice Communication Oy Kansikuva Pärmbild Johan Hagström Kuvauspaikka Fotograferingplats Kurkien syysmuutto Söderfjärdenilla, Mustasaaressa Tranor i höstflytning på Söderfjärden i Korsholm Toimitus Redaktion Suomen Rotarytoimisto ISSN 0783-8255 International Standard Serial Number

Sisällys Innehåll Contents 1 PerusTiedoT rotarysta 11 1.1 Service Above Self Palvelu itsekkyyden edelle 11 Viisi palveluväylää Klubipalvelu Ammattipalvelu Yhteiskuntapalvelu Kansainvälinen palvelu Nuorisopalvelu 1.2 Historia Rotary hyvällä asialla 13 1.3 Rotaryn eettinen ja toiminnallinen kivijalka 14 1.3.1 Rotaryn tavoite 1.3.2 Neljän kysymyksen koe The Four-Way Test 1.3.3 Singaporen julistus 1.4 Rotary kolmessa minuutissa kiireiselle lukijalle 15 1.5 Rotaryn ulkoiset tunnukset 16 1.5.1 Rotaryn nimi 1.5.2 Merkki 1.5.3 Rintamerkki 1.5.4 Paul Harris Fellow -mitali ja -rintamerkki 1.5.5 Käädyt 1.5.6 Lippu 1.5.7 Standaari 1.6 Rotaryjärjestön rakenne 18 1.6.1 Rotari 1.6.2 Rotaryklubi 1.6.3 Rotarypiiri 1.6.4 Suomen Rotary Finlands Rotary ry 1.6.5 Vyöhykkeet 1.6.6 Kansainväliset toimistot 1.6.7 Keskushallinto 1.6.8 Rotaryjärjestön vastuuhenkilöitä 1.7 Rotaryklubi 20 1.7.1 Hallinto 1.7.2 Toimihenkilöt 3

1.7.3 Klubin toiminta 1.7.4 Jäsenyys rotaryklubissa 1.8 Rotarypiiri 27 1.8.1 Piirikonferenssi ja piirikokous 1.8.2 Klubijohdon koulutusseminaari 1.8.3 Presidenttien ja klubien toimihenkilöiden koulutustilaisuudet 1.8.4 Piirijohdon koulutustilaisuudet 1.8.5 Piirin talous 1.9 Suomen Rotary Finlands Rotary ry 29 1.9.1 Suomen Rotaryn toiminnan tarkoitus ja päätehtävät 1.9.2 Maksut 1.9.3 Hallinto 1.9.4 Rotaryjulkaisut 1.9.5 Toimikunnat 1.9.6 Sähköinen viestintä 1.9.7 Suomen Rotaryn ansiomerkki 1.10 Nuorisopalvelu 33 1.10.1 Nuorisovaihto 1.10.2 Rotaract ja Interact 1.10.3 RYLA 1.11 Lääkäripankki 37 1.12 Rotary Suomessa numeroin Rotary i Finland i siffror 38 1.13 Rotary International 41 1.13.1 Organisaatio 1.13.2 Kongressi eli vuosikokous 1.13.3 Sääntövaltuuskunta 1.13.4 Hallitus 1.13.5 Presidentti 1.13.6 Pääkonttori 1.13.7 Kansainväliset toimistot 1.14 Rotarysäätiö 44 1.14.1 Rotarysäätiön tavoite ja tehtävä 1.14.2 Rahastot ja niiden hallinta 1.14.3 Rotarysäätiön keskittymisalueet 1.14.4 Rotaryn rauhanstipendit 1.14.5 Rotarysäätiön apurahat 4

1.14.6 PolioPlus - ja PolioPlus Partners -ohjelmat 1.14.7 Lahjoitukset Rotarysäätiölle ja Paul Harris Fellow 1.15 Rotary Norden 47 1.16 Inner Wheel Suomi-Finland 48 1.17 Lyhenteitä Förkortningar Abbreviations 49 1.18 Rotary verkossa 51 1.18.1 Verkkosivustot 1.18.2 Tietojärjestelmät 1.19 Klubin muistilista presidenteille, sihteereille ja rahastonhoitajille 53 1.19.1 Raportoinnit 1.19.2 Suoritukset Rotarysäätiölle 1.19.3 Ohjeita 2 GrundlÄGGande uppgifter om rotary 55 2.1 Service Above Self Osjälviskt tjänande 55 Fem tjänstegrenar Klubbtjänst Yrkestjänst Samhällstjänst Internationell tjänst Ungdomstjänst 2.2 Historia Rotary för goda ändamål 56 2.3 Rotarys etiska och funktionella grund 57 2.3.1 Rotarys målsättning 2.3.2 Fyra-fråge-provet The Four-Way Test 2.3.3 Singaporedeklarationen 2.4 Rotary på tre minuter för läsare med tidsbrist 59 2.5 Rotarys externa kännetecken 60 2.5.1 Rotarys namn 2.5.2 Märket 2.5.3 Kavajemblem 2.5.4 Paul Harris Fellow -medaljen och -kavajemblemet 2.5.5 Kedjor 2.5.6 Flaggan 2.5.7 Standar 5

2.6 Rotaryorganisationens struktur 62 2.6.1 Rotarian 2.6.2 Rotaryklubben 2.6.3 Rotarydistrikt 2.6.4 Suomen Rotary Finlands Rotary ry 2.6.5 Zoner 2.6.6 Internationella kanslier 2.6.7 Centraladministrationen 2.6.8 Rotaryorganisationens ansvarspersoner 2.7 Rotaryklubben 64 2.7.1 Administrationen 2.7.2 Tjänstemännen 2.7.3 Klubbens aktiviteter 2.7.4 Medlemskap i rotaryklubben 2.8 Rotarydistriktet 72 2.8.1 Distriktskonferensen och distriktsmötet 2.8.2 Klubblendnings utbildningsseminar 2.8.3 Utbildningsseminarier för tillträdande presidenter och klubbfunktionärer 2.8.4 Utbildningsseminarier för distriktets ledarteam 2.8.5 Distriktets ekonomi 2.9 Suomen Rotary Finlands Rotary ry 74 2.9.1 Finlands Rotarys syfte och huvuduppgifter 2.9.2 Avgifterna 2.9.3 Administrationen 2.9.4 Rotarypublikationer 2.9.5 Kommittéerna 2.9.6 Elektronisk kommunikation 2.9.7 Finlands Rotarys förtjänsttecken 2.10 Ungdomstjänst 78 2.10.1 Ungdomsutbyte 2.10.2 Rotaract och Interact 2.10.3 RYLA 2.11 Läkarbanken 82 6

2.12 Rotary i Finland i siffror 38 2.13 Rotary International 83 2.13.1 Organisationen 2.13.2 Kongressen eller årsmötet 2.13.3 Lagrådet 2.13.4 Styrelsen 2.13.5 Presidenten 2.13.6 Huvudkontoret 2.13.7 Internationella byråer 2.14 Rotary Foundation 85 2.14.1 Rotary Foundations syfte och uppgift 2.14.2 Fonderna och deras förvaltning 2.14.3 Foundations tyngdpunktsområden 2.14.4 Rotarys fredsstipendier 2.14.5 Foundations bidrag 2.14.6 PolioPlus - och PolioPlus Partners -programmen 2.14.7 Betalningar till Rotary Foundation och Paul Harris Fellow 2.15 Rotary Norden 89 2.16 Inner Wheel Suomi-Finland 89 2.17 Förkortningar 49 2.18 Rotary på internet 90 2.18.1 Webbplatserna 2.18.2 Datasystemen 2.19 Minneslista för klubbens presidenter, sekreterare och skattmästare 93 2.19.1 Raportering 2.19.2 Betalningar till Rotary Foundation 2.19.3 Anvisningar 7

Matrikkelitoimitus työkokouksessa / Matrikelredaktionen i arbete: Pentti Ruotsalainen (vas./fr.v.), Irene Muurinen, sihteeri / sekreteraren Ulla Railovaara, puheenjohtaja / ordföranden Juhani Hannila ja / och Markku Kalliomäki. 10

1 PerusTiedoT rotarysta 1.1 service above self Palvelu itsekkyyden edelle Viisi palveluväylää Rotaryn tunnuslause on Service Above Self Palvelu itsekkyyden edelle. Palvelu kanavoituu käytännön toiminnaksi viidellä palveluväylällä (Avenues of Service). klubipalvelu Klubipalvelun avulla saamme klubin toimimaan menestyksellisesti ja v ahvistamme jäsenten yhteenkuuluvuutta. Se sisältää muun muassa toveruuden ja viihtymisen edistämiseen tarvittavaa toimintaa kuten klubikokousten tyylikkäät järjestelyt ja mielenkiintoiset sisällöt, klubineuv ottelut ja klubin vuosipäivän tilaisuudet. Säännölliset viikkokokoukset ja m uut tapaamiset palvelevat toiminnan ja jäsenistön kiinteyden kehittämistä. Yhtenä tavoitteena on myös hauskan pitäminen. ammattipalvelu Ammattipalvelun tavoitteena on Singaporen julistuksen hengessä pyrkiä noudattamaan korkeaa ammatillista moraalia ja etiikkaa sekä jakaa ammatillista osaamistaan Rotaryn ja ympäröivän yhteiskunnan h y- väksi. Ammattipalvelun avulla edistämme rehellisyyttä kaikessa, mitä teemme. 11

Yhteiskuntapalvelu Yhteiskuntapalvelun avulla toteutamme hankkeita tavoitteena lähimmäisten elämänlaadun ja viihtyvyyden parantaminen. Yhteistyössä paikkakunnan muiden toimijoiden kanssa pyrimme saamaan aikaan pysyviä parannuksia. kansainvälinen palvelu Kansainvälisen palvelun avulla toteutamme humanitaarista ja sivistyksellistä toimintaa maailmanlaajuisesti. Edistämme kansojen välistä yhteisym - märrystä ja rauhaa. nuorisopalvelu Palveluväylässä panostamme nuorisoon ja nuoriin aikuisiin tarjoamalla heille mahdollisuuksia kehittää itseään. Nuorisovaihdon ja rotaract-klubien sekä nuorille järjestettävien johtajuusseminaarien (RYLA-seminaarit) avulla autamme nuorien kasvamista esimerkillisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Näillä toiminnoilla myös tuetaan ja vahvistetaan Rotaryn tulevaisuutta. 12

1.2 Historia rotary hyvällä asialla Kansainvälinen rotaryjärjestö perustettiin Chicagossa Yhdysvalloissa 23. helmikuuta 1905. Perustajina olivat asianajaja P aul Harris ja hänen k olme ystäväänsä. He ottiv at ensimmäiseksi tehtäväkseen kotikaupunkinsa liikemoraalin parantamisen. Tavoitteeseen päästäisiin per ustajien mielestä parhaiten tutustuttamalla kaupungin lii - kemiehet toisiinsa. Toiminta-ajatus laajeni pian liik e-elämästä koskemaan myös ympäröivän yhteiskunnan k ehittämistä. Rotarylle näytti olevan sosiaalinen tilaus. Laajeneminen oli nopeaa, ja vuonna 1911 Rotary laajeni Eurooppaan, kun Lontoo - seen perustettiin rotary klubi. Suomen ensimmäinen rotary klubi perustettiin Helsinkiin 1.12.1926, char terkirjansa klubi sai 26.1.1927. Pohjois-Suomen ensimmäinen rotaryklubi, Oulun Rotar yklubi, perustettiin 5.5.1934. Viroon Rotary laajeni 2.8.1930. Tällöin Tallinnan Rotaryklubi hyväksyttiin Rotary Internationalin jäseneksi. Viron rotaryklubit toimivat vuodesta 2000 lähtien osana Suomen rotaryorganisaatiota. Tänään, 108 vuotta perustamisen jälkeen, rotareita on maailmassa yli 1,2 miljoonaa yli 200 maassa ja maantieteellisellä alueella yli 34 000 klubissa. Suomessa on kuusi rotarypiiriä, joissa on yhteensä yli 300 rotaryklubia ja noin 12 000 jäsentä. Suurimmilla paikkakunnilla toimii useita klubeja. Viro kuuluu Suomen Rotarypiiriin 1420 (Etelä-Suomi). Virossa on 15 klubia, joissa on noin 500 jäsentä. Ahvenanmaa kuuluu Rotar ypiiriin 1410 (Länsi-Suomi). Ahvenanmaalla on kaksi klubia. Järjestönä Rotary on tullut tunnetuksi ensisijaisesti tekojensa kautta. Ohjelmista erityisesti nuorisovaihto, stipendit ja maailmanlaajuiset humanitaariset hankkeet ovat muovanneet Rotaryn kuvaa. Järjestön tunnuslauseena on Palvelu itsekkyyden edelle. Kansainvälisesti rotaryjärjestö on ollut alkuun panevana voimana maailman terveysjärjestön vuonna 1985 aloittamassa hankkeessa hävittää polio maailmasta. Tähän toimintaan Rotar y on kana voinut noin 1,2 miljardia USD:a eli noin tuhat dollaria rotaria kohden sekä jäsentensä henkilökohtaista vapaaehtoistyötä. Rotary Internationalin Rotarysäätiö sai alkunsa vuonna 1917 per ustetusta lahjarahastosta. Vuonna 1928 sille annettiin nimi The Rotary Foundation. Vuonna 1931 siitä muodostettiin säätiö. Rotarysäätiön toiminta-ajatuksena on hyvien asioiden edistäminen maailmanlaajuisesti (Doing Good in the World). Varallisuudeltaan Säätiö kuuluu maailman suur impien säätiöiden joukkoon. Suomalaisen Rolf Klärichin toimiessa Rotar y Internationalin presidenttinä 1980 1981 hän otti tun - nuslauseekseen Anna ajastasi. Tämä kehotus eri ammattiryhmien edustajista muodostuvalle Rotaryn jäsenkunnalle kuvaa edelleen osuvasti Rotaryn syvintä olemusta. 13

1.3 rotaryn eettinen ja toiminnallinen kivijalka 1.3.1 rotaryn tavoite Rotaryn tavoitteena on v aalia palvelemisen ihannetta kaiken arvossapidetyn yritteliäisyyden perustana 1 edistämällä tuttavuussuhteiden syntymistä ja siten luomalla tilaisuuksia palvelemiseen 2 vaalimalla liike- ja ammattimor aalia ja arvostamalla kaikkea hyödyllistä työtä sekä opastamalla jokaista rotaria näkemään oma ammattinsa tilaisuutena palvella yhteiskuntaa 3 innostamalla jokaista rotar ia toteuttamaan palvelemisen ihannetta yksityiselämässään, ammatissaan ja yhteiskunnan jäsenenä 4 edistämällä kansojen välistä yhteis - ymmärrystä, hyvää tahtoa ja r auhaa sen maailmanlaajuisen toveruusverkoston avulla, jonka muodostavat palvelun ihanteeseen sitoutuneet eri alojen ammattilaiset ja liike-elämän edustajat. 1.3.2 neljän kysymyksen koe The Four-Way Test Rotary on palv elujärjestö. Käytännön toimintaa ohjaavat Rotaryn eettiset per i- aatteet, joista Neljän kysymyksen koe on keskeinen. Tällä kokeella rotarit pyrkivät edistämään hyviä toimintatapoja k eskinäisessä kanssakäymisessään ja ajamissaan palveluhankkeissa punnitsemalla toimintaansa seuraavasti: Tutki ajatuksesi, sanasi ja tekosi kysymällä itseltäsi 1 onko tämä ToTTa? Is it the TRUTH? 2 onko tämä oikeudenmukaista kaikkia asianosaisia kohtaan? Is it FAIR to all concerned? 3 luoko tämä HYVÄÄ TaHToa ja ParanTaako TÄMÄ YsTÄVYYssuH- TeiTa? Will it build GOODWILL and BETTER FRIENDSHIPS? 4 onko tämä kaikkien osapuolten edun MukaisTa? Will it be BENEFICIAL to all con - cerned? 1.3.3 singaporen julistus liike- ja ammattialoilla toimivien rotarien eettinen julistus Liike- ja ammattialoilla toimiville rotareille määriteltiin kahdeksan k ohdan eettinen julistus vuonna 1989 Singaporessa pide - tyssä sääntövaltuuskunnan kokouksessa. Chicagossa 30-luvulla syntyneen Neljän kysymyksen kokeen ja Singaporen ju - listuksen väliin mahtuu lähes 60 vuoden kehityskaari. Julistuksen teksti Liike- ja ammattialalla toimiv ana rotarina minun velvollisuuteni on 14

1 suhtautua omaan ammattiini tilaisuu - tena palvella 2 noudattaa uskollisesti oman ammatti - ni eettisten ohjeiden kirjainta ja henk eä, oman maani lakeja ja oman yhteisöni moraalisääntöjä 3 tehdä kaikkeni kohottaakseni ammattini arvostusta ja edistääkseni korkeimpia eettisiä arvoja omassa ammatissani 4 olla rehellinen ja tasapuolinen työnantajaani, työntekijöitäni, yhtiökumppanei - tani, kilpailijoitani, asiakkaitani ja yleisöä kohtaan sekä kaikkia niitä kohtaan, joihin olen liike- tai ammattisuhteessa 5 kunnioittaa ja ar vostaa kaikkia yhteiskunnalle hyödyllisiä ammatteja 6 tarjota ammattitaitoni avuksi yritettäessä löytää työmahdollisuuksia nuorille, pyrittäessä auttamaan er ityisongelmista kärsiviä ihmisiä ja k ehitettäessä paikkakuntani asukkaiden elämänlaatua 7 olla rehellinen mar kkinoinnissani ja edustaessani liike- tai ammattialaani yleisön edessä 8 olla pyytämättä muilta rotareilta ja olla suomatta heille sellaista etuoik eutta tai etua, jota en ta vallisesti soisi muille liiketai ammattikumppaneilleni. 1.4 rotary kolmessa minuutissa kiireiselle lukijalle Rotaryn tunnuslause on Service Above Self eli suomeksi Palvelu itsekkyyden edelle. Rotarien eettiset v alinnat perustuvat Neljän kysymyksen kokeeseen, jota täy - dentää Singaporen eettinen julistus am - matissa toimiville rotareille. Rotaryn perusajatus on humanitaar inen palvelutyö sekä kotipaikkakunnalla että maailman - laajuisesti. Kerran viikossa kokoontuva klubi on Rotaryn tärkein toimintayksikkö. Klubit kuuluvat Rotary Internationalin alaisiin piireihin, joita Suomessa on kuusi. Rotary Internationalia (RI) johta vat RI:n presidentti ja RI:n hallitus (Board). Piirejä johtavat kuvernöörit. Kansainvälisen rotaryjärjestön säännöt v ahvistaa sääntövaltuuskunta (COL), joka kokoontuu kolmen vuoden välein. Seuraava kokous on vuonna 2016. RI:n kotipaikka on Yhdysvalloissa, Illinoisin osavaltiossa lähellä Chicagoa sijaitseva Evanstonin kaupunki. Siellä on m yös RI:n pääkonttori, jossa noin 500 henkilöä palvelee yli 1,2-miljoonaista jäsenkuntaa. Lisäksi seitsemässä kansainvälisessä toimistossa on noin 120 henkilöä ja IT-kehityskeskuksessa Intiassa noin 90 henkilöä. Rotaryn klubitoiminta perustuu viikkokokouksiin ja m uihin klubitapahtumiin. Perus ajatuksena on, että yhteisiä asioita ei voida hoitaa ilman läsnäoloa. Klubeihin kutsutaan uusia jäseniä klubin jäsenen ehdotuksesta. Jäsenyyskriteereinä ovat lähinnä hyvämaineisuus ja esimerkillisyys oman ammattikuntansa edustajana. Suomen Rotary (www.rotary.fi) koordinoi tiettyjä asioita, jotka o vat yhteisiä kaikil - le maan kuudelle piir ille ja yli 300 klubil - 15

le, joissa on noin 12 000 jäsentä. Näihin yhteisiin asioihin kuuluv at muun muassa taloushallinto, jäsentietojen hallinta, monipiirinuorisovaihto, Suomen Rotar yn Lääkäripankki sekä er ilaiset informaatiopalvelut. Humanitaarinen palvelu rotarysää tiön avulla Rotarysäätiö (TRF) k oordinoi rota rien maailmanlaajuista palvelutoimintaa. Säätiön työ per ustuu vapaaehtoisiin lahjoituksiin sekä pääoman tuottoon, jotka kanavoidaan koulutusprojekteihin ja hu - manitaariseen avustustyöhön. Tärkeä tulonlähde on P aul Harris Fellow -tunnustuksen myöntäminen jokaista tuhan - nen dollarin lahjoitusta k ohti. Rotaryn perustajan Paul Harrisin nimeä kanta via PHF-tunnustuksia on myönnetty maailmanlaajuisesti yli miljoona. Paul Harris muutaman ystävänsä kanssa per usti Rotaryn vuonna 1905 Chicagossa. Suomeen Rotary rantautui vuonna 1926. Vuodesta 1985 asti rotarit ovat keränneet rahaa polion eli lapsihalv auksen hävittämiseksi maapallolta. Poliotapaukset ovat vähentyneet yli 99 %. Rotarit ovat keränneet vuoteen 2013 mennessä 28 vuodessa noin 1,2 miljardia dollar ia polion hä - vittämiseksi noin 1 000 dollaria rotaria kohden. Lisätietoa Rotarysta on osoitteessa www.rotary.fi 1.5 rotaryn ulkoiset tunnukset Rotaryn tärkeimmät ulkoiset symbolit ovat nimi, merkit, mitalit, käädyt, liput ja standaar it. Rotary Internationalin (RI) hallitus v alvoo Rotaryn merkkien immateriaalioikeuksien käyttöä ja on pidättän yt itselleen kaikkien näiden oikeuksien maailmanlaajuisen käytön. 1.5.1 rotaryn nimi Nimi Rotary juontuu järjestön alkuaikojen klubiveljien tavasta järjestää k okoukset vuorotellen työpaikoillaan. Rotary Club oli tuolloin kiertävän kokoontumisen klubi. Nykyinen kiertäminen roteer aaminen viittaa lähinnä siihen, että klubin jäsenet vuorottelevat eri luottamustehtävissä. Rotari-sana (Rotarian) tarkoittaa aina rotaryklubin jäsentä. Sana kirjoitetaan tekstissä pienellä alkukirjaimella. 1.5.2 Merkki Rotarymerkki on hammasratas, jonka värit ovat koboltinsininen ja kulta. Rattaassa on kuusi ulospäin lievästi kapenevaa puolaa ja 24 hammasta. Sen akselinreiässä on kiilaura. Itse ratas on kultainen. Sanat Rotary International on merkitty kultaisina hammaskehän sisäpuolella oleviin koboltinsinisiin kenttiin. Akselinreikä ja kiilaur a ovat siniset. Rotarymerkkiä käytetään Rotaryn lomakkeissa, lipuissa, standaareissa ja opasteissa. 16

1.5.3 rintamerkki Suomessa yleisesti käytössä olevan merkin halkaisija on 11 mil - limetriä. Sen pie - nuudesta johtuen siihen ei mer kitä reiän kiilauraa. Rintamerkki toimii rotaryjärjestöön kuulumisen tunnuksena ja sitä käytetään aina, kun se pukeutumisen vuoksi on mahdol - lista. Klubin presidentti kiinnittää r intamerkin uuden jäsenen takin v asempaan kauluskäänteeseen. Naispuolisilla rota - reilla merkin kiinnitystapa riippuu asusta. Merkkiä ei käytetä villapaidassa, paidan kauluksessa tai päällysvaatteissa. Niihin voidaan kiinnittää m uita rotaryaiheisia merkkejä kuten vuoden teema- ja End Polio Now-merkki, joita v oidaan pitää myös takin oikeassa kauluskäänteessä. Rintamerkki palautetaan jäsen yyden mahdollisesti päättyessä. Suomen Rotaryn verkkosivustolla on täydentäviä ohjeita rotarymerkkien käytöstä. 1.5.4 Paul Harris Fellow -mitali ja -rintamerkki Paul Harris Fellow -tunnustus käsittää kunniakirjan ja r intamerkin. Rintamerkkiä pidetään tavallista arvokkaammissa rotary tilaisuuksissa. Se kiin - nitetään takin vasempaan kauluskäänteeseen rotarymerkin alapuolelle. Rotarit kantavat sitä rotar ymerkin kanssa - ei yksistään. PHF-rintamerkki ei korvaa rotarymerkkiä eikä sitä kanneta yhdessä PHF-mitalin kanssa. Rotaryn rintamerkkejä ei kiinnitetä smokkiin tai frakkiin. Kaulanauhassa kannettava PHF-mitali on hankittavissa erikseen. PHF-mitalia kannetaan huomattavimmissa rotarytilaisuuksissa, joissa esiinn ytään tummassa puvussa, smokissa tai frakissa. 1.5.5 käädyt Klubin presidentti, kuvernööri ja Suomen Rotary ry:n hallituksen puheenjohta - ja käyttävät tar koitukseen suunniteltuja käätyjä. Joissakin piireissä myös apulaiskuvernööreille on hankittu käädyt. Niihin kuuluu kaulaketjussa tai nauhassa r iippuva rotarymerkki. Ketjuihin tai nauhoihin kiinnitetään erilliset laatat, joihin on kai - verrettu käätyjen aikaisempien kantajien nimet ja toimikaudet. Käätyjä käytetään viikkokokouksissa ja Rotar yn juhlatilaisuuksissa. 1.5.6 lippu Virallisessa rotarylipussa on v alkoisen kentän keskellä suurikokoinen rotarymerkki oikean värisenä. Jos klubi käyttää tätä lippua klubilippunaan, se saa lisätä rotarymerkin yläpuolelle sinisillä kirjaimilla sanan Rotaryklubi ja merkin alle klubin kotipaikkakunnan ja maan nimen. 17

1.5.7 standaari Standaari on lippuun tai v aakunaan verrattava symboli. Standaari voidaan luovuttaa huomionosoituksena, lahjana tai muistoesineenä vain rotaryklubin nimissä toiselle rotaryklubille, järjestölle tai yksi - tyishenkilölle. Standaari luovutetaan aina henkilökohtaisesti, sitä ei esimerkiksi toimiteta postin välityksellä. Standaarin luovutus ja vastaanotto on juhlallinen toimitus, jota läsnäolijat kunnioitta vat nousemalla seisomaan. Piirit ja klubit päättävät itse standaariensa muodoista ja väreistä sekä standaarin luovuttamisperiaatteista. Rotarymerkistä annettuja RI:n ohjeita on kuitenkin nou - datettava. Standaareihin on yleensä pyritty sisällyttämään m yös jokin piir iin tai klubiin läheisesti liittyvä symboli. 1.6 rotaryjärjestön rakenne Rotary on kansainvälinen, maailmanlaajuinen järjestö. Sen jäsenmäärä on yli 1,2 miljoonaa. Rotary on organisoitu toimiv aksi kokonaisuudeksi, jonka ydin on rotaryklubi. 1.6.1 rotari Rotaryklubin jäsentä kutsutaan rotar iksi. Hänellä on oikeus käyttää RI:n tunn usta, rintamerkkiä, ja m uita asianmukaisia rotarymerkkejä. 1.6.2 rotaryklubi Klubi muodostuu rotareista. Suomen rotarypiireissä on yhteensä 314 klubia, joista 15 Virossa. Klubin toimintaa johtaa sen presidentti. Klubin per ustamisvaiheessa on oltava vähintään 20 jäsentä, joista ai - nakin 50 % on oltava klubin kotipaikkakunnalta. Muita määräyksiä klubin jäsenmäärän suhteen ei ole. Tärkeimpänä tekijänä on klubin toimivuus. Maailman kaikkien rotaryklubien jäsenmäärän k eskiarvo on noin 40 jäsentä, mikä k eskiarvo on myös Suomen klubeissa. Naispuolisten jäsen - ten osuus Suomessa on noin 12 %. 1.6.3 rotarypiiri Suomessa on kuusi rotar ypiiriä. Piiriä johtaa kuvernööri tukenaan ja apunaan nimittämänsä piirineuvosto, komiteat ja piirin eri alueiden apulaiskuvernöörit. 1.6.4 suomen rotary Finlands rotary ry (sr-fr) Suomen Rotary on RI:n toimiluvalla toimiva piirien muodostama palvelu- ja yhteistyöelin (Multidistrict Administration Group, MDAG). Suomen rotarypiirejä ja rotareita palvelee Suomen Rotar yn ylläpitämä Suomen Rotarytoimisto Helsingissä sekä piirien edustajista k oostuvat toimikunnat ja monipiiriorganisaatiot. Suomen Rota - ryn toiminnasta on jäljempänä k errottu tarkemmin. 18

1.6.5 Vyöhykkeet RI:n hallituksen jäsenten valitsemista varten Rotary on jaettu 34 vyöhykkeeseen. Suomi kuuluu vyöh ykkeeseen 15, johon kuuluvat myös pääosa Ruotsia, Viro, Latvia ja Venäjän länsiosa. Vyöhykkeittäin järjestetään erilaisia koulutustilaisuuksia ja seminaareja kuten tulevien kuvernöörien koulutusseminaari (GETS = Go vernorselect Training Seminar) ja sen yhteydessä kaikille rotareille tarkoitettuja seminaareja ja rotaryinstituutteja. 1.6.6 kansainväliset toimistot RI:llä on tukenaan seitsemän kansainvälistä toimistoa. Suomea ja m uita Pohjoismaita palvellaan Zürichin toimistossa (Europe and Africa Office). 1.6.7 keskushallinto Rotary Internationalin pääkonttori ja sih - teeristö sijaitsevat Evanstonissa Illinoisissa Yhdysvalloissa. Rotary Internationalin rinnalla toimii Rotarysäätiö, joka vastaa RI:n palveluohjelmien rahoittamisesta. Rotarysäätiöllä on oma hallinto ja talous. Piirikuvernööri Kuvernöörin (District Governor, DG) toimikausi on yksi rotaryvuosi. Jokaisella piirin klubilla on oikeus esittää oma ehdokkaansa tulevaksi kuvernööriksi. Piirikokouksen valitsema nimeämiskomitea valitsee kuvernööriehdokkaaksi pätevimmäksi ja sopivimmaksi katsomansa rotarin. Lopullinen valinta kuvernöörin tehtävään v ahvistetaan RI:n kongressissa. Kuvernööri on RI:n toimihenkilö ja v astuussa suoraan sen hallitukselle. Kuvernööri nimittää a vukseen piirineuvoston, apulaiskuvernöörejä sekä k omiteoita. Päätösvalta piirissä on yksin kuvernöörillä. Muut piirin toimihenkilöt ja toimielimet ovat avustavia ja neuvoa-antavia. Kuvernöörin päätehtävänä on ohjata, opastaa ja innostaa piir in klubeja. Apulaiskuvernöörit (AG) ovat kuvernöörin edustajia ja avustajia määrätyllä maantieteellisellä alueella toimivissa rotaryklubeissa. Toimikauttaan seuraavan rotaryvuoden ajan edellisestä kuv ernööristä käytetään nimikettä Immediate Past District Governor (IPDG) eli edellinen kuv ernööri. Tämän jälkeen hänestä tulee Past District Governor (PDG) eli entinen kuvernööri. 1.6.8 rotaryjärjestön vastuuhenkilöitä rotary internationalin presidentti Rotaryjärjestön keulahahmona ja Rotar y Internationalin hallituksen (Board) pu - heenjohtajana toimii vuodeksi kerrallaan valittu Rotary Internationalin presidentti (RIP). RI:n presidentti 2013 2014 on Ron D. Burton USA:sta. 19

1.7 rotaryklubi Rotaryklubi on toiminnan per usyksikkö. Klubi toimii suor aan Rotary Internationalin alaisuudessa. Klubi päättää itsenäisesti ohjelmastaan, toiminnastaan ja jäsenistönsä k e- hittämisestä Rotary Internationalin vahvistaman säännöstön ja ohjeis - tuksen mukaisesti. Jokaisella klubilla on omat sääntönsä, jotka noudattavat RI:n vaatimuksia ja mallisääntöjä. Useat Suomen klubit ovat rekisteröityneet Suomen yhdistysrekisteriin, jolloin klubin sääntöjen tulee täyttää myös Suomen yhdistyslain vaatimukset. Suomen Rotary on laatinut suomalaiselle rotaryklubille soveltuvat mallisäännöt, jotka täyttävät sekä RI:n että Suomen yhdistyslain vaatimukset. Rotaryklubin toiminta-alue on paikkakunnallinen paitsi e-rotar yklubin, joka toimii kyseisen piir in alueella. Nykysäädösten mukaan internetin kautta toimivia e-rotaryklubeja voidaan perustaa kaksi piiriä kohden. Suomessa on yksi e-rotaryklubi, Rotary E-Club of Verkkorotary.fi, joka toimii piirin 1420 alueella. 1.7.1 Hallinto Rotaryklubin asioita hoitaa sääntöjen mukaan valittu hallitus. Usein klubin hallitus toimii klubik okouksen valitsemana nimeämiskomiteana, joka ehdottaa klu - bin vaalikokoukselle tulevan kauden vir - kailijat. Vaalikokous pidetään viimeistään joulukuussa. Valitut toimihenkilöt astuv at tehtäviinsä seuraavan vuoden heinäkuun alusta. Rotarytoiminnassa omaksutun kiertävän vastuun mukaan tehtävistä ei kieltäydytä ilman todella painavaa estettä. Klubin hallituksessa tulisi olla ainakin presidentti tuleva presidentti varapresidentti edellisen vuoden presidentti sihteeri klubimestari rahastonhoitaja Tämän lisäksi suositellaan, että klubin komiteoiden puheenjohtajat ovat hallituksen jäseniä. Klubin hallituksen rakenne ja valitsemistapa määritellään klubin säännöissä. 20

Rotaryklubin hallitus kokoontuu presidentin kutsusta. Hallituksella on laajat toimintavaltuudet. Hallitus päättää m uun muassa uusien jäsenien ottamisesta ja säännöissä mainituin edellytyksin myös jäsenyyden lopettamisesta. Hallituksen päätöksistä voidaan vedota klubiin, joka voi kumota tai m uuttaa hallituksen pää - töksen 2/3:n määräenemmistöllä. 1.7.2 Toimihenkilöt Presidentti Rotaryklubin presidentti johtaa klubin toi - mintaa ja on klubin ensisijainen edustaja. Presidentti on myös klubin hallituksen puheenjohtaja. Tuleva presidentti Sääntöjen mukaan klubin tule va presidentti valitaan aikaisintaan kaksi vuotta ja viimeistään 1,5 vuotta ennen hänen toimikautensa alkua. Tällä tavoin hänelle varataan riittävästi aikaa valmentautua tehtäväänsä. Rotarypiiri järjestää vuosittain k oulutustilaisuuden rotaryklubien tuleville presidenteille. Tästä koulutuksesta käytetään nimeä PETS, joka tulee englanninkieli - sistä sanoista presidents-elect tr aining seminar. Tuleva presidentti ei v oi ottaa vastaan presidentin tehtäviä osallistumatta PETS:iin. Varapresidentti Rotaryklubin varapresidentti toimii presidentin sijaisena tämän ollessa estynyt. edellinen presidentti Edellinen presidentti huolehtii aloitettu - jen toimintojen jatkuvuudesta ja järjestää klubin jäsenille tarvittavaa koulutusta ellei klubissa ole er ikseen nimettyä klubik ouluttajaa. sihteeri Klubin sihteerit, yksi, kaksi tai useam - piakin, avustavat klubin presidenttiä tie - dottamisessa ja muissa klubihallinnon tehtävissä. He huolehtivat klubin kokousrutiineista ja m uista järjestelyistä. Sihteereille nimetään omat vastuualueet ja he voivat myös sopia tarkemmasta työnjaosta keskenään. Sihteerit vastaavat vaadituista Rotary Internationalille ja Suomen Rotarylle toimitettavista tiedoista ja raporteista annettuihin määräaikoihin mennessä. Klubin 1. sihteeri on sekä RI:n että SR:n postitusten pääasiallinen v astaanottaja. rahastonhoitaja Rahastonhoitaja huolehtii rotar yklubin raha-asioista. Tehtävään kuuluvat talousarvioiden laadinta ja seur anta sekä klubin maksuliikenteestä huolehtiminen. Maksujen asianmukaisesti hoitamiseksi rahastonhoitajan ja sihteerin tulee toimia tiiviissä yhteistyössä. klubimestari Klubimestarin keskeinen tehtävä on klu - bin tilaisuuksien käytännön järjestelyt. nuorisovaihtoasiamies Klubin nuorisovaihtoa johtaa klubin nuorisovaihtoasiamies / nuorisovaihtokomitean puheenjohtaja. Nuorisovaihtotoiminnan harjoittaminen edellyttää klubilta vähintään 3-henkistä nuorisovaihtotiimiä, jonka jäsenistöön 21

täytyy sisältyä kummankin sukupuolen edustus. Kaikkien jäsenten ei tarvitse olla rotareita. Nuorisovaihtotiimin jäsenistä vähintään yhden rotarin on osallistuttava vuosittain piirin järjestämään nuorisovaihdon koulutustilaisuuteen. rotarysäätiöasiamies Jokaisessa klubissa tulisi olla nimettynä rotarysäätiöasiamies tai rotar ysäätiökomitean puheenjohtaja. Tehtävänä on aktivoida ja tuk ea klubin humanitaar isia projekteja sekä tehdä tunnetuksi Rota - rysäätiön toimintaa ja kann ustaa jäseniä tekemään lahjoituksia Rotarysäätiölle. 1.7.3 klubin toiminta Rotaryklubin toiminta on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä. Klubin toiminnan pitkän aikavälin suuntaviivoista ja painopisteistä suositellaan tehtäväksi suunnitelma noin kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Klubin toi - mintamallit klubi kuvaa RI:n suosittamassa klubijohtosuunnitelmassa (CLP, Club Leadership Plan). RI on myös laatinut klubitoiminnan vuosisuunnittelua tukemaan yhtenäisen mallin nimeltään Suunnitteluopas tehokkaille rotaryklubeille. Se täytetään vuosittain ennen rotaryvuoden alkua. Klubit tekevät rotaryvuodelle myös vuosi-/ toimintasuunnitelman ja viikoittaiset ohjelmat (viikkokokoukset, klubin m uu toiminta, osallistuminen piir in, SR:n ja RI:n tilaisuuksiin) vähintään puoleksi vuodeksi eteenpäin. klubikomiteat Klubi perustaa toimintansa kannalta tar - peellisen määrän k omiteoita. Klubijohtosuunnitelman mukaisesti klubin p ysyviä komiteoita ovat Hallinto Jäsenyys Julkisuuskuva Palveluprojektit Rotarysäätiö Pysyville komiteoille jaetaan vuosittain suomenkieliset ohjekirjat, jotka ovat myös SR:n suojatuilla verkkosivuilla. Tämän lisäksi klubi voi perustaa muitakin komiteoita. Klubin projektien ja hankk eiden toteuttamiseen nimetään usein ta - pauskohtaisesti projektiorganisaatioita. Klubi voi nimetä toimihenkilöitä ja k omiteoita tärkeinä pitämiään asioita v arten. Tällaisia ovat esimerkiksi tiedotus- ja suhdetoimintavastaava, IT-vastaava sekä klubikouluttaja. läsnäolo Rotaryn ja rotaryklubin toiminnan keskeinen periaate on jäsenten läsnäolo viikkokokouksissa ja osallistuminen rotar ytapahtumiin ja -toimintaan. Läsnäolovelvollisuus perustuu paitsi säännöstöön myös vakaumukseen siitä, ettei yhteisiä asioita v oida edistää ole - matta läsnä niissä tilaisuuksissa, joita yhteisesti järjestetään ja joissa klubi toimii. Klubit valvovat itse jäsentensä läsnäoloa. Klubin hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, mikäli läsnäolotavoitteisiin ei päästä. Rotaryn säätämät kaikkia klubeja ja rotareita k oskevat velvoitteet ovat Rotary Internationalin säännössä Rotaryklubin järjestysmuoto. 22

Läsnäolosäännön mukaan jäsenen on puolivuosittain osallistuttava vähintään 50 prosenttiin k okousten määrästä paik - kaukset mukaan lukien ja kuhunkin kokoukseen vähintään 60 prosenttia sen k estosta. Jäsenen on kuitenkin osallistutta va puolivuosittain vähintään 30 prosenttiin oman klubinsa viikkokokouksista. Jäsen voi korvata poissaolon oman klu - binsa kokouksesta 14 päivän aikana ennen kokousta tai 14 päivän aikana kokouksen jälkeen osallistumalla m uun muas sa toisen klubin kokoukseen, Rotaryklubin järjestysmuodossa mainittuihin RI:n, SR:n tai rotarypiirin tapahtumiin, klubin hallituksen tai komiteoiden kokouksiin tai muuhun klubin hallituksen hyväksymään tilaisuuteen tai tehtävään. Pysyvään läsnäolovapautukseen ovat oikeutettuja jäsenet, joiden jäsenyysvuosien ja iän summa on vähintään 85. Kunniajäsenillä ei ole läsnäolovelvoitetta. Läsnäololaskennasta on suomenkieliset ohjeet Suomen Rotaryn verkkosivuilla. Viikkokokous Rotaryn keskeisin toimintamuoto on klu - bin säännöllinen viikk okokous. Viikkokokous pidetään pääsääntöisesti aina sa - maan aikaan samassa paikassa. Klubien ohjelmassa on paljon myös kokouspaikan ulkopuolella olevia tilaisuuksia vakioaikojen sijaan tai niiden lisäksi. Klubilla on oik eus jättää viikk okokous pitämättä virallisina juhlapäivinä, niiden aattoina ja v akiintuneina vapaapäivinä sekä muun muassa klubin jäsenen kuo - leman vuoksi. Hallitus v oi harkintansa mukaan peruuttaa vuoden aikana lisäksi neljä kokousta, joista k orkeintaan kolme saa olla perättäisiä. Viikkokokouksen kesto vaihtelee, mutta normaalisti se on 1 1,5 tunnin pituinen. Kokouksen yhteydessä osallistujat nauttivat tavallisesti aterian. Viikkokokouksen sisältörakenne on klu - beissa hyvin samankaltainen. Normaalilla kokouspaikalla pidettävän kokouksen ohjelmaan pyritään sijoittamaan joko oman jäsenen tai vierailevan henkilön pitämä alustus. Klubin jäsenet pitävät kukin vuo - rollaan luokitusesitelmiä, joissa esitellään jäsenen ammatillista tai m uuta erikoisalaa. Ohjelmaan tulisi sisällyttää sään - nöllisin välein innosta via rotaryaiheita, onhan kyseessä rotaryklubi. Viikkokokouksiin voivat klubin jäsenten lisäksi osallistua vierailevat toisten klubien rotarit ja jäsenten puolisot. Rotari voi kutsua klubinsa viikk okokouksiin vieraaksi henkilöitä, jotka eivät ole rotareita. intercity-kokous Intercity-kokouksella tarkoitetaan usean klubin yhteistä tilaisuutta. Usein tällaisella tilaisuudella on jokin er ityinen teema. Se saattaa ajoittua m yös jonkin yhteisen merkkitapahtuman ympärille. klubineuvottelu Klubineuvottelu (Club Assemb ly) on klu - bin kaikkien jäsenten, toimihenkilöiden, hallituksen jäsenten ja k omiteoiden puheenjohtajien kokous, jossa k eskustel- 23

laan klubin ohjelmista ja toiminnasta sekä koulutetaan uusia jäseniä. Klubineuvotteluja tulisi pitää välittömästi piirineuvottelun, piirikonferenssin, piirikokouksen ja PETS:n jälk een, jotta jäsenet saisivat tietoja muun muassa piirin ohjelmista, suunnitelmista ja aktiviteeteista. Klubineuvotteluja pidetään myös kuvernöörin tai apulaiskuv ernöörin vierailujen yhteydessä. Vaalikokous Klubin vaalikokous pidetään vuosittain marras-joulukuussa hallituksen laatiman kokousohjelman mukaisesti. Vaalikokouksessa vahvistetaan, että toimessa olevasta hallituksesta tuleva presidentti toimii presidenttinä ja presidentti entisenä presidenttinä seuraavan toimintavuoden hallituksessa valitaan seuraavaksi toimintavuodeksi tuleva presidentti muut hallituksen jäsenet, kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastaja vahvistetaan tarvittaessa komiteoiden asettaminen. Kaikissa klubin kokouksissa äänestykset ovat avoimia lukuun ottamatta henkilövalintoja, jolloin on käytettävä lippuäänes - tystä, jos joku sitä vaatii. Äänestyksissä kullakin aktiivijäsenellä on yksi ääni. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan kanta. sääntömääräinen vuosikokous Klubin sääntömääräinen vuosikokous pidetään vuosittain elo-lokakuussa hallituksen laatiman ohjelman mukaisesti. Sääntömääräisessä vuosikokouksessa edellinen hallitus esittää hallituksen toimintakertomuksen sekä tuloslaskelman ja taseen edelliseltä toimintavuodelta esitetään tilintarkastuskertomus päätetään tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta päätetään vastuuvapaudesta edellisen hallituksen jäsenille vahvistetaan kuluvan vuoden toimintasuunnitelma istuva hallitus esittää kuluvan toimintavuoden tulo- ja menoarvioehdotuksen päätetään kuluvan toimintavuoden liittymismaksu ja jäsenmaksu sekä hyväksytään kuluvalle toimintavuodelle tulo- ja menoarvio muilta osin käsitellään muut mahdolliset asiat, jotka on mainittu kokouskutsussa Vuosijuhla Klubeilla on tapana juhlistaa per ustamistaan vuosijuhlatapahtumalla. Järjestelyt ovat silloin ta vanomaista juhlavammat. Vuosijuhlaan voidaan kutsua m yös ulkopuolisia vieraita juhlimaan jäsenten ja heidän seuralaistensa kanssa. Vuosipäivää voidaan viettää jäsenten kesken myös vapaamuotoisena tapaamisena. Takkaillat ja muut tilaisuudet Viikkokokouksia täydentämään klubit järjestävät aika ajoin toiminnan k ehittämiseen liittyviä er ikoistapaamisia. Esimerkiksi takkaillat o vat erityisen sopivia tilaisuuksia uusien jäsenten perehdyt - 24

tämiseksi. Retkeilyt, työpaikkakäynnit ja yritysvierailut monipuolistavat klubin oh - jelmaa. klubin raportointi Toimintasuunnitelmat ja talousarviot kertovat toiminnan suunnasta ja laajuudes - ta, läsnäolotilastot taas toiminnan aktii - visuudesta ja jäsenten osallistumisesta. Raportoinneissa hyödynnetään Suomen Rotaryn ja Rotary Internationalin tietojärjestelmiä sekä sähköistä viestintää. 1.7.4 Jäsenyys rotaryklubissa Rotaryklubissa on aktiivijäseniä (Active Member) ja sillä v oi olla kunniajäseniä (Honorary Member). Rotareiksi kutsutaan ar vossapidettyjä yksityishenkilöitä, jotka o vat omien ammat - tialojensa esimerkillisiä edustajia. RI:n järjestysmuodossa määritellään muun muassa, että jäsenellä tulee olla h yvät luonteenominaisuudet ja hyvä ammattimaine. luokitus Luokitusperiaate on yksi Rotar yn luonteenomaisimmista piirteistä. Jokaisella aktiivijäsenellä tulee olla ammattiluoki - tus, joka v astaa hänen pääasiallista ja todellista toimialaansa. Aktiivijäseneksi voidaan ottaa viisi edustajaa kutakin luokitusta kohden. Jos klubissa on yli 50 jäsentä, se voi hyväksyä aktiivijäseniä samaan luokitukseen siten, että siihen kuu - luvat jäsenet eivät ylitä 10 % klubin ak - tiivijäsenten määrästä. Eläkkeellä olevia jäseniä ei lasketa luokituksiin kuuluviksi. Klubi muodostaa itse luokitusnimikk eensä. Luokitusnimike määräytyy liik e-, ammattialan tai yhteiskunnallisen palv elun lajin mukaisesti, ei asianomaisen aseman tai tehtävänimikkeen perusteella. Ratkaisevana on rotar in edustama toimiala tai hänen tekemänsä työ. Luokitusjärjestelmänsä tueksi klubi yl - läpitää kaikista klubin toiminta-alueella esiintyvistä liike- ja ammattialoista sekä yhteiskunnallisen palvelun lajeista luokituskarttaa (luokitusluetteloa), jonka klubi tarkistaa ja täydentää vuosittain. Luokituskartasta ilmenevät jäsenien luokituk - set ja v apaat luokitukset, joihin p yritään saamaan uusia jäseniä. Luokituskartan tulisi edustaa mahdollisimman katta vasti paikkakunnan elinkeinorakennetta, eri toimialoja ja ammatteja. Jäsen säilyttää luokituksensa, vaikka hän olisi siirtynyt eläkkeelle tai m uulla tavoin siirtynyt pois aktiivityöelämästä. Näissä tapauksissa luokitus kuitenkin v apautuu uudelleen käytettäväksi. Jäsenrekrytointi Klubi rekrytoi aktiivisesti jäsenensä siten, että sen asettamat luokitus- ja määräta - voitteet saavutetaan. Uusien jäsenien hankinta on jokaisen jäsenen oikeus ja velvollisuus. Aktiivijäsen voi tehdä kirjal - lisen esityksen uudesta jäsenestä klubin hallitukselle klubin sihteerin välityksellä. 25

Klubin hallitus p yytää lausunnot ehdok - kaasta klubin jäsenyyskomitealta tai erillisiltä luokitus- ja jäsenyysasioita hoitavilta komiteoilta. Jäsenyyskelpoisuuden arviointia ohjaa klubin hallituksen jäsenhankintastrategia, joka tähtää mahdollisimman hyvät toimintaedellytykset omaavaan monipuoliseen jäsenistöön. Jäsenkelpoisuuden kriteereinä ovat ainakin luonteenominaisuudet palveluhenkisyys maine taustayhteisön luonne asema mahdollisuudet osallistua aktiivisesti rotarytoimintaan Jäseneksi ottaminen Jäsenrekrytoinnissaan klubi etenee seu - raavasti: Klubin jäsenet tekevät hallitukselle esityksen uusista jäsenistä. Hallitus hankkii jäsenehdokkaasta tarvittavat taustatiedot ja lausunnot. Hallitus tekee päätöksen, joka ilmoitetaan jäsenehdotuksen tekijälle. Tulevaa jäsentä informoidaan rotarytoiminnan periaatteista. Ehdokkuus julistetaan klubikokouksessa. Aktiivijäsenille varataan 7 päivää aikaa jättää hallitukselle perusteltu vastustuskirjelmä. Hallitus tekee lopullisen päätöksen. Päätös tiedotetaan uudelle jäsenelle. Uusi jäsen kirjataan jäsenluetteloon ja luokituskarttaan. Uusi jäsen vastaanotetaan klubiin esittelemällä hänet klubikokouksessa ja kiinnittämällä rotarymerkki hänen rintaansa. Toisesta klubista siir tyvän tai toisen klu - bin entistä jäsentä v oi ehdottaa aktiivi - jäseneksi hänen aikaisempi klubinsa. Siirtyvän jäsenen jäseneksi ottaminen noudattaa samoja menettelyitä kuin m uidenkin jäsenten. Rotari ei voi olla samanaikaisesti aktiivijäsenenä kahdessa klu - bissa. kunniajäsenyys Kunniajäseneksi voidaan valita rotari tai rotaryjärjestöön kuulumaton henkilö, joka on erityisen ansiokkaasti edistänyt Rotaryn ihanteita. Klubi määrittää kunniajäsenyyden kestoajan. Kunniajäsenyys useammassa kuin yhdessä rotaryklubissa on sallittu, m utta rotari ei v oi olla samassa klubissa sekä aktiivijäsen että kunniajäsen. Kunniajäsenellä ei ole klubissa äänioikeutta eikä hän voi toimia missään Rotar yn virallisessa tehtävässä. Mikäli aktiivijäsen on kunniajäsenenä toi - sessa klubissa, hän v oi kuitenkin toimia virallisessa rotarytehtävässä aktiivijäsenyytensä perusteella. Kunniajäsen ei ole velvollinen suorittamaan liittymis- eikä jäsenmaksua sille klubille, jonka kunnia - jäseneksi hänet kutsutaan. Kunniajäsen on oikeutettu vierailemaan kaikissa rotaryklubeissa. aktiivijäsenyyden kestoaika Aktiivijäsen valitaan klubiin määräämättömäksi ajaksi. 26

Jos jäsen menettää luokituksensa esi - merkiksi siirtyessään pois siitä toimesta tai tehtävästä, jota hän on klubissa edustanut, on hänelle määr itettävä uusi luokitus, joka vastaa uutta tehtävää tai tointa. Jäsen voidaan erottaa klubista, jos hän ei enää täytä yleisiä jäsen yysvaatimuksia. Muita syitä jäsenyyden päättymiseen voivat olla läsnäolovelvoitteen laiminlyönti luokituksen menettäminen paikkakunnalta muutto maksujen laiminlyönti muut hallituksen erikseen toteamat perustellut syyt Rotarin jäsenyys voi päättyä koska tahansa myös hänen omasta pyynnöstään. Jäsenyyden päättyessä rotarin on palautettava rotarymerkkinsä klubille. klubin jäsenmaksu Klubin aktiivijäsenet suorittavat klubilleen vuotuisen jäsenmaksun. Jäsenmaksun suuruus vahvistetaan vuosittain klubin vuosikokouksessa. Kunniajäseniltä ei peritä jäsenmaksua. Maksut suoritetaan rahastonhoitajan määräyksestä klubin pankkitilille yhdessä tai useammassa erässä klubin käytännön mukaisesesti. 1.8 rotarypiiri Rotarypiiriä johtaa kuvernööri tukenaan ja apunaan nimittämänsä piir ineuvosto, komiteat ja piir in eri alueiden apulaiskuv ernöörit. 1.8.1 Piirikonferenssi ja piirikokous Piirikonferenssi ja piir ikokous muodostavat yleensä kaksipäiväisen tilaisuuden. Piirikonferenssi ja piir ikokous voidaan pitää myös eri ajankohtina. Erillisen piirikokouksen yhteyteen järjestetään tavallisesti myös koulutusta. Piirikonferenssi järjestetään Suomessa tavallisesti kevättalvella. Se v oidaan järjestää myös rotaryvuoden ensimmäisen puoliskon aikana. Piirikonferenssin tarkoituksena on edistää Rotarya mielenkiintoisen ohjelman avulla. Puheiden, esitelmien ja k eskustelujen lisäksi ohjelmassa v arataan aikaa m yös tuttavuussuhteiden solmimista ja toveruuden vahvistamista edistävään vapaaseen seurusteluun. Piirikonferenssiin kutsutaan piir in rotarit seuralaisineen, Suomessa ole vat ulkomaiset vaihto-oppilaat ja ammatilliset koulutusryhmät, Suomesta lähte vät ammatilliset koulutusryhmät ja ulk opuolisia esitelmien pitäjiä. Kuvernööri kutsuu erikseen kunniavieraiksi arvostamiaan rotaryhenkisiä henkilöitä. Piirikokouksessa käsitellään piir in virallisia asioita kuten edellisen toimintakauden tilinpäätös ja toimintak ertomus. Jokaisen piiriin kuuluvan klubin v elvollisuuksiin 27

kuuluu osallistua piir ikokoukseen, jonne jokainen klubi lähettää valtakirjalla varustettuna vähintään yhden v alitsijan. Yli 25 jäsenen klubilla on oik eus lisävalitsijoihin ja ääniin seuraavan taulukon mukaisesti: Jäseniä klubissa Valitsijoita / ääniä 37 1 38 62 2 63 87 3 88 112 4 113 137 5 jne. Piirikokouksessa klubin äänet voivat olla edustettuina valtakirjalla. 1.8.2 klubijohdon koulutusseminaari Koulutusseminaari on klubien uusien toi - mihenkilöiden yhteinen k oulutustilaisuus. Sen yhteydessä pidettävässä kokouksessa myös vahvistetaan piirin toimintasuunnitelma ja talousarvio ja siihen perustuva piirin keräämä jäsenmaksu seur aavalle rotaryvuodelle. Koulutusseminaari pidetään yleensä yhden päivän kestävänä työkokouksena tulevien kuvernöörien koulutustilaisuuden, kansainvälisen neuvottelun (International Assembly) jälkeen ennen seur aavan rotaryvuoden alkua, mieluiten helmi-maa - liskuussa. Koulutusseminaari voidaan järjestää tulevien presidenttien k oulutustilaisuuden (PETS) yhteydessä. 1.8.3 Presidenttien ja klubien toimihenkilöiden koulutustilaisuudet Klubien tulevat presidentit ja m uut toimihenkilöt koulutetaan tehtäviinsä piir in koulutustapahtumassa, joka pidetään yleensä piirineuvottelun yhteydessä. Tilaisuudesta käytetään sen englanninkielistä nimitystä PETS (presidents-elect tr aining seminar). Se on järjestettävä ennen uu - den toimintavuoden alkua ja kansain välisen neuvottelun (International Assembly), eli tulevien kuvernöörien koulutustilaisuuden jälkeen. Jokaisen tulevan presidentin on osallistuttava PETS:iin voidakseen ottaa vastaan presidentin tehtävät. Samassa yhteydessä järjestetään k oulutusta myös muille klubin keskeisille toimihenkilöille, kuten sihteerit, rahastonhoitajat, rotarysäätiöasiamiehet, nuorisovaihtoasiamiehet, ITvastaavat jne. 1.8.4 Piirijohdon koulutustilaisuudet Piirijohdon seminaarit on tarkoitettu rotareille, jotka seur aavana rotaryvuotena toimivat apulaiskuvernööreinä tai piirikomiteoiden puheenjohtajina. Seminaarit järjestetään yleensä yhden päivän tai illan tilaisuuksina, esimerkiksi piirineuvottelun yhteydessä. 1.8.5 Piirin talous Piirineuvottelussa päätetään käyttötarkoituksittain eritellystä vuosittaisesta piir in jäsenmaksusta, joka muodostaa piirin toiminnan taloudellisen pohjan. 28

1.9 suomen rotary Finlands rotary ry Suomen Rotary Finlands Rotar y ry -niminen rekisteröity yhdistys palvelee suomalaisia rotarypiirejä, kuvernöörejä ja klubeja niissä yhteisissä asioissa, jotka piirit ja kuvernöörit ovat päättäneet antaa sen tehtäviksi. Suomen Rotary toimii Rotary Internationalin toimiluvalla. Toimilupa arvioidaan ja v ahvistetaan kolmen vuoden välein. Kansalliset monipiir ipalvelut, kuten Suomen Rotar y, eivät vir allisesti kuulu Rotary Internationalin organisaatioon. 1.9.1 suomen rotaryn tarkoitus ja päätehtävät Yhdistyksen tarkoituksena on edistää rotarytoimintaa Suomessa toimimalla re - kisteröityjen rotarypiirien palvelu- ja yh - teistoimintaelimenä sekä niiden alaisten rotaryklubien tukielimenä edistämällä jäsenten välistä yhteistyötä sekä kokemusten ja tietojen vaihtoa tuottamalla ja julkaisemalla rotar y- aiheista kirjallisuutta sekä koulutusja tiedotusaineistoa järjestämällä jäsenten toimintaa tukevia koulutus- ja seminaaritilaisuuksia avustamalla jäseniä niiden yhteisten hankkeiden suunnittelussa, koordinoinnissa ja toteutuksessa sekä hoitamalla jäsenten rahavaroja Yhdistyksen jäsenet (rotar ypiirit) päättävät vuosittain mitkä tehtävät ja palv elut annetaan yhdistyksen hoidetta viksi. Yhdistys perii näistä palveluistaan vuosittain päätettävän palvelumaksun. Yhdistyksen tarjoamia palveluita ovat Suomen Rotarytoimiston hoito Tulevien kuvernöörien kansallisen koulutuksen järjestäminen (DGEinfo) Nuorisovaihdon ja Suomen Rotaryn Lääkäripankin monipiiritoiminta Suomen Rotary ry:n, monipiiriorganisaatioiden ja rotarypiirien maksuliikenne ja kirjanpito Rotarymatrikkelin vuosittainen julkaiseminen ja jakelu Sovittujen RI:n tuottamien oppaiden ja muiden aineistojen käännöstyö suomenkielelle Suomessa painettujen rotar ytuotteiden julkaiseminen ja jakelu Rotary Norden -lehden tilaajarekisterin ylläpito ja lehden laskutus Suomen Rotaryn jäsentietojärjestelmän hallinta Suomen Rotaryn verkkosivujen ylläpito Informaatio- ja tukipalv elut piireille, klubeille ja rotareille 29

Kuvernöörien kuukausikirjeiden jakelu näin sovittaessa Piirikohtaisten klubien läsnäolotilastojen tulostus ja jak elu kuukausittain näin sovittaessa Yhteydenpito Suomen Rotar ya vastaaviin Pohjoismaisiin ja muihin kansainvälisiin organisaatioihin Suomen Rotaryn arkiston hoito Rotaryn nimeen ja mer kkiin liittyvien oikeuksien valvonta Suomessa Tehtävien hoitamista varten yhdistys ylläpitää Helsingissä toimistoa, jossa työskentelee tällä hetkellä kaksi palkattua henkilöä. Lisäksi yhdistys on nimenn yt piirien yhteisten asioiden edistämiseksi ja hoita - miseksi Suomen Rotaryn pääsihteerin ja toimikuntia. Nämä toimiv at vapaaehtoisuuden pohjalta. 1.9.2 Maksut Suomen Rotaryn toiminta rahoitetaan rotareilta kerättävillä jäsenmaksuilla (per capita -maksuilla, yhtä suur i maksu kai - kilta rotareilta). Maksu perustuu yhdistyksen varsinaisen syyskokouksen hyväksymään talousarvioon. 1.9.3 Hallinto SR:n hallintoelimet o vat yhdistyskokous, jolla on yhdistyksen ylin päätösv alta ja toimeenpaneva hallitus. Yhdistyskokouksen edustajina o vat toimessa ole vat kuvernöörit. Hallituksen muodostavat kunkin piir in valitsema hallitusjäsen ja hallituksen pu - heenjohtaja, joka on v alittu edellisessä hallituksessa hallituksen ero vuoroisista jäsenistä. Hallitustoiminnan jatkuvuuden tur vaamiseksi hallituksen jäsenyys on kaksivuotinen siten, että vuosittain puolet hallitusjäsenistä on erovuoroisia. Vuosittain uusi hallitus nimeää/v ahvistaa järjestäytymiskokouksessaan Suomen Rotaryn pääsihteerin, jonka tehtävänä on avustaa hallitusta, panna toimeen halli - tuksen päätöksiä sekä toimia Rotar ytoimiston esimiehenä. Pääsihteerin tehtävään voidaan sama henkilö nimittää enintään k olmena perättäisenä vuotena. 1.9.4 rotaryjulkaisut Suomen Rotaryn hallitus on nimenn yt RI:n valtuuttamana käännöstoimikunnan, joka huolehtii RI:n käsikirjojen, oppaiden ja erityisjulkaisujen suomentamisesta, painattamisesta ja jakelusta RI:n kustantamana. Suomen Rotaryn julkaisutoimikunta v almistaa vuosittain painetun rotar ymatrikkelin, jossa on kaikkien Suomen klubien ja jäsenten perustiedot sekä perustietoa ja ohjeita rotarytoiminnan keskeisistä asioista. Suomen edustus on mukana myös yhteispohjoismaisen virallisen alueellisen rota - rylehden Rotary Nordenin toiminnassa ja toimittamisessa. Rotary Norden -lehti tulee jokaiselle Suomen aktiivijäsenelle. Suomen Rotary voi toimia myös erikoisjulkaisujen kustantajana. Suomen Rota - ryn tuottamista painotuotteista suur i osa on myös Suomen Rotaryn verkkosivuilla. 30