MÄÄRITELMIÄ

1 18.10.2016 Alla Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kommentointia rakentamismääräyskokoelman (RakMK) osan E1 päivitykseen. Säädöksiin ehdotetut tekstit näkyvät sinisellä, perustelut mustalla ja kommentit punaisella. Kommentoija on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön paloinsinööri Jarmo Majamaa. MÄÄRITELMIÄ Ehdotus: Palovaroitin on laite, joka havaitsee savun ja antaa akustisen hälytyksen. Palovaroitin voidaan korvata muulla palonilmaisulaitteella, joka täyttää Valtioneuvoston asetuksessa palovaroittimien teknisistä ominaisuuksista 291/2009 palovaroittimille asetetun vaatimustason. Perustelu: Tässä ehdotettu määritelmä on vastaava kuin sisäministeriön asetuksessa palovaroittimien sijoittamisesta ja kunnossapidosta (239/2009). Määritelmä jättää oven auki myös tulevaisuuden mahdollisille innovaatioille. Ehdotus: Sähköverkkoon kytkettävä palovaroitin on palovaroitin, joka kytketään kiinteästi sähköverkkoon. Sähköverkkoon kytkettävä palovaroitin voidaan korvata muulla sähköverkkoon liitettävällä järjestelmällä, joka täyttää palovaroittimen vaatimustason. Perustelu: Jos tavallinen palovaroitin voidaan korvata muulla palonilmaisulaitteella, niin vastaavalla tavalla voitaneen toimia sähköverkkoon kytkettävienkin palovaroittimien kanssa. Esimerkkejä korvaavista järjestelmistä: - Talon valvontajärjestelmä, johon voidaan liittää palovaroittimia. Tällainen järjestelmä on yleensä myös vikavalvottu. - Savuilmaisimilla toteutettu automaattinen paloilmoitin. Ehdotus: Automaattinen paloilmoitin on laitteisto, joka automaattisesti ja välittömästi ilmoittaa alkavasta palosta paikallisesti ja hätäkeskukseen. Paloilmoitin antaa myös ilmoituksen sen toimintavarmuutta vaarantavista vioista. Perustelu: Näin täydennettynä automaattisen paloilmoittimen määritelmä on yhdenmukainen RakMK E2:ssa olevan vastaavan määrittelyn kanssa (E2: Luku 3: Suojaustasot). Ehdotus: Rakennuksen käyttötavat: Hoitolaitokset Tilat, jotka yleensä ovat ympärivuorokautisessa käytössä ja joissa on hoidettavia tai eristettyjä henkilöitä. Esimerkiksi: - sairaalat - vanhainkodit - suljetut rangaistuslaitokset

2 - ympärivuorokautisen käytön päiväkodit Perustelu: Ympärivuorokautisen käytön päiväkodissa on lapsia, jotka nukkuvat siellä yön yli. He eivät kykene tulipalossa omatoimiseen pelastautumiseen. 1. YLEISTÄ 1.1 Soveltamisala 1.1.1 Ehdotus: Nämä määräykset ja ohjeet koskevat uuden rakennuksen paloturvallisuutta. Rakennuksen korjaus- ja muutostöissä näitä määräyksiä ja ohjeita sovelletaan maankäyttö- ja rakennuslain 117 :ssä säädetyllä tavalla. Selostus: Rakennustyön sekä korjaus- ja muutostöiden aikaisesta turvallisuudesta on säädetty Valtioneuvoston asetuksessa rakennustyön turvallisuudesta 205/2009. Pelastuslaki 379/2011 asettaa yleiset velvoitteet tulipalon ja muiden onnettomuuksien ehkäisemisestä sekä toiminnasta tulipalon sattuessa. Selostus: Asetusta 205/2009 sovelletaan myös rakennushankkeen valmisteluun ja suunnitteluun. Pelastuslaki velvoittaa olemaan huolellinen tulipalon tai muun onnettomuuden vaaran ja vahingon välttämiseksi sekä huolehtimaan riittävistä varotoimista ryhdyttäessä tulityöhön tai sellaiseen korjaustyöhön tai muuhun työhön, jonka johdosta tulipalon tai muun onnettomuuden vaara tuntuvasti lisääntyy. Ehdotus: E1:1.1.1 ohje: Korjaus- ja muutostöissä voidaan näiden määräyksien ja ohjeiden paloluokkia ja lukuarvoja soveltaa joustavasti käyttäen tapauskohtaista harkintaa ja tarkastelemalla rakennusta kokonaisuutena. Korjattavan rakennuksen ominaisuudet ja mahdollinen suunniteltu käyttötavan muutos sekä soveltuvuus aiottuun käyttöön tulee ottaa huomioon. Määräyksistä joustamista voidaan myös tasapainottaa korvaavilla ratkaisuilla. Rakennuksen palo- ja henkilöturvallisuus ei saa vaarantua korjaustyön aikana. Palo- ja henkilöturvallisuustason on korjaustyön jälkeen oltava vähintään ennen korjaustyötä voimassa olleen rakennusluvan mukainen. Käyttötavan muutoksen vaikutus vaadittavaan turvallisuustasoon tulee tarkastella erikseen. Perustelu (1): näiden määräyksien ja ohjeiden paloluokkia ja lukuarvoja tarkentaa ohjeehdotuksen koskemaan E1:n kohdan 1.3.1 mukaista taulukkomitoitusta. Määräyksistä joustaminen, tapauskohtainen harkinta ja korvaavat ratkaisut ( kompensaatio-periaate ) muodostavat olennaisen filosofian korjausrakentamisessa. Tämä tuotaisiin lyhyesti E1:een edellä esitettyjen ehdotusten kautta. Tämä toisi aiheeseen perimmäisiä pelisääntöjä, joihin saataisiin sitten aikanaan lisäohjeistusta Ympäristöopas 39:stä (ja lisäksi vaikka SPEKin, Finanssialan Keskusliiton ja vakuutusyhtiöiden ohjeista). Perustelu (2): Käyttötavan muutoksen vaikutus vaadittavaan turvallisuustasoon tulee tarkastella erikseen tarkoittaa, että tulee tapauskohtaisesti selvittää, viekö käyttötavan muutos rakennuksen palo- ja henkilöturvallisuutta vaarallisempaan suuntaan. Jos vie, niin turvallisuustasolle asetetaan

3 tiukemmat vaatimukset kuin siinä tapauksessa, että turvallisuustaso säilyisi ennallaan (tästä on tarkempia ohjeita Ympäristöopas 39:ssä). 3. RAKENNUKSEN PALOLUOKKA 3.1.2 Ehdotus: Lisätään tämän kohdan loppuun seuraava lause: Palomuuriin liittyvistä vaatimuksista on määräykset ja ohjeet luvussa 9. Perustelu: - Tämä lisäys ohjaisi lukijan tarvittaessa suoraan palomuuria koskevaan lukuun. - Kohdassa 3.1.2 palomuurin ovea koskeva vaatimus liittyy tapaukseen, jossa palomuuri erottaa kahta rakennuksen osaa, jotka ovat eri paloluokkaa. Vaatimus lienee sama silloinkin, kun palomuuri on vaatimuksena jostakin muusta syystä kuin edellä mainitusta (ks. ehdotukset E1: lukuun 9). Siksi ehdotetaan, että sama ovea koskeva vaatimus kerrotaan uudelleen luvussa 9. - Kaikki palomuuria koskevat tapaukset löytyisivät näiden muutosten jälkeen yhteenvetona luvusta 9 vastaavalla tavalla, kuin sprinklerihelpotukset löytyvät yhteenvetona kohdasta 11.5.3. Ehdotus: 3.2.2 Ohje: Mikäli rakennuksessa on eri käyttötaparyhmiin kuuluvia tiloja, rakennuksen turvallisuustaso arvioidaan tarkastelemalla rakennusta kokonaisuutena. Eri käyttötaparyhmiin sallittavat henkilömäärät voidaan laskea kaavalla: [(n 1/n 1,max) + + (n i/n i,max) +.+ (n n/n n,max)] 1,0 missä n i = käyttötapa i:n tiloissa olevien henkilöiden lukumäärä n i,max = käyttötapa i:n tiloissa suurin sallittava henkilöiden lukumäärä. Perustelu: E1:3.2.2:n ohje ei auta suunnittelijaa, ellei vastaavaa kohtaa katsota Ympäristöopas 39:stä (jota ei tällä hetkellä ole käytettävissä). Rakennuksen turvallisuustason arvioiminen kokonaisuutena (tässä: henkilömäärien jyvittämisenä ) eri käyttötapoihin ei selviä kyseisestä ohjeesta, jos sitä varten ei ole käytettävissä laskukaavaa tai muuta vastaavaa sanallista ohjetta. 6 RAKENTEIDEN KANTAVUUDEN SÄILYTTÄMINEN Ehdotus: Lisätään seuraava selostus: 6.1.2 Selostus: Jos 2-kerroksisen P3-luokan rakennuksen molemmat kerrokset ovat eri paloosastoa, kantavien vaakarakenteiden on täytettävä vaatimus REI 30 ja näitä kannattelevien

4 pystyrakenteiden vaatimus R 30. Ylemmän kerroksen uloskäytävien tulee olla palo-osastoituja vähintään EI 30-luokan rakennusosin. Perustelu: Kohdan 6.1.2 määräys jää suunnittelijalta helposti noteeraamatta, koska sen sisällöstä puuttuu konkretia. Selostus toisi apua tähän ongelmaan. Rakennuksen suurinta sallittavaa henkilömäärää ei tule osastoinnista huolimatta P3-luokan rakennuksessa kuitenkaan lisätä, koska turvallisuustason filosofian perusta on rakennuksen koon ja henkilömäärän rajoittaminen (E1:3.1.1 Selostus, 3. kohta). Palo-osastoinnin pettäminen esim. rakennuksen käyttäjien huolimattomuudesta on myös erityisen vaarallista juuri tällaisessa P3-luokan rakennuksessa. Taulukko 6.2.1 Ehdotus: Taulukkojen välissä oleva teksti voitaisiin kirjoittaa sujuvammin seuraavasti: Yläpohjan rakenteiden vaatimukset enintään 2-kerroksisessa ullakottomassa rakennuksessa, jonka yläpohjan eristeet ovat vähintään A2-s1,d0-luokkaa tai jotka on suojattu syttymiseltä, hiiltymiseltä tai muulta vaurioitumiselta: - P1-luokan rakennuksissa K 260-luokan suojaverhous tai EI 60-luokan rakenne ja - P2-luokan rakennuksissa K 230-luokan suojaverhous tai EI 30-luokan rakenne. Läpiviennit ja muut asennukset tulee toteuttaa siten, että eristeiden suojaus ei niiden johdosta heikkene. Ehdotus: Lisäys (= tarkennus) taulukon 6.2.1 yhteyteen: Uloskäytävän porrassyöksyjen ja -tasanteiden vaatimukset on esitetty kohdissa 10.5.3 ja 10.5.4. Perustelu: Porrassyöksyt ja -tasanteet ovat myös kantavia rakenteita. Koska niiden kantokykyvaatimukset on kuitenkin esitetty vasta luvussa 10, tulisi nämä asiat linkittää toisiinsa tekemällä tässä ehdotetut viittaukset. Ehdotus: 6.2.3: Tähän kohtaan tulisi lisätä ohje: Lisäkerroksen sammutus- ja pelastustoimista neuvotellaan paikallisen pelastusviranomaisen kanssa. Perustelu: Palokunnan toimintamahdollisuudet on otettava tapauskohtaisesti huomioon selvitettäessä asuinrakennuksen lisäkerroksen asukkaiden pelastamista tulipalo- tai muussa hätätilanteessa. Neuvoteltaessa pelastuslaitoksen kanssa selviää, pystyykö pelastuslaitos pelastamaan (kalusto ja paikkakunta vaikuttavat asiaan). Jos käy ilmi, että ei pystytä pelastamaan, tulee rakennuksen suunnittelijan järjestää varatiet sellaisiksi, että omatoiminen pelastautuminen on mahdollista. Tällaisia ratkaisuja ovat esim. parvekelaatan luukut, kiinteät selkäsuojuksella varustetut tikkaat, kierreportaat jne.. Näitä on myös toteutettu. Asunnosta on oltava mahdollisuus omatoimiseen pelastautumiseen. (E1:10.3.2). Voidaan joutua myös päättämään, annetaanko kattoasunnon/asuntojen palaa ja kestääkö alla oleva laatta tällöin. 7 PALON LEVIÄMISEN ESTÄMINEN OSASTOSTA

5 7.2.1 Ehdotus: Osastoivien ja osastoa osiin jakavien rakennusosien luokkavaatimukset kerroksissa ja kellareissa on esitetty taulukossa 7.2.1. Perustelu: Edellä tehty sanojen poistaminen on tarpeellinen (yliviivatut sanat), koska taulukko 7.2.1 ei sisällä osastoa osiin jakavien rakennusosien luokkavaatimusta, vaan tämä on esitetty nykyisessä tekstissä ennen taulukkoa. 7.3.2. Ohje Suljinta ei tarvita asuinhuoneistojen kerrostaso-ovissa Ehdotus: Kyseinen ohje 7.3.2 tulisi poistaa. Perustelu: Suljin tarvitaan. Sulkimen ansiosta asuinhuoneiston tulipalon savukaasut eivät pääse porraskäytävään ja muihin asuntoihin. Tällöin vältytään näiden tilojen omaisuusvahingoilta ja mahdollisilta palokuolemilta porraskäytävässä. Tämä olisi myös linjassa palokuolemien vähentämiseen liittyvän tavoitteen kanssa (Valtioneuvosto: Sisäisen turvallisuuden ohjelma). On olemassa hidastimella varustettuja sulkimia, mitkä helpottavat oven käyttöä, kun kauppakassi ei jääkään helposti oven väliin. Sulkimen vaatimisella saadaan uloskäytävän ja asuinhuoneistojen välinen palo-osastointi toimivaksi. Tämä on välttämätön kriteeri myös porrassyöksyjen ja tasanteiden kantokyvyn helpotukselle R 60 vaatimuksesta, ks. myöh. kommentit kohdissa 10.5.3 ja 10.5.4. 8 PALON KEHITTYMISEN RAJOITTAMINEN Ehdotus: Tämä luku tulisi otsikoida seuraavasti: 8 PALON LEVIÄMISEN RAJOITTAMINEN RAKENNUSOSIEN PINNOILLA. Perustelu: RakMK E1:n lukujen 7 ja 8 nykyiset otsikot ovat sellaiset, että suunnittelijalle ei heti selviä, miten ne asiasisällöllisesti eroavat toisistaan. Tässä ehdotetulla otsikon muutoksella saataisiin lukujen 7, 8 ja 9 otsikot yhtenäistettyä niin, että jo sisällysluetteloa lukemalla maallikollekin selviää heti, minkälaisesta palon leviämisestä missäkin luvussa kerrotaan. Taulukko 8.3.4 Ehdotus: Lisätään taulukon huomautuksiin: P2-luokan hoitolaitosrakennuksissa voidaan ulkoseinän ja tuuletusraon ulkopinnoissa käyttää D- s2,d2-luokan rakennustarviketta, mikäli: - rakennus on varustettu automaattisella sammutuslaitteistolla ja - seinä on suunniteltu siten, että ulkoisen syttymisen aiheuttaman palon leviäminen seinässä on estetty riittävän tehokkaasti. Perustelu: Yllä oleva ehdotettu lisäysteksti poistettiin E1:n edellisessä uudistuksessa. Kyseisen tekstin esittämää lievennystä on kuitenkin saanut edelleen käyttää kohdan 11.5.3: perusteella.

6 9 PALON LEVIÄMISEN ESTÄMINEN NAAPURIRAKENNUKSIIN Ehdotus: Ohje: Palomuuri tulee yleensä kysymykseen silloin, kun - kahdella eri tontilla olevat rakennukset ovat lähellä toisiaan (< 8 m) - samalla tontilla olevat rakennukset ovat eri paloluokkaa - samalla tontilla muodostuva rakennuskokonaisuus ylittää yhdelle rakennukselle sallitut kerrosala- tai henkilömäärärajoitukset - palovaarallinen rakennus (kuten perinteinen savusauna) on lähellä muita rakennuksia. Perustelu: Tällainen luettelo helpottaa suunnittelijaa ymmärtämään palomuurin tarpeen kokonaisuudessaan. Seuraava ehdotettu kohta on uusi: 9.2.4: Palomuurin erottamien rakennuksen osien uloskäytävät rakennetaan erilliseksi niin, ettei palomuurissa mahdollisesti olevaa ovea ole tarpeen käyttää palotilanteessa. Perustelu: Kohdassa 9.2.3 puhutaan palomuurissa olevan oven palonkestävyysajasta ja materiaalivaatimuksista. Uusi edellä ehdotettu kohta 9.2.4 olisi sisältönsä puolesta luonnollinen jatke kohdalle 9.2.3. Kaikki palomuurin asiat löytyisivät tällöin samasta paikasta. Sama teksti ehdotetaan säilytettäväksi myös kohdassa 3.1.2 (ks. myös kohdassa 3.1.2 esitetty perustelu). 10 POISTUMINEN PALON SATTUESSA 10.3.2 Ehdotus: Yksi palolta ja savulta suojattu uloskäytävä sallitaan 9-16-kerroksisessa rakennuksessa, kun käyttötapana on asunto taikka alle 300 h-m 2 työpaikkatila. Rakennus on varustettava automaattisella sammutuslaitteistolla. Perustelu: Yhden uloskäytävän poistaminen voitaisiin kompensoida palolta ja savulta suojatulla uloskäytävällä sekä automaattisella sammutuslaitteistolla. Uloskäytävän poistaminen tuo lisäneliöitä rakennuksen hyötykäyttöön. Ehdotus: 10.4.2 Ohje: Jälkiasennettaessa portaaseen hissi tai muu tasonvaihtolaite asunnon uloskäytävän leveyden tulisi olla vähintään 900 mm. Uloskäytävän kaventuessa porrashuone varustetaan sisääntulotasolta pelastuslaitoksen toimesta laukaistavalla savunpoistoluukulla. tai: 10.4.2 Ohje: Jälkiasennettaessa portaaseen hissi tai muu tasonvaihtolaite asunnon uloskäytävän leveyden tulisi olla vähintään 900 mm. Uloskäytävän kaventuessa porrashuone varustetaan sisääntulotasolta laukaistavalla savunpoistoluukulla tai automaattisella savunpoistolaitteistolla. Asuntojen kerrostaso-ovet varustetaan ovensulkijalaitteella. Perustelu: Turussa sattui kerrostalopalo, jossa asuinkerrostalon porraskäytävän automaattinen savunpoistoluukku oli auennut, palavan asunnon ikkuna oli särkynyt sekä sen ovi porraskäytävään oli auki. Tästä aiheutui voimakas hormivaikutus, jossa tulipalo otti happea rikkoutuneesta

7 ikkunasta, työnsi kuumaa savua porraskäytävään ja muihin asuntoihin ja sytytti näiden kerrostasoovet myös palamaan. Savunpoistoluukusta nouseva savupatsas oli poikkeuksellisen valtava. Porraskäytävässä onneksi ei kuollut ketään (toisin kuin Tampereella pizzerian palossa, jossa oli samantapainen savuhormi-ilmiö). Turun tulipalosta on Otkes-raportti, ks. oheinen linkki. http://turvallisuustutkinta.fi/fi/index/tutkintaselostukset/muutonnettomuudet/tutkintaselostuksetvuosit tain/2014/y2014-02kerrostalopaloturussa17.3.2014.html Jotta savunpoisto tapahtuisi hallitusti, se tulisi tapahtua pelastuslaitoksen toimenpitein. Ilman pelastuslaitoksen toimenpiteitä avautuva automaattinen savunpoistolaitteisto tulisi asuinrakennuksen uloskäytävässä kyseeseen vain siinä tapauksessa, että säädöksissä olisi vaatimuksena myös asuinhuoneistojen kerrostaso-ovien sulkijalaite. 10.5.3 Ehdotus: P1-luokan rakennuksen uloskäytävän porrassyöksyjen ja -tasanteiden tulee täyttää luokan R 30 vaatimukset, kun siihen johtavien tilojen palokuorma on alle 600 MJ/m 2. Vastaava vaatimus on R 60, kun palokuorma on tätä suurempi. Yli kaksikerroksisen P1-luokan rakennuksen uloskäytävän porrassyöksyt ja tasanteet tulee tehdä vähintään A2-s1,d0-luokan rakennustarvikkeista. Perustelu: Kun kohta 10.5.3 kirjoitetaan edellä esitetyllä tavalla, siinä olevien asioiden järjestys vastaa kyseisen kohdan otsikkoa nykyistä E1:n tekstiä paremmin. Kertomatta jää kuitenkin, että 2- kerroksisen P1-rakennuksen portaat saa tehdä D-luokkaisista tarvikkeista (puuportaat). Vaatimuksista voi tehdä seuraavan taulukon, jota ehdotetaan E1:10.5.3:een: P1-luokan Rakennuksen kerrosluku ja uloskäytävään johtavien tilojen palokuorma kerroksissa 2-kerrosta - 600 MJ/m 2 - > 600 MJ/m 2 Yli 2-kerrosta - 600 MJ/m 2 - > 600 MJ/m 2 Uloskäytävän porrassyöksyjen ja tasanteiden kantokykyvaatimus kerroksissa R 30 R 60 R 30 R 60 Uloskäytävän porrassyöksyjen ja tasanteiden materiaalivaatimus kerroksissa D-s2,d2 D-s2,d2 A2-s1,d0 A2-s1,d0

8 10.5.4 Ehdotus: 3-8-kerroksisen P2-luokan rakennuksen uloskäytävän porrassyöksyjen ja tasanteiden tulee täyttää luokan R 30 vaatimukset, kun siihen johtavien tilojen palokuorma on alle 600 MJ/m 2. Vastaava vaatimus on R 60, kun palokuorma on tätä suurempi. P2-luokan rakennuksen porrassyöksyt ja tasanteet ja niitä kannattavat rakenteet, jotka eivät ole vähintään A2-s1,d0- luokkaa, tulee suojaverhota portaiden yläpintaa lukuun ottamatta vähintään K 230, A2-s1,d0-luokan tarvikkeilla. Perustelu: Tämän kohdan tulee koskea 3-8-kerroksisia P2-luokan rakennuksia. Nykyisen E1: 10.5.4:n toinen virke, joka alkaa sanoilla P2-luokan rakennuksen porrassyöksyjen saa lukijan erehdyttävästi luulemaan, että tästä virkkeestä eteenpäin onkin kysymys kaikista P2-luokan rakennuksista. Näin ei kai voi olla, koska tavanomaisen 2-kerroksisen P2-luokan rakennuksen kantavilla rakenteilla ei ole milloinkaan R 60-vaatimusta, vrt. taulukko 6.2.1. Tällöin myöskään uloskäytävän porrassyöksyiltä ja tasanteilta ei voi tällaista vaatia. Nykyisen E1: 10.5.4:n toisen virkkeen sanat P2-luokan rakennuksen tulee poistaa. Lisäys tekstiin: 2-kerroksisen P2-luokan rakennuksen uloskäytävän porrassyöksyjen ja tasanteiden tulee täyttää luokan R 30 vaatimukset. P2-luokan vaatimuksista voi tehdä seuraavan taulukon, jota ehdotetaan E1:10.5.4:ään: P2-luokan Rakennuksen kerrosluku ja uloskäytävään johtavien tilojen palokuorma kerroksissa Uloskäytävän porrassyöksyjen ja tasanteiden kantokykyvaatimus kerroksissa Uloskäytävän porrassyöksyjen ja tasanteiden materiaalivaatimus kerroksissa 2-kerrosta R 30 D-s2,d2 Yli 2-kerrosta - 600 MJ/m 2 - > 600 MJ/m 2 R 30 R 60 D-s2,d2 D-s2,d2 Lisäys tekstiin: Kantavien rakenteiden muiden kuin porrassyöksyjen ja porrastasanteiden luokkavaatimukset on annettu taulukossa 6.2.1. Perustelu: Uloskäytävän porrassyöksyjen ja tasanteiden R 30-kantokykyvaatimus on hyväksyttävä lievennys yleisestä R 60-vaatimuksesta, jos palo-osastointi uloskäytävän ja muiden tilojen välillä toimii. Tällöin kerrostaso-ovissa on oltava sulkijalaite. Pelkästään palokuormaan perustuva lievennys ei ole riittävä (sulkijalaitteesta on ehdotus kohdassa 7.2.3 Ohje). 10.5.5

9 Ehdotus: Uloskäytävään ei saa sijoittaa sellaisia tarvikkeita, rakennusosia eikä laitteita, jotka lisäävät palokuormaa tai savunmuodostuksensa takia vaarantavat henkilöturvallisuutta. Jos uloskäytävään on sijoitettava läpimeneviä kaapeleita, on ne suojattava vähintään EI 30-luokan rakentein A2-s1,d0-luokkaisista rakennustarvikkeista. Kaapeleiden ja asennustarvikkeiden tulee olla nippuna itsestään sammuvia (EN 60332-3), halogeenittomia (EN 60754) ja vähän savua muodostavia (EN 61034). Jos palon aikana toimivien laitteiden, kuten poistumisreittivalaistus ja savunpoisto, kaapelointi toteutetaan kaapelihyllyjä käyttäen, tulee näiden tarvikkeineen olla paloluokiteltuja. Kaapelihyllyt tulee merkitä vain paloluokitelluille asennuksille tarkoitetuiksi. Selostus: Kaapeleiden toiminta nippuna itsestään sammuvina todetaan standardilla EN 60332-3, halogeenittomuus standardilla EN 60754 ja vähän savua muodostavuus standardilla EN 61034. Perustelu: Edellä esitetyt kaksi lisäystekstiä E1:10.5.5:een ovat tarpeellisia, koska nykyaikaisen rakennuksen uloskäytävää palvelevia järjestelmiä kaapeleineen on useita ja niitä asennetaan myös jälkikäteen. Järjestelmien sijoittaminen ja suojaaminen aiheuttaa helposti erilaisia tulkintoja. Seuraavassa on kuriositeettina joitakin uloskäytävän järjestelmiä luettelona: - uloskäytävän valaistus ja pistorasiat - poistumisvalaistus - kulunvalvonta - oviautomatiikka - palonilmaisun ilmaisimet ja painikkeet - palonilmaisun hälyttimet - palonilmaisun keskus tai käyttölaite - kameravalvonta - murtoilmaisu - savunpoisto - ovipuhelin/ovikello - portaikon ulkopuolen valaistus - matkapuhelinten sisäänkuuluvuusantennit ja kaapelit - langaton dataverkko (WLAN) - virve-verkko - sähkönousut - antenniverkko - sähköinen infotaulu - yleiskaapelointi Ehdotus: Selostus: Sähköasennuksista on standardisarja SFS 6000. 10.6.3 Kommentti: Tämän kohdan ohjeteksti tulisi muuttaa määräystekstiksi etenkin henkilöriskikohteissa. Perustelut: Henkilöriskikohteita ovat erityisesti ympärivuorokautisen käytön tilat ja sellaiset päiväkäyttöiset yleisötilat, joista poistuminen on hidasta (suuri henkilömäärä tai vaikeakulkuinen

10 poistumisreitti). Ovien lukitus- ja avausmekanismit tulisi toteuttaa uusien EN-standardien mukaisesti. Ohjetekstissä voitaisiin viitata standardeihin esim. näin: Ehdotus: 10.6.3 (uusi) Ohje: Kokoontumis- ja liiketilojen sekä työpaikkatilojen uloskäytävään johtavien ovien lukitus- ja aukaisumekanismien tulee olla standardeissa EN 179 ja EN 1125 esitettyjen vaatimustasojen mukaiset. tai: 10.6.3 (uusi) Ohje: Uloskäytävien ja niihin johtavien tilojen ovet tulee voida avata avauspuomilla tai työntölevyllä kokous- ja liiketiloissa sekä työpaikkatiloissa. Selostus: Ovien lukitus- ja aukaisumekanismeista on standardit EN 179 ja EN 1125. tai: 10.6.3 (uusi) Ohje: Kokous- ja liiketilojen sekä työpaikkatilojen uloskäytävien ja niihin johtavien tilojen ovet tulee voida avata työntölevyllä, jos tilojen henkilömäärä on yli 60 henkilöä tai avauspuomilla, jos henkilömäärä ylittää 1000 (?) henkilöä. Selostus: Ovien aukaisumekanismeista työntölevyllä ja avauspuomilla on standardit EN 179 ja EN 1125. Perustelu: Standardien EN 179 ja 1125 mukaiset ratkaisut (kuten työntölevy ja oven poikki menevä vaakasuuntainen avauspuomi, josta painamalla ovi avautuu) helpottavat kokoontumistilasta poistumista paniikkimaisessa ruuhkatilanteessa. Tällaiset ratkaisut ovat yleisesti käytössä muualla maailmassa etenkin kokoontumistiloissa ja vastaavissa. Näiden käyttöä tulisi edistää myös Suomessa. Ehdotus: 10.8 (UUSI määräys): Henkilöiden rajoittunut tai alentunut toimintakyky on tarvittaessa otettava huomioon kokoontumisja liiketilojen sekä työpaikkatilojen poistumisjärjestelyissä. Ohje: Poistumista helpotetaan seuraavilla toimenpiteillä: - Äänievakuointijärjestelmä (SFS-EN 60849, Äänijärjestelmät hätätilannekäyttöön) asennetaan kohteisiin, joissa samanaikaisesti oleskelee vähintään 150 henkilöä. - Mikäli tilaa ei ole varustettu automaattisella sammutuslaitteistolla, uloskäytävän yhteyteen muodostetaan palo-osastoitu odotustila pyörätuolissa istuvaa liikuntarajoitteista henkilöä varten. Tila suunnitellaan kahdelle pyörätuolille. - Odotustilaan järjestetään mahdollisuus yhteydenpitoon tilan ulkopuolelle. - Odotustila järjestetään samalle kerrostasolle, jota se palvelee ja merkitään opasteella. - Odotustilaan tai uloskäytävään tai sen välittömään läheisyyteen sijoitetaan evakuointituoli. Tämä ei saa kuitenkaan kaventaa uloskäytävän vähimmäisleveyttä.

11 Automaattisen paloilmoittimen ohjaustoiminnolla sulkeutuvat ovet varustetaan sähkötoimisella avauslaitteella, jonka teholähde on varmistettu varavirtalähteellä. Näiden palon aikana toimiviksi tarkoitettujen asennusten kaapelointi toteutetaan palonkestävästi. Perustelut: Yllä olevat ohjeet henkilöiden rajoittuneen tai alentuneen toimintakyvyn huomioon ottamisesta kokoontumis- ja liiketilojen sekä työpaikkatilojen poistumisjärjestelyissä perustuvat Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) laatimiin esteettömyyssuosituksiin (UN s Convention on the rights of persons with disabilities, Ds 2008:23) ja eurooppalaisten palontorjuntaliittojen yhteistyöelimen CFPA-Europe:n suosituksiin European Guideline N:o 33 Evacuation of people with disabilities (www.cfpa-e.eu). Varavirtalähteistä yms. voidaan mainita E1:ssä vastaavalla tavalla, kun on mainittu palovaroittimistakin kohdassa E1:11.3.1 Ohje. 11 SAMMUTUS- JA PELASTUSTEHTÄVIEN JÄRJESTELY 11.1.5 Ehdotus: Rakennuksen omistajan, haltijan ja toiminnanharjoittajan sekä huoneiston haltijan tulee kunkin omalta osaltaan huolehtia paloturvallisuutta palvelevien laitteiden toimintakunnosta. Perustelu: Nämä osapuolet mainitsemalla oltaisiin samassa linjassa pelastuslain vastaavien vaatimusten kanssa. Nämä mainitut tahot vastaavat kyseisten laitteiden toimintakunnosta kukin omalla alueellaan ja määräysvaltansa puitteissa. 11.2.2 Ehdotus: Ullakon jokaiseen palo-osastoon tulee olla pääsy sammutustyötä varten ulkokautta. Tämä ei koske paloluokan P3 rakennuksia. Perustelu: P3-luokan rakennuksissa ei ole erillistä ullakon palo-osastoa. Palokunta pääsee rivitalon ullakolle tekemällä reiän kattoon. Sammutustyön kannalta jokaisen rivitaloasunnon ullakolle ei ole tarvis päästä. 11.3.1 Ehdotus: Seuraaviin tiloihin, mikäli ne on kytketty sähköverkkoon, tulee asentaa sähköverkkoon kytkettävät palovaroittimet tai muu sähköverkkoon kytkettävä palonilmaisulaite, joka täyttää vähintään vastaavan vaatimustason. Perustelu: Palovaroittimet tulee sisäministeriön asetuksen 805/2005 mukaan voida korvata muulla palonilmaisulaitteella, joka täyttää samat vaatimukset. Näin lienee tapaus myös sähköverkkoon kytkettyjen palovaroittimien tapauksessa. Tällaisia laitteita ovat erilaiset talon valvontajärjestelmät, joihin voi liittää palovaroittimia (järjestelmät ovat myös vikavalvottuja). Savuilmaisimilla toteutettu automaattinen paloilmoitin täyttää myös tämän ehdon. Tulevaisuuden mahdolliset innovaatiot tulisivat myös huomioiduiksi tällä tekstinmuutoksella. 11.3.2

12 Ehdotus: Majoitustilat ja hoitolaitokset, jotka ovat henkilömäärältään edellisessä kohdassa mainittuja suurempia, sekä oppilaitokset, on varustettava savuilmaisuun perustuvalla automaattisella paloilmoittimella. Perustelu: Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) selvitys Kouvolan koulupalosta tukee vaatimusta, että oppilaitoksiin on asennettava automaattinen paloilmoitin. Paloilmoittimen antamaa hälytystä voitaisiin hyödyntää myös kouluammuskelun vaatimassa evakuoinnissa. Tätä suosittelee myös kouluampumisia käsitellyt sisäministeriön työryhmä, ks. ministeriön julkaisu 40/2009. 11.4.1: Ehdotus: ohjetekstiin (tai selostus-tekstiksi) ehdotetaan lisättäväksi lause: Savunhallinnasta on standardi EN 12101. Perustelu: Ohjeissa voidaan viitata standardeihin ja niin on tehtykin mm. tulevissa kantavien rakenteiden ohjeissa. Palo-ohjeissa viitattuja standardeja voisivat olla esimerkiksi luokitusstandardit ja eräät suunnittelustandardit. (Tästä on YM/J. Jantusen e-mail 8.10.2015). 11.5 Sammutuslaitteet 11.5.1 Ehdotus: Rakennus tulee tarvittaessa varustaa tarkoituksenmukaisilla alkusammutusvälineillä siten, että rakennuksessa olevat henkilöt voivat käynnistää sammutustoimet palon alkuvaiheessa. Ehdotus: 11.5.1 Ohje: Asunnot tulee varustaa alkusammutusvälineellä. Ehdotus: Selostus: Asuntoon soveltuvia alkusammutusvälineitä ovat esimerkiksi sammutuspeite, käsisammutin ja sankoruisku. 11.5.3 Ehdotus: Mikäli rakennukseen asennetaan automaattinen sammutuslaitteisto, tulee sen kattaa rakennuksen kaikki tilat mukaan lukien parvekkeet. Tällä perusteella voidaan sallia lievennyksiä: Perustelu: Sprinklattavien rakennusten kaikki tilat tulee määrätä varustettaviksi automaattisella sammutuslaitteistolla, erityisesti osastoidut uloskäytävät ja parvekkeet riippumatta laitteiston luokasta. Syy tähän on se, että laitestandardeissa ei selvästi sanota, että kaikki tilat mukaan lukien esim. parvekkeet on suojattava. Tämä aiheuttaa epäselvyyttä standardien tulkinnassa. Automaattinen sammutuslaitteisto 11.5.3 Ehdotus: Lisäys määräystekstiin: Lievennysten valintaa ja lukumäärää harkittaessa tulee kiinnittää huomiota pelastushenkilöstön ja pelastuslaitoksen mahdollisuuksiin sammuttaa tai rajoittaa alkanut palo henkilöturvallisuutta vaarantamatta. Lievennyksistä neuvotellaan tarvittaessa paikallisen pelastusviranomaisen kanssa.

13 Perustelu: E1:n teksti on tässä kohtaa epäselvä: keitä tarkoitetaan pelastushenkilöstöllä (yrityksen, laitoksen tai kiinteistön turvallisuudesta vastaavaa henkilöstöä vai pelastuslaitosta?). Suunnittelijoille jää tässä kohdassa myös epäselväksi, montako lievennystä automaattisella sammutuslaitteistolla voi yhteen kohteeseen saada. Rakennusvalvonta saisi tehtäväkseen harkita, milloin tarvitaan neuvottelua pelastusviranomaisen kanssa. Pelastusviranominen arvioisi neuvottelussa pelastuslaitoksen toimintamahdollisuuksia. E1:n nykyisestä tekstistä voi saada sen käsityksen, että kaikki lievennykset ovat käytettävissä samalla kertaa. Suunnittelijalle tulisi kertoa, että 11.5.3:ssa esitetyt lievennykset ovat yhteenveto E1:n aikaisemmissa kohdissa esitetyistä yksittäisistä lievennyksistä eikä niitä voi kaikkia soveltaa samalla kerralla. Apua asiaan antaisi myös viittaus Ympäristöopas 39:ään (päivitettyä versiota ei ole vielä saatavilla). Seuraava selostus voisi myös auttaa: Ehdotus: Selostus: Tässä esitetyt lievennykset ovat yhteenveto näissä määräyksissä ja ohjeissa sallittavista yksittäisistä lievennyksistä. Niiden lukumäärä yksittäisessä kohteessa on aina harkittava tapauskohtaisesti. 11.5.4 Ehdotus: P2-luokan 3-8-kerroksinen rakennus tulee varustaa tarkoitukseen sopivalla automaattisella sammutuslaitteistolla. Määräys ei koske 3-4-kerroksista P2-luokan asuinrakennusta, jossa kaikki kerrokset kuuluvat samaan asuinhuoneistoon, ja rakennuksen korkeus on enintään 14 metriä. tai: P2-luokan 3-8-kerroksinen rakennus tulee varustaa tarkoitukseen sopivalla automaattisella sammutuslaitteistolla. Määräys ei koske 3-4-kerroksista P2-luokan asuinrakennusta, jossa rakennuksen kaikki kerrokset kuuluvat asunnoittain samaan asuinhuoneistoon, ja rakennuksen korkeus on enintään 14 metriä. Perustelu: edellä esitetty 1. vaihtoehto: Sprinklaamatonta P2-luokan 3-4 kerroksista rakennusta ei tulisi sallia. Rakenteellinen suojaus puurakenteisessa talossa ei käytännössä toimi halutulla tavalla. Asukkaiden toiminta ja remontit voivat aiheuttaa sisäpintoihin ajan kuluessa reikiä ja rikkoutuneita kohtia, mikä voi johtaa paloosastoinnin pettämiseen. Palo pääsee varsinkin osastoivien rakenteiden mahdollisiin asennusonteloihin. Tämä vaikeuttaa myös sammutustoimia. Suomessa lähes kaikki palokuolemat tapahtuvat asuntopaloissa. Valtioneuvoston hyväksymässä sisäisen turvallisuuden ohjelmassa on tavoitteina asumisturvallisuuden parantaminen, palokuolemien vähentäminen ja että palojen aiheuttamat omaisuusvahingot eivät kasvaisi. Perustelu: edellä esitetty 2. vaihtoehto: Jos sprinklausta ei kuitenkaan vaadita, tulisi tätä kohtaa kuitenkin hieman tarkentaa edellä esitetyllä tavalla. E1: 11.5.4:n määräysteksti on epätarkka. Siitä voi saada sellaisenkin väärän käsityksen, että siinä puhutaan 3-4 kerroksisesta P2-luokan asuinrakennuksesta, jossa on vain yksi asunto, jonka kaikki kerrokset kuuluvat samaan asuntoon. Ehdotus: 11.5.5 (Uusi määräys):

14 Yli 8-kerroksiset rakennukset tulee varustaa automaattisella sammutuslaitteistolla. Perustelu: Pelastuslaitoksen toimintamahdollisuudet heikkenevät olennaisesti yli 8-kerroksisissa rakennuksissa. Pelastautuminen on hidasta. Ehdotus: 11.5.6 (Uusi ohje): Vajaahappijärjestelmät voidaan soveltuvissa kohteissa rinnastaa sammutuslaitteistoihin. Perustelu: Vaikka vajaahappijärjestelmä ei sammuta, se poistaa tulipalolta hapen. Järjestelmä soveltuu erityisesti suuriin korkeisiin varastorakennuksiin, jonne tavanomaiset sprinklerilaitteet ei sovellu. Suureen pinoamiskorkeuteen ei ole sprinklerisääntöjä. Viranomaisten olisi helpompi ottaa näihin kantaa, jos näistä olisi maininta Rakentamismääräyskokoelmassa. Norjan rakentamismääräykset ottavat asian huomioon, niissä sanotaan (English version): 11-12, d): In those cases where an automatic fire extinguishing system is required, other measures may nonetheless be used that can hinder, limit or control a fire locally where it arises. Vajaahappijärjestelmä (low-oxygen athmosphere) annetaan norjankielisessä versiossa esimerkkinä (FK/Petri Meron lähettämän e-mailin mukaan). Ehdotus: 11.7 Poistumisturvallisuusselvitys 11.7.1 Ehdotus: Henkilöturvallisuuden kannalta vaativat kohteet, joissa paloturvallisuuden riskit johtuvat tilojen käyttötavasta ja henkilöiden rajoitetusta tai alentuneesta toimintakyvystä, varustetaan automaattisella sammutuslaitteistolla. Suunnittelun alkuvaiheessa tulee laatia erityinen poistumisturvallisuusselvitys, jonka perusteella määritetään rakenteelliset toimenpiteet ja muut turvallisuusjärjestelyt ja henkilökunnan toimenpiteet riittävän turvallisuustason saavuttamiseksi ja tätä tukeva koulutus. Poistumisturvallisuusselvitys laaditaan yhteistyössä toiminnanharjoittajan, käyttäjien ja turvallisuudesta vastaavien viranomaisten sekä muiden tarpeellisten tahojen kanssa. Perustelu: Otsikko tulee muuttaa poistumisturvallisuusselvitykseksi. Silloin ollaan samassa linjassa sisäministeriön säädösten kanssa. Myös Poliisi käyttää käsitettä Turvallisuusselvitys omissa säädöksissään. Käsitteet voivat mennä sekaisin. Jos selvityksen nimeä ei muuteta, niin sitten ehdotetaan lisättäväksi seuraava lause: Turvallisuusselvitys vastaa pelastuslain (379/2011) 19 :ssä määrättyä poistumisturvallisuusselvitystä. Perustelu jatkuu: Kaikki turvallisuusselvitysvelvolliset uudisrakennuskohteet tulee määrätä sprinklattaviksi. Vastaavista olemassa olevista rakennuksista on Suomessa sprinklattu jo yli puolet (3000 rakennusta). Näille velvoitteet tulevat pelastuslaista. Sprinklausvelvoitteen myötä myös Suomessa päästäisiin samalle vaatimustasolle muiden pohjoismaiden palomääräysten kanssa. Valtaosa palokuolemista tapahtuu asunnoissa ja niissä asuvat ikääntyneet henkilöt ovat erityinen riskiryhmä. Valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden ohjelman yksi olennainen tavoite on palokuolemien vähentäminen.

15 Suomessa yksityiset palvelutalot velvoitetaan nykyään lähes poikkeuksetta sprinklattaviksi kun taas kunnalliset palvelutalot saattavat vapautua tästä rahapulaan vedoten. Perustuslain mukainen tasa-arvo ei tällaisessa tapauksessa toteudu palvelutalon asukkaiden eikä toiminnanharjoittajien näkökulmasta. E1: LIITE Ehdotus: Liitteeseen ehdotetaan lisättäväksi uusi luku: 8 Savunpoiston suunnittelun standardeja EN 12101-sarja --- --- Jarmo Majamaa, paloinsinööri, SPEK