Ajattelemme tietokonetta yleensä läppärinä tai pöytäkoneena



Samankaltaiset tiedostot
Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen

Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012

Paavo Räisänen. Ohjelmoijan binaarialgebra ja heksaluvut.

Ongelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten,

Kappale 20: Kantaluvut

Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla

Ohjelmoijan binaarialgebra ja heksaluvut

kwc Nirni: Nimen selvennys : ELEKTRONIIKAN PERUSTEET 1 Tentti La / Matti Ilmonen / Vastaukset kysymyspapereille. 0pisk.

C = P Q S = P Q + P Q = P Q. Laskutoimitukset binaariluvuilla P -- Q = P + (-Q) (-Q) P Q C in. C out

Digitaalitekniikan matematiikka Harjoitustehtäviä

7. Laskutoimitukset eri lukujärjestelmissä 1 / 31

5. Laskutoimitukset eri lukujärjestelmissä

ELEC-C3240 Elektroniikka 2 Digitaalielektroniikka Karnaugh n kartat ja esimerkkejä digitaalipiireistä

Kombinatorisen logiikan laitteet

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 6 Sivu 1 (20) Kombinaatiopiirit & & A B A + B

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. FT Ari Viinikainen

Digitaalilaitteen signaalit

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 3 Sivu 1 (19) Kytkentäfunktiot ja perusporttipiirit

LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen

Desimaaliluvut, mitä ne oikeastaan ovat?

Peruspiirejä yhdistelemällä saadaan seuraavat uudet porttipiirit: JA-EI-portti A B. TAI-EI-portti A B = 1

AUTO3030 Digitaalitekniikan jatkokurssi, harjoitus 2, ratkaisuja

Tiedon esitysmuodot. Luento 6 (verkkoluento 6) Lukujärjestelmät Kokonaisluvut, liukuluvut Merkit, merkkijonot Äänet, kuvat, muu tieto

c) loogiset funktiot tulojen summana B 1 = d) AND- ja EXOR-porteille sopivat yhtälöt

F = AB AC AB C C Tarkistus:

Yhden bitin tiedot. Digitaalitekniikan matematiikka Luku 1 Täsmätehtävä Tehtävä 1. Luettele esimerkkejä yhden bitin tiedoista.

Yhden bitin tiedot. Binaariluvun arvon laskeminen. Koodin bittimäärä ja vaihtoehdot ? 1

811120P Diskreetit rakenteet

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

Älykännykät ovat pieneen tilaan paketoituja, mutta suuret ominaisuudet omaavia tietokoneita.

Tiedon esitysmuodot. Luento 6 (verkkoluento 6) Lukujärjestelmät Kokonaisluvut, liukuluvut Merkit, merkkijonot Äänet, kuvat, muu tieto

Harjoitustehtäväkierros 1

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

Antti Vähälummukka 2010

Digitaalitekniikan perusteet

Ratkaisu. Ensimmäinen kuten P Q, toinen kuten P Q. Kolmas kuten P (Q R):

Valokuvien matematiikkaa

VIII. Osa. Liitteet. Liitteet Suoritusjärjestys Varatut sanat Binääri- ja heksamuoto

Palautteita. Tutoriaalit olivat vaikeat! Totta, tentti on onneksi helpompi

Lukujärjestelmät. Digitaalitekniikan matematiikka Luku 9 Sivu 3 (26) Lukujärjestelmät ja lukujen esittäminen Fe

SISÄLLYS - DIGITAALITEKNIIKKA

A. Mikä on 10-järjestelmä eli 10-kertaisia lukuja ja niiden 10:s osia

ELEKTRONIIKAN PERUSTEET

Potenssi eli potenssiin korotus on laskutoimitus, jossa luku kerrotaan itsellään useita kertoja. Esimerkiksi 5 4 = Yleisesti.

Ohjausjärjestelmien jatkokurssi. Visual Basic vinkkejä ohjelmointiin

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 4 Sivu 1 (15) Kytkentäalgebra A + 1 = 1 A = A A + B C = (A + B) (A + C) A 0 = 0. Maksimitermi.

LOAD R1, =2 Sijoitetaan rekisteriin R1 arvo 2. LOAD R1, 100

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 5 Sivu 1 (22) Lausekkeiden sieventäminen F C F = B + A C. Espresso F = A (A + B) = A A + A B = A B

2. Lisää Java-ohjelmoinnin alkeita. Muuttuja ja viittausmuuttuja (1/4) Muuttuja ja viittausmuuttuja (2/4)

tikra_oppimistavoitteet.doc Sivu 1 / / Teemu Kerola Oppimistavoitteet kurssilla Tietokoneen rakenne Osaa selittää Boolen algebran

6. Tietokoneet ja tietojenkäsittely

811120P Diskreetit rakenteet

Kerta 2. Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma:

Algoritmit 1. Luento 1 Ti Timo Männikkö

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

Perusteet. Pasi Sarolahti Aalto University School of Electrical Engineering. C-ohjelmointi Kevät Pasi Sarolahti

c) loogiset funktiot tulojen summana B 1 = C 2 C 1 +C 1 C 0 +C 2 C 1 C 0 e) logiikkakaavio

Esitysmuotoa kutsutaan kantaluvun paikkamerkinnäksi, sillä merkinnässä jokainen numero liittyy sijaintinsa mukaan tiettyyn kantaluvun potenssiin.

Johdanto kurssin sisältöön

Taitaja2005/Elektroniikka. 1) Resistanssien sarjakytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden rinnankytkentä

Perusteet. Pasi Sarolahti Aalto University School of Electrical Engineering. C-ohjelmointi Kevät Pasi Sarolahti

Funktion raja-arvo. lukumäärien tutkiminen. tutkiminen

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1. Tietokoneharjoitus: ratkaisut

ELEC-A4010 Sähköpaja Arduinon ohjelmointi. Jukka Helle

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Valintakoe k2019 Sivu 1 Tietojärjestelmätieteen opiskelijavalinta. Henkilötunnus:

6. Tietokoneet ja tietojenkäsittely

LUKUJÄRJESTELMÄT. Kymmenjärjestelmä eli desimaalijärjestelmä. Binäärilukujärjestelmä

13. Loogiset operaatiot 13.1

Elektroniikka. Mitä sähkö on. Käsitteistöä

Merkitse kertolasku potenssin avulla ja laske sen arvo.

Taulukkolaskenta. Microsoft Excel 2007 SYVENTÄVÄ MATERIAALI. Kieliversio: suomi Materiaaliversio 1.0 päivitetty

6. Tietokoneet ja tietojenkäsittely

ANSI/IEEE Std

Oppilas vahvistaa opittuja taitojaan, kiinnostuu oppimaan uutta ja saa tukea myönteisen minäkuvan kasvuun matematiikan oppijana.

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

Johdatus tekoälyn taustalla olevaan matematiikkaan

Luento 1 (verkkoluento 1) Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus

5/11 6/11 Vaihe 1. 6/10 4/10 6/10 4/10 Vaihe 2. 5/11 6/11 4/11 7/11 6/11 5/11 5/11 6/11 Vaihe 3

Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä

13. Loogiset operaatiot 13.1

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Käytännön logiikkapiirit ja piirrosmerkit

Suomen Automaatioseura ry TIE 1/1 Finlands Automationssällskap rf Finnish Society of Automation

Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (2/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (3/5)

Excel syventävät harjoitukset

a) (1, 0735) , 68. b) Korkojaksoa vastaava nettokorkokanta on

MS-A0107 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM)

Laskennan vaativuus ja NP-täydelliset ongelmat

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016

LIITE. asiakirjaan. komission delegoitu asetus

LUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

BL40A1711 Johdanto digitaalielektroniikkaan: Johdanto ja lukujärjestelmät

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Valintakoe k2018 Sivu 1 Tietojärjestelmätieteen opiskelijavalinta

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

System.out.printf("%d / %d = %.2f%n", ekaluku, tokaluku, osamaara);

C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. Operaatioiden suoritusjärjestys

Transkriptio:

Mikrotietokone

Moderni tietokone Ajattelemme tietokonetta yleensä läppärinä tai pöytäkoneena Sen käyttötarkoitus on yleensä työnteko, kissavideoiden katselu internetistä tai pelien pelaaminen.

Tietokoneen rakenne

Suoritin (eli mikrotietokone) Suoritin on käytännössä vain iso (ja tyhmä) laskukone. Osaa vain Laskea binäärilukuja yhteen Verrata kahta binäärilukua ja kertoa, kumpi on suurempi Kuitenkin tietokoneen tärkein komponentti: Aivot

Mikrotietokone MICRO-PROGRAMMED VERSUS HARDWIRED CONTROL UNITS: HOW COMPUTERS REALLY WORK Richard R. Eckert ACC = accumulator ALU = arithmetic logic unit

Hetkinen, mitäs nämä binäärit ovat? Binääri on kaksikantainen lukujärjestelmä Vertaa desimaalilukuihin (kymmenjärjestelmä) Desimaaliluvussa käytetään numerot 0-9, jonka jälkeen käytetään kaksinumeroisia lukuja jne (8,9,10,11 ) Binäärijärjestelmässä on vain kaksi lukua käytössä kuvaamaan numeroita, 1 ja 0 Jolloin 1 10 = 1, 2 10 = 10, 3 10 = 11, 4 10 = 100

Binäärin yhteenlasku Toimii, niin kuin desimaalit: 10, 2 Desimaalit 10 10 + 1 10 = 11 10 Binäärit: 10 2 + 1 2 = 11 2 (eli 2 10 + 1 10 = 3 10 ) Allekkain lasku kätevää 1010 + 0101 1111 1 1 0 1 0 + 0 0 1 1 1 1 0 1

Binääri => desimaali

Positinaalinen lukujärjestelmä Lukujärjestelmä jossa kantaluku k Binääri: kaksikantainen lukujärjestelmä, k = 2 Desimaali: 10-kantainen, k = 10 Lukuja ilmaistaan numeroilla [0, k [ Desimaali: 0,1,2,3,4,5,6,7,8,9 Binääri: 0, 1 Numero ja sen paikka yhdessä kertovat luvun arvon Numeroita luetaan oikealta vasemmalle Numeron paikka oikealta laskettuna tärkeä: Numerolle n lukuarvo on n * k (numeron paikka)

Positionaalinen lukujärjestelmä Esim. desimaaliluku (10-kantainen) 12345 Oikealta vasemmalle, 1. numero on 5 Luku on 5*10 0 + 4*10 1 + 3*10 2 + 2*1 3 + 1*10 4 = 5 + 40 + 300 + 2000 + 10 000 Binääristä desimaaliluvuksi: esim. 1011 2 Luku on 1*2 0 + 1*2 1 + 0*2 2 + 1*2 3 = 1 + 2 + 0 + 8 = 11 10

Miksi binäärejä? Kaksikantaisellakin lukujärjestelmällä pystytään esittämään kaikki mahdolliset luvut Mutta miksi haluamme sitten laskea näitä ykkösiä ja nollia?

Väylä Sähkövirtaa johtavaa väylää voidaan käyttää viestinvälittäjänä Toisin sanoen sen avulla voi siirtää tietoa. Kuvataan ykkösiä ja nollia (binäärit) väylien sähkövarausten avulla: Väylällä on sähkövaraus = 1 Ei sähkövarausta = 0

Puolijohdekomponentit Väylät kuljettavat sähkövarauksia puolijohdekomponenteille. Puolijohdekomponentti: transistori, diodi, resistori Piistä valmistettuja rakennuspalikoita, joihin On lisätty atomeja, jolloin komponenteissa on joko tavallista piiseosta: Enemmän elektroneja, nk. n-seostus Vähemmän elektroneja, nk. p-seostus

Loogiset portit Loogiset portit ovat puolijohdekomponenteista toteutettuja kytkentöjä Diodi on yksinkertainen pn-liitos, joka johtaa sähköä yhteen suuntaan ja eristää toiseen. Transistori on kaksi peräkkäistä np-liitosta. Looginen portti toteuttaa Boolen funktioita syötteiden mukaan Boolen algebra Esim. NOT-funktio: Syöte a ja ulostulo b Jos a = 1 niin b = 0, jos a = 0 niin b = 1 Muita Boolen funktioita: AND, OR, NAND (not and), NOR, XOR (exclusive OR), EQV

Looginen piiri Looginen piiri toteutetaan yhdistelemällä erilaisia loogisia portteja Piirejä voidaan esittää piirtämällä kaavio tai totuustaulu

Looginen piiri Looginen piiri voi toimia mm. laskukoneena (summain)

Kiikku Kiikku on looginen piiri, joka kykenee säilyttämään arvon (luvun) muistissa

Ohjelmoitava mikrotietokone Koneellinen tietojenkäsittely on laskemista loogisten piirien avulla. Tietokone perustuu sähköisiin kytkentöihin, jotka toteuttavat loogisia operaatioita syötteilleen. Kun loogisten piirien avulla voidaan toteuttaa laskentaa sekä tallentaa lukuja muistiin, voi tarpeeksi loogisia piirejä yhdistelemällä toteuttaa ohjelmoitavan laskukoneen. Tiedon välittämiseen tietokoneesta ja tietokoneeseen tarvitaan enää syöttöja tulostuslaitteita.

Ohjelmoitava mikrotietokone Tietokoneen muistiin voi tallettaa paitsi käsiteltävää tietoa niin myös toimintaa ohjaavaa tietoa. Kun muistin sisältöä muutetaan, niin loogisten piirien toiminta muuttuu. Ohjaussignaaleiden (sähkövarausten) hallitseminen käsin olisi työlästä => tarvitaan mikrokäskyillä kirjoitettu tulkki, joka osaa lukea ja suorittaa konekielisiä käskyjä eli tietokoneelle sopivia ohjelmia. Mikro-ohjelma = firmware

Käyttöjärjestelmä Käyttöjärjestelmä on tietokoneen ohjausjärjestelmä. Käyttöjärjestelmä hallitsee tietokoneen laitteistoa ja tulkitsee käyttäjän antamia syötteitä sekä muistissa olevaa tietoa. Käyttöjärjestelmä välittää tiedonkäsittelypyynnöt laitteistolle siten, että laitteisto (=mikroprosessori, loogisista piireistä koostuva laskukone) osaa käsitellä tietoa.