Älykännykät ovat pieneen tilaan paketoituja, mutta suuret ominaisuudet omaavia tietokoneita.
|
|
- Teemu Pääkkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mikä on tietokone PUNOMO NETWORKS OY pva, piirroskuvat J. Mansikkaviita Henkilökohtaisesti olen aina valmis oppimaan, vaikka en välitäkään tulla opetetuksi. - Winston Churchill Tietokone on elektroninen laite, joka suorittaa sille annettua tehtävää eli ohjelmaa. Tietokone tosin ei tiedä yhtään mitään. Se osaa vain laskea. Ja kun se ei tunne muita numeroita kuin 1 ja 0, ei sen laskentataitokaan kovin kaksinen ole. Mutta kun se tekee laskentaa hyvin, hyvin nopeasti, lopputulos on ihmeellistä. Tietokone voi olla yleiskäyttöinen, - moneen erilaiseen tehtävään soveltuva, kuten PC, tai johonkin tiettyyn erityistarkoitukseen valmistettu, - jollaisia kaikki sulautetut järjestelmät ovat. Älykännykät ovat pieneen tilaan paketoituja, mutta suuret ominaisuudet omaavia tietokoneita. Raspberry Pi tietokone Pankkikortin kokoinen ohjelmoinnin opiskeluun tehty tietokone, RaspberryPi. hinta 35 $. Käyttöjärjestelmä ja muut ohjelmat on asennettu SD-muistikortille. Liittimet: nettiyhteyttä varten, näytölle, kameralle, kuulokkeille, USB-laitteille ja input/outputpiikkirima. 1
2 Mistä tietokone koostuu ja mitä se tekee? Tietokoneen tärkeimmät komponentit: mikroprosessori (CPU, Central Prosessing Unit) ohjelmamuisti - lukumuisti datamuisti - luku/kirjoitus-muisti 1. Tietokone käsittelee tietoa. Tiedon käsittely - työstäminen ja siis ohjelmien ajo tapahtuu ohjelmakoodin ohjaamana tietokoneen keskusyksikössä, mikroprosessorissa, CPU, Central Prosessing Unit, apuna se käyttää erilaisia muisteja ja muita oheislaitteita. 2. Miten tietoa käsitellään? Jossain on oltava ohjeet tiedonkäsittelyyn. Ohjeet, käskyjono, ovat ohjelmassa, jonka ohjelmoija, koodari, on kirjoittanut. Ohjelma määrää miten tietoa käsitellään oli se sitten tekstiä, kuvaa, ääntä tai muuta. Sitä säilytetään ohjelmamuistissa, joka on flash tai kiintolevy, tai joku muu paikka, kuitenkin sellainen, ettei koodi katoa bittiavaruuteen sähkönsyötön katkettua. 3. Mistä ohjeet ja työstettävä tieto haetaan ja minne käsitelty tieto viedään? CPU osoittaa osoiteväylän (nippu rinnakkaisia johtoja) avulla ohjelmamuistia kun sieltä haetaan ko. osoitteesta käsky CPU:n käskynkäsittely-yksikköön. Osoitetta tarvitaan myös, kun haetaan työstettävä tieto datamuistista tai ulkoisesta laitteesta (kiintolevyltä, tai antureilta, tai näppäimistöltä, tai netistä...), tai kun käsitelty tieto tallennetaan jonnekin tai viedään ohjaamaan ulkoista laitetta. Elektronikko näkee prosessorin, joka - sisältää tuhansittain (miljoonittain) MOSFET-transistoreita, - joista on tehty o portteja, kiikkuja, laskureita, multipleksereitä, koodereita... Ohjelmoija näkee prosessorin, joka - sisältää rekistereitä (esim 8-bitin muistipaikka) ja - käskyt, joilla rekistereitä manipuloidaan 2
3 Mitä CPU sisältää? Mikroprosessori on mikrotietokoneen keskusyksikkö, joka suorittaa sille ohjelmakoodina annettua tehtävää. CPU koostuu kolmesta toimintalohkosta. 1. Datan käsittely-yksikkö 2. Käskyn käsittely-yksikkö 3. Osoitteen käsittely-yksikkö 1. Datan eli tiedonkäsittely-yksikkö jossa tiedon työstäminen tapahtuu.tiedon käsittely: hoituu ACCUrekisterin ja ALUn, Aritmeettis-Looginen yksikkö, yhteistyönä. Tiedon käsittely voi olla: - tiedon siirtoa jostain rekisteristä toiseen tai varsinaiseen muistiin - tai päinvastoin, - jonkin rekisterin alustus (arvon asettaminen) (rekisterissä tallennetaan on 8/16/32/64 rinnakkaista bittiä) Parhaimmillaan se on varsinaista tiedon manipulointia, kuten yhteenlaskua, vähennyslaskua, inkrementointia, dekrementointia, vertailua, AND-operaation tekoa, jne. 2. Käskyn käsittely-yksikkö Tiedonkäsittelyn ohjeet ovat ohjelmassa, jonka ohjelmoija on kirjoittanut. Siis prosessorissa on oltava osa joka hakee, tunnistaa ja toimii noiden ohjeiden mukaan. Ohjeiden tulee olla yksinkertaisia, joten niitä tarvitaan paljon. Ohjeet ovat pieniä, peräkkäisiä käskyjä, joita tietokone käsittelee hirmuisella nopeudella. Koodin tulkinta ja toteutus tapahtuu käskyn käsittely-yksikkössä, Instruction Decoder. Sen kaverina toimii ohjaus- ja valvontaosa, Control Unit, joka tahdittaa CPU:n sisäisiä toimintoja ja valitsee liitäntäpiirit ja ohjaa niiden kautta kytkettyjen toimilaitteiden työskentelyä. 3. Osoitteen käsittely-yksikkö CPU osoittaa osoiteväylän (nippu rinnakkaisia johtoja) avulla ohjelmamuistia kun sieltä haetaan ko. osoitteesta käsky käskyrekisteriin. Osoitetta tarvitaan myös, kun haetaan käsiteltävä tieto muistista tai ulkoisesta piiristä, tai kun käsitelty tieto tallennetaan tai viedään ohjaamaan ulkoista laitetta. Tämän hoitaa Ohjelmalaskuri, Program Counter. Osoiterekisteri pitää kirjaa ohjelmasta ja osoittaa seuraavaksi noudettavan käskyn osoitteeseen, tai manipuloitavan tietoaihion, tavun, osoitteeseen. Ohjelmalaskuri nollautuu tietokoneen käynnistyessä, joten osoitteessa 0x0000 tulee olla (tietokoneen käynnistys-) ohjelman ensimmäinen käsky. Toinen tärkeä osoiterekisteri on pinomuistin osoitusrekisteri, Stack Pointer. Pinomuisti on data-muistista varattu muistialue, johon keskeytyksen tullessa pääohjelman paluuosoite ja muuttujat tallennetaan. Kun keskeytysohjelma on suoritettu, pääohjelman paluuosoite palautetaan pinosta CPU:n ohjelmalaskurin arvoksi ja pääohjelma jatkuu siitä mihin jäätiin. Näin ajatellen monimutkaisen CPU:n toiminta on helppo ymmärtää. Ja mikä parasta, kaikki prosessorit toimivat samalla periaatteella pienimmästä AVR Tinysta suurimpaan PC:n Pentiumiin, ARMista puhumattakaan. Idea on sama, vain tehokkuus vaihtelee. 3
4 Mikroprosessori versus mikro-ohjain Mikro-ohjain on yhdelle piipalalle integroitu tietokone. Siinä on mikroprosessorin ympärille rakennettu kaikki tietokoneen tarvitsemat oheislaitteet, kuten muistit ja input/output-piirit. Tässä on lohkokaaviokuva 8-bittisestä AVR-mikro-ohjaimesta. RaspberryPi-3:ssa on 64-bittinen ARM-ohjain. Ero tehokkuudessa on valtava: AVR käsittelee dataa 8-bitin paketeissa, ARM 64-bitin paketeissa. 4
5 Puolijohdemuistit Valmis tietokoneohjelma pitää tallentaa johonkin, josta se on saatavissa käyttöön aina, kun sitä tarvitaan. Myös käsiteltävä, tai käsitelty, tieto pitää tallentaa johonkin. Koodin ja datan tallennukseen käytetään puolijohdemuisteja. Puolijohdemuisti on elektroninen piiri, joka tallentaa numeroita sähköisessä muodossa. Muistiin tallennetaan binäärilukuja, jotka ovat joko käskyjä tai tietoa (dataa). Jokaisella muistipaikalla on oma osoite ja kussakin muistipaikassa on tallessa yksi binääriluku, tavu, joka puolestaan koostuu kahdeksasta bitistä. Bitit tallennetaan muistikennoihin. Muistien toiminta ja käyttö eroaa tuon tallennustavan perusteella. Tänä päivänä sulautetuissa järjestelmissä on käytössä kolmea muistityyppiä: Datamuisti, Data Memory Datamuisti on käyttömuistia jota pitää voida lukea ja kirjoittaa tavu kerrallaan. SRAM-muistikenno (Static Random Access Memory), siis se mihin yksittäinen bitti tallennetaan, koostuu MOSFETtransistoreista rakennetuista kiikuista (flip-flop). Tieto häviää käyttösähkön katkettua. SRAM-muisti. 5
6 Ohjelmamuisti, Program Memory Ohjelmamuistin tulee olla haihtumatonta ROM-tyyppistä muistia (Read Only Memory), eli se säilyttää tietonsa sähkökatkoksen yli. Ohjelmointi, bittien tallentaminen muistikennoon, tapahtuu ennen muistin käyttöönottoa. Flash-muisti on tämänpäivän ohjelmamuistia. Siinä bitti talletetaan FET-transistorin gate-kapasitanssiin (kondensaattoriin). Flash-muistia ei voi käsitellä RAM-muistin tapaan bitti bitiltä, vaan kokonainen muistilohko pitää alustaa ja ohjelmoida kerrallaan. Alustettuna eli tyhjennettynä flash-muistin kaikki bitit ovat loogiselta tilaltaan ylhäällä, siis '1'. Lukeminen kyllä onnistuu tavu (8 bittiä) kerralla. Ohjelmamuisti. 6
7 Mikrotietokone on laite, - joka suorittaa ohjelmamuistiin tallennettujen käskyjen ( =ohjelma) avulla mikroprosessorin (=CPU) ohjauksessa tiedonsiirtoa työmuistin (RAM) ja syöttö/tulostuslaitteiden (input/output) välillä - ja ennenkaikkea tiedonkäsittelyä. Mikroprosessori, suoritin, CPU on komponentti, - jonka toiminta on ohjattavissa muistiin tallennetuilla käskyillä (=ohjelma) se voi käskyjen mukaan: - siirrellä tietoa - suorittaa aritmetiikka (+, -, inkrementointi, dekrementointi...) ja loogisia operaatioita (AND, OR...) - tehdä päätöksiä (if-else) Mikro-ohjain, mikrokontrolleri on komponentti, jossa samaan piiriin on integroitu * mikroprosessori, * ohjelma- ja työmuistit * ja Input/Output-piirit. Se on siis yhdelle piirille (=chip) integroitu tietokone. 7
2. Sulautettu järjestelmä ja mikro-ohjain 11.12.2007, pva
2. Sulautettu järjestelmä ja mikro-ohjain 11.12.2007, pva Henkilökohtaisesti olen aina valmis oppimaan, vaikka en välitäkään tulla opetetuksi. - Winston Churchill Yleistä Sulautettu järjestelmä, Embedded
LisätiedotKäyttöjärjestelmän rakenne
Käyttöjärjestelmän rakenne Tietokonejärjestelmä = Laitteisto + ohjelmisto Sovellus saa laitteiston käyttöönsä kj:n avustuksella CPU ja muisti Oheislaitteet KJ tarjoaa laitteiston käytössä tarvittavat palvelunsa
Lisätiedot1. Keskusyksikön rakenne
1. Keskusyksikön rakenne Kuvassa on esitelty TTK-91 esimerkkikoneen keskusyksikkö. Oikeiden tietokoneiden keskusyksiköt ovat luonnollisesti monimutkaisempia, mutta tämä riittää oikein mainiosti asian havainnollistamiseen.
LisätiedotTietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa. Ryhmä: Mikko Haavisto Ilari Pihlajisto Marko Vesala Joona Hasu
Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa Ryhmä: Mikko Haavisto Ilari Pihlajisto Marko Vesala Joona Hasu Yleisesti Muisti on yksi keskeisimmistä tietokoneen komponenteista Random Access Memory on yleistynyt
LisätiedotPython-koodaus: Muuttujat
Python-koodaus: Muuttujat PUNOMO NETWORKS OY 24.7 && 4.8.2016 pva Oletus Sinulla on Raspin Geany-IDE konfiguroituna toimimaan SSH-etäkäytössä. Tämä on Punomon Python koodikoulun toinen oppitunti. Käynnistä
LisätiedotTIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne
LisätiedotSISÄLLYS sisällys 1 Tietokoneen toimintaperiaate ja käyttö 2 Tietokoneen historia 3 Tietokoneen rakenteen ja toiminnan perusteet
SISÄLLYS 1 2 3 4 Tietokoneen toimintaperiaate ja käyttö 14 1.1 Mikä tietokone on? 14 1.2 Tieteen ja toimiston koneista yleistietokoneeseen 15 1.3 Mekaanisista ja sähköisistä laitteista sulautettuihin tietokoneisiin
LisätiedotOngelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla
Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla ohjelmoida useita komponenteiltaan ja rakenteeltaan
LisätiedotTIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne
LisätiedotOngelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön?
Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Systeemiohjelmat ovat tietokoneen laitteistoa lähellä olevia ohjelmia,
LisätiedotTIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?
Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää
LisätiedotTietokoneen rakenne: Harjoitustyö. Motorola MC68030 -prosessori
kevät 2004 TP02S-D Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö Motorola MC68030 -prosessori Työn valvojat: Seppo Haltsonen Pasi Lankinen RAPORTTI 13.5.2004 Sisällysluettelo sivu Tiivistelmä... 1 Lohkokaavio... 2
LisätiedotLaiteläheinen C-kieli, yleistä
Laiteläheinen C-kieli, yleistä PUNOMO NETWORKS OY 23.8.2016 pva Johdanto Mikroprosessori, CPU, Central Prosessing Unit on komponentti, jonka toiminta on ohjattavissa muistiin tallennetuilla käskyillä.
LisätiedotOngelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen
Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen rakentamisessa? 2012-2013 Lasse Lensu 2 Transistori yhdessä
LisätiedotMUISTIPIIRIT H. Honkanen
MUISTIPIIRIT H. Honkanen Puolijohdemuistit voidaan jaotella käyttötarkoituksensa mukaisesti: Puolijohdemuistit Luku- ja kirjoitusmuistit RAM, Random Access Memory - Käytetään ohjelman suorituksen aikaisen
LisätiedotTietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone
ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin
LisätiedotAjattelemme tietokonetta yleensä läppärinä tai pöytäkoneena
Mikrotietokone Moderni tietokone Ajattelemme tietokonetta yleensä läppärinä tai pöytäkoneena Sen käyttötarkoitus on yleensä työnteko, kissavideoiden katselu internetistä tai pelien pelaaminen. Tietokoneen
LisätiedotOngelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen
Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen rakentamisessa? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Transistori yhdessä
LisätiedotSulautettujen järjestelmien skaala on niin laaja, että on erittäin vaikea antaa yleispätevää kuvausta siitä millainen on sulautettu järjestelmä.
Sulautettujen järjestelmien skaala on niin laaja, että on erittäin vaikea antaa yleispätevää kuvausta siitä millainen on sulautettu järjestelmä. On arvioitu, että maailmassa on tällä hetkellä enemmän sulautettuja
LisätiedotOHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012
OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 Luento 16: Tietokoneen rakenne, osa 2 Tekijät: Antti Virtanen, Timo Lehtonen, Matti Kujala, Kirsti Ala-Mutka, Petri M. Gerdt et al. Viikkoharjoitusten
LisätiedotPetri Koivulahti. Intel 8051 -mikrokontrollerit. Opinnäytetyö Kevät 2010 Tekniikan yksikkö Tietotekniikan koulutusohjelma Ohjelmistotekniikka
Petri Koivulahti Intel 8051 -mikrokontrollerit Opinnäytetyö Kevät 2010 Tekniikan yksikkö Tietotekniikan koulutusohjelma Ohjelmistotekniikka 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä Koulutusyksikkö:
LisätiedotOhjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008. 1. Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.
Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008 Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.fi 1. Java-ohjelmoinnin alkeita Tietokoneohjelma Java-kieli ja Eclipse-ympäristö Java-ohjelma ja ohjelmaluokka
Lisätiedot3. Luento: Muistin hallinta. Tommi Mikkonen,
3. Luento: Muistin hallinta Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi Agenda Erityyppiset muistit Ohjelman sijoittelu muistiin Ohjelman sisäinen muistinhallinta Muistinhallintayksikkö Välimuisti Yhteenveto
LisätiedotTIES530 TIES530. Kontrollereiden Muistit. Mikrokontrollerit - arkkitehtuuri. Mikrokontrollerin sisäinen arkkitehtuuri
Mikrokontrollerin sisäinen arkkitehtuuri Kontrollereiden sisäinen muisti Ajastimet/Laskurit Sarjaliikennöinti Keskeytykset Kontrollereiden Muistit Kontrollereiden sisäinen muisti Kontrollereiden sisälle
LisätiedotMikro-ohjain µc harjoitukset - yleisohje
Mikro-ohjain µc harjoitukset - yleisohje Keijo Salonen 20. marraskuuta 2016 Sisältö 1 Esittely 2 2 Arduino UNO R3 mikro-ohjain kortti 2 3 Koekytkentälevy 5 4 Elektroniikan komponentit 7 5 Työkalut ja muut
LisätiedotArto Salminen, arto.salminen@tut.fi
3. Luento: Muistin hallinta Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Mitä väliä? Erityyppiset muistit Ohjelman sijoittelu muistiin Ohjelman sisäinen muistinhallinta Muistinhallintayksikkö Välimuisti
LisätiedotCT50A2602 Käyttöjärjestelmät Seminaarityö. Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa
CT50A2602 Käyttöjärjestelmät Seminaarityö Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa Jyrki Eurén Raimo Asikainen Janne Laitinen Teppo Lapinkoski Manu Toivanen Pasi Ruuth Johdanto Taustaa Työn taustana ryhmän
LisätiedotKontrollerin sisäisten komponenttien käytöstä. Vielä vähän asiaa sisäisten lohkojen käytöstä
Mikrokontrollerit Kontrollerin sisäisten komponenttien käytöstä Mikrokontrollerit Vielä vähän asiaa sisäisten lohkojen käytöstä Sulautetussa järjestelmässä laitteiston ominaisuudet hallitaan ohjelmistolla.
LisätiedotBL40A1810 Mikroprosessorit, harjoitus 1
BL40A1810 Mikroprosessorit, harjoitus 1 Käytettävä laitteisto Kurssin opetuslaitteistona käytetään Legon MINDSTORMS laitteita, jonka pääosia ovat ohjelmoitava NXT-yksikkö (Atmel ARM7, 64k RAM, 256k Flash),
LisätiedotBL40A1810 & BL40A1820 Mikroprosessorit A/B. Luento 6: Väylät ja keskeytykset
BL40A1810 & BL40A1820 Mikroprosessorit A/B Luento 6: Väylät ja keskeytykset 2 5.3.2012 Johdanto Sulautettua järjestelmää voidaan ajatella sen toiminnallisuuden kannalta: Prosessointi Tiedonkäsittelyoperaatiot
LisätiedotTietojenkäsittelyn perusteet 2. Lisää käyttöjärjestelmistä
Tietojenkäsittelyn perusteet 2 Lisää käyttöjärjestelmistä 2011-02-09 Leena Ikonen 1 Systeemiohjelmat Systeemiohjelmiin kuuluvat Kääntäjät ja tulkit (+debuggerit) Käyttöjärjestelmä Linkittäjät Lataajat
LisätiedotSulautetut järjestelmät
1 Sulautetut järjestelmät Tietojenkäsittelytieteen koulukunta Sulautetut järjestelmät 2 Sulautetut järjestelmät Tyypillisiä sovelluskohteita» automaattiset tankkausjärjestelmät huoltoasemilla,» mekaanisen
Lisätiedot11/20: Konepelti auki
Ohjelmointi 1 / syksy 2007 11/20: Konepelti auki Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/11 Tämän luennon
Lisätiedot3. C-kieli sulautetun järjestelmän ohjelmointikielenä 07.01.2008, pva
3. C-kieli sulautetun järjestelmän ohjelmointikielenä 07.01.2008, pva "Ohjelmointi ei ole mitään massojen huvia, vaikka sitä joskus helpoksi luullaankin. Joiltakin se sujuu luonnostaan, jotkut voivat jopa
LisätiedotLuento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä
Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä Järjestelmän eri tasot Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä This image cannot currently be displayed.
LisätiedotLuento 5 (verkkoluento 5) Suoritin ja väylä
Luento 5 (verkkoluento 5) Suoritin ja väylä Käskyjen suoritussykli Suorittimen tilat Poikkeukset ja keskeytykset 1 Suorituksenaikainen suorittimen ja muistin sisältö muisti suoritin konekäskyjen suorituspiirit,
Lisätiedot6.3. AVR_rauta. EEPROM-muisti 09.12.2007 pva
6.3. AVR_rauta. EEPROM-muisti 09.12.2007 pva Experience is what causes people to make new mistakes instead of old ones... - Unknown Sisältö Yleistä EEPROM-rekisterit Protoilu-ohje EEPROMmista ja Fuse-biteistä
Lisätiedot1. Yleistä. 2. Ominaisuudet. 3. Liitännät
1. Yleistä SerIO on mittaus ja ohjaustehtäviin tarkoitettu prosessorikortti. Se voi ohjemistosta riippuen toimia itsenäisenä yksikkönä tai tietokoneen ohjaamana. Jälkimmäisessä tapauksessa mittaus ja ohjauskomennot
LisätiedotOngelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten,
Ongelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten, että se pystyy suorittamaan kaikki mahdolliset algoritmit?
Lisätiedotltöä rjestelmä Luento 2: LAITTEISTOSTA Tietokonejärjestelm KESKUSYKSIKKÖ Keskusyksikkö Kuva 1.1 KJ-I S2005 / Tiina Niklander & Auvo Häkkinen 2-1
Käyttöjärjestelmät t I Luento 2: LAITTEISTOSTA Stallings, Luku 1 Sisält ltöä Keskusyksikkö Käskysykli Keskeytys ja sen käsittely Siirräntä Muistihierarkia = Tietokoneen Toiminta kurssin kertausta KJ-I
LisätiedotKäyttöjärjestelmät. Tietokoneen rakenne. Stallings, Luku 1. KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-1
Käyttöjärjestelmät Tietokoneen rakenne Stallings, Luku 1 KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-1 Sisältöä Keskusyksikkö Käskysykli Keskeytys ja sen käsittely Siirräntä Muistihierarkia
LisätiedotMikrokontrollerit. Mikrokontrolleri
Mikrokontrollerit S-108.2010 Elektroniset mittaukset 18.2.2008 Mikrokontrolleri integrointi säästää tilaa piirilevyllä usein ratkaisu helpompi ja nopeampi toteuttaa ohjelmallisesti prosessori 4-64 bittinen
LisätiedotLuento 1 (verkkoluento 1) Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus
Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä Järjestelmän e eri tasot Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus 1 Tietokone- järjestelmäj ä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet
LisätiedotVäylät. Prosessorin tie ulkomaailmaan Pienissä järjestelmissä vain yksi väylä. Osoite, data ja ohjaussignaalit Prosessori ainoa herra (master)
Prosessorin tie ulkomaailmaan Pienissä järjestelmissä vain yksi väylä Prosessoriväylä Osoite, data ja ohjaussignaalit Prosessori ainoa herra (master) Suuremmissa erillisiä väyliä Muistiväylä Oheislaiteväylät
Lisätiedot24.9.2015. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit (IC130301) Apumuistit. Kiintolevyt. 5 opintopistettä. Petri Nuutinen
Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit (IC130301) 5 opintopistettä Petri Nuutinen 5 opintopistettä Petri Nuutinen Apumuistit Tarvitaan ohjelmien ja dokumenttien tallentamiseen, kiintolevyjen varmuuskopiointiin,
LisätiedotTIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. FT Ari Viinikainen
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op FT Ari Viinikainen Tietokoneen rakenne Keskusyksikkö, CPU Keskusmuisti Aritmeettislooginen yksikkö I/O-laitteet Kontrolliyksikkö Tyypillinen Von Neumann
LisätiedotRaspberry Pi. Yhden piirilevyn tietokone. Tässä dokumentissa kerrotaan yleistä tietoa Rasberry Pi- tietokoneesta ja. sen toiminnoista.
Yhden piirilevyn tietokone Tässä dokumentissa kerrotaan yleistä tietoa Rasberry Pi- tietokoneesta ja sen toiminnoista. Sisällys Raspberry Pi Yleistä... 2 Teknistä... 2 Käyttöjärjestelmät... 4 Pelaaminen
LisätiedotApuohjelmat-valikko. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito. Hakemisto
Apuohjelmat-valikossa (Apuohjelmat-val.) voidaan tulostaa erilaisia käytettävissä oleviin tulostimen resursseihin, asetuksiin ja tulostustöihin liittyviä luetteloita. Muiden vaihtoehtojen avulla voidaan
LisätiedotOhjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen
Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2009 Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.fi 1. Java-ohjelmoinnin alkeita Tietokoneohjelma Java-kieli ja Eclipse-kehitysympäristö Java-ohjelma ja luokka
Lisätiedot811120P Diskreetit rakenteet
811120P Diskreetit rakenteet 2016-2017 2. Lukujen esittäminen ja aritmetiikka 2.1 Kantajärjestelmät ja lukujen esittäminen Käytettävät lukujoukot: Luonnolliset luvut IN = {0,1,2,3,... } Positiiviset kokonaisluvut
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Luento
Lisätiedot2.2. Tietokoneohjelman tekeminen 7.1.2008. pva, kuvat jma
2.2. Tietokoneohjelman tekeminen 7.1.2008. pva, kuvat jma Nothing is particularly hard if you divide it into small jobs. - Henry Ford Yleistä Tietokone tekee kaiken sen - ja vain sen - mitä ohjelmoija
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone
LisätiedotYleinen arkkitehtuuri
TIES530 - Sulautettujen järjestelmien arkkitehtuurit Luento 2: Tietokonearkkitehtuurit Jukka Ihalainen, jukka.ihalainen@chydenius.fi Tietoliikennelaboratorio, http://rf.chydenius.fi Yleinen arkkitehtuuri
LisätiedotAlgoritmit. Ohjelman tekemisen hahmottamisessa käytetään
Ohjelmointi Ohjelmoinnissa koneelle annetaan tarkkoja käskyjä siitä, mitä koneen tulisi tehdä. Ohjelmointikieliä on olemassa useita satoja. Ohjelmoinnissa on oleellista asioiden hyvä suunnittelu etukäteen.
LisätiedotKombinatorisen logiikan laitteet
Kombinatorisen logiikan laitteet Kombinatorinen logiikka tarkoittaa logiikkaa, jossa signaali kulkee suoraan sisääntuloista ulostuloon Sekventiaalisessa logiikassa myös aiemmat syötteet vaikuttavat ulostuloon
LisätiedotAS-74.3135 Servotekniikka Seminaariesityksen kirjallinen versio, mikrokontrollerit
AS-74.3135 Servotekniikka Seminaariesityksen kirjallinen versio, mikrokontrollerit Vesa Nikkilä 16. huhtikuuta 2012 Mikrokontrolleri on pieni tietokone, joka sisältää prosessorin eli CPU:n lisäksi ohjelmamuistia
LisätiedotLuento 5 (verkkoluento 5) Suoritin ja väylä
Luento 5 (verkkoluento 5) Suoritin ja väylä Käskyjen suoritussykli Suorittimen tilat Poikkeukset ja keskeytykset 1 Suoritusaikainen suorittimen ja muistin sisältö muisti suoritin konekäskyjen suorituspiirit,
LisätiedotLuento 2: LAITTEISTOSTA
Käyttöjärjestelmät t I Luento 2: LAITTEISTOSTA Stallings, Luku 1 KJ-I S2005 / Tiina Niklander Auvo Häkkisen kalvojen pohjalta 2-1 Sisält ltöä Keskusyksikkö Käskysykli Keskeytys ja sen käsittely Siirräntä
LisätiedotAla-Härmän atk-sanomat
Ala-Härmän atk-sanomat Tietokoneen toimintaperiaate Tietokone on elektroninen laite, joka suunniteltiin alun perin auttamaan ihmistä laajoissa tietojenkäsittelytehtävissä. Suurin hyöty tietokoneesta onkin
LisätiedotTietokonetekniikka Edita, Seppo Haltsonen, Esko T. Rautanen
SISÄLLYS 1 Tietokoneen toimintaperiaate ja käyttö... 14 1.1 Mikä tietokone on?... 14 1.2 Tieteen ja toimiston koneista yleistietokoneeseen... 15 1.3 Mekaanisista ja sähköisistä laitteista sulautettuihin
LisätiedotKäyttöjärjestelmät: poissulkeminen ja synkronointi
Käyttöjärjestelmät: poissulkeminen ja synkronointi Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet
LisätiedotELEC-C3240 Elektroniikka 2
ELEC-C324 Elektroniikka 2 Marko Kosunen Marko.kosunen@aalto.fi Digitaalielektroniikka Tilakoneet Materiaali perustuu kurssiins-88. Digitaalitekniikan perusteet, laatinut Antti Ojapelto Luennon oppimistavoite
LisätiedotMuistimoduulit. Käyttöopas
Muistimoduulit Käyttöopas Copyright 2006 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Näitä tietoja voidaan muuttaa ilman etukäteisilmoitusta. HP-tuotteiden ja - palvelujen ainoat takuut määritetään tuotteiden
LisätiedotC++ Kuva 1-1. C- ja C++ kielien perustana olevat kielet.
1. JOHDANTO C-kieli on perustana useille muille ohjelmointikielille. Esimerkiksi C++-kieli on kehitetty C- kielestä, Java- ja C#-kielen syntaksin perustana on toiminut C-kieli ja useat muutkin ohjelmointikielet
LisätiedotDIPLOMITYÖ MIKROPROSESSORIN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS FPGA:LLE
SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA DIPLOMITYÖ MIKROPROSESSORIN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS FPGA:LLE Tekijä Valvoja Toinen tarkastaja Matti Isola Jukka Lahti Juha Häkkinen Marraskuu 2015 Isola M. J. (2015) Mikroprosessorin
LisätiedotUlkoiset mediakortit. Käyttöopas
Ulkoiset mediakortit Käyttöopas Copyright 2007 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Java on Sun Microsystems, Inc:n tavaramerkki Yhdysvalloissa. Tässä olevat tiedot voivat muuttua ilman ennakkoilmoitusta.
LisätiedotOhjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä
Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä Yleistä Arduino-sovelluksen rakenne Syntaksi ja käytännöt Esimerkki ohjelman rakenteesta Muuttujat ja tietotyypit Tietotyypit Esimerkkejä tietotyypeistä Ehtolauseet
LisätiedotKäyttöjärjestelmät: prosessit
Käyttöjärjestelmät: prosessit Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Käyttöjärjestelmä
LisätiedotTulostimen muisti. Muistinhallinta. Tulostaminen. Värien käyttäminen. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito. Hakemisto
Tulostimen muisti Tulostimessa on toimitettaessa vähintään 64 Mt muistia. Tarkista tulostimeen asennetun muistin määrä seuraavasti: valitse tulostimen Apuohjelmat-valikosta Tulosta valikot. Tulosteessa
LisätiedotOHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012
OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 Luento 6: Tiedon esittäminen tietokoneessa, osa 1 Tekijät: Antti Virtanen, Timo Lehtonen, Matti Kujala, Kirsti Ala-Mutka, Petri M. Gerdt et al. Luennon
Lisätiedot2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset
ITK145 Käyttöjärjestelmät, kesä 2005 Tenttitärppejä Tässä on lueteltu suurin piirtein kaikki vuosina 2003-2005 kurssin tenteissä kysytyt kysymykset, ja mukana on myös muutama uusi. Jokaisessa kysymyksessä
LisätiedotIntel MCS-51 -perhe Liite 1 / 1. Intel MCS-51 -perhe
Intel MCS-5 -perhe Liite / Yleispiirteet Intel MCS-5 -perhe SISÄLLYSLUETTELO Yleispiirteet 2 Rekisterirakenne 2 3 Kantakytkentä 3 4 Muistiorganisaatio 4 4. Ohjelmamuisti 4 4.2 Datamuisti 5 5 Yhden bitin
LisätiedotELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)
(5 op) Luento 3, osa 2 PSoC (yksityiskohtaisempi esittely / JM) Alkuluennolta: Programmable System-on-Chip (PSoC) Ohjelmoitava järjestelmä vain yhdellä mikropiirillä PSoC 1,3,4,5LP eri suoritustasoja Tietoa:
LisätiedotMuistipiirit. Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 1 (24)
Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 1 (24) Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 2 (24) Johdanto Tässä luvussa esitetään keskeiset muistipiirityypit ja muistipiireihin liittyvät käsitteet mainitaan
LisätiedotMuistimoduulit. Oppaan osanumero: Tässä oppaassa kerrotaan tietokoneen muistin vaihtamisesta ja laajentamisesta.
Muistimoduulit Oppaan osanumero: 408724-351 Toukokuu 2006 Tässä oppaassa kerrotaan tietokoneen muistin vaihtamisesta ja laajentamisesta. Sisällysluettelo 1 Muistimoduulien lisääminen tai vaihtaminen Muistimoduulin
LisätiedotLaitteistonläheinen ohjelmointi
Laitteistonläheinen ohjelmointi 4 op Luennoija: Pertti Lehtinen Luennot: Perjantai 12-14 TB104 Esitiedot: Mikroprosessorit Perusohjelmointikurssi Kurssin osat: luennot, harjoitustyö, tentti Materiaali:
LisätiedotLUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA
LUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA Tavallisimmin lukuja käsittelevien datasanojen tyypiksi kannattaa asettaa kokonaisluku 16 bitin INT, jonka vaihtelualueeksi tulee
LisätiedotMikro-ohjaimen ohjelmoinnin perusteet Flowcode ympäristössä
1 Mikro-ohjaimen ohjelmoinnin perusteet Flowcode ympäristössä (Version 1.0) http://www.matrixmultimedia.com Tämä kirja on suomennos sähköisestä oppimateriaalista, joka on ladattavissa Matrix Multimedian
LisätiedotMuistimoduulit. Oppaan osanumero: Tässä oppaassa kerrotaan tietokoneen muistin vaihtamisesta ja laajentamisesta.
Muistimoduulit Oppaan osanumero: 405768-351 Toukokuu 2006 Tässä oppaassa kerrotaan tietokoneen muistin vaihtamisesta ja laajentamisesta. Sisällysluettelo 1 Muistimoduulien lisääminen tai vaihtaminen Muistimoduulin
LisätiedotLaiteläheinen C-kieli osa 1 pva
Laiteläheinen C-kieli osa 1 pva 12.7.2016 Osion sisältö Ohjelmoimaan oppii vain itse tekemällä Ensimmäinen projekti ja ensimmäinen ohjelma hello.c Oletus Sinulla on käytössäsi 1. GNU/Linux (Mint) pöytäkone
LisätiedotOhjelmassa muuttujalla on nimi ja arvo. Kääntäjä ja linkkeri varaavat muistilohkon, jonne muuttujan arvo talletetaan.
Osoittimet Ohjelmassa muuttujalla on nimi ja arvo. Kääntäjä ja linkkeri varaavat muistilohkon, jonne muuttujan arvo talletetaan. Muistilohkon koko riippuu muuttujan tyypistä, eli kuinka suuria arvoja muuttujan
LisätiedotAsetusvalikossa voidaan määrittää erilaisia tulostimen ominaisuuksia. Lisätietoja saat valitsemalla valikon vaihtoehdon:
Asetusvalikossa voidaan määrittää erilaisia tulostimen ominaisuuksia. Lisätietoja saat valitsemalla valikon vaihtoehdon: Hälytysääni määr Sivunsuojaus 1 Autom. jatko Näytön kieli Tallennuspaikka Tukosselvitys
LisätiedotMuistimoduulit. Oppaan osanumero: Tässä oppaassa kerrotaan tietokoneen muistin vaihtamisesta ja laajentamisesta.
Muistimoduulit Oppaan osanumero: 407947-351 Toukokuu 2006 Tässä oppaassa kerrotaan tietokoneen muistin vaihtamisesta ja laajentamisesta. Sisällysluettelo 1 Muistimoduulien lisääminen tai vaihtaminen Muistimoduulin
LisätiedotSelkosanakirja sdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmq. Tietokoneet. wertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk 1.4.
qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghj klöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwerty uiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxc vbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåa Selkosanakirja
LisätiedotTIES530 TIES530 PROSESSORIT/KONTROLLERIT
Mikrokontrollereiden kehityksestä ja tarjonnasta. Sulautettujen järjestelmien vaatimukset ja mikrokontrollereiden valintaperusteet. Katsaus muutamiin nykyisin yleisesti käytettyihin kontrollereihin Sulautettujen
LisätiedotConcurrency - Rinnakkaisuus. Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo
Concurrency - Rinnakkaisuus Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. C++ thread... 4 3. Python multiprocessing... 6 4. Java ExecutorService... 8 5. Yhteenveto... 9 6. Lähteet...
LisätiedotJohdanto käyttöjärjestelmään penttivahtera
Johdanto käyttöjärjestelmään 30.8.2016 penttivahtera PUNOMO NETWORKS OY Tietokone ilman käyttöjärjestelmää Tietokoneen tehtävänä on tiedon käsittely eli tiedon työstäminen. Tietotyö tehdään ohjelman ja
LisätiedotAsetusvalikossa voidaan määrittää erilaisia tulostimen ominaisuuksia. Lisätietoja saat valitsemalla valikon vaihtoehdon:
Asetusvalikossa voidaan määrittää erilaisia tulostimen ominaisuuksia. Lisätietoja saat valitsemalla valikon vaihtoehdon: Hälytysääni määr Virransäästö Autom. jatko Tul:n aikakatk. Näytön kieli Komentokieli
LisätiedotAU Automaatiotekniikka. Toimilohko FB
AU080401 Automaatiotekniikka Toimilohko FB Tarkoitus Dokumentissa kuvataan, mikä on toimilohko (FB) miten toimilohko muodostetaan ja miten sitä sovelletaan S7 ohjelmointiympäristössä (STEP7) mitä etua
LisätiedotELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)
(5 op) Luento 5 A/D- ja D/A-muunnokset ja niiden vaikutus signaaleihin Signaalin A/D-muunnos Analogia-digitaalimuunnin (A/D-muunnin) muuttaa analogisen signaalin digitaaliseen muotoon, joka voidaan lukea
LisätiedotArkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14
Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2
LisätiedotTietokoneohjelman anatomia Mikä on tietokoneohjelma ja tietokonekieli
Tietokoneohjelman anatomia Mikä on tietokoneohjelma ja tietokonekieli PUNOMO NETWORKS OY 28.9.2017 pva https://punomo.fi/?p=52266&preview=true Nothing is particularly hard if you devide it into small jobs.
LisätiedotTKT224 KOODIN KOON OPTIMOINTI
- 1 - Laboratoriotyö TKT224 Oppimäärä: Ammattiaineiden laboraatiot Kurssi: Tietokonetekniikan laboraatiot Laboratoriotyö: TKT224 KOODIN KOON OPTIMOINTI Teoriakurssi, johon työ liittyy: Työn laatijat: T.Laitinen
LisätiedotECIO käyttöohje. Matrix Multimedia Limited. JJJ-Automaatio Oy. Keijo Salonen Jyväskylän ammattiopisto
ECIO käyttöohje Matrix Multimedia Limited JJJ-Automaatio Oy Keijo Salonen Jyväskylän ammattiopisto ECIO28 Kä yttö öhje Ohje on sellaisenaan sovellettavissa myös ECIO40 mikro-ohjaimelle. Keijo Salonen p.
LisätiedotOhjelmoijan binaarialgebra ja heksaluvut
Paavo Räisänen Ohjelmoijan binaarialgebra ja heksaluvut www.ohjelmoinaan.net Tätä opasta saa vapaasti kopioida, tulostaa ja levittää ei kaupallisissa tarkoituksissa. Kuitenkaan omille nettisivuille opasta
LisätiedotLinuxissa uusi elämä 1
17.06.19 Linuxissa uusi elämä 1 Linux on hyvä vaihtoehto Windowsille Uusiin tai vanhempiin tietokoneisiin Miksi käyttäisin Linuxia Tekniikan Maailman Linux vinkki Siirtyisinkö Linuxiin? 17.06.19 Linuxissa
LisätiedotJohdanto kurssin sisältöön
Johdanto kurssin sisältöön Terminologiaa Algoritmi on jonkin tehtävän suorittamiseksi tarvittavien toimenpiteiden kuvaus Ongelman ratkaisu lasketaan suorittamalla algoritmin toimenpiteet Tietokone suorittaa
Lisätiedot