Maanmittauslaitoksen toiminta- ja taloussuunnitelma 2003 2006 MAANMITTAUSLAITOS 2001
MAANMITTAUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2003-2006 0 YHTEENVETO... 1 1 TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT... 3 2 YMPÄRISTÖANALYYSI... 5 2.1 YHTEISTYÖ JA TYÖNJAKO VIRANOMAISTEN VÄLILLÄ... 5 2.2 PALVELUJEN KYSYNTÄ JA LAATU... 6 2.3 TEKNOLOGIAN KEHITYS... 8 2.4 KANSAINVÄLISTYMINEN... 9 2.5 TALOUDELLISET EDELLYTYKSET... 9 3 STRATEGISET TAVOITTEET... 10 3.1 VAIKUTTAVUUS... 11 3.1.1 Yhteiskunta... 11 3.1.2 Asiakas... 13 3.2 PROSESSIT JA RAKENTEET... 13 3.3 UUDISTUMINEN JA TYÖKYKY... 14 3.4 TALOUS JA RESURSSIT... 15 4 VUOSITTAISET TAVOITTEET... 16 4.1 VAIKUTTAVUUS... 17 4.1.1 Tietovarastojen kattavuus... 17 4.1.2 Kestoajat... 18 4.2 PROSESSIT JA RAKENTEET... 18 4.2.1 Kiinteistötuotantoprosessi... 18 4.2.2 Maasto- ja rajatietotuotantoprosessi... 21 4.2.3 Tietopalvelu- ja tilaustuotantoprosessit... 22 4.2.4 Ohjaus ja johtaminen... 22 4.2.5 Kehittäminen... 23 4.2.6 Tietovarastot... 24 4.2.7 Markkinointi ja myynti... 24 4.2.8 Hallinto... 25 4.3 UUDISTUMINEN JA TYÖKYKY... 27 4.3.1 Henkilöstösuunnitelma... 27 4.4 TALOUS JA RESURSSIT... 28 4.4.1 Taloussuunnitelma... 28 4.4.2 Henkilöresurssit... 32 LIITTEET 1. Prosessikartta 2. Muistio suunnitelmatietojärjestelmän toteuttamisesta
MAANMITTAUSLAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2003-2006 1 0 YHTEENVETO Asiakkaiden vaatimukset laadukkaista tuotteista ja palveluista lisääntyvät. Maanmittauslaitos kehittää prosessejaan ja tietojärjestelmiään tuotteiden ja palvelujen laadun parantamiseksi, palveluaikojen lyhentämiseksi ja asiakaspalvelun ja tuottavuuden parantamiseksi sekä kustannusten alentamiseksi. TTS-kauden aikana Maanmittauslaitos panostaa systemaattiseen laadunhallintaan. Tuotantoprosessit yhtenäistetään ja prosessit toteutetaan vahvistettujen laatu- ja toimintamallien mukaisiksi. Nykyinen tietosisällöltään eräiltä osittain puutteellinen ja alueellisesti erilainen kiinteistörekisteri perusparannetaan ja yhtenäistetään. Perusparannustoimenpiteet suunnitellaan ja mitoitetaan siten, että ne valmistuvat alueellisesti samanaikaisesti. Työ jatkuu yli TTS-kauden. TTS-kaudella kiinteistörekisterin (ml. kiinteistörekisterikartta) ja maastotietojen laatua perusparannetaan. Nykyisin noin kolmannes tiedoista on laadultaan heikompaa, kartoilta digitoitua tietoa. Samassa yhteydessä parannetaan maasto- ja rajatietojen keskinäistä yhteensopivuutta. Tietojärjestelmiä kehitetään edelleen. JAKO-tietojärjestelmä laajennetaan kaikkiin keskeisiin tuotantotehtäviin. Maanmittauslaitos toteuttaa valtakunnallisen kiinteistötietojärjestelmän (UKTJ) käyttöönoton vaiheittain vuodesta 2003 alkaen ja aloittaa suunnitelmatietojärjestelmän (STJ) toteuttamisen TTS-kauden lopulla. Maanmittaustoimitusten suuren tilauskannan johdosta tuotanto pidetään nykyisellä tasolla TTS-kauden alkupuolella. Henkilöstön määrä vähenee, mutta myös uusrekrytoinnit ovat tarpeen. Henkilöstö on kuitenkin työmäärään nähden epätasaisesti jakautunut maan eri osissa eikä henkilöstörakenne ole kaikissa yksiköissä osaamistarpeiden kanssa tasapainossa.
MAANMITTAUSLAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2003-2006 2 SAMMANFATTNING Kundernas kvalitetskrav på produkter och tjänster ökar. Lantmäteriverket utvecklar sina processer och datasystem för att förbättra kvaliteten på produkter och tjänster, för att förkorta förrättningstiderna och för att förbättra kundbetjäningen och produktiviteten samt för att sänka kostnaderna. Under verksamhets- och ekonomiplansperioden (VEP-perioden) satsar Lantmäteriverket på systematisk kvalitetskontroll. Produktionsprocesserna enhetligas och processerna förverkligas enligt fastställda kvalitets- och verksamhetsmodeller. Det nuvarande till sitt datainnehåll bristfälliga och områdesvis varierande fastighetsregistret grundförbättras. Grundförbättringsåtgärderna planeras och måttsätts att bli områdesvis färdiga samtidigt. Arbetet fortsätter över VEP-perioden. Under VEP-perioden grundförbättras och enhetligas kvaliteten på fastighetsregistret (medräknat fastighetsregisterkartan) och terränginformation. I dag är ca en tredjedel av uppgifterna till kvaliteten sämre, från kartorna digitaliserade data. Samtidigt förbättras terräng- och gränsuppgifternas kompatibilitet. Datasystemen utvecklas vidare. Informationssystemet JAKO utvidgas till alla centrala produktionsuppgifter. Lantmäteriverket förverkligar ibruktagandet av det riksomfattande fastighetsdatasystemet (UKTJ) steppvis fr.o.m. år 2003 och förbereder sig att förverkliga planeringsdatasystemet (STJ) i slutet av VEP-perioden. På grund av den stora orderstocken av förrättningar hålls produktionen på den nuvarande nivån i början av VEP-perioden. Personalantalet minskar, men nya rekryteringar är också möjliga. Personalen är dock i jämförelse med arbetsmängden ojämnt fördelad i olika delar av landet och personalstrukturen i alla enheter är inte i jämvikt med behovet av kunnande.
MAANMITTAUSLAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2003-2006 3 1 TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT Maanmittauslaitos huolehtii 1 valtakunnallisesta kiinteistöjärjestelmästä ja maastotietojärjestelmästä. Maanmittauslaitos tekee maanmittaustoimituksia, pitää yllä kiinteistörekisteriä, kerää, jalostaa ja myy tietoa maasta ja kiinteistöistä. Lisäksi Maanmittauslaitos edistää paikkatietojen yhteiskäyttöä. Kiinteistö- ja maastotietojen tietovarastot ovat Maanmittauslaitoksen keskeinen voimavara. Niiden tuottamiseen ja ylläpitoon liittyvät tehtävät ovat Maanmittauslaitoksen ydinosaamista. Toimiala- ja teknologiaosaamisen onnistunut yhdistäminen on Maanmittauslaitoksen menestystekijä. Maanmittauslaitos keskittyy toiminnassaan ydinosaamisalueella oleviin tehtäviin. Maanmittauslaitos haluaa olla mukana toimintaympäristöään kehitettäessä. Maanmittauslaitos tuottaa palveluja yksittäisille asiakkaille ja koko yhteiskunnalle. Maanmittauslaitos kuuntelee asiakkaiden ja yhteiskunnan tarpeita, panostaa kokonaisvaltaiseen palveluun ja nykyaikaisiin jakelukanaviin. Maanmittauslaitos vastaa ylläpitämiensä kiinteistö- ja maastotietoaineistojen ajantasaisuudesta ja laadusta sekä aineistojen yhteensopivuudesta. Tuotteet ja palvelut tuotetaan yhtenäisin toimintaperiaattein Maanmittauslaitoksen laatujärjestelmän mukaisesti. Maanmittauslaitos ottaa toiminnassaan huomioon ympäristön vaatimukset. Maanmittauslaitos toimii viranomaisasemassa tasapuolisesti ja puolueettomasti. Maanmittauslaitos tekee vain sellaisia tehtäviä, jotka eivät ole ristiriidassa sen viranomaistehtävien kanssa. Maksullisessa toiminnassa ovat ensisijaisia maanmittaustoimitukset ja muut julkisoikeudelliset suoritteet. Muu maksullinen toiminta suunnataan ydinosaamisen alueelle. Maanmittauslaitos palvelee suomen-, ruotsin- ja saamenkielellä. Yhteistyöja asiakaskontakteissa palvellaan enenevässä määrin myös muilla kielillä. 1 Maanmittauslaitoksen tehtävät on määritelty Maanmittauslaitoksesta annetun lain 2 :ssä seuraavasti huolehtia kiinteistönmuodostamis- ja tilusjärjestelytoiminnasta; huolehtia kiinteistöjä ja paikkatietoja koskevien rekisterien pitämisestä ja edistää tällaisten rekisterien yhteiskäyttöä; huolehtia yleisistä kartastotöistä sekä edistää tarkoituksenmukaista kartoitusta ja kartantuotantoa; myydä, julkaista ja jakaa karttatietoja ja toimialansa muita tietoja; harjoittaa kiinteistöarviointia; huolehtia alansa kehittämisestä ja suorittaa ne muut tehtävät, jotka on säädetty tai määrätty sen suoritettavaksi. Maanmittauslaitos voi tilauksesta suorittaa toimialaansa kuuluvia tehtäviä.
MAANMITTAUSLAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2003-2006 4 MAANMITTAUSLAITOKSEN ARVOT Asiakas on tyytyväinen Asiakkaan tarpeet ohjaavat toimintaamme. Tuotamme yhteiskuntaa varten luotettavia tietoja maasta. Toimintamme on oikeudenmukaista ja nopeaa. Henkilöstö voi hyvin Toimimme yhdessä ja arvostamme toisiamme. Työpaikkojemme ilmapiiri on avoin ja kannustava. Henkilöstöpolitiikkamme on aktiivista ja palkitsevaa. Henkilöstön työkyvystä huolehditaan Työ on hallinnassa Henkilöstömme on monitaitoista ja osaavaa. Työprosesseja ja tiimityötä kehittämällä varmistamme laadun. Kehittäminen on jatkuvaa. Talous on kunnossa Toimintamme on taloudellista ja kannattavaa. Näitä arvoja viestitään henkilöstölle, asiakkaille ja sidosryhmille seuraavilla Maanmittauslaitoksen perusviesteillä: Maanmittauslaitos-Tietoa maasta Puolueetonta ja luotettavaa tietoa Taitajien työpaikka Tietoyhteiskunnan rakentaja
MAANMITTAUSLAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2003-2006 5 2 YMPÄRISTÖANALYYSI 2.1 Yhteistyö ja työnjako viranomaisten välillä Tietoyhteiskunnan odotukset ja vaateet ovat kasvattaneet tarvetta viranomaisten yhteistyön parantamiseen ja työnjaon selkiyttämiseen. Näkymät paikkatietojen yhteiskäytön luomista mahdollisuuksista lisääntyvät jatkuvasti. Tiedon tuottajien yhteistoimintaa tehostamalla tietovarastot voidaan tarjota yhteiskunnassa laajalti saataville ilman, että tieto tuotetaan alkuperäisestä lähteestä aina uudelleen. Samalla kun vähennetään hallintoa rasittavia epätarkoituksenmukaisia menettelytapoja, säästetään julkisen talouden varoja. Kiinteistö- ja maastotiedon tuottajana ja asiantuntijana Maanmittauslaitoksella on keskeinen rooli paikkatietojen yhteiskäytön edistämisessä. Valtioyhteisön rekisterihallinnon uudistamisessa on edetty. Verohallinto on siirtynyt käyttämään julkisen hallinnon suosituksen (JHS) mukaista kiinteistötunnusjärjestelmää. Väestörekisterikeskus ajantasaistaa omia kiinteistötietojaan suoraan kiinteistötietojärjestelmästä (KTJ) siirrettävillä tiedoilla. Sisäasiainministeriö on asettanut rekisterienpitäjien yhteistyöelimen (rekisteripoolin) parantamaan rekisterien yhteentoimivuutta ja yhtenäisyyttä, kehittämään yhteiskunnan perusrekisteripalvelujen sisältöä, laatua ja saatavuutta sekä luomaan edellytyksiä toimiville tietomarkkinoille. Uutta kiinteistötietojärjestelmää koskeva hallituksen lakiesitys on annettu. Kiinteistötietojärjestelmän kiinteistöosan kehittäminen on käynnistynyt ja uusi kiinteistöosa on tarkoitus ottaa käyttöön vaiheittain vuodesta 2003 alkaen. Ehdotus merkitsee, että uutta tietojärjestelmää tulee käyttämään Maanmittauslaitoksen ohella myös muut tahot. Maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä on saanut valmiiksi ehdotuksensa valtakunnallisen suunnitelmatietojärjestelmän (STJ) kehittämiseksi. Kehittämissuunnitelma on ollut laajalla lausuntokierroksella. Yleisiä kartastotöitä on sekä valtionhallinnolla (valtakunnalliset) että kunnallishallinnolla (paikalliset). Yleismaastokartan tietosisältöä vastaava Maanmittauslaitoksen maastotietoaineisto muodostaa valtakunnallisen paikkatietojärjestelmän rungon, johon monien muiden paikkatietotoiminnot perustuvat. Näiden maastotietojen, kartta-aineistojen ja tietopalveluiden tulee kuluvalla vuosikymmenellä muodostaa yhä selkeämmin lähtökohta ja tausta muiden paikkatietojen tuottamiselle ja käytölle, maantieteellisten analyysien tekemiselle, paikantamiseen liittyville palveluille ja alan yhteistyölle sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti ns. vanhat suojeluohjelmat toteutetaan vuoteen 2007 mennessä. Maanmittauslaitoksella on tarjota tarvittava osaaminen suojelualueiden toteuttamiseen takaamalla toimitusmenettelyssä myös päätösten puolueettomuus. Tilusjärjestelyt säästävät yhteiskunnan kustannuksia suojelualueita toteutettaessa. Maanmittauslaitoksen ja Tiehallinnon yhteistyö on edennyt yhteisten prosessien kehittämisen lisäksi virkamiesvaihtotasolle.
MAANMITTAUSLAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2003-2006 6 2.2 Palvelujen kysyntä ja laatu Palvelujen kysyntään vaikuttavat taloudelliset suhdanteet ja muutokset asiakkaiden tarpeissa. Viime vuosina organisaatiot ovat keskittyneet perustoimintoihinsa ja ostavat yhä enemmän strategisten toimintojen ulkopuolisia palveluja muilta organisaatioilta. Tämä menettely jatkuu ja näkyy myös maanmittausalan palvelujen kysynnässä. Asiakkaiden vaatimukset nopeasta, yksilöllisestä, laadukkaasta, kattavasta ja hinnaltaan edullisesta palvelusta ovat entisestään kasvaneet. Tämän kehityksen arvioidaan jatkuvan. Asiakkaiden tarpeiden mukainen, Maanmittauslaitoksen ydinosaamiseen tukeutuva palvelu- ja tuotevalikoima ja toimintatapa ovat edelleen menestyksen perusedellytyksiä. Kiinteistörekisteri- ja maastotietojen laatuvaatimukset kasvavat käytettäessä näitä tietoja yhdessä muualla tuotettujen tietojen kanssa. Kiinteistörekisterin tiedot eivät vastaa niille nykyisin asetettuja laatuvaatimuksia. Muun muassa rasitteiden, yhteisten alueiden ulottuvuuksien ja osakaskiinteistöjen sekä myös käyttöoikeuksien ja käyttörajoitusten selvittäminen kiinteistörekisteristä ja maanmittausarkistosta on useissa tapauksissa työlästä. Maastotiedoilta vaaditaan parempaa ja tasalaatuista sijaintitarkkuutta sekä ajantasaisuutta erityisesti liikenneyhteyksien, rakennusten ja peltojen osalta. Myös koko maan kattavan korkeustiedon laatuvaatimukset korostuvat. Ajantasaiset tiestötiedot ovat tärkeitä mm. rakenteilla olevassa Digiroadhankkeessa. Maastotietojen visualisointi- ja navigointisovellutukset tulevat myös lisääntymään TTS-kauden aikana. Tarpeet laajenevat maaston yleisen kuvaamisen lisäksi maastokohteiden sijainti-, ominaisuus- ja historiatietojen tallentamiseen, ylläpitoon ja hallintaan. Tarveselvitysten perusteella käyttäjien toivelistalla ovat päällimmäisenä maankäytön oikeuksien ja rajoitusten saanti kiinteistötietojen yhteydessä sekä uusimuotoiset yhteiskäyttöön perustuvat verkkopalvelut. Karttatiedot tullaan liittämään kiinteistötietoihin ja hieman myöhemmin vielä suunnitelmatiedot kiinteistötietoihin. Näiden tietojen kysyntä tulee silloin kasvamaan. Kiinteistökaupan aktiivisuus, erityisesti määräalankauppojen määrä, vaikuttaa oleellisesti maanmittaustoimitusten kysyntään; uusista toimituksista 4/5 on lohkomisia. Maailman vallitseva talouden laskusuunta alkaa tuntua Suomessakin. Yleisen taloudellisen tilanteen heikentyminen johtaa lähivuosina erityisesti lohkomiskysynnän lievään laskuun. Muiden toimitusten kysynnän voidaan olettaa säilyvän jokseenkin ennallaan tai jopa hieman kasvavan. Yksityistietoimitusten kysynnän arvioidaan lisääntyvän sen vuoksi, että mm. kaikkien yksityisteiden tasoylikäytävien poistamiseen liittyvät tiejärjestelyt tullaan suorittamaan yksityistietoimituksissa ja Ratahallintokeskuksen ilmoituksen mukaan tällaisia toimituksia tullaan hakemaan nykyistä enemmän liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Lunastus- ja tietoimitusten määrää kasvattaa Turun moottoritien ja maakaasuputken (Mäntsälä-Turku) rakentaminen sekä oikoratahanke.
MAANMITTAUSLAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2003-2006 7 Kiinteistötoimitusten kysyntä 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 Kuva 1: Toimitusten kysyntä Kiinteistönmuodostamislakiin on sisällytetty ns. täyden palvelun periaate. Sen mukaisesti asiakkaalla on oikeus edellyttää maanmittausviranomaiselta hakemansa kiinteistötoimituksen tekemistä ilman, että hänen itse tarvitsee osallistua toimituksen maastotyöhön. Tällaisen palvelun kysynnän odotetaan kasvavan. Uuden maankäyttö- ja rakennuslain voimaan tulon johdosta kiinteistörekisterinpitoa ja kiinteistönmuodostamista koskeva lainsäädäntö muuttui. Maanmittauslaitoksen ja kuntien välinen kiinteistörekisterinpitovastuu muuttui toimituslajipohjaisesta vastuusta lähinnä asemakaava-aluepohjaiseen vastuuseen. Kiinteistönmuodostusvastuu on sidoksissa rekisterinpitovastuuseen. Uuden maankäyttö- ja rakennuslain seurauksena odotetaan toimituskysynnän kasvavan asemakaava-alueilla mm. nyt kaduiksi muuttuneiden entisten rakennuskaavateiden kiinteistöksi muodostamisen johdosta. Maaseudulla on meneillään sen historian eräs suurimmista murroksista, joka ilmenee maatilojen lukumäärän radikaalina vähennyksenä ja toisaalta tilakoon jatkuvana kasvuna. Maaseutuasutus vähenee ja keskittyy. Osa maaseudusta autioituu. Maaseudun rakenteellinen muuttuminen tulee lisäämään tarvetta käyttää kiinteistönmuodostamislainsäädännön mukaista toimitusmenettelyä maankäytön erilaisten ristiriitatilanteiden ratkaisemisessa. Euroopan yhdentyminen pakottaa alentamaan mm. maatalouden tuotannon kustannuksia. Maanmittauslaitoksen suorittamilla tilusjärjestelyillä voidaan paikallisesti vaikuttaa kustannustasoon. Tilusjärjestelyjä tehdään myös suurten tie- ja rautatiehankkeiden, suojelualueiden ja maankäytön muiden suunnitelmien sekä metsien käytön edistämisen toteuttamisessa. Järjestely-
MAANMITTAUSLAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2003-2006 8 2.3 Teknologian kehitys jen toteuttamisen edellytyksenä on, että valtiolla tai hankkeen muulla toteuttajalla on käytettävissään vaihtomaata. Euroopan yhdentyminen asettaa vaatimuksia myös kartantuotannolle. Tarve kohdistuu erityisesti koordinaattijärjestelmiin, joiden uudistamistyöt tehdään TTS-kaudella ja käyttöönotto ajoittuu kauden loppuun. Lisäksi on tarvetta tietojen luokitusten yhdenmukaistamiseen, yhtenäisiin pienimittakaavaisiin aineistoihin ja karttoihin sekä tiestö- ja peltotietojen tehokkaaseen ajantasallapitoon. Muitakin maastoa koskevia tietoja on varauduttava tuottamaan EU:n tarpeiden mukaisesti. Kehittyvä tietotekniikka ja tehokkaat tietoverkot tuovat Maanmittauslaitokselle ja sen asiakkaille uusia mahdollisuuksia. Edelleen alenevat laitteiden yksikköhinnat mahdollistavat organisaatioille kuhunkin tehtävään riittävän tehokkaat työasemat ja yhteydet työskenneltäessä niin toimistossa, matkalla, maastossa kuin kotonakin. Kansalaiset voidaan tavoittaa tietoverkon välityksellä, ja keskustelu on vuorovaikutteista. Päätelaitteina käytetään mikrotietokonetta, multimediamatkaviestintä tai digitaalisia televisiokanavia. Organisaatiot rakentavat fyysisen asiakasrajapintansa tietoverkkopohjaisiksi joko nykyisten palvelumuotojen rinnalle tai niitä korvaamaan. Sähköinen asiointi ja sähköinen maksaminen tulevat olemaan turvallisia ja luotettavia niin julkisen kuin yksityisen sektorin kanssa toimittaessa. Kun yhteiskunnan infrastruktuurin riippuvuus informaatioteknologiasta kasvaa, ovat toiminnot aiempaa haavoittuvampia erilaisten uhkien edessä. Tietoturvallisuus ja sen jatkuva kehittäminen ovat kriittisiä tekijöitä organisaatioiden toimintakyvyn ylläpidossa. Myös tietovarastojen laajeneva hyödyntäminen ja yhdistelymahdollisuuksien kasvaminen edellyttävät tietosuojanäkökohtien tehostettua tarkastelua. GPS-teknologiaan tai vastaavaan perustuva henkilökohtainen paikannusjärjestelmä tulee vakiovarusteeksi uuden sukupolven matkaviestimiin. Maksullisia tietoaineistoja toimitetaan enenevästi asiakkaille suoraan tietoverkkojen välityksellä, jolloin kertatoimitusten koko pienenee ja lukumäärä kasvaa. Maastotietojen kysyntä kasvaa erilaisten henkilökohtaisten tai ajoneuvokohtaisten navigointisovellusten myötä. Viranomaisten tarve jatkuvaan tietoverkkoyhteyteen kasvaa ja tietovarastojen yhteiskäyttöisyyteen kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Maastotietoja käytetään myös erilaisten virtuaalisovellusten pohja-aineistoina sekä ammatti- että viihdekäytössä. Paikkatietojen integroituminen osaksi organisaatioiden laajoja operatiivisia tietojärjestelmiä tulee jatkumaan ja erillisten paikkatieto (GIS) -järjestelmien merkitys vähenee. Tiedon tarjonta lisääntyy, kansainvälistyy ja kaupallistuu. Tiedon tarvitsijoilla on entistä suurempi mahdollisuus hankkia haluamansa aineistot eri toimittajilta. Digitaalisten ilma- ja satelliittikuvien sekä muiden kuva-aineistojen käyttö tulee edelleen lisääntymään organisaatioiden tuotantosovelluksissa. Satelliittikuvien tarkkuus paranee ja tarjonta lisääntyy, joskin kehitys näyttää olevan otaksuttua hitaampaa ja kuvien hinnat kalliita. Digitaaliset stereotyöasemat
MAANMITTAUSLAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2003-2006 9 2.4 Kansainvälistyminen 2.5 Taloudelliset edellytykset tulevat laajaan tuotannolliseen käyttöön paikkatietojen keruussa ja ylläpidossa. Kansainvälinen standardointi ja yhteistyö etenee Maanmittauslaitoksen tehtäväalueella aiheuttaen muutostarpeita muun muassa maastotietojen luokittelussa ja kuvauksessa sekä koordinaattijärjestelmissä. Kansainvälistyminen lisääntyy Maanmittauslaitoksen tehtäväalueella. Pohjoismaisen yhteistyön jatkamiselle on tarvetta ja sen rinnalle on noussut Pohjoismaiden ja Itämeren maiden maanmittausalan yhteistoiminta. Maanmittauslaitos on viime vuosina toiminut aktiivisesti Euroopassa, mutta tulevaisuudessa kansainvälistyminen pitää sisällään yhä enemmän myös maailmanlaajuista yhteistyötä paikkatietoihin ja maanmittaukseen liittyvillä alueilla. Aloitteet eurooppalaisen referenssiaineiston luomiseksi ja Euroopan Unionin paikkatietoihin liittyvät direktiivit saattavat toteutuessaan vaikuttaa myös Maanmittauslaitoksen toimintaan. Vireillä on myös maailmanlaajuisia paikkatietostrategioita ja paikkatietojen saatavuuden parantamiseen liittyviä hankkeita, joissa Maanmittauslaitos voi antaa oman kokemuksensa muiden hyödynnettäväksi ja siten vaikuttaa kehityksen suuntaan. Yhteistyö valtioiden rajojen yli on lisääntymässä. Erityisesti katasterijärjestelmien kehittäminen on ajankohtaista kaikissa markkinatalouteen siirtyvissä maissa. Baltian maissa ja Venäjällä maanmittausalan yhteistyön tarve kohdistuu jatkossakin maareformin nopeuttamiseen, kiinteistötoimitusten ja arvioinnin kouluttamiseen sekä kiinteistörekisterien perustamisen edistämiseen sekä toimintoja ohjaavan lainsäädännön kehittämiseen. Euroopan Unionin alueella on kasvavaa tarvetta kiinteistöjen rekisteri- ja sijaintitietojen saamiseen yli valtakunnan rajojen verkkojen kautta. Maanmittausalan kehitysyhteistyötehtäviin on tarvetta osallistua ulkoasiainministeriön osoittamien toimeksiantojen mukaisesti hankkeiden suunnittelussa ja hallinnoinnissa. Tarve osallistua EU:n rahoittamiin hankkeisiin näyttää lisääntyvän. Maanmittauslaitos osallistuu myös useiden kansainvälisten intressiryhmien toimintaan. Maanmittauslaitoksen toiminnasta puolet on maksullista palvelutoimintaa ja puolet budjettirahoitteista. Maanmittauksen toiminnan luonteesta johtuen tulojen kertyminen painottuu voimakkaasti loppuvuoteen. Nettobudjetoinnin kehittäminen lisäämällä joustomahdollisuuksia valtion talousarvioon parantaisi olennaisesti taloudellisia edellytyksiä hoitaa Maanmittauslaitoksen tehtäviä tarkoituksenmukaisesti.
MAANMITTAUSLAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2003-2006 10 3 STRATEGISET TAVOITTEET Maanmittauslaitoksen visio Maanmittauslaitoksen yhteiskunnalliset tehtävät ovat laajentumassa. Maanmittauslaitoksen hallinnointivastuulle on tulossa uusi kiinteistötietojärjestelmä (UKTJ), jossa useat organisaatiot toimivat tiedon tuottajina. Maanmittauslaitos on myös valmis rakentamaan ja ottamaan ylläpidettäväkseen suunnitelmatietojärjestelmän (STJ). Kiinteistö-, maasto- ja suunnitelmatiedot ovat osa yhteiskunnan perusrekisterikokonaisuutta. Tietopalvelu hoidetaan nykyaikaisin menetelmin luotettavasti, nopeasti ja taloudellisesti yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa ja hyödyntäen tietomarkkinoiden kehittymistä. Yhteiskunta Asiakas Tiedontuottajat Tuotanto Kiinteistöjen muodostaminen Kiinteistöihin kohdistuvien oikeuksien ja rajoitusten käsittely Maastotietojen keruu ja ajantasalla pito Tiedontuottajat Rekisteröinti Kiinteistötiedot Maastotiedot Suunnitelmatiedot Tietopalvelu otteet, aineistot, tuotteet Yhteistyökumppanit Omat toimipisteet Tietoverkot Jälleenmyyjät Asiakas Yhteiskunta
MAANMITTAUSLAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2003-2006 11 Vision pohjalta asetetaan Maanmittauslaitoksen strategiset tavoitteet. Tavoitteet esitetään seuraaviin BSC-(tasapainoinen onnistuminen -tuloskortti) viitekehyksen mukaisiin kokonaisuuksiin ryhmiteltynä: Vaikuttavuus Yhteiskunta Asiakas Prosessit ja rakenteet Suorituskyky ja toimivuus Visio Toimintaajatus Resurssien hallinta Talous ja resurssit Työyhteisö ja henkilöstö Uudistuminen ja työkyky 3.1 Vaikuttavuus 3.1.1 Yhteiskunta Kiinteistörekisteristä ja maastotietokannasta saadaan luotettavasti ja nopeasti ajantasaiset ja oikeat tiedot maankäytön suunnittelun, verotuksen, väestökirjanpidon ja muihin yhteiskunnan tarpeisiin. Kiinteistöjaotus vastaa maastossa ja rekistereissä omistajayksikköjakoa. Kiinteistörekisteri ja siihen kuuluva kiinteistörekisterikartta ovat jatkuvasti ajantasalla. Maastotiedoista ajantasaistetaan vuosittain liikenneverkot ja johtoyhteydet. Muut kohteet ajantasaistetaan 5-10 vuoden välein. Rakennusten ajantasaistamista kehitetään asteittain kohti vuosittaista ajantasaistusta. Maasto- ja kiinteistörajatiedoista valmistetut karttatietokannat pidetään ajantasaisina maastotietokannan mukaisesti. Maastotietojen tietosisältöä ja ajantasaistusta tarkennetaan maa- ja metsätalousministeriön kartastopoliittisen ohjelman suuntaviivojen mukaiseksi. Kiinteistörekisteri ja maastotietoaineistot ovat luotettavia eikä niiden välillä ole käyttöä haittaavia ristiriitaisuuksia.
MAANMITTAUSLAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2003-2006 12 Digitaaliset aineistot ovat koko maan kattavia TTS-kauden alussa lukuunottamatta aiemmin puolustusvoimien vastuulla ollutta Ylä-Lapin aluetta, joka tuotetaan maastotietokantaan vuoden 2006 loppuun mennessä. Kiinteistörekisterin ja maastotietojen laatua perusparannetaan. Nykyinen tietosisällöltään osittain puutteellinen ja alueellisesti erilainen kiinteistörekisteri perusparannetaan ja yhtenäistetään. Työ jatkuu yli TTSkauden. Perusparannuksen tavoitteena on kiinteistörekisterin saaminen nykyisten säännösten mukaiseksi. Maastotietojen ja kiinteistörekisterikartan laatua perusparannetaan siten, että koko maan tiedot perustuvat kuva- ja maastomittauksiin. Nykyisin noin 30 % tiedoista on laadultaan heikompaa, kartoilta digitoitua tietoa. Samassa yhteydessä parannetaan maasto- ja rajatietojen keskinäistä yhteensopivuutta. Paikkatietojen yhteiskäyttöä edistetään tavoitteena aineistojen yhteiskäyttöisyyden lisääminen sekä päällekkäisen tiedonkeruun ja rekistereiden ylläpidon purkaminen julkishallinnossa. Maanmittauslaitos edistää keskeisten valtakunnallisten paikkatietoaineistojen saamista verkkotietopalveluun ja pitää yllä kattavaa hakemistoa paikkatietoaineistoista Suomessa. Maastotietokanta ja siitä johdetut tuotteet muodostavat valtakunnan paikkatietojärjestelmän rungon. Tavoitteena on, että käytettävissä on koko maan kattava, teknisesti yhtenäinen ja laadultaan hallittu perusmaastotieto. Yhteistyötä muiden maastotietoja ylläpitävien vastuutahojen kanssa tehostetaan ajantasaistuksen helpottamiseksi ja rekistereistä saatavan kokonaishyödyn lisäämiseksi. Uusi kiinteistötietojärjestelmä (UKTJ) otetaan käyttöön vaiheittain vuodesta 2003 alkaen. UKTJ:n kiinteistöosa on ainoa virallinen valtakunnallinen kiinteistörekisteri ja sen tiedot tarjotaan tehokkaalla tavalla asiakkaiden käyttöön siten, että samojen tietojen ylläpito muissa rekistereissä on minimoitu. Kiinteistöihin liittyvien maankäytön oikeuksien ja rajoituksien rekisteröinti uudistetaan toteuttamalla suunnitelmatietojärjestelmä (STJ). Järjestelmä otetaan vaiheittainen käyttöön TTS-kauden lopussa UKTJ:n valmistumisen jälkeen.
MAANMITTAUSLAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2003-2006 13 3.1.2 Asiakas Kansalaisilla on saatavilla ajantasaiset ja luotettavat kiinteistöjä ja maastoa koskevat tiedot. Maanmittauslaitoksen tuotteiden ja palvelujen käyttöä pyritään laajentamaan. Palvelu on nopeaa, luotettavaa ja oikeudenmukaista. Maksullisessa toiminnassa ovat ensisijaisia maanmittaustoimitukset ja muut julkisoikeudelliset suoritteet. Muu maksullinen toiminta, nk. markkinatuotanto suunnataan ydinosaamisen alueelle toimitusten oheispalveluihin sekä rekisteri- ja karttatietojen tuottamiseen asiakkaiden tarpeita vastaavasti. 3.2 Prosessit ja rakenteet Maanmittaustoimitusten kestoaikoja lyhennetään. Kiireelliset toimitukset tehdään heti. Lohkomistoimitusten keskimääräistä kestoaikaa lyhennetään 8 kuukauteen TTS-kauden loppuun mennessä. Palvelutasoerot minimoidaan maan eri osien välillä. Maastokartat 1:20 000 1:50 000 julkaistaan vuosittain osasta maata asiakastarpeiden mukaisesti. Palvelujen ja tuotteiden saatavuutta parannetaan. Kartat ja aineistot toimitetaan asiakkaille sekä omien toimipisteiden, tietoverkkojen että jälleenmyyjien kautta. Jakelukanavia hallitaan solmimalla yhteistyö- ja jälleenmyyntisopimuksia. Tietoverkkojen välityksellä tapahtuvaa aineistojen tarjontaa tehostetaan ja tietopalvelussa lisätään erilaisten tietovälineiden ja sähköisten jakelukanavien käyttöä. Laitoksen tietopalvelutehtävät keskittyvät toisaalta uuden kiinteistötietojärjestelmän ml. STJ tietopalvelun hallinnointiin ja toisaalta Maanmittauslaitoksen muiden, lähinnä maastotietoihin liittyvien tietovarastojen saattamiseen mahdollisimman laajaan käyttöön. Laitos ei sen sijaan lähde aktiivisesti kilpailemaan lisäarvopalvelumarkkinoille, joilla kysyntä on sirpaloitunutta ja kohdistuu uusien tekniikoiden erityissovelluksiin. Kehittämisen painopistealueina ovat laadun systemaattinen parantaminen prosesseja ja tietojärjestelmiä uudistamalla. Tiimityöstä tulee keskeinen työskentelytapa. Prosessien ja tietojärjestelmien kehittämisellä tavoitellaan tuotteiden ja palvelujen laadun parantamista, palveluaikojen lyhentämistä ja asiakaspalvelun parantamista sekä tuottavuuden parantamista ja kustannusten alentamista.
MAANMITTAUSLAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2003-2006 14 Prosessien kehittämiseksi on määritelty Maanmittauslaitoksen ydin- ja tukiprosessit. Liite 1 Tuotantoprosessit yhtenäistetään ja toteutetaan vahvistettujen laatu- ja toimintamallien mukaisesti tasalaatuisuuden varmistamiseksi hajautetussa tuotanto-organisaatiossa. Tiimityöskentelyn omaksumista viedään eteenpäin osana prosessien muutosta ja muutoksen sisäistämistä, piilevien kykyjen esille saamiseksi ja itseohjautuvuuden lisäämiseksi. Mittaustoimintaa kehitetään tavoitteena mittaustoiminnan ja -laitteiden yhtenäistäminen sekä mittaamisen laadun ja kustannustehokkuuden parantaminen. Maanmittausarkistojen kokonaisuudet valmistellaan siirrettäviksi yhdistettyyn maanmittausarkistoon. Yhtenäisarkistoon siirrytään vuonna 2005, jolloin luovutaan nykyisistä maanmittausarkistoista. Sähköisen arkiston käyttöönotto sovitetaan yhteen yhtenäisarkiston perustamisen kanssa. Tietojärjestelmien toimivuus, tietoturva ja tietosuoja varmistetaan. Valtakunnallisesti merkittävien tietovarastojen palvelukykyä kehitetään edelleen. Teknologian elinkaaririskeihin varaudutaan. Puretaan yksilöriippuvuuksia laajentamalla osaamista. 3.3 Uudistuminen ja työkyky Maanmittauslaitos noudattaa aktiivista ja palkitsevaa henkilöstöpolitiikkaa. Henkilöstö on monitaitoista ja osaavaa. Palkkaus perustuu tehtävien vaativuuteen ja toiminnan tuloksellisuuteen. Työilmapiiri on avoin ja kannustava. Yhteistoiminta kuuluu Maanmittauslaitoksen kulttuuriin. Henkilöstön motivaatio, osaaminen ja luovuus varmistetaan jatkuvalla koulutuksella sekä kehittämällä tehtäviä, työoloja ja johtamista. Henkilöstösuunnittelussa huomioidaan osaavan työvoiman turvaaminen tulevaisuudessa. Toiminnassa tapahtuvan kehityksen synnyttämiin uusiin tilanteisiin reagoidaan nopeasti henkilöresursseja joustavasti kohdentaen. Jokaisen työntekijän kanssa sovitaan henkilökohtaisista tulostavoitteista ja laaditaan henkilökohtaiset kehittämissuunnitelmat, jotka vuosittaisissa kehityskeskusteluissa täsmennetään ja ajantasaistetaan. Tulostavoitteista voidaan sopia myös tiimikohtaisesti.
MAANMITTAUSLAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2003-2006 15 Henkilöstön työkykyä ylläpidetään toteuttamalla työyhteisökohtaisia TYKYohjelmia. Henkilöstön työtyytyväisyyttä ja hyvinvointia seurataan vuosittain suoritettavin ilmapiiritutkimuksin. Uusittu palkkausjärjestelmä otetaan käyttöön. 3.4 Talous ja resurssit Maanmittauslaitoksen toiminta on taloudellista. Tavoitteena on suoritteiden yksikkökustannusten alentaminen. Maanmittaustoimitusten tuotot kattavat niistä aiheutuvat kustannukset. Markkinasuoritteet hinnoitellaan siten, että niistä perittävät maksut eivät vääristä kilpailua, mutta niissä syntyy ministeriön tavoitteeksi asettama ylijäämä. Rahoitustarpeesta noin puolet hankitaan tuloina. Toiminnan taloudellisuutta parannetaan prosesseja ja tietojärjestelmiä kehittämällä sekä organisaation toimivuutta parantamalla. Tulorahoitus turvataan laadukkailla ja hinnaltaan kilpailukykyisillä palveluilla ja tuotteilla sekä aktiivisella asiakashankinnalla. Kun kiinteistötoimitusmaksun uudistetut maksuperusteet on otettu lohkomisissa käyttöön, selvitetään mahdollisuudet kiinteiden hintojen käytön laajentamiseen muihin toimintoihin. Henkilöstön määrä suhteutetaan kysyntään ja budjettirahoitukseen. Markkinatuotannossa olevan henkilöstön määrä laskee lievästi. Toimintakyky turvataan pitämällä työvälineet ajanmukaisina. Uuden tekniikan mahdollisuudet käytetään hyväksi.
MAANMITTAUSLAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2003-2006 16 4 VUOSITTAISET TAVOITTEET TTS-kauden tärkeimmät aikataululliset tavoitteet ovat: 2002 Karttatietokanta 1:50 000 valmistuu MML:n vastuualueelta Uusittu toimitusmaksujärjestelmä otetaan käyttöön Jakotoimitukset JAKO-tietojärjestelmään 2003 Karttatietokanta 1:100 000 valmistuu MML:n vastuualueelta Vesioikeudellisten kylien yhteisten vesialueiden osakasluettelot ovat valmiit Uuden KTJ:n kiinteistöosan käyttöönotto aloitetaan 2004 Koordinaattijärjestelmän uudistaminen Maastotietojärjestelmän kohdemallin päivitys 2005 Taajamissa olevien ja muiden tärkeimpien yhteisten alueiden osakasluettelot ovat valmiit Yhtenäisarkisto ja sähköinen arkisto otetaan käyttöön 2006 STJ:n vaiheittainen käyttöönotto alkaa Ylä-Lappi ajantasaistettuna maastotietokannassa
MAANMITTAUSLAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2003-2006 17 4.1 Vaikuttavuus 4.1.1 Tietovarastojen kattavuus Kiinteistörekisterin, kiinteistörekisterikartan ja maastotietojen perusparannusta jatketaan TTS-kaudella. Tietovarastojen sisältöä, tietojen laatua ja ylläpitoprosesseja kehitetään. Tietovarastojen tietoturva ja tietosuoja varmistetaan. Maanmittauslaitos tehostaa yhteistyötä muiden kiinteistö- ja maastotietoja ylläpitävien organisaatioiden kanssa rekistereistä saatavan kokonaishyödyn lisäämiseksi. tot2000 tav2001 2002 2003 2004 2005 2006 KIINTEISTÖREKISTERIN PERUSPARANNUKSEN KATTAVUUS % Kiinteistörekisterissä: - yleisistä teistä (km) 99,3 100 - yhteisistä alueista vähintään perustiedot selvitettynä (kpl) 99,1 100 - jakokuntien yhteisten vesialueiden osakasluetteloista (kpl) 66 85 100 - em. yhteisistä alueista alueellisesti selvitetty 60 71 80 90 100 - muiden tärkeiden yhteisten alueiden osakasluetteloista (kpl) 15 25 40 70 100 KIINTEISTÖREKISTERIKARTAN KATTAVUUS Kaikkiaan käytössä: - kiinteistöistä % 97,7 100 - pinta-alasta % 99,6 100 - kokonaisia kuntia kpl 431 452 Kuva- ja maastomittaukseen perustuvia sekä taajama-alueita - pinta-alasta % 51 54 61 66 72 77 80 - rajapyykeistä % 67 70 78 83 87 92 94 MAASTOTIETOJEN KATTAVUUS MML:n kartastovastuualueella palvelutavoite (kattavuus pinta-alasta %) - A-laatu 67 - B-laatu 33 - A- ja B-laatu yhteensä 100 Koko Suomessa palvelutavoite (kattavuus pinta-alasta %) - A-laatu 59 65 71 78 86 91 95 - B-laatu 29 25 21 16 10 7 5 - A- ja B-laatu yhteensä 88 90 92 94 96 98 100 Tietokanta 1:100 000 - kattavuus MML:n kartastovastuualueen pinta-alasta 86 93 100 - kattavuus koko Suomen pinta-alasta 75 81 87 89 91 93 98 MAASTOKARTAN 1:50 000 KATTAVUUS MML:n kartastovastuualueella palvelutavoite (kattavuus pinta-alasta %) 93 100 Koko Suomessa palvelutavoite (kattavuus pinta-alasta %) 81 87 89 91 93 95 98
MAANMITTAUSLAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2003-2006 18 4.1.2 Kestoajat Lohkomistoimitusten keskimääräinen kestoaikatavoite 8 kk saavutetaan suunnittelukauden lopussa. tot 2000 tav 2001 enn 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Kestoajat - lohkomiset, kk 11,5 10,4 12 11 10,2 9,5 8,7 8,0 - kaikki toimitukset, kk 11,8 11 12,5 11,5 11 10,2 9,5 9 4.2 Prosessit ja rakenteet Ydinprosessit 4.2.1 Kiinteistötuotanto Maanmittauslaitoksen toiminta organisoidaan koko laitokselle määriteltyjen prosessien mukaisesti. Prosessit on määritelty ydin- ja tukiprosesseina, joille on prosessien omistajat laitostasolla ja prosessivastaavat toimintayksiköissä. Toimintayksiköt ovat joko alueellisia yksiköitä tai tukiyksiköitä. Prosessit noudattavat yksiköissä laitoksen prosessikarttaa. (Liite 1). Yksiköiden prosessien toiminta jakautuu tiimeiksi. Kehittämishankkeita tai yli yksikkörajojen meneviä yhteisiä hankkeita toteutetaan projekteina. Toimitukset tot 2000 tav 2001 enn 2001 2002 2003 2004 2005 2006 MAANMITTAUSTOIMITUKSET (tilusjärj. lukuunottamatta) Kysyntä - toimituksia kpl 23920 23670 22500 22500 22400 22300 22600 22800 - painotettuina suoritteina 41076 38250 36930 36100 36750 36750 36750 36750 Tuotanto - toimituksia kpl 24904 25489 25050 24100 23300 22800 22500 22400 - painotettuina suoritteina 37607 38490 37550 36600 35800 35300 35000 35000 Tilauskanta (aloittamatta+kesken+lopetettu) - toimituksia kpl 24326 15800 28000 22700 20850 19400 18400 17600 - painotettuina suoritteina 49610 0 53300 48000 46150 44000 43000 42000 Toimitustuotannossa päähuomio kiinnitetään parina lähivuotena edelleen lohkomisten tilauskannan purkamiseen ja palveluaikojen lyhentämiseen. Kysynnän laantumisen ja lisätyn tuotannon seurauksena on tilanne alkanut jo parantua. Vireille tulevien toimitusten määrä pudonnee vuonna 2001
MAANMITTAUSLAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2003-2006 19 Tilusjärjestelyt noin 22 500 toimituksen tasolle. Lohkomiskysynnän selvää laskua lieventää muiden toimitusten kysynnän hienoinen kasvu. Talouden nousukauden jäljiltä on määräalan luovutuksia tehty edelleen varsin paljon, vaikka suunta onkin kääntynyt laskuun. Tuotantosuunnitelma perustuu muutaman vuoden kestävään lievään kysynnän laskuun. Kysynnän ja tuotannon tasapainon saavuttaminen on kriittinen tekijä myös lohkomisten kestoajan kannalta. Kun tilauskanta on suuri, on lyhyeen läpimenoaikaan pääseminen vaikeaa. Yleistietoimitusten kysynnän oletetaan säilyvän suunnilleen nykytasollaan tai laskevan hieman. Rajaamistoimitusten osuus vireille tulevista tietoimituksista on kasvanut koko ajan. Viime vuosina se on ollut noin kolmannes lukumäärästä ja runsas puolet kilometreistä. Kiinteistötehtävien uudesta tietojärjestelmästä, JAKOsta on pystytty saamaan irti lisää hyötyjä, kun tuotantohenkilöstön rutiini on kasvanut ja järjestelmän ominaisuuksia on saatu parannetuksi. JAKOn 2-vaiheen käyttöönotto myös jakotoimitusten tuotannossa tulee parantamaan tuotannon tehokkuutta edelleen, mutta käyttöönottovuonna 2002 saattaa tuotanto kärsiä jonkin verran. Toiminnan ja tietojärjestelmien kehittämistä jatketaan edelleen tuottavuuden parantamiseksi ja kustannusten alentamiseksi. Tilusjärjestelyjen volyymi kasvaa lievästi lisääntyneestä kysynnästä johtuen. Alueiden käytön kehittämistä varten luotujen uudenlaisten tilusjärjestelymallien markkinointia ja soveltamista jatketaan. Vuosien 2000 ja 2001 kokemukset osoittavat, että tällaisille käyttöyksikköjaotuksen ja maankäytön kehittämisen yhteensovittamista helpottaville menetelmille on tarvetta. Uusien käyttöönotettavien toimintamallien tavoitteena on toimitusten lyhyemmät kestoajat sekä alueellisesti rajatummat toimitusalueet ja pienemmät toteuttamiskustannukset. Uusien uusjakojen kestoaikatavoite on alle 6 vuotta TTS-kauden loppuun mennessä. Hankeuusjaot hoidetaan alle 2 vuodessa. Kiinteistörekisterin perusparannus Kiinteistörekisterin ja kiinteistörekisterikartan luotettavuutta ja käytettävyyttä parannetaan. Perusparannustoimenpiteet suunnitellaan ja mitoitetaan siten, että ne valmistuvat valtakunnassa alueellisesti samanaikaisesti. Työ jatkuu yli TTS-kauden. Vesioikeudellisten kylien yhteisten vesialueiden osakasluettelot on vuoden 2002 loppuun mennessä merkitty kiinteistörekisteriin. Pienehkö osa luetteloista on rekisteröity kiinteistörekisteriasetuksen 6 :n 1 momentin 10 kohdassa tarkoitettuina väliaikaisina osakasluetteloina. Nämä osakasluettelot vahvistetaan kiinteistönmääritystoimituksissa parin vuoden kuluessa. Osassa maata vesioikeudellisten kylien alueellisen ulottuvuuden selvittäminen päättyy vasta vuoden 2002 jälkeen. Taajamissa olevien ja käytön kannalta
MAANMITTAUSLAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2003-2006 20 tärkeiksi arvioitujen muiden yhteisten alueiden osakasluettelojen laadintaa jatketaan suunnitelmakaudella siten, että luettelot on tehty v. 2004. Kiinteistörekisterin käyttöoikeusmerkintöjen luotettavuutta, käytettävyyttä ja ajantasaisuutta parannetaan alueellisilla tietoimituksilla. Toimitukset kohdistetaan niille alueille, joilla on suurin tarve epäselvien tieoikeuksien järjestelemiseen. Toimituksissa lakkautetaan tarpeettomiksi käyneet tieoikeudet. Jäljelle jäävät ja uudet tieoikeudet merkitään kiinteistörekisteriin ja siihen kuuluvaan kiinteistörekisterikarttaan käyttöoikeusyksikköinä. Tällä tavalla kiinteistörekisterissä olevien tietojen ylläpito ja tietopalvelu helpottuvat huomattavasti. Maarekisteriin ei aikaisempina vuosikymmeninä merkitty kattavasti kaikkia rekisteröityjä toimituksia. Esimerkiksi tilusvaihdot ja rajankäynnit merkittiin ajoittain vain toiselle kiinteistölle. Puuttuvat toimitukset rekisteröidään pääosin ennen yhtenäisarkiston käyttöönottoa. Kiinteistörekisterikartan mukaan Suomessa oli vuoden 2001 alussa noin 60 000 sellaista palstaa, joiden osalta ei ole voitu selvittää, mihin rekisteriyksikköön ne kuuluvat. Näistä alueista suuren osan kiinteistötekninen luonne ratkeaa tai on ratkennut yhteisen vesialueiden alueellisissa selvityksissä. Muut epäselvyydet vaativat yleensä kiinteistönmääritystoimituksen. Perusparannustyön resursseja suunnataan TTS-kaudella myös tähän työhön. tot 2000 tav 2001 enn 2001 2002 2003 2004 2005 2006 ALUEELLISET TIETOIMITUKSET - tien pituus km - 50 200 6000 8000 8000 8000 REKISTERIYKSIKÖIDEN TIETO- JEN TÄYDENTÄMINEN - rekisteröityjen vanhojen 2400 8000 8000 5000 toimitusten määrä EPÄSELVIEN PALSTOJEN SELVITTÄMINEN - palstoja 2000 5000 5000 3000 3000 Muut rekisterit Kiinteistöjen kauppahintarekisterin ylläpitoa jatketaan vuonna 2001 käyttöönotetulla JAKOkhr-sovelluksella. Samassa prosessissa määräalat merkitään kiinteistörekisteriin. Sitä mukaa kun uutta kiinteistötietojärjestelmää otetaan käyttöön, väestötietojärjestelmän rakennustunnusten ylläpitotyötä pyritään siirtämään entistä enemmän kuntien hoidettavaksi.
MAANMITTAUSLAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2003-2006 21 4.2.2 Maasto- ja rajatietotuotanto tot 2000 tav 2001 2002 2003 2004 2005 2006 KIINTOPISTEVERKKO - kolmiopisteet kpl 742 710 810 810 810 810 810 - korkeuspisteet kpl 660 600 610 610 610 610 610 MAASTOTIEDOT MML:n kartastovastuualueella maastotietojen keruu (ensikartoitus) km2 - A- ja B-laatu yhteensä 30603 Maastotietojen ajantasaistus - Jatkuva ajantasaistus (1 v) - Määräaikainen (5-10 vuoden aikavälein tapahtuva) ajantasaistus km2 14290 17619 18200 23900 26300 28500 30500 - Perusparannus km2 8826 21495 17000 21300 17400 13800 7600 - Ylä-Lapin maastotietokannan perustaminen ajantasaistuksen yhteydessä TopK:n aineistosta lähtien 1500 6962 5000 6000 7000 8000 8000 KARTTATUOTTEET karttalehtiä kpl - Maastokartta 1:20 000 339 300 270 250 250 250 250 - Maastokartta 1:50 000 (ensikartoitus) 30 22 - Maastokartta 1:50 000 (ajantasaistus) 13 19 30 31 32 33 34 - Maastokartta 1:50 000 (Ylä-Lappi) 1 6 6 7 8 10 Kiintopistetuotanto palvelee maastotietojen perusparantamista ja koordinaattijärjestelmän vaihtoa. Maastotietotuotannossa jatkuu ajantasaistus- ja perusparannustyö koko TTS-kauden. Ylä-Lapin maastotietokanta valmistuu TTS-kauden lopulla v. 2006, jolloin koko maan alue on maastotietokannassa. Kiinteistörekisterikartan ja maastotietojen perusparannus toteutetaan yhteensovitetussa prosessissa. Aikoinaan manuaalisesti ylläpidetyiltä rekisterikartoilta digitoidut alueet saadaan kiinteistörekisterikartan perusparannuksessa kuva- ja maastomittauksiin perustuviksi koko maasta TTS-kauden jälkeen vuosikymmenen loppuun mennessä. Vuoden 2006 jälkeen puuttuvat alueet sijoittuvat erämaa-alueille, joilla kiinteistöjaotus on harvaa. Kiinteistörekisterikartan maastotietojen kanssa yhteensovitettu, A-laatuinen raja-aineisto kattaa koko maan 2010-luvulla. Uusittuja maastokarttalehtiä julkaistaan 5 10 vuoden välein ajantasaistustarpeesta riippuen. Suunnitelmakauden lopulla saattaa elektroninen painatus tuoda mahdollisuuden painaa karttoja siten, että niiden ajantasaisuus on nykyistä parempi. Karttatietokanta 1:100 000 valmistuu vuoden 2002 loppuun mennessä Ylä- Lappia lukuun ottamatta. Tietokannan tekoa jatketaan Ylä-Lapin alueelta sitä mukaa, kun maastotietokanta valmistuu. Tavoitteena on saada karttatietokanta 1:100 000 valmiiksi koko maan alueelta heti TTS-kauden jälkeen.
MAANMITTAUSLAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2003-2006 22 4.2.3 Tietopalvelu- ja tilaustuotanto Pienimittakaavaiset karttatietokannat 1:100 000-1:4,5 milj. pidetään ajantasaisina valtakunnallisen maastotietokannan, muiden tietolähteiden sekä kuva-aineiston avulla. Tietokantojen tietosisältöä, laatua ja ylläpitomenetelmiä yhteensovitetaan maastotietokannan kanssa. Valtakunnallisten maasto- ja karttatietokantojen saaminen digitaaliseen muotoon mahdollistaa karttakoordinaattijärjestelmän uudistamisen yhteisen eurooppalaisen koordinaattijärjestelmän mukaiseksi. Uudistusta valmistellaan yhdessä Geodeettisen laitoksen kanssa. Maanmittauslaitos huolehtii tehtävänsä mukaisesti maastoa ja kiinteistöjaotusta koskevien perustietojen jakelusta UKTJ:n ja Karttapaikan kautta. Markkinatuotantoa voidaan tehdä siinä tapauksessa, että se tukeutuu laitoksen ydinosaamiseen, mutta muuten Maanmittauslaitos ei itse tuota pitkälle jalostettuja palveluita ja tuotteita. Niiden kehittely ja tuottaminen on yksityissektorin tehtävä. Lähivuosina panostetaan voimakkaasti uuden kiinteistötietojärjestelmän kehittämiseen ja rakentamiseen yhteistyössä muiden tiedon tuottaja- ja hyödyntäjäorganisaatioiden kanssa. Maastotieto- ja karttatuotteiden saatavuutta ja asiakkaille myytyjen aineistojen ylläpitomenettelyä parannetaan TTS-kauden aikana. Kartat ja aineistot toimitetaan asiakkaille sekä omien toimipisteiden, tietoverkkojen että jälleenmyyjien kautta. Tietopalvelussa lisätään erilaisten tietovälineiden ja sähköisten jakelukanavien käyttöä. Asiakaspalvelun parantamiseksi kehitetään maastotietoja kartta-aineistojen jakelujärjestelmä, jota maanmittaustoimistot voivat käyttää. Digitaaliset maastotieto- ja kartta-aineistot kytketään paikkatietojen yhteiskäytön piiriin siten, että ne ovat käytettävissä myös sähköisten asiointikanavien kautta. Tukiprosessit 4.2.4 Ohjaus ja johtaminen Maanmittauslaitoksen ohjausmenetelmä on tulosohjaus. Maa- ja metsätalousministeriö ohjaa Maanmittauslaitoksen toimintaa, sopii tavoitteista pääjohtajan kanssa sekä antaa kehykset talousarvion ja TTS:n valmisteluun. Maanmittauslaitoksen sisäisen ohjauksen välineitä ovat sekä seuraavan vuoden tulossopimus että pidemmän aikavälin TTS, joista pääjohtaja ja yksiköiden johtajat sopivat keskinäisin neuvotteluin. Tehtäviään Maanmittauslaitos hoitaa yhteisiksi määriteltyjen ydin- ja tukiprosessien avulla. Keskushallinnossa olevat prosessien omistajat ohjaavat prosesseja tavoitteena laitosyhtenäinen toimintatapa hajautetussa tuotanto-organisaatiossa. Prosessien ohjaus ja tulosohjaus on kytketty kiinteästi toisiinsa. Yksiköissä toiminnan vastuut noudattavat määriteltyjä prosesseja. Toimintayksiköitä ja niiden prosessien kokonaisuutta johtavat yksiköiden johtajat.
MAANMITTAUSLAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2003-2006 23 4.2.5 Kehittäminen Systemaattinen laadun parantaminen korostuu toiminnassa koko TTSkauden ajan. Toimintaa kehitetään ydinprosesseittain. Prosessit toteutetaan kaikissa yksiköissä laitostasoisten prosessien määrittelyjen pohjalta. Prosessien laatudokumentit päivitetään ja laatua kuvaavat tiedot liitetään osaksi aineistojen ominaisuustietoja. Prosessien omaksumista tuetaan auditointien avulla. Uuden kiinteistötietojärjestelmän (UKTJ) kiinteistöosa valmistuu TTSkauden alussa ja se otetaan käyttöön vaiheittain vuonna 2003. Kiinteistöosa käsittää kiinteistörekisterilain mukaiset tiedot ja mahdollisesti muualla laissa kiinteistötietojärjestelmään merkittävät tiedot. Järjestelmä sisältää rekisteritiedot sekä siihen liittyvät tietojen rekisteröintiä ja tietopalvelua tukevat järjestelmän osat. Järjestelmä kommunikoi tosiajassa muiden perusrekisterien kanssa. Suunnitelmatietojärjestelmän toteuttaminen tapahtuu vaiheittain UKTJ:n valmistumisen jälkeen TTS-kauden loppupuolella. Kehittämissuunnitelman mukaisesti toteutetaan ensimmäisen vaiheen tietosisällöstä asema-, rantaasema- ja yleiskaavatiedot, rakennuskiellot ja luonnonsuojelualueet. Liite 2 Sähköisen arkiston suunnittelu käynnistetään TTS-kauden alussa ja toteutetaan siten, että se on käyttöönotettavissa yhtenäisarkiston käyttöönoton yhteydessä vuodesta 2005 alkaen. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä Digiroad kehitetään Tiehallinnon toimiessa vastuuorganisaationa. Maanmittauslaitoksen tieaineisto on muiden, lähinnä kuntien tieaineistojen ohella järjestelmän lähtötietona. Maanmittauslaitoksen aineiston ylläpitämiseksi Digiroadin tarpeiden mukaisesti kehitetään maastotietojärjestelmään tarvittavat lisäominaisuudet. Maanmittauslaitoksen tuottamien rasterimuotoisten aineistojen valmistus uusitaan ja luodaan niiden ylläpitojärjestelmä maastotietojen ajantasaistukseen pohjautuvaksi. Maastokarttojen painojulkaisujen valmistus uusitaan suunnitelmakauden aikana UTM-karttaprojektion käyttöönotto ja digitaalipainotekniikan kehitys huomioon ottaen. Pienimittakaavaisten (1:100 000-1:4,5 milj) karttatietokantojen ja graafisten tuotteiden tuotanto- ja ylläpitoprosessit, käytettävät sovellukset sekä tietovarasto ja tietopalvelurakenteet uudistetaan tarpeellisilta osin TTS-kauden alkupuolella. TTS-kauden loppuun mennessä korvataan nykyinen 1:50 000 maastokarttojen tuotantoympäristö uudella sovelluksella siten, että karttojen ajantasaistus on johdettavissa maastotietokannasta.
MAANMITTAUSLAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2003-2006 24 4.2.6 Tietovarastot Uusi valtakunnallinen tasokoordinaattijärjestelmä otetaan käyttöön suunnitelmakaudella EUREF-FIN - järjestelmän mukaisesti. Geodeettinen laitos perustaa uuden valtakunnallisen korkeusjärjestelmän tarkkavaaituksensa pohjalta suunnitelmakaudella. Maanmittauslaitos valmistautuu korkeusjärjestelmän käyttöönottoon. Kummatkin järjestelmät tulevat olemaan sidottuja eurooppalaisiin vastaaviin järjestelmiin. Paikkatietojen yhteiskäyttö Maanmittauslaitos edistää keskeisten valtakunnallisten paikkatietoaineistojen yhteiskäyttöä ja pitää yllä mahdollisimman kattavaa hakemistoa Suomen paikkatietoaineistoista. Lisäksi Maanmittauslaitos hakee toimivia ratkaisuja yhteiskäytön hallinnollisten esteiden poistamiseksi. Yhteiskäyttöä edistetään seuraavin toimenpitein: Maanmittauslaitos osallistuu alan kansainväliseen standardointityöhön ja EU:n kehitysprojekteihin sekä varmistaa tarvittavien standardien ja suositusten vahvistamisen ja edistää niiden käyttöönottoa Suomessa. Maanmittauslaitos tekee tunnetuksi paikkatietoaineistoja ja -tekniikkaa. Maanmittauslaitoksen omia paikkatietojärjestelmiä ja digitaalisia aineistoja kehitetään ottaen huomioon paikkatietojen yhteiskäytön vaatimukset. Arkistotoimi Tietovarastojen laadun tarkistus systematisoidaan. Tietovarastojen laadun seuranta järjestetään tuotannosta erillisenä. 4.2.7 Markkinointi ja myynti Arkistoitavat asiakirjat tuotetaan ja säilytetään tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti. Pysyvään säilytykseen määrätyn aineiston käsittely ja säilytys on turvallista aineiston koko elinkaaren ajan. Maanmittausarkistojen kokonaisuudet valmistellaan siirrettäviksi yhdistettyyn maanmittausarkistoon. Yhtenäisarkisto otetaan käyttöön vuonna 2005, johon mennessä on kussakin nykyisessä maanmittausarkistossa toteutettu siirron edellyttämä aineiston numerointi, seulonta ja järjestely. JAKOn jatkokehittämisen yhteydessä tarkistetaan jatkuvasti maanmittausarkistoon siirrettävän tiedon laajuutta ja säilytysmuotoa. Kiinteistötehtävien käyttöarkisto luodaan sähköiseen muotoon. Sähköisen arkiston suunnittelutyötä jatketaan ja sen toteuttaminen tapahtuu TTS-kauden lopulla. Painettujen karttojen arkiston muuttaminen sähköiseen muotoon toteutetaan TTS-kauden lopulla. Myynnin ja markkinoinnin tavoitteena on Maanmittauslaitoksen tuotteiden ja palveluiden hyväksikäytön laajentaminen ja tulorahoituksen turvaaminen kannattavasti. Erityisesti tehostetaan tietoverkkojen välityksellä tapahtuvaa aineistojen tarjontaa.