Apuvälinealan valtakunnalliset koulutus- ja neuvottelupäivät, Turku 12.10.2016 Apuvälineiden valtakunnalliset luovutusperusteet, kuntoutuksen rahat, kuntoutuksen uudistamisesta ja valinnanvapauden vaikutuksesta Markku Hupli, LT, fysiatrian ylilääkäri, kuntoutusjohtaja
STM:n Hoidon saatavuus ja yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet työryhmä Valtakunnallinen apuvälineiden luovutusperusteet työ tehdään tämän työryhmän mandaatilla
Miten? Pohjana yhteiselle asiakirjalle HYKS-erva alueen yhteiset (luotu Eksoten APUVA-ohjeiden pohjalta) apuvälineiden luovutusperusteet, joita vasten nyt alueilla peilattu omia luovutusperusteita Erva-alueittain kootaan kommentit parannus/muutosehdotuksineen saapuneet Lyhyessä ajassa valtakunnallisen verkoston osallistuminen työhön tästä suuri kiitos
Työskentelytavat Ydinryhmä OYS: Tarja Siira KYS: Ulla Kolomainen TAYS: Anne Ojala TYKS: Kaiju Mäkilä HYKS: Heidi Solja Henrik Gustafsson, Invalidiliiton lakimies (järjestöjen edustajana) Työskentely neuvottelupäivillä yhdessä alueilta saatujen muutosesitysten pohjalta Luonnosten kommentointi Projektityöntekijä (tt Riitta Forss) koordinoi, kokoaa ja jäsentää asiantuntijoilta saatavaa tietoa
Valtakunnallisten apuvälineiden luovuttamistyön tavoite Valtakunnalliset toimintaohjeet apuvälineiden luovuttamiselle Esitys STM:lle valmiina joulukuun alussa 2016, jonka jälkeen laajalle lausuntokierrokselle
Apuvälinepalvelun yleiset perusteet (apuvälinepalvelu) Kiireettömän hoidon perusteet 5.3.2010 Viimeisin muutos 5.3.2010 Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelu kohdistuu henkilöihin, joiden toimintakyky on heikentynyt vamman, sairauden tai kehitysviivästymän vuoksi sekä itsenäinen ja omatoiminen selviytyminen päivittäisissä toiminnoissa on heikentynyt. Palvelun edellytyksenä on lääkärin toteama sairaus, vamma tai toimintavajavuus ja niistä johtuva toimintakyvyn vajaus. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 12.10.2016 6
Apuvälinepalvelun yleiset perusteet (apuvälinepalvelu) Kiireettömän hoidon perusteet 5.3.2010 Viimeisin muutos 5.3.2010 Sosiaali- ja terveysministeriö Ensisijaisesti turvataan apuvälineet, jotka ovat välttämättömiä elintärkeiden ja keskeisimpien päivittäisten toimintojen ylläpitämiseksi tai jotka ovat välttämättömiä henkilön itsenäisen suoriutumisen tukemisessa. Ensisijaisuutta arvioitaessa huomioidaan mm.: 1. sairauden etenemisnopeus, 2.tapaturman /vamman aiheuttama tarve, 3.sairaalasta kotiutuksen mahdollistavat apuvälineet, 4. laitoshoitoon joutumisen uhka, 5.lasten kehityksen ja kasvun vaatimukset, ja 6.apuvälineen käyttö edistää turvallisuutta. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 12.10.2016 7
Yhteystieto valtakunnallisten apuvälineiden luovutusperusteiden ja Hoidon saatavuustekstin uusimisessa Projektityöntekijä (osa-aikatyö) Riitta Forss riitta.forss@eksote.fi p. 040 651 3888 + YDINRYHMÄ
Kuntoutus Suomessa ja sen menot Kuntoutus ei ole Suomessa yhtena inen ja rjestelma, vaan kuntoutuksen kokonaisuus muodostuu useista eri aikoina ka ynnistyneista osaja rjestelmista. Kuntoutuksesta sa a deta a n palvelu- ja vakuutusja rjestelmien laeissa. Kuntoutusmenot olivat vuonna 2013 yhteensa arviolta 1,9 miljardia euroa. Palveluihin ka ytettiin noin 1,5 miljardia euroa ja kuntoutuksen aikaiseen toimeentuloturvaan noin 380 miljoonaa euroa. Apuvälineisiin kuluu n 100 M ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 12.10.2016 9
Kuka maksaa (1,9 miljardia ) Kuntoutuksen rahoitus 4% 9% 5% 10% 5% 4% 39% Kunnat ja kuntayhtymät Kela Valtiokonttori Vakuutus TE-hallinto 24% Työttömyysturva RAY Asiakkaat 4% = 7,6 M Lähde: prof Pekka Rissanen, TY ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 12.10.2016 10
Kenen rahalla kuntoutetaan (1,5 miljardia ) Kuntoutuspalvelujen menot rahoittajatahoittain 3% 5% 7% 6% 6% 49% Kunnat ja kuntayhtymät Kela Valtiokonttori Vakuutus 24% TE-hallinto RAY Asiakkaat 6 % = 90M = esimerkiksi 36000 fysioterapiajaksoa a 2500 Lähde: prof Pekka Rissanen, TY ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 12.10.2016 11
Kuntoutuksen uudistamiskomitea Kokonaisuudistus koskettaa yhteiskunnan monia sektoreita ja toimintoja, silla kuntoutus ei ole yksitta inen toimenpide, vaan prosessi. Siksi kuntoutuksen ja kuntoutumista edista vien toimintaka yta nto jen tulee toteutua osana hoidon ja hoivan, osallisuuden, koulutuksen, tyo llistymisen, tyo ssa jatkamisen ja tyo ho n paluun prosesseja. Kuntoutuksella saadaan sa a sto ja paitsi hoito- ja hoivamenoihin myo s tyo kyvytto myys- ja tyo tto myysmenoihin. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 12.10.2016 12
Kuntoutuksen uudistamiskomitea Uudistuksessa on syyta arvioida myo s kuntoutuksen ka sitteiden tarkoituksenmukaisuutta ja rajanvetoja. Tavoitteena on yhdenvertainen, kustannustehokas ja ohjattava ja rjestelma, jolla pidenneta a n tyo uria. Lisa ksi tavoitteena on tukea ja vahvistaa kuntoutujan arjessa, tyo ssa ja opiskelussa pa rja a mista, kotona asumista ja aktiivista osallistumista. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 12.10.2016 13
Kuntoutuksen uudistamiskomitea Komitean tehta va na on arvioida kuntoutuksen lainsa a da nno n ja rahoituksen muutostarpeet seka tehda ehdotus uudistetuksi kuntoutusja rjestelma ksi ja sen edellytta miksi sa a do smuutoksiksi siten, etta kuntoutuksesta vastaavien toimijoiden vastuunjako on selkea ja asiakasla hto inen kuntoutus toimii saumattomasti. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 12.10.2016 14
Valinnanvapaus PDF ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 12.10.2016 15
MAAKUNTA Palvelun tuottajana voi toimia maakunnan palvelulaitos, osakeyhtiö, yhteisö, yhdistys, osuuskunta, säätiö ja itsenäinen ammatinharjoittaja Maakunnan palvelustrategiassa on otettava huomioon, miten sovitetaan yhteen julkinen, yksityinen ja järjestöjen palvelutuotanto Maakunnan palvelulaitos Tuottamisvastuussa oleva ei valinnanvapauden alla oleva toiminta (mm ESH yms.) = julkisen vallan käyttö Maakunnan palvelulaitoksen Sote-yhtiö Ei julkisen vallan käyttöä
Järjestäytyminen Maakunta Maakunnan palvelulaitos -julkisen vallan käyttö -esh osastotoiminnat -aikuissosiaalityö -lastensuojelu Maakunnan sote-yhtiö (Oy) -ei julkisen vallan käyttöä -Eksote Oy vai Eksoten kuntoutus Oy?
Laaja valinnanvapaus, Maakunnan soteyhtiö ja muut Maakunnan Sote Oy AVK Valinnanvapauden 4 keinoa: 1) sote-keskukset (Oy:t, yhdistykset, säätiöt) 2) Omatiimi 3) Asiakasseteli 4) Henkilökoht. budjetti AVK Z osuuskunnan Sote-keskus Yksityinen Sote Oy AVK Asiakas valitsee, tarv ½ v. välein Asiakasseteli Henkilökohtaine n budjetti Y-yhdistyksen Sote-keskus AVK omatiimi
Valinnanvapaus Julkinen sosiaali- ja terveyskeskus Yksityinen sosiaali- ja terveyskeskus Järjestön tai säätiön sosiaali- ja terveyskeskus Omatiimi Asiakas/potilas voi vaihtaa 1/2 vuoden välein
Sosiaali- ja terveyskeskus Väestövastuinen toiminta Sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalityö Sosiaaliohjaus Sosiaalinen kuntoutus Perhetyö Päihdetyö Mielenterveystyö Kasvatus- ja perheneuvola Yleislääkärin vastaanotto Terveydenhoitajan ja sairaanhoitajan itsenäinen vastaanotto Lasten- ja äitiysneuvola Muu terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy
Sosiaali- ja terveyskeskus Antaa lähetteen tai palveluohjauksen muuhun valinnanvapauden piirissä olevaan listattuun tai aktorisoituun toimintaan tai maakunta antaa viranomaisen etuuspäätöksen (asiakassetelin) Näitä ovat (joko oma oy, yksityinen, järjestön tai pienyrittäjän): Kotipalvelu Kotisairaanhoito Asumispalvelut Laitospalvelut Liikkumista tukevat palvelut (? Apuvälineet??) Kuntoutus- ja terapiapalvelut Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Suun terveydenhuolto Muut erityispalvelut (ravitsemus- ja puheterapia ja jalkojenhoito)
Sosiaali- ja terveyskeskus Antaa lähetteen tai palveluohjauksen muuhun valinnanvapauden piirissä olevaan listattuun tai auktorisoituun toimintaan tai maakunta antaa viranomaisen etuuspäätöksen (asiakasseteli) Näitä valinnanvapauden piirissä olevia palveluja voivat olla myös (joko oma oy, yksityinen, järjestön tai pienyrittäjän): Erikoisalojen avopalvelut (fysiatrin, reumatologin, ihotautilääkärin yms. avopalvelu)
Lähete, palveluohjaus tai etuuspäätös valinnanvapauden piirissä oleviin palveluihin Asiakasmaksut ja palveluntuottajille maksettavat korvaukset samoista palveluista valtakunnallisesti samat. Asiakas voi ostaa omalla kustannuksellaan lisäpalveluja palveluntuottajilta Kilpaillaan laadulla ja saatavuudella, ei hinnalla Palveluntuottajaksi valitaan vaatimukset täyttävät. Näitä on ammatillisen osaaminen, toiminnan ylläpitämiseen vaaditut voimavarat, taloudellinen kantokyky, todennettu laatujärjestelmä ja seuranta- ja raportointijärjestelmä Raha seuraa asiakasta, sairausvakuutuskorvaukset poistetaan Mutta miten toiminnan sisältöä, kestoa, valikoimaa ohjataan ja valvotaan? Raportin kirjoittajat: Riskinä on että väärät tuottajat ja vääränlaiset toimintatavat valtaavat markkinat valvonnan puuttuessa
Kuntoutuksen uudistamiskomitea ja valinnanvapaus Selvitettäviä (mm) asioita : Sote-ratkaisun ja valinnanvapausmallin sovittaminen kuntoutuspalveluihin ja niihin ohjautumiseen ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 12.10.2016 24