Svenska och finska servicenätet - bakgrundinformation Juha Hovinen 26.1.2017
Sivistystoimen palveluita tuotetaan noin 630:ssa toimipisteessä, mm. 92 peruskoulua 12 lukiota 14 kirjastoa 163 kunnallista päiväkotia 18 kerho- ja nuorisotilaa 4 uimahallia 90 luistelukenttää 7 ulkoilusaarta 5 Espoon kaupunginmuseon toimipistettä
Sivistystoimen vuokra-ala 2016 yht. 700.000 huoneisto-m 2 Suomenkielinen opetus Suomenkielinen varhaiskasvatus Svenska bildningstjänster Liikuntapalvelut Nuorisopalvelut Kulttuuri SITO Esikunta 23.1.2017 3
skola daghem, stadens daghem, köpavtal Arbis MIK Ungdomslokal Renovering/ oändamålsenliga lokaler Nya stadsdelar: Finno, Kera (och Hista) 2017-01-23 4
Nuläge Population 0-6 år och daghem, 2016 finskt daghem svenskt daghem engelskt daghem populationstäthet 23.1.2017 5
Population 7-15 år och skolor, 2016 finsk skola svensk skola 23.1.2017 6
JHov 12.11.2013 Olevat toimitilat Säilytettävät - lakkautettavat Yhdyskuntarakenteen muutokset KAUPSU, KAKE, asuntomarkkinat Palvelutarveselvitykset SITO & SOTET Toiminnalliset strategiat SITO & SOTET Kaupunkitasoiset palveluverkkotavoitteet Valtuusto & lautakunnat Sijainti Kapasiteetti Käyttöaste Toimivuus Tekninen kunto (TILPA) Kaavoitus (KAUPSU) Liikenne- ja asuntorakentamisen toteuma Y-tonttivaranto (KAUPSU ja tonttiyksikkö) Asiakasennusteet 10-20-30 v Asiakastieto, muutokset Lainsäädäntö Palvelujen tuottamis- ja toimintatavat Muutosten ennakointi Kustannustavoitteet Henkilöstö ja lainsäädäntö Yksityinen palvelutuotanto ja sopimukset Käyttäjien toimitilastrategia SITO & SOTET Toimialojen yhteiset tavoitteet Tulosyksikkökohtaiset tavoitteet Yksikkökoot ja palvelualueet Tilamitoitukset ja huonetilaohjelmat Toiminnalliset tilaominaisuudet Tonttivarannon toiminnalliset vaatimukset Tarpeet palveluverkkomuutoksille ja niitä toteuttavat hankekohtaiset tarveselvitykset Omistajan kiinteistöstrategia (TILPA) Investointi- tai elinkaariperusteinen päätöksenteko, valtuusto ja KH/TAJA Oma kiinteistövaranto Markkinoiden kiinteistövaranto Uudis- ja korjausinvestoinnit Toteutusmuodot julkinen-yksityinen Tonttivarannon tekniset vaatimukset 7
Tilakonseptien kehityssuuntia Uusia tilojen konsepteja ja uusia toimintatapoja syntyy palvelujen yhteishankkeissa, joissa yksi investointihanke korvaa useita rakennuskohteita: Ison Omenan palvelutori (aluekirjasto, nuorisotila, terveysasema, neuvola, HUS näytteenotto, yhteispalvelu, valtion palveluja, kohtaamo) Opinmäki (koulu, päiväkoti, liikuntasali, kirjasto, nuorisotila, TVO) Auroran koulu, päiväkoti ja neuvola Meri-Matti (lukio ja monikäyttösali) Leppävaaran koulukeskus (SUKO+SVEBI+SUVA) Espoonlahden aluekirjasto ja kulttuurisali Kaislikon avoin päiväkoti ja Haukilahden kirjasto Järvenperän asukaspuisto ja nuorisotila Varhaiskasvatuksen toimipisteiden, yhtenäisten peruskoulujen ja lukioiden yksikkökokojen kasvattaminen Varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus saman katon alle SVEBI:n uudet toiminnalliset kokonaisuudet sisältäen varhaiskasvatus + perusopetus + Arbis + taiteen perusopetus Kaupunginkirjaston uudet toimintamuodot Haukilahden lukion SaaS-kokeiluhanke Otaniemessä: lukio+aalto-yliopisto 23.1.2017 8
Länsimetron kehityskäytävä 23.1.2017 9
SITO:n tilainvestointien tarvekehys Väestönkasvusta johtuva uudistilatarve (nyt SITO 2,7 htm 2 /asukas x ennuste 4100 asukasta/v), ohjelmoitu investointiesityksessä, vuositarve teoriassa keskimäärin 40 45 M /v, josta valtaosa kouluja ja päiväkoteja Peruskorjaustarpeesta johtuva tekninen investointitarve 700.000 htm 2 / 40v, ajoitetaan samanaikaisiksi laajennus-hankkeiden kanssa, ohjelmoitu investointiesityksessä, vuositarve olisi keskimäärin noin 36 M /v, ellei olisi jääty aikataulusta jälkeen (korjausvaje) ja ellei osaa korjauskohteista korvattaisi uudiskohteilla Palveluverkon rakenteellisen uudistamisen investointitarve = epätarkoituksenmukaisista tiloista luopuminen ja korvaavien tilojen hankinta, 150 350 M jaettuna 15-20 vuodelle on min 10 M /v Sivistystoimen tilainvestointien minimitarve yhteensä noin 85 M /v, mutta investointikatto tarjoaa vain 55 M /v eli tavalla tai toisella sopeutusta ainakin 30 M verran joka vuosi 23.1.2017 10
Taustalla rajaavia puitteita Investointikatto vuotuinen kaupunkitasoinen investointikatto Talousarviokehys TATU-tavoitteet: tilakustannukset/asukas laskee vuosittain 1% vuoden 2013 tasosta 11
Koulutoimipisteen kustannusten muodostuminen toimipisteen elinkaaren aikana Lähde: Better Spaces for Learning RIBA 2016 23.1.2017 12
Svenska bildningstjänsters servicenät Baserar sig på : kundprognoser som gjorts på basen av stadens populationsprognos Investeringsprogrammet för 2017-2026, godkänt av fullmäktige 7.12.2016 Bekatar lokalanvädningskartläggningen (1.12.2016) Pohjois-Espoon osayleiskaavaan määritellään perusopetuksen koulun paikka Tarkoituksena antaa kokonaiskuva ja pohja yksikkökohtaisille ratkaisuille Yksikkökohtaiset ratkaisut tuodaan lautakunnan päätettäväksi erikseen remissdiskussionen 15.12.2016 grundprinciper för lokalanvändningen i SVEBI:s servicenät nämndernas utlåtanden 23.1.2017 13
Tidigare beslut Nämnden Svenska rum godkände 17.11.2016 ( 110) vid sitt möte grundprinciperna för lokalanvändningen i svenska bildningstjänsters servicenät Fullmäktiges beslut om programmet för produktivitet och balansering av ekonomin (TATU 2). Enligt programmet ska lokalhyrorna per invånare minska med en procent per år från läget 2015 och onödiga lokaler ska avyttras. (14.3.2016 31) Nämnden Svenska rums beslut om det riktgivande antalet elever per klass bygger på att säkra en hög kvalitet och optimal användning av resurser (19.11.2015 87) 23.1.2017 14
Svenska servicenätet Servicenätet ska göra det möjligt att bibehålla och förstärka en stark svenskspråkig identitet i det tvåspråkiga Esbo samt erbjuda ett svenskspråkigt alternativ. Servicenätet möjliggör förverkligandet av läroplansenlig undervisning i ändamålsenliga lokaler. Lokalerna utnyttjas effektivt av såväl skola och småbarnspedagogisk verksamhet som ungdom, kultur och fri bildning. Förskoleverksamheten och i mån av möjlighet även den småbarnspedagogiska verksamheten samlokaliseras med skolan för att möjliggöra en enhetlig lärstig som är målet i den kommunala utvecklingsplanen, KuntaKesu 2020. Kvalitativ småbarnspedagogisk verksamhet erbjuds i olika delar av staden. Placeringen av verksamheten är inom räckhåll med allmänna trafikmedel från barnets hem. Barn i behov av särskilt stöd erbjuds stöd i samband med den övriga undervisningen. I vissa fall anordnas verksamheten centralt på stadsnivå eller i samarbete med huvudstadsregionens övriga städer. 23.1.2017 15
Svenska servicenätet Elevupptagningsområden justeras vid behov för att garantera tillräckliga och ändamålsenliga inlärningsmiljöer samt en effektiv lokalanvändning. Förändringar i servicenätet ska betraktas som en helhet, speciellt när enheter ligger i närheten av varandra. Svenska bildningstjänster erbjuder gymnasieutbildning i närheten av tågbanan, västmetron eller andra centrala trafikpunkter. Enheters lediga lokalkapacitet, såväl utomhus och inomhus, tas i dagligt undervisningsbruk med hjälp av pedagogiska lösningar. Hela årets lokalanvändning ses över för att få lokalerna i maximalt bruk. 23.1.2017 16
Svenska servicenätet Det svenska servicenätet skiljer sig från det finska skoloch småbarnspedagogiskanätet till struktur och kundantal. Det saknas privata producenter för småbarnspedagogisk verksamhet Nätverket är geografiskt vitt och erbjuder till en förhållandevis liten kundkrets bildningstjänster på svenska (skola, småbarnspedagogisk verksamhet, kultur, fri bildning och ungdomsverksamhet). Gemensamt och mångsidigt utnyttjade lokaler, gemensam ledning och förvaltning samt en spridd kundkrets ställer andra krav på det svenska servicenätet än det finska. Även en mer begränsad populationstillväxt påverkar utformandet av det svenska servicenätet. 23.1.2017 17
Suomenkielisen opetuksen Tilankäyttösuunnitelma 2017-2026 Perustuu kaupungin omiin väestöennusteisiin perusopetus- ja lukioikäisten määrän kehityksestä On valtuuston 7.12.2016 hyväksymän investointiohjelman 2017-2026 mukainen Huomioi 1.12.2016 valmistuneen tilankäyttöselvityksen Suunnitelmaa on tarkoitus päivittää vuosittain Tarkoituksena antaa kokonaiskuva ja pohja yksikkökohtaisille ratkaisuille Yksikkökohtaiset ratkaisut tuodaan lautakunnan päätettäväksi erikseen 23.1.2017 18
Perusopetus Tapiola Oppilasmäärien muutos väestöennusteessa: 2016-21 +10,9%, 2016-2026 +15,1% Investointiohjelmassa olevien hankkeiden lisäksi Haukilahden koulun peruskorjaus ja Niittykummun koulun peruskorjaus ja laajennus sekä Mankkaan koulun peruskorjaus on siirretty investointikauden ulkopuolelle. Aarnivalkean ja Sepon koulujen peruskorjauksia ei ole investointiohjelmassa. Matinkylä-Olari Oppilasmäärien muutos väestöennusteessa : 2016-21 +18,9%, 2016-2026 +25,1% Siirretty investointikauden ulkopuolelle: Opinmäki II 23.1.2017 19
Espoonlahti Oppilasmäärien muutos väestöennusteessa: 2016-21 +5,3%, 2016-2026 +5,4% Siirretty investointikauden ulkopuolelle: Aarrekartan tai Tillinmäen uusi koulu tai Nöykkiönlaakson koulun laajennus Rehtorintien koulurakennus / peruskorjaus Espoonlahden lukion lisätilaksi Finnoon Djupsundsbäckenin koulu ja päiväkoti / uudisrakennus Nöykkiön koulu / peruskorjaus Keski-Espoo Oppilasmäärien muutos väestöennusteessa: 2016-21 +13,2%, 2016-2026 +17,3% Tutkitaan mahdollisuutta hallitusti kasvattaa yksikkökokoja Saarnilaakson koulun peruskorjaus (ja laajennus?) siirretty investointikauden ulkopuolelle. 23.1.2017 20
Pohjois-Espoo Oppilasmäärien muutos: 2016-21 -2,4%, 2016-2026 - 6,3% Pohjois-Espoon kaavoituksen edistyessä määritellään yhtenäisen perusopetuksen koulun paikka. Tutkitaan mahdollisuutta hallitusti kasvattaa yksikkökokoja Läntinen Leppävaara Oppilasmäärien muutos: 2016-21 -0,8%, 2016-2026 - 5,7% Keran uusi koulu siirretty investointikauden ulkopuolelle 23.1.2017 21
Itäinen Leppävaara Oppilasmäärien muutos väestöennusteessa : 2016-21 +31,1%, 2016-2026 +47,7% Säterinmetsän koulu siirretty investointikauden ulkopuolelle 23.1.2017 22
Lukioiden opiskelijamäärien ennuste Lukion aloituspaikkoja oli vuonna 2016 1507 Vuonna 2025 aloituspaikkoja tarvitaan 1832 Lukiolaisten määrä kasvaa tästä lukuvuodesta lukuvuoteen 2025-26 noin 1137 opiskelijalla. Haukilahden ja Niittykummun koulukiinteistöjen peruskorjaukset on siirretty investointikauden 2016-2026 ulkopuolelle, joten Haukilahdelle ei ole tässä vaiheessa esittää muuta ratkaisua kuin jatkaminen Otaniemessä. Myös Rehtorintien kiinteistön peruskorjaus Espoonlahden lukion lisätilaksi on siirretty investointikauden 2016-2026 ulkopuolelle. 23.1.2017 23
Haaste Oppilas- ja opiskelijamäärä kasvaa väestö- ja asiakasennusteiden mukaan vuosien 2017-2021 aikana 3270 oppilaalla ja opiskelijalla = joka vuosi noin 650 uudella oppilaalla Lisäksi joudutaan tilojen korjauksista ja käyttökielloista johtuen uudelleen sijoittamaan huomattava määrä oppilaita (syksyllä 2016 runsaat 3000 oppilasta poikkeusjärjestelyin sijoitettuja) Uutta tilakapasiteettia valmistuu väestönkasvua hitaammin TATU 23.1.2017 24
Mitä on selvitetty Selvitysmiehet - Espoonlahden koulun entinen rehtori Jukka Penttinen - Mankkaan koulun entinen rehtori Lasse Utti Selvitys tehty kesä-joulukuun 2016 tilanteesta Selvitetty 90 suomenkielistä koulua ja lukiota + 13 ruotsinkielistä koulua ja lukiota, yhteensä 103 toimipistettä 2 293 opetustilaa + koulujen muut tilat 50 563 oppilastyöpistettä 103 lukujärjestystä Käyttöaste, täyttöaste, opetusryhmien vaihteluväli 23.1.2017 25
Selvityksen tulos Oppilaspaikkakapasiteetin kaupunkitasoinen kokonaismäärä riittää lähivuosille Vapaa kapasiteetti ja tarve eivät kuitenkaan osu aina samaan paikkaan Kapasiteetin käyttöönotto edellyttää toimenpiteitä: - linjauksia/joustoa oppilaaksiottoalueisiin - joustoa lähipalvelujen, alueellisten palvelujen ja kaupunkitasoisten palvelujen keskinäiseen sijoitteluun - kotiluokka/omaluokka -ajattelusta luopumista ja opettajien työtilojen mahdollistamista - tilojen osittaista uudelleenkalustamista (määrärahaa) - pienien alakoulujen tarkoituksenmukaisuuden arviointia - tukea rehtoreille uusien lukujärjestysten laatimisessa 23.1.2017 26
Toimenpiteet Yleiset palveluverkkoperiaatteet - SVERUM 17.11.2016 - OVALA 20.12.2016 Koulujen systemaattinen tiivistäminen toteutetaan sivistystoimessa lukuvuosittain 8/2017 alkaen Rehtoreille kohdistettu johtamisen tuki aloitetaan välittömästi Osittainen uudelleen kalustaminen (määrärahatarve) SITO tiedottaa TILPA:a hyvissä ajoin suunnitelluista käyttömuutoksista, varmistetaan tekniset puitteet Tarvitaan TILPA:lta vuosikorjausten yhteydessä toteutettavia tilatoimenpiteitä (määrärahatarve) 23.1.2017 27
Edelleen kriittistä seuraavan vuosikymmenen vaihteessa 2020-luvun uusien rakennettavien alueiden palvelut puuttuvat Tillinmäki-Saunalahti -tilanne Itäinen Leppävaara 23.1.2017 28
23.1.2017 29
Kaupungin alueelliset kasvutavoitteet tiivistyvillä alueilla Alue Tavoitteellinen asukasluvun lisäys nykyiseen Tapiola + 8.500 Leppävaara +17.000 2040-50 Matinkylä + 4.400 2040-50 Olari + 4.000 2040-50 Espoonlahti +27.000 2040-50 Keski-Espoo +10.000 2050 23.1.2017 30
Kaupungin alueelliset kasvutavoitteet uusilla rakennettavilla alueilla Alue Tavoitteellinen asukasluvun lisäys nykyiseen Finnoo-Kaitaa +20.000 Kera +14.000 Suurpelto +15.000 Otaniemi + 7.500 2030 Pohjois-Espoo / Histan suunta +30.000 2050 Pohjois-Espoo / Koillis-Espoo +20.000 2050 23.1.2017 31
POKE MITOITUS - varaudutaan Länsiradan myötä noin 60 000 uuteen asukkaaseen ja noin 11 000 uuteen työpaikkaan vuoteen 2050 mennessä. Mitoitus ja kasvukeskukset tarkentuvat kaavoitustyön kuluessa. TIIVISTÄMISEN PERIAATE Kaupunkirakennetta vahvistetaan täydennysrakentamisella ja palvelut keskitetään sitä tukeviksi. VAHVIN POTENTIAALI - Mahdollistetaan Länsiradan uusien asemanseutujen rakentaminen. PAIKALLISET LÄHTÖKOHDAT JA ASUMISEN MONIMUOTOISUUS Alueiden identiteettiä vahvistetaan korostamalla niiden ominaispiirteitä ja mahdollistamalla erilaiset asumisen muodot. KESTÄVÄT LIIKKUMISMUODOT JA VERKOSTON PARANTAMINEN Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistämistä korostetaan alueiden suunnittelussa ja täydennysrakentamisessa. Parannetaan keskusten välisiä joukkoliikenneyhteyksiä ja lyhennetään matkaketjuja. SINIVIHERRAKENNE JA KULTTUURIYMPÄRISTÖT Turvataan ekologisena ja toiminnallisena kokonaisuutena sekä kulttuuriympäristöjen monimuotoisuutta kehitetään. Erityispiirteinä mm. kyläkokonaisuudet ja maaseutumaiset kulttuurimiljööt, laajat pelto- ja metsäalueet sekä yhtenäiset viheralueet 23.1.2017 32