Onkiveden, Nerkoonjärven, Poroveden ynnä muiden järvien järjestelyyn liittyvän säännöstelyn tarkistaminen, Iisalmi, Lapinlahti, Maaninka ja Vieremä

PÄÄTÖS Nro 103/07/2 Dnro ISY-2003-Y-157 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2007 HAKIJA Pohjois-Savon ympäristökeskus ASIA Onkiveden, Nerkoonjärven, Poroveden ynnä muiden järvien järjestelyyn liittyvän säännöstelyn tarkistaminen, Iisalmi, Lapinlahti, Maaninka ja Vieremä HAKEMUS Vireille tulo Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon 12.8.2003 hakemuksen Onkiveden, Nerkoonjärven, Poroveden ynnä muiden järvien säännöstelyn tarkistamiseksi. Hakemusta on täydennetty 30.9.2003, 29.12.2003 ja vielä selityksen yhteydessä 31.1.2005. Vesistökuvaus Onki- ja Porovesi kuuluvat Iisalmen reittiin, joka on Vuoksen vesistöön kuuluvan Kallaveden reitin läntinen haara. Reitti alkaa Suomenselältä ja päättyy Kallaveden tasossa olevaan Maaninkajärveen. Valuma-alueen koko Poroveden luusuassa Nerohvirrassa on 4 715 km 2, josta järvien osuus on 6,1 %. Onkiveteen tulee vielä lisävesiä idästä Naarvanjoen vesistöalueelta. Valuma-alueen pinta-ala Onkiveden luusuassa on 5 565 km 2 ja järvisyys 7,6 %. Reitin ylemmän keskusjärven muodostaa Porovesi ja sen kanssa samassa tasossa olevat Haapajärvi, Iijärvi ja Nerkoonjärvi sekä keskimäärin 5-10 cm ylempänä olevat Palois-, Kilpi- ja Viitaanjärvi. Poroveteen laskee lännestä Kiuruveden reitti, pohjoises-

2 ta Vieremän reitti ja idästä Sonkajärven reitti. Porovedestä vedet laskevat Nerohvirran kautta alempaan Iisalmen reitin keskusjärveen, Onkiveteen. Nerohvirrassa on säännöstelypato, jolla säännöstellään yläpuolisten järvien vedenkorkeutta. Onki- ja Poroveden välinen putouskorkeus on keskivedenkorkeudella noin yksi metri. Onkivedestä vedet purkautuvat Viannankosken padon kautta Kallaveden tasossa olevaan Maaninkajärveen. Onkiveden ja Maaninkajärven välinen putouskorkeus on keskiveden aikana noin kolme metriä ja niitä yhdistää Viannankosken lisäksi vuonna 1983 käyttöön otettu Ahkionlahden kanava. Voimassa olevat säännöstelyä koskevat määräykset Vesistötoimikunta myönsi päätöksellään nro 32/1941 (22.12.1941), minkä korkein hallinto-oikeus päätöksellään 3.6.1942 pysytti, tarkoitusta varten perustetulle yhtiölle luvan Maaningan, Lapinlahden, Iisalmen, Vieremän, Sonkajärven ja Pielaveden kunnissa sekä Iisalmen kaupungissa sijaitsevien Onkiveden, Nerkoonjärven, Poroveden ynnä muiden järvien laskemiseen ja säännöstelemiseen. Itä-Suomen vesioikeus kumosi päätöksellään nro 107/Va I/86 (29.1.1987) vesistötoimikunnan päätöksen säännöstelyä koskevat määräykset 2, 3, 4 ja 5, ja antoi vesi- ja ympäristöhallitukselle noudatettavaksi säännöstelyä koskevat uudet määräykset A 1) - 7), B 1) - 6), C 1) - 4) ja D 1) - 3). Samalla vesioikeus muutti myös veden korkeuksien tarkkailemista ja juoksutusten kirjanpitoa sekä tietojen toimittamista koskevia alkuperäisen luvan määräyksiä 11) - 13). Tämän jälkeen vesioikeus päätöksellään 64/93/2 (14.6.1993) muutti säännöstelyä koskevat määräykset A 5), B 4), D 1) ja D 3), lisäsi säännöstelyä koskevat uudet määräykset C 2a) ja C 5) sekä muutti vedenkorkeuksien tarkkailun järjestämistä koskevaa määräystä 11). Voimassa olevat Onkiveden säännöstelyä koskevat määräykset A 1) - 7), Poroveden säännöstelyä koskevat määräykset B 1) - 6), kanavajuoksutuksia koskevat määräykset C 1) - 5) ja säännöstelymääräysten tarkistamista koskeva määräys D 1) kuuluvat seuraavasti: "A. Onkiveden vedenkorkeutta säännöstellään Viannonkosken säännöstelypadolla noudattaen seuraavia ehtoja:

1) Vedenkorkeus ei saa alittaa säännöstelyn alarajaa, joka kulkee murtoviivana seuraavien taitepisteiden kautta: 3 Pvm. Vedenkorkeus NN + m 1.1. 84,47 1.4. 84,10 5.4. 83,80 10.5. 83,80 1.6. 84,45 1.11. 84,45 1.12. 84,60 31.12. 84,47 2) Vedenkorkeus pidetään kevättulvan mentyä ohi marraskuun 1. päivään saakka tavoitekorkeudella NN + 84,55 m, josta se nostetaan joulukuun 1. päivään mennessä tavoitekorkeudelle NN + 84,70 m. Tavoitekorkeuteen sallitaan ± 0,10 m:n vaihtelu kuitenkin edellyttäen, että vettä ei pidetä tarpeettomasti tämän vaihteluvälin sallimalla ylä- tai alarajalla. 3) Joulukuun 1. päivän jälkeen vedenkorkeutta lasketaan mahdollisimman tasaisesti huhtikuun 1. päivään mennessä siten, että vedenkorkeus ei alita säännöstelyn alarajaa eikä ylitä seuraavaa ylärajaa: Pvm. Vedenkorkeus NN + m 1.12. 84,80 1.1. 84,80 1.4. 84,30 4) Niinä vuosina, joina hydrologisten ennakkoarvioiden perusteella on odotettavissa keskimääräistä suurempi kevättulvakorkeus, lasketaan vedenkorkeus huhtikuun 1. päivän jälkeen 1) kohdasta ilmenevää säännöstelyn alarajaa kuitenkaan alittamatta; muina vuosina vedenkorkeutta ei lasketa huhtikuun 1. päivän ja kesäkuun 1. päivän välisenä aikana seuraavan murtoviivan alapuolelle: Pvm. Vedenkorkeus NN + m 1.4. 84,10 10.5. 84,10 1.6. 84,45 5) Säännöstelypatoa riittävästi avaamalla pyritään estämään keväällä vedenkorkeuden nousu seuraavan murtoviivan yläpuolelle:

4 Pvm. Vedenkorkeus NN + m 1.4. 84,30 1.5. 84,70 1.6. 84,70 5.6. 84,65 Vedenkorkeuden noustessa mainitun murtoviivan yläpuolelle säännöstelypato on pidettävä täysin auki. 6) Säännöstelyn alarajan alittamisen estämiseksi on juoksutusta vähennettävä ja säännöstelypato pidettävä täysin suljettuna, kun vedenkorkeus on säännöstelyn alarajalla. 7) Viannonkosken kalatiehen juoksutetaan sen tarvitsema vesimäärä. Juoksutuksen on oltava aina vähintään 0,5 m 3 /s edellyttäen, että säännöstelyn alarajaa ei aliteta. Vedenkorkeuden laskiessa alarajan alapuolelle on myös kalatie suljettava. B. Poroveden ja sen kanssa samassa tasossa olevien järvien vedenkorkeutta säännöstellään Nerohvirran säännöstelypadolla noudattaen seuraavia ehtoja: 1) vedenkorkeus ei saa alittaa säännöstelyn alarajaa, joka kulkee murtoviivana seuraavien taitepisteiden kautta: Pvm. Vedenkorkeus NN + m 1.1. 85,47 1.4. 85,10 10.5. 85,10 1.6. 85,45 20.10. 85,45 20.11. 85,60 1.12. 85,60 31.12. 85,47 2) Vedenkorkeus pidetään kevättulvan mentyä ohi lokakuun 20. päivään saakka tavoitekorkeudella NN + 85,55 m, josta se nostetaan marraskuun 20. päivään mennessä tavoitekorkeudelle NN + 85,70 m ja pidetään siinä joulukuun 1. päivään saakka. Jos Iijärven uiton takia on tarpeen, vedenkorkeus pidetään kuitenkin kevättulvan ohimentyä tavoitekorkeudella NN + 85,65 uiton vaatiman ajan ja korkeintaan kesäkuun 20. päivään saakka ja lasketaan tavoitekorkeudelle NN + 85,55 m heti Iijärvestä tapahtuvan uiton päätyttyä ja viimeistään heinäkuun 5. päivään mennessä. Mainittuihin tavoitekorkeuksiin sallitaan ± 0,10 m:n vaihtelu kuitenkin edellyttäen, että vettä ei pidetä tarpeettomasti tämän vaihteluvälin sallimalla ylä- tai alarajalla.

3) Joulukuun 1. päivän jälkeen vedenkorkeutta lasketaan mahdollisimman tasaisesti huhtikuun 1. päivään mennessä siten, että vedenkorkeus ei alita säännöstelyn alarajaa eikä ylitä seuraavaa ylärajaa: 5 Pvm. Vedenkorkeus NN + m 1.12. 85,80 1.1. 85,80 1.4. 85,30 4) Säännöstelypatoa riittävästi avaamalla pyritään estämään keväällä vedenkorkeuden nousu seuraavan murtoviivan yläpuolelle: Pvm. Vedenkorkeus NN + m 1.4. 85,30 1.5. 85,70 1.6. 85,70 5.6. 85,65 Vedenkorkeuden noustessa mainitun murtoviivan yläpuolelle säännöstelypato on pidettävä täysin auki. 5) Säännöstelyn alarajan alittamisen estämiseksi on juoksutusta ajoissa vähennettävä ja säännöstelypato pidettävä täysin suljettuna, kun vedenkorkeus on säännöstelyn alarajalla. 6) Säännöstelypadon ohi juoksutetaan Nerohvirran kalatiehen sen tarvitsema vesimäärä siten, että kesäajan tavoitekorkeudella NN + 85,55 m kalatien kautta virtaa vettä 1,4 m 3 /s ja aina vähintään 0,5 m 3 /s edellyttäen, että säännöstelyn alarajaa ei aliteta. Vedenkorkeuden laskiessa alarajan alapuolelle on myös kalatie suljettava. C. Viannankosken ja Nerohvirran säännöstelypatojen lisäksi käytetään Ahkiolahden ja Nerkoon sulkukanavia Onki- ja Poroveden tulvajuoksutuksiin seuraavien ehtojen mukaan: 1) Kun Poroveden kevättulva ylittää korkeuden NN + 86,20 m, aloitetaan molemmista kanavista vedenjuoksutus. Nerkoon kanavasta juoksutetaan vettä niin kauan kunnes Poroveden vedenkorkeus tulvahuipun mentyä ohi alittaa korkeuden NN + 86,20 m ja Ahkiolahden kanavasta niin kauan kunnes Onkiveden vedenkorkeus alittaa korkeuden NN + 85,00. 2) Ellei edellisestä ehdosta muuta johdu, aloitetaan Ahkiolahden kanavasta vedenjuoksutus, kun Onkiveden kevättulva ylittää korkeuden NN + 84,90 m, ja juoksutusta jatketaan niin kauan kunnes Onkiveden vedenkorkeus tulvahuipun mentyä ohi alittaa korkeuden NN + 84,90 m. 2a) Hydrologisiin ennusteisiin perustuen voidaan edellä kohdissa C 1) ja C 2) mainitut vedenkorkeudet ylittää ja alittaa enintään 0,20 metrillä.

6 3) Kevättulvan ohimentyä käytetään Ahkiolahden kanavaa Onkiveden lisäjuoksutukseen, jos Viannonkosken säännöstelypadon ollessa täysin auki Onkiveden vedenkorkeus ylittää 1.6. - 30.11. ajankohdan tavoitekorkeuden yli 0,10 m:llä tai 1.12. - 31.12. säännöstelyn ylärajan. Kevättulvan ohimentyä käytetään Nerkoon kanavaa Poroveden lisäjuoksutukseen, jos Nerohvirran säännöstelypadon ollessa täysin auki Poroveden vedenkorkeus ylittää 1.6. - 30.11. ajankohdan tavoitekorkeuden yli 0,10 m:llä tai 1.12. - 31.12. säännöstelyn ylärajan. 4) Juoksutukset kanavien kautta hoidetaan tie- ja vesirakennushallituksen ja vesihallituksen välisen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti ja siten, että vesiliikenteelle ja uitolle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Suurin kanavan kautta juoksutettava virtaama on 100 m 3 /s. Kanavien tulvajuoksutuksen aikana, jonka ei tarvitse olla yhtäjaksoista, pyritään vuorokauden keskivirtaamaan 50 m 3 /s sekä tarvittaessa ja vesiliikenteen salliessa tätä suurempaankin virtaamaan. 5) Vesiliikenteen turvaamiseksi Ahkionlahden ja Nerkoon kanaville rakennetaan turvalaitteet. Turvalaitteita tulee käyttää aina kanavien kautta juoksutettaessa. Ahkiolahden kanavan turvalaitteet tehdään Rautaruukki Oy:n laatimien 27.11.1992 päivätyn 1:1 000 mittakaavaisen yleissuunnitelmapiirroksen nro 0600224 A, 30.11.1992 päivätyn 1:500 mittakaavaisen puomin sijoituspiirroksen nro 1602092 A ja 30.11.1992 päivätyn 1:100/1:10 mittakaavaisen leikkauspiirroksen nro 1602093 A mukaisesti. Nerkoon kanavan turvalaitteet tehdään Rautaruukki Oy:n laatimien 20.11.1992 päivätyn 1:2 000 mittakaavaisen yleissuunnitelmapiirroksen nro 0600223 A, 18.11.1992 päivätyn 1:500 mittakaavaisen puomin sijoituspiirroksen nro 1602170 ja 18.11.1992 päivätyn 1:100/1:10 mittakaavaisen leikkauspiirroksen nro 1602171 A mukaisesti. D. Muut määräykset 1) Luvan saajan on pantava asianosaisen tai viranomaisen vaatimuksesta 5 vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta vesioikeudessa vireille hakemus, joka koskee säännöstelymääräysten mahdollista tarkistamista säännöstelystä saatujen kokemusten perusteella. Luvan tarkistamishakemuksen tekemistä koskeva vaatimus on esitettävä vähintään yksi vuosi ennen 5 vuoden määräajan umpeutumista kirjallisesti luvan saajalle. Tämän jälkeen on luvan saajan meneteltävä vastaavasti 5 vuoden välein tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta, jos asianosainen tai viranomainen vaatii säännöstelymääräysten tarkistamishakemuksen tekemistä vähintään vuotta ennen viisivuotisjakson umpeutumista. ========================

7 Tarkistamista koskevat aloitteet Vuonna 1998 on tehty kaksi säännöstelyn tarkistamista koskevaa aloitetta. Esitysten lähtökohtina olivat Viannankosken virkistyskalastusmahdollisuuksien ja siihen liittyvän matkailuelinkeinon kehittäminen turvaamalla kosken virtaama myös alivirtaamakausina sekä veden laadun ja kalaston elinolosuhteiden parantaminen erityisesti Poroveteen yhteydessä olevalla Haapajärvellä. Säännöstelyn kehittämiseksi tehdyt selvitykset Hakija on yhteistyössä eri osapuolien kanssa selvittänyt mahdollisuuksia luvan tarkistamiseksi tehtyjen esitysten perusteella. Kehittämisselvitysten lähtökohtina ovat olleet kevätkutuisten kalojen lisääntymisolosuhteiden parantaminen tulvia aikaistamalla ja tulvan laskua hidastamalla, alivirtaamien turvaaminen, Onkiveden vedenkorkeuden säilyttäminen virkistyskäytön kannalta sopivalla vyöhykkeellä ja Poroveden kesävedenpinnan nostaminen virkistyskäytön kannalta parhaalle vyöhykkeelle eli 10 cm vallitsevia vedenkorkeuksia korkeammalle. Maa- ja metsätalouden ja tulvasuojelun osalta tavoitteena on ollut nykyisen tulvasuojelutason säilyttäminen ja kasvukauden vedenkorkeuden säilyttäminen likimain nykyisellä tasolla. Vesiliikenteen ja uiton osalta on pyritty turvaamaan nykyiset vesiliikenteen kannalta sopivat vedenkorkeudet. Asetettujen tavoitteiden pohjalta Onki- ja Poroveden säännöstelyn kehittämiselle on muodostettu toisistaan poikkeavia säännöstelyvaihtoehtoja, joita olivat virkistyskäyttömallit (VIRKI ja VIRKI 2), ekologinen malli (EKO) ja tulvahaittojen ehkäisemiseen tähtäävä malli (TULVA). Toteutettavaksi ratkaisuksi on tehtyjen selvitysten perusteella valittu VIRKI 2 -mallin mukainen säännöstely. Hakijan esitys säännöstelymääräysten tarkistamiseksi Hakijan esittämät tarkistetut säännöstelymääräykset, jotka perustuvat edellä selostettuihin aloitteisiin sekä ympäristökeskuksen tekemiin säännöstelyn kehittämisselvityksiin, kuuluvat seuraavasti: "AA) Onkiveden vedenkorkeutta järjestellään Viannankosken säännöstelypadolla noudattaen seuraavia ehtoja:

8 1) Vedenkorkeus ei saa alittaa säännöstelyn alarajaa, joka kulkee seuraavien taitepisteiden kautta: Pvm. Vedenkorkeus (NN + m) 1.1. 84,47 1.4. 84,10 10.5. 84,10 1.6. 84,45 1.11. 84,45 1.12. 84,60 31.12. 84,47 Säännöstelyn alarajan alittamisen estämiseksi on juoksutusta ajoissa vähennettävä ja säännöstelypato on kalatien aukkoa lukuun ottamatta pidettävä täysin suljettuna, kun vedenkorkeus laskee säännöstelyn alarajalle. 2) Kevättulvan ohimentyä vedenkorkeus ei saa ylittää seuraavaa ylärajaa: Pvm: Vedenkorkeus (NN + m) 5.6. 84,70 1.11. 84,70 1.12. 84,80 1.1. 84,80 1.4. 84,30 Ylärajan ylittymisen estämiseksi on juoksutusta ajoissa lisättävä ja säännöstelypato on pidettävä täysin auki, kun vedenkorkeus nousee ylärajalle. 3) Säännöstelypatoa riittävästi avaamalla pyritään estämään keväällä vedenkorkeuden nousu seuraavan tavoitekorkeuden yläpuolelle: Pvm: Vedenkorkeus (NN + m) 1.4. 84,30 25.4. 84,80 1.6. 84,80 5.6. 84,70 Vedenkorkeuden noustessa mainitun murtoviivan yläpuolelle säännöstelypato on pidettävä täysin auki. 4) Viannankosken padon kautta juoksutetaan aina vähintään 1,5 m 3 /s. Juoksutus on kuitenkin lopetettava, jos vedenkorkeus laskee säännöstelyn alarajalle. 5) Viannankosken kalatiehen juoksutetaan aina sen tarvitsema vesimäärä. Juoksutuksen on oltava aina vähintään 0,5 m 3 /s.

6) Viannankosken voimalaitoksen kautta voidaan juoksuttaa vettä säännöstelyrajojen sallimissa rajoissa. Maksimijuoksutus on 7,5 m 3 /s. Säännöstelyn alarajan alittamisen estämiseksi juoksutusta on ajoissa vähennettävä ja juoksutus on lopetettava, kun vedenkorkeus laskee alarajalle. BB) Poroveden ja sen kanssa samassa tasossa olevien järvien vedenkorkeutta säännöstellään Nerohvirran säännöstelypadolla noudattaen seuraavia ehtoja: 1) Vedenkorkeus ei saa alittaa säännöstelyn alarajaa, joka kulkee seuraavien taitepisteiden kautta: Pvm. Vedenkorkeus (NN + m) 1.1. 85,47 1.4. 85,10 10.5. 85,10 1.6. 85,55 10.11. 85,55 20.11. 85,60 1.12. 85,60 31.12. 84,47 Säännöstelyn alarajan alittamisen estämiseksi on juoksutusta ajoissa vähennettävä ja säännöstelypato on pidettävä täysin suljettuna, kun vedenkorkeus laskee säännöstelyn alarajalle. 2) Kevättulvan ohimentyä vedenkorkeus ei saa ylittää seuraavaa ylärajaa: Pvm: Vedenkorkeus (NN + m) 5.6. 85,75 10.11. 85,75 20.11. 85,80 1.1. 85,80 1.4. 85,30 Ylärajan ylittymisen estämiseksi on juoksutusta ajoissa lisättävä ja säännöstelypato on pidettävä täysin auki, kun vedenkorkeus nousee ylärajalle. 3) Säännöstelypatoa riittävästi avaamalla pyritään estämään keväällä vedenkorkeuden nousu seuraavan tavoitekorkeuden yläpuolelle: Pvm: Vedenkorkeus (NN + m) 1.4. 85,30 25.4. 85,90 1.6. 85,90 5.6. 85,75 4) Nerohvirran padon kautta juoksutetaan aina vähintään 1,0 m 3 /s. Juoksutus on kuitenkin lopetettava, jos vedenkorkeus laskee alarajalle. 9

10 5) Nerohvirran kalatiehen juoksutetaan aina sen tarvitsema vesimäärä. C) Viannankosken ja Nerohvirran säännöstelypatojen lisäksi käytetään Ahkionlahden ja Nerkoon sulkukanavia Onki- ja Poroveden tulvajuoksutuksiin seuraavien ehtojen mukaan: 1) Kun Poroveden vedenkorkeus ylittää korkeuden NN + 86,20 m aloitetaan molemmista kanavista vedenjuoksutus. Nerkoon kanavasta juoksutetaan vettä niin kauan kunnes Poroveden vedenkorkeus tulvahuipun ohimentyä alittaa korkeuden NN + 86,20 m ja Ahkionlahden kanavasta niin kauan kunnes Onkiveden vedenkorkeus alittaa korkeuden NN + 85,00 m. 2) Ellei edellisestä kohdasta muuta johdu, aloitetaan Ahkionlahden kanavasta vedenjuoksutus, kun Onkiveden kevättulva ylittää korkeuden NN + 84,90 m ja juoksutusta jatketaan niin kauan kunnes Onkiveden vedenkorkeus kevättulvan ohimentyä alittaa korkeuden NN + 84,90 m. 2a) Hydrologisiin ennusteisiin perustuen voidaan edellä kohdissa C 1) ja C 2) mainitut vedenkorkeudet ylittää ja alittaa enintään 0,20 m:llä 3) Kevättulvan ohimentyä käytetään Ahkionlahden kanavaa Onkiveden lisäjuoksutukseen, jos Viannankosken säännöstelypadon ollessa täysin auki Onkiveden vedenkorkeus ylittää 5.6. - 1.4. säännöstelyn ylärajan. Kevättulvan ohimentyä käytetään Nerkoon kanavaa Poroveden lisäjuoksutukseen, jos Nerohvirran säännöstelypadon ollessa täysin auki Poroveden vedenkorkeus ylittää 5.6. - 1.4. säännöstelyn ylärajan. 4) Suurin kanavan kautta juoksutettava virtaama on 100 m 3 /s. Kanavien tulvajuoksutusten aikana, jonka ei tarvitse olla yhtäjaksoista, pyritään vuorokauden keskivirtaamaan 50 m 3 /s sekä tarvittaessa ja vesiliikenteen salliessa tätä suurempaankin virtaamaan." Säännöstelymääräysten mukaiset ohjepiirrokset on esitetty hakemuksen suunnitelman liitteessä 19. Hakija on lisäksi esittänyt, ettei tarkistetun luvan ehtoja enää jatkossa määrättäisi tarkistettavaksi määräajoin. Mikäli säännöstelystä aiheutuu vesiympäristön tai sen käytön kannalta haitallisia vaikutuksia, voidaan tarkistamisessa soveltaa vesilain 8 luvun 10 b :n mukaista menettelyä. Mikäli lupaehdot kuitenkin määrätään tarkistettavaksi määräajoin, tulee sen olla vähintään 10 vuotta ja tarkistamista koskeva vaatimus on esitettävä vähintään kaksi vuotta määräajan umpeutumisesta.

11 Esitystään juoksutussäännön tarkistamiseksi hakija on selostanut seuraavasti: "Lupaehto A 1) on korvattu uudella ehdolla AA 1). Uusi alaraja poikkeaa entisestä alarajasta 1.4. - 1.6. välisenä aikana siten, että poikkeuksellisen runsasvetiseksi ennustettujen vuosien suurempi kevätalennusmahdollisuus on poistettu. Lupaehto A 4) on poistettu, koska se kävi muutoksen seurauksena tarpeettomaksi. Tehtyjen säännöstelylaskelmien ja suurtulvalaskentojen mukaan kevätalennuksen vaikutus tulvahuipun korkeuteen on lähes olematon. Alennuksesta on kuitenkin selvää haittaa mm. kalastukselle sekä syys- ja talvikutuisille kaloille ja pohjaeläimistölle. Lupaehdot A 2) ja A 3) on yhdistetty uudeksi lupaehdoksi AA 2). Avovesikauden tavoitekorkeus on korvattu ylä- ja alarajalla, joiden välissä vedenkorkeus tulee pitää ja uudesta ehdosta on poistettu määräys siitä, ettei vedenpintaa saa tarpeettomasti pitää säännöstelyn ylä- tai alarajalla. Tämä lisää säännöstelyn joustavuutta ja mahdollistaa veden säästämisen kuivakausia varten. Kesäajan ylärajaa on korotettu 5 cm, koska ranta-asukkaat ovat toivoneet kesävedenpinnan nostamista. Uusi ylä- ja alaraja on asetettu virkistyskäyttömallin mukaiselle vedenkorkeuden optimivyöhykkeelle. Lupaehto A 5) on korvattu uudella ehdolla AA 3). Kevään tavoiteylärajaa on korotettu 10 cm ja kevään ollessa aikainen vedenpinta voidaan nostaa nykyistä aiemmin tälle tavoitekorkeudelle. Muutoksena tavoitteena on parantaa hauen lisääntymisolosuhteita, koska se mahdollistaa vedenpinnan nostamisen kuivinakin keväinä hauen parhaille lisääntymisalueille. Tavoitekorkeuden nostaminen ei vaikuta normaalien tai runsasvetisten keväiden tulvakorkeuteen. Lupaehto A6 on korvattu lupaehdolla AA 4). Viannankosken padolle on asetettu minimijuoksutus 1,5 m 3 /s, joka on kuitenkin lopetettava vedenkorkeuden laskiessa alarajalle. Minimijuoksutuksen tavoitteena on kalojen ja pohjaeläinten elinolosuhteiden sekä kalastusmahdollisuuksien turvaaminen padon alapuolisessa koskessa myös kuivakausina. Minimijuoksutuksen tärkeys korostuu jatkossa, kun pato tiivistetään siten, että padon läpi ei vuoda enää vettä toisin kuin nykyisin. Lupaehto A7 on korvattu lupaehdolla AA 5). Ehdosta on poistettu määräys siitä, että juoksutus kalatiehen on lopetettava vedenkorkeuden laskiessa alarajan alapuolelle. Juoksutus kalatien kautta on niin vähäistä, ettei sillä ole juurikaan vaikutusta Onkiveden vedenkorkeuteen. Lupaehtoihin on lisätty uusi ehto AA 6), jossa on määräykset Viannankosken padon länsipäässä olevan voimalaitoksen käytöstä. Ehdon tarkoituksena on selkeyttää voimalaitoksen oikeuksia ja velvollisuuksia, mutta se ei muuta nykyistä käytäntöä millään tavoin. Lupaehto B 1) on korvattu uudella ehdolla BB 1) ja lupaehdot B 2) ja B 3) on yhdistetty uudeksi lupaehdoksi BB 2). Avovesikauden tavoitekorkeus on korvattu ylä- ja alarajalla, joiden välissä vedenkorkeus tulee pitää ja uudesta ehdosta on poistettu määräys siitä, ettei vedenpintaa saa tarpeettomasti pitää säännöstelyn ylä- tai alarajalla. Uusi ala- ja yläraja on 10 cm nykyistä ala- ja ylärajaa korkeammalla 1.6. - 10.11. välisenä aikana. Rajoja nostettiin 10 cm korkeammalle, koska ranta-asukkaat ja kalastusalue ovat esittäneet kesävedenpinnan nostoa. Uusi ylä- ja alaraja on virkistyskäyttömallin mukaisella vedenkorkeuden optimivyöhykkeellä.

12 Lupaehto B 4) on korvattu uudella ehdolla BB 3). Kevään tavoiteylärajaa on korotettu 20 cm ja kevään ollessa aikainen vedenpinta voidaan nostaa nykyistä aiemmin tälle tavoitekorkeudelle. Muutoksen tavoitteena on parantaa hauen lisääntymisolosuhteita, koska se mahdollistaa vedenpinnan nostamisen kuivinakin keväinä hauen parhaille lisääntymisalueille. Tavoitekorkeuden nostaminen ei vaikuta normaalien tai runsasvetisten keväiden tulvakorkeuteen. Lupaehto B 5) on korvattu lupaehdolla BB 4). Nerohvirran padolle on asetettu minimijuoksutus 1,0 m 3 /s, joka juoksutus on kuitenkin lopetettava vedenkorkeuden laskiessa alarajalle. Minimijuoksutuksen tavoitteena on kalojen ja pohjaeläinten elinolosuhteiden turvaaminen padon alapuolisessa uomassa sekä alapuolisen Viannankosken minimijuoksutusmahdollisuuksien parantaminen kuivakausina. Minimijuoksutuksen tärkeys korostuu jatkossa, kun pato tiivistetään siten, että padon läpi ei vuoda enää vettä toisin kuin nykyisin. Lupaehto B 6) on korvattu lupaehdolla BB 5). Ehdosta on poistettu määräys, että juoksutus kalatiehen on lopetettava vedenkorkeuden laskiessa alarajan alapuolelle. Kalatien sulkeminen ei ole käytännössä edes mahdollista." Esitettyjen muutosten vaikutus vedenkorkeuksiin ja virtaamiin Onkivedessä vuosina 1988-1993 havaittuja vedenkorkeuksia ja tarkistettavan säännöstelykäytännön perusteella mallilaskelman mukaan muodostuvia tulevia vedenkorkeuksia laskentajakson 1988-2000 perusteella kuvaavat seuraavat vedenkorkeuksien tunnusluvut (NN + m): Havaittu Tarkistettu säännöstely Muutos (m) Ylin vesi (HW) 85,45 85,46 + 0,01 Keskiylivesi (MHW) 85,07 85,07 ± 0,00 Keskivesi (MW) 85,54 84,57 + 0,03 Keskialivesi (MNW) 84,00 84,15 + 0,15 Alin vesi (NW) 83,83 84,11 + 0,28 Vastaavasti Porovedessä vuosina 1988-1993 havaittuja vedenkorkeuksia ja tarkistettavan säännöstelykäytännön perusteella mallilaskelman mukaan muodostuvia tulevia vedenkorkeuksia laskentajakson 1988-2000 perusteella kuvaavat seuraavat vedenkorkeuksien tunnusluvut (NN + m): Havaittu Tarkistettu säännöstely Muutos (m) Ylin vesi (HW) 86,75 86,69-0,06 Keskiylivesi (MHW) 86,20 86,21 + 0,01

13 Keskivesi (MW) 85,55 85,60 + 0,05 Keskialivesi (MNW) 85,16 85,17 + 0,01 Alin vesi (NW) 85,09 85,10 + 0,01 Kuivien keväiden tulvakorkeudet nousevat Onkivedellä noin 0,1 m ja Porovedellä 0,2 m. Keskimääräisinä tai märkinä vuosina muodostuviin tulvakorkeuksiin muutokset eivät vaikuta. Onkivedellä tulvahuipun keskimääräinen ajankohta ja tulvan kesto ei muutu, mutta tulvan nousu aikaistuu niinä vuosina, jolloin Onkiveden suurempi kevätalennus jää pois. Pääasiallisen virkistyskäyttökauden aikana kesäkuusta lokakuuhun vedenkorkeudet tulisivat Onkivedessä nousemaan keskimäärin 0,05 m korkeuteen NN + 84,62 m ja Porovedessä keskimäärin 0,12 m korkeuteen NN + 85,68 m. Hyötyjen ja haittojen vertailu Hakijan esittämästä Onki- ja Poroveden säännöstelyn tarkistamisesta saatavat rahassa arvioidut kokonaishyödyt ovat noin 37 600 euroa jakautuen seuraavasti: - Viannankosken voimalaitoksen energiatuotannon lisäys 2 200 euroa - Onkiveden rantakiinteistöille koituva virkistyskäyttöhyöty 7 300 euroa - Poroveden rantakiinteistöille koituva virkistyskäyttöhyöty 28 100 euroa Säännöstelyn tarkistamisesta aiheutuvat ei-rahassa mitattavat vaikutukset ovat pääasiassa myönteisiä. Säännöstelyn tarkistamisella arvioidaan olevan lievä positiivinen vaikutus Onkiveden ja erityisesti Poroveden tasossa olevien järvien veden laatuun kesällä, koska järvien tilavuus kasvaa kesäaikaisen vedenkorkeuden nousun seurauksena. Kevään tavoitevedenkorkeuden nostaminen vaikuttaa veden laatua parantavasti, koska matalien alueiden veden vaihtuvuus paranee ja kuollutta vesikasvillisuutta nousee rannalle. Tämä estää rantojen rehevöitymistä ja vähentää vesistön happiongelmia. Kevättulvien aikaistaminen sekä kuivien keväiden tulvakorkeuksien nostaminen ja laskun hidastaminen parantavat hauen lisääntymisolosuhteita. Minimivedenkorkeus tarkistetussa säännöstelyssä on hauen lisääntymisaikana Onkivedellä keskimäärin 0,03 m ja Porovedellä keskimäärin 0,12 m nykyistä korkeammalla, mikä vaikuttaa myönteisesti hauen lisääntymisolosuhteisiin erityisesti Poroveden tasossa olevissa järvissä.

Tämän arvioidaan parantavan ravintoketjun toimivuutta lisääntyvän saalistuksen seurauksena. 14 Järvien kesäaikaisen vedenkorkeuden nostaminen parantaa veneilymahdollisuuksia matalilla vesialueilla. Varastotilavuuden lisääntymisen seurauksena edellytykset järvialtaiden menovirtaaman säilyttämiseen erityisesti pitkittyneen kuivan kauden aikana paranevat nykyisestä. Viannankosken kalaston elinolosuhteet ja kalastusmahdollisuudet paranevat, koska Viannankosken virtaaman pysyvyys alivirtaamakauden aikana kasvaa. Padon ja kalatien kautta yhteensä juoksutettava minimivirtaama kasvaa nollasta arvoon 2 m 3 /s. Tarkistamisen seurauksena vesialueeksi muuttuvien maa-alueiden arvo on yhteensä 14 000 euroa. Alue on nykyisinkin kevättulvan vaivaamaa vesijättömaata, jota ei voi hyödyntää. Rantaviljelyksille aiheutuvia vettymishaittoja hakija on pitänyt lähinnä teoreettisina. Muutos ei vaikuta Onkiveden kasvukauden ylimpiin vedenkorkeuksiin ja Porovedellä on nykyisenkin luvan mukaan mahdollisuus pitää vettä heinäkuun alkupäiviin saakka tulevan kesäaikaisen vedenkorkeuden mukaisella tasolla. Säännöstelyn muutos ei siten juurikaan vaikuta viljelyolosuhteisiin, jotka määräytyvät alkukesän vedenkorkeuksien perusteella. Hakemukseen on liitetty 30.3.2003 päivätty Onki- ja Poroveden säännöstelyn kehittämisselvitys, missä ranta-alueille kesäaikaisen vedenkorkeuden noususta aiheutuvien vettymishaittojen teoreettiseksi määräksi on kuivatusjyvämenetelmää käyttäen arvioitu VIRKI 2 -malliin perustuvassa säännöstelyssä Poroveden osalta kertakaikkisesti yhteensä 198 000 euroa ja Onkiveden osalta kertakaikkisesti yhteensä 100 000 euroa. Kevätaikaisten tulvavahinkojen osalta on todettu, etteivät tulvavahingot lisäänny, koska järvien ylivedenkorkeudet eivät nouse. Kuivien keväiden tavoiteylärajan nostosta ei aiheudu korvattavia haittoja, koska keskimääräiset ja sitä suuremmat tulvakorkeudet eivät muutu.

15 Yhteenvetona tarkistamisesta aiheutuvista haitoista ja hyödyistä hakija on lausunut, että Onki- ja Poroveden säännöstelyn tarkistaminen on tarpeen säännöstelystä luonnontaloudelle ja virkistyskäytölle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Säännöstelyn tarkistamisesta yleisen edun kannalta saatava hyöty on olosuhteisiin nähden merkittävä. Muutos ei vähennä säännöstelystä saatua kokonaishyötyä taikka muuta säännöstelyn alkuperäistä tarkoitusta. Hakija on esittänyt, ettei tarkistamisesta aiheudu korvattavaa vahinkoa. Hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Vesilain 2 luvun 6 :n mukaiset edellytykset luvan myöntämiseen ovat olemassa. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemus on vesilain 16 luvun 6,7 ja 8 :n mukaisesti annettu kuuluttamalla tiedoksi. Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet tuli toimittaa ympäristölupavirastolle viimeistään 7.4.2004. MUISTUTUKSET 1) Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ympäristönsuojeluyksikön mielestä suunnitellut toimenpiteet ovat tarkoituksenmukaisia ja perusteltuja. Yleisen edun kannalta ei ole estettä siihen, että nykyistä säännöstelyä tarkistetaan hakijan esittämän hakemussuunnitelman mukaisesti. 2) Pohjois-Savon TE-keskus on pitänyt hanketta kalatalouden kannalta tarpeellisena ja esittänyt, että sille myönnettäisiin lupa mahdollisimman pikaisesti. Hakemuksessa esitetty suunnitelma ottaa kalatalouden tarpeet huomioon. 3) Iisalmen kaupungilla ei ole ollut huomautettavaa hakemuksen johdosta. 4) AA Maaningan kunnan Väisälänmäen kylässä sijaitsevan tilan Seponranta RN:o 5:56 omistajana on suositellut Onkiveden vedenpintaa nostettavaksi 0,1 m. 5) BB Lapinlahden kunnan Martikkalan kylässä sijaitsevan tilan Penttilänaho RN:o 1:60 omistajana, CC Lapinlahden kunnan Martikkalan kylässä sijaitsevan tilan Haapa-

16 saari RN:o 1:59 omistajana ja DD Lapinlahden kunnan Martikkalan kylässä sijaitsevan tilan Herttuanniemi RN:o 1:61 omistajana ovat pitäneet Onkiveden avovesikauden vedenpinnan nostamista 0,05 m:llä liian pienenä. Järven vedenlaatu on heikko ja järvessä esiintyy virkistyskäyttöä haittaavaa leväkasvustoa. Vesikasvit ovat vähentyneet ja mm. lumpeet ovat hävinneet Myllyjoen suulta. Järven heikko tila laskee rantatilojen arvoa. 6) EE on ilmoittanut Mätäsjärven eteläisellä rannalla sijaitsevan kesäasuntonsa kärsivän matalasta rantavedestä. Järven vedenkorkeuden nostaminen 0,1 m ei muistuttajan mielestä tuota haittaa järven rantojen maatalouskäytölle. 7) FF ja GG Iisalmen kaupungin Ulmalan kylässä sijaitsevien tilojen Särkelä RN:o 46:2, Purola I RN:o 17:39 ja Purola 16:8 omistajina sekä HH ja JJ Iisalmen kaupungin Ulmalan kylässä sijaitsevan tilan Sarkala RN:o 46:1 omistajina ovat lausuneet, että Onkiveden osalta suunniteltu muutos aiheuttaisi muistuttajille kohtuutonta haittaa peltojen vettymisen vuoksi. Suurimmat ongelmat aiheutuisivat hakijan ehdotuksesta poistaa kielto veden pitämisestä säännöstelyn ylärajalla. Tämä johtaisi peltojen viljelykelvottomuuteen useiden hehtaarien alueella. Tulva-alueilla olevien peltojen viljelykäyttö on jo nykyisin hankalaa. Suunniteltu viiden sentin kesävedenkorkeuden nostaminen edelleen laajentaisi tällaista aluetta huomattavasti. Salaojituksen toimivuus tulee kärsimään. Ranta-alueen ojituksen heikko toimivuus vaikeuttaa edelleen ylemmänkin alueen kuivana pitoa. Vahingot on korvattava menetettyjen tuottojen perusteella. 8) KK ja LL Iisalmen kaupungin Vänninmäen kylässä Kilpijärven rannalla sijaitsevan tilan Pääkköönsaari RN:o 11:8 omistajina ovat vaatineet, ettei muutoksilla saa lisätä tulvahaittoja. Muistuttajien tilalle johtava tie kulkee tulvaherkällä alueella. Nykyiset vedenkorkeudet, varsinkin tulvaveden osalta, on määritettävä ennakkoon asianomistajien kanssa. 9) MM ja NN Iisalmen kaupungin Iisalmen kylässä Poskilammen rannalla sijaitsevan tilan Rantapelto RN:o 34:86 omistajina ovat ilmoittaneet, että pihaliittymä tulee jäämään kevättulvan aikana veden alle, jos vedenkorkeutta nostetaan 0,05 m. Tien pintaa on korotettava. Edellisenä tulvakeväänä vesi tuli 40 metrin päähän talosta.

17 10) OO on PP:n kuolinpesän puolesta Lapinlahden kunnan Nerkoon kylässä Nerkoonjärven rannalla sijaitsevan tilan Uomaa RN:o 10:34 osalta tekemässään muistutuksessa vaatinut, ettei vedenkorkeutta nosteta. Tulvat ovat nousseet joka kevät niin korkealle, että se haittaa viljelyä ja laiduntamista. 11) QQ Iisalmen kaupungin Iisalmen kylässä Iijärven rannalla sijaitsevan tilan Henkireikä RN:o 20:1135 osaomistajana on lausunut, että säännöstelyn rajojen poistaminen merkitsisi Poroveden pinnan suurta vaihtelua, mikä heikentää kalaston elinolosuhteita. Säännöstelyn ylärajan nostaminen 0,2 m tulee aiheuttamaan ranta-alueen vettymistä laajalla alueella. Ennen asian ratkaisemista on paikalla pidettävä tarkastus. 12) RR Iisalmen kaupungin Poroveden kylässä sijaitsevan tilan Näreniemi RN:o 3:8 osaomistajana on ilmoittanut vastustavansa Poroveden vedenpinnan nostamista 0,2 m. Vuoden 2003 syksyllä veden korkeus oli lähes tulvakorkeudessa, mistä aiheutui vahinkoa. Muistuttajan laituri on hajonnut jäiden liikkeestä. Hakemus on hylättävä. 13) SS, TT, UU ja VV ovat yhteisessä muistutuksessaan vastustaneet Poroveden ja Haapaveden vedenkorkeuden nostamista. Tulva nousee normaalistikin Huotarintien korkeudelle. Jos tulvaa edelleen nostetaan, ei tien runko kestä sitä. Myös Tölppäänniementie käy veden alla tulvahuipun aikana. Peltojen salaojitus on suunniteltu tämän hetken vedenpintojen osalta toimivaksi. Vedenkorkeuden nostaminen vaikeuttaa kuivatusta, eikä peltoja voi viljellä vettymisestä johtuen. Rakennetun tiestön runko tulee tuhoutumaan ja kaikki Haapaveden ja Poroveden ympäristössä olevat alavat viljelykset käyvät viljelykelvottomiksi. 14) WW Maaningan kunnan Käärmetlahden kylässä sijaitsevan tilan Hämeenlahti RN:o 21:10 osaomistajana on ilmoittanut, että vuonna 1993 tehdyn säännöstelyn muutoksen jälkeen tulvavesi on peittänyt tilan Onkiveden Hämeenlahden rantaan rajoittuvia lohkoja joskus juhannukseen asti. Märkyyden vuoksi lohkoilla ei ole voinut viljellä viljaa ja nurmikin on ollut vaikea uusia. Muutoksen jälkeen tilan pelloista noin kuusi hehtaaria tulisi viljelykelvottomaksi ja metsää jäisi veden alle noin kahden hehtaarin alueella. Vastaavan peltoalueen vuokraaminen maksaisi noin 2 000 euroa vuodessa, mikä on korvattava, jos vedenpintaa päätetään nostaa. Takautuvasti on korvattava

edellisen vedenkorkeuden nostamisen johdosta lisääntyneen työmäärän ja sadonmenetyksen vuoksi 1 200 euroa vuodelta vuodesta 1993 lähtien. 18 15) XX Iisalmen kaupungin Poroveden kylässä sijaitsevan tilan Piiskusenniemi RN:o 7:40 osaomistajana on vastustanut Poroveden vedenkorkeuden nostamista. Tilalla on talviasuttava rakennus, jonka pihapiiri samoin kuin tilalle rantaviivan suuntaisesti kulkeva Ruokoniementie on rakennettu aiempien vedenkorkeustietojen perusteella. Vedenkorkeuden nostaminen pienentäisi tonttia, tuhoaisi rantapuuston ja pitkittäisi kelirikkokautta. Tilan rantaa on suojattu kevättulvilta. Tehty rannan suojaus kävisi hyödyttömäksi ja rannassa oleva kivilaituri tulisi jäämään lähes kokonaan vedenpinnan alapuolelle avovesikaudellakin. Tontilla oleva golf-viheriö tulisi kärsimään. Tilan jälleenmyyntiarvo laskisi olennaisesti. 16) YY Lapinlahden Ollikkalan kylässä sijaitsevan tilan Suottamonniemi RN:o 25:54 omistajana ja hänen 49 muistuttajakumppaniaan kukin muistutuksessa kerrotun tilan osalta ovat Onkiveden ranta-alueiden viljelijöinä vastustaneet voimassa olevan säännöstelypäätöksen muuttamista poistamalla määräys, joka kieltää pitämästä vettä säännöstelyn ylärajalla. Muistuttajat vastustavat myös avovesikauden vedenpinnan nostamista Onkivedessä. Mikäli mainitut muutokset tehdään, on vedenkorkeuden nostamisesta viljelyksille aiheutuvat vahingot korvattava täysimääräisesti. 17) Haukilammen osakaskunta on ilmoittanut vastustavansa Poroveden vedenkorkeuden nostamista. Tämä turmelisi rantoja sekä kuljettaisi humusta ja ravinteita vesistöön. 18) ZZ ja ÅÅ:n perikunta Iisalmen kaupungin Iisalmen kylässä sijaitsevien tilojen Touhula RN:o 5:41 ja Kivelä RN:o 4:41 omistajana sekä 19) ÄÄ ja ÖÖ samassa kylässä sijaitsevan tilan Metsälä RN:o 5:38 omistajina ovat vastustaneet Poroveden ylivedenkorkeuksien nostamista. Muutoksen seurauksena tilojen viljelykäytössä olevat alueet muuttuisivat viljelykelvottomiksi. Muistuttajat haluavat tietää tarkemmin, millä tavoin kevään ja syksyn tulva-aikojen vedenkorkeuksia aiotaan muuttaa. 20) AB Maaningan kunnan Onkiveden kylässä sijaitsevien tilojen Pajalan niitty RN:o 10:15 ja Kuusisaari RN:o 10:35 osaomistajana on vastustanut säännöstelyä koskevien määräysten muuttamista Onkiveden osalta. Hakemuksen perusteena olleet virkistys-

19 käyttöhyödyt eivät ole todellisia. Vedenkorkeuden nostaminen lisää aineksen ja ravinteiden huuhtoutumista järveen lisäten rehevöitymistä. Säännöstelyn alarajaa koskevat muutokset aiheuttaisivat ongelmia veneilylle. Haettu muutos toisi vain energiataloudellisia hyötyjä ja aiheuttaisi rantatiloille haittaa. 21) AC Lapinlahden kunnan Nerkoon kylässä sijaitsevien tilojen Antinlahti RN:o 110:63, Haapalahti RN:o 128:51 ja Kytökorpi RN:o 116:36 omistajana on vastustanut haettua muutosta. Rantapeltojen viljely ja laidunnus vaikeutuu tai käy mahdottomaksi. Humuksen huuhtoutuminen lisääntyy ja rantapuustoa saattaa kuolla. Mahdollisesta muutoksesta aiheutuvat vahingot on korvattava täysimääräisesti. 22) AD Iisalmen kaupungin Poroveden kylässä sijaitsevien tilojen Mulanniemi RN:o 6:3 ja Mulankorpi RN:o 7:3 omistajana on vastustanut vedenkorkeuden nostamista, koska siitä aiheutuisi haittoja ranta-alueille. On pyrittävä vakaaseen vuoden 1999 avovesikauden tasoon. 23) AE ja AF Iisalmen kaupungin Ulmalan kylässä Nerkoonjärven rannalla sijaitsevan tilan Päivärinne RN:o 21:35 omistajina ovat vaatineet korvausvastuun selvittämistä siltä varalta, että tilalla olevan jätevesien imeytyskentän toiminta vedenkorkeuden nostamisen seurauksena heikkenee. 24) AG Iisalmen kaupungin Iisalmen kylässä Paloisjärven rannalla sijaitsevan tilan Lahdenperä RN:o 41:0 osaomistajana on vaatinut muutoksesta rakennuksille tai maaalueille mahdollisesti aiheutuvien haittojen korvaamista. 25) AH ja AI Iisalmen kaupungin Poroveden kylässä sijaitsevan tilan Leipämäki RN:o 6:67 sekä eräiden vuokraamiensa tilojen osalta ovat vaatineet Poroveden vedenkorkeuksien muuttamiseen liittyvien suunnitelmien laatimista sellaisiksi, ettei maanviljelijöille aiheudu keväisin haittaa säännöstelyn muutoksista. Tulvavesien poistumista ei saa hidastaa. 26) AJ AK:n kuolinpesän puolesta on Lapinlahden kunnan Nerkoon kylässä Nerkoonjärven rannalla sijaitsevan tilan Suvimaja RN:o 7:7 osalta vaatinut lunastetun vesijättömaan korvaamista, jos se joutuu uudelleen veden alle tai jos alueen puusto kärsii.

Muistuttaja on ehdottanut luvan myöntämistä aluksi määräaikaisena, jolloin voidaan todeta muutoksen vaikutukset. 20 27) AL on Iisalmen Ulmalan kylässä sijaitsevien tilojen Ahmonsaari RN:o 7:17, Antinniitty RN:o 8:75, Putrakko RN:o 8:127, Pienisalmi RN:o 8:126, Korhola RN:o 15:210, Aittaniitty RN:o 12:15 ja Ahmonsaari RN:o 5:19 osalta ilmoittanut, että Poroveden vedenkorkeuden nostaminen aiheuttaa haittaa salaojille ja rantametsille tilojen alueilla. 28) AM on Lapinlahden kunnan Ollikkalan kylässä sijaitsevan tilan Niemelä RN:o 3:19 sekä Lapinlahden kunnan Pörsänmäen kylässä sijaitsevien tilojen Alatölppä RN:o 13:13, Tölpän-Heinäs RN:o 15:13, Tölpän-Mehtola RN:o 18:11 ja Tölpän- Möykkylä RN:o 21:9 osaomistajana vaatinut, ettei Onkiveden vedenkorkeutta nosteta. Tilojen puusto tulisi kärsimään vettymisestä, koska maapohja on suoperäistä. Vahinkoa aiheutuisi myös tiestölle. 29) AN Iisalmen kaupungin Iisalmen kylässä Iijärven rannalla sijaitsevan tilan Vääränlahti RN:o 20:1125 omistajana on ilmoittanut, että vedenpinnan nostaminen tulee vaikeuttamaan viljelyä tilalla. 30) AO Iisalmen kaupungin Iisalmen kylässä Iijärven rannalla sijaitsevan tilan Niemellä RN:o 20:975 omistajana on ilmoittanut, että jo nykyiset vedenkorkeudet vaikeuttavat tilalla olevien peltojen kylvöjä. Tilan alueella olevat pellot ovat vuokralla. Jos muutoksesta aiheutuu vuokratulojen menetyksiä, on vahinko korvattava menetyksen suuruisena. Myös tilan rannassa olevaa venevajaa jouduttaneen nostamaan, mistä aiheutuvat kustannukset on korvattava. 31) AP Lapinlahden kunnan Nerkoon kylässä sijaitsevan tilan Rastinkangas RN:o 8:4 omistajana on vaatinut hakemuksen hylkäämistä. Tilan alueet rajoittuvat sekä Onkiveden että Nerkoonjärven rannalle. Haettu muutos vaikeuttaisi viljelyä ja vähentäisi satoa. Hankkeen saatavat hyödyt ovat siitä aiheutuvia haittoja selvästi pienemmät. 32) AQ Lapinlahden kunnan Nerkoon kylässä sijaitsevien tilojen Mattila RN:o 52:3, Ojapelto RN:o 6:54 sekä Iisalmen kaupungin Ulmalan kylässä sijaitsevan tilan Akko-

21 puro RN:o 22:21 ja Nerkoonniemen kylässä sijaitsevan tilan Samppala RN:o 1:147 osaomistajana ja AR Lapinlahden kunnan Nerkoon kylässä sijaitsevien tilojen Haapaharju RN:o 13:10 ja 1:14 omistajana ovat vaatineet, ettei maa- ja metsätalouden harjoittamisen edellytyksiä saa kohtuuttomasti vaikeuttaa. Tilojen alavimmilla pelloilla on mahdollista vain heinän korjaaminen keskikesällä. Suunniteltu viiden sentin vedenkorkeuden nostaminen tulisi laajentamaan tällaista aluetta huomattavasti. Salaojien toimimattomuus vaikuttaa ylempiinkin peltolohkoihin. Muutos aiheuttaa satovahinkoja, eikä korvaavaa peltoa ole saatavissa. Muutoksesta aiheutuvat vahingot on korvattava täysimääräisesti. Peltoalueiden osalta on korvaukset määrättävä menetettyjen tuottojen perusteella. 33) AS Iisalmen kaupungin Porokylän kylässä sijaitsevan tilan Ruokoniemi RN:o 7:55 osalta on vastustanut Poroveden vedenkorkeuden nostamista. Esitetyt muutokset johtaisivat haitallisiin vaikutuksiin nykyisessä luonnontilassa ja maisemassa. Peltojen suojavyöhykkeisiin pidättyvät ravinteet tulisivat huuhtoutumaan ja aiheuttamaan vesistön rehevöitymistä. Ruokoniemen tilan alueen rantametsät tulisivat kärsimään. Peltoalasta jäisi 30 % pois viljelyksestä, eikä salaojitus toimisi. Alueella ei ole saatavissa korvaavaa EU-tukikelpoista peltoa. 34) AT Iisalmen Ulmalan kylässä Nerkoonjärven rannalla sijaitsevien tilojen Akkoranta RN:o 53:1 ja Koivuranta RN:o 52:0 omistajana vaatinut, ettei vedenkorkeutta nosteta. Tulvat aiheuttavat haittaa muistuttajan tiloille. 35) AU on esittänyt AV:n perikunnan osakkaana ja vaimonsa AW:n edustajana, että ehdotettu muutos on oikean suuntainen Onkiveden osalta. Kesäkuun alusta lokakuun loppuun olisi vedenkorkeuden ylärajaa kuitenkin korotettava 0,05 m:llä ehdotetusta 84,70 m:stä. Tavoitteellista Onkiveden ylärajaa pitäisi muuttaa niin, että tulvan ja jäiden lähdön vaikutus suotuisissa tuuliolosuhteissa olisi mahdollisimman lähellä luonnonmukaista ja laaja-alaista. Tavoitteellinen yläraja 25.4. on oltava NN + 84,85 m, siitä jäiden lähtöön saakka nosto kanavajuoksutusrajan alapuolelle, jäiden lähdettyä lasku korkeuteen NN + 84,80 m niin, että kesäaikainen vedenkorkeuden yläraja on viimeistään kesäkuun 1. viikon lopussa.

22 HAKIJAN SELITYS Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon 31.1.2005 selityksen, täydentänyt hakemustaan ja täsmentänyt säännöstelyehdotustaan seuraavalla selostuksella: "Onkivesi Nykyisessä luvassa on kesän ja syksyn vedenkorkeudelle määrätty tavoitekorkeus NN + 84,55 m, mihin sallitaan 10 cm vaihtelua suuntaan tai toiseen. Luvassa on lisäksi määrätty, että vedenpintaa ei saa tarpeettomasti pitää tämän vaihteluvälin ylä- tai alarajalla. Nämä määräykset on esitetty korvattavaksi kiinteällä ylä- ja alarajalla eli muutos on tältä osin lähinnä tekninen. Alaraja esitetään pidettäväksi entisellä korkeudella ja ylärajaa esitetään nostettavaksi 5 cm, koska ranta-asukkaat ovat toivoneet järven vedenpintaa nostettavan. Säännöstelyn joustavuutta on tarkoitus lisätä poistamalla ehdoista määräys, joka kieltää pitämästä vettä avovesikauden ylä- tai alarajalla. Koska avovesikauden vedenkorkeuden vaihteluväli on hyvin pieni (25 cm), määräyksen poistamisen vaikutus vedenkorkeuksiin on vähäinen, vain joitakin senttimetrejä. Kaiken kaikkiaan tarkistukset nostavat Onkiveden kesävedenkorkeutta noin 5 cm. Säännöstelyluvassa ei ole määrätty kevättulvalle ehdotonta ylärajaa, vaan ainoastaan tavoiteyläraja, jonka yläpuolella säännöstelypato on pidettävä kokonaan auki. Voimassa olevan säännöstelypäätöksen mukainen kevään tavoiteyläraja Onkivedellä on NN + 84,70 m. Käytännössä vedenpinta nousee vähintään kahtena vuotena kolmesta tämän ylärajan yläpuolelle ilman että säännöstelijä voi sitä mitenkään estää. Suurimmat ylitykset ovat olleet noin 80 cm. Uudessa juoksutussäännössä kevään tavoiteylärajaa on Onkivedellä esitetty nostettavaksi 10 cm eli korkeuteen NN + 84,80 m. Muutoksen tavoitteena on ennen kaikkea hauen lisääntymisedellytysten parantaminen, mutta sillä on myös vesiensuojelullinen merkitys. Muutos ei vaikuta normaalien tulvien tai huipputulvien korkeuteen, eikä siitä siis aiheudu aiempaa pahempia tulvahaittoja. Vedenpinta pitää laskea kesäkorkeuteen kesäkuun 5. päivään mennessä kuten nykyisinkin. Päivää määrättäessä on otettu huomioon EU-tukien edellyttämä viimeinen kylvöpäivä (15.6.) ja peltojen kuivumiseen tarvittava aika. Koska säännöstelyn tarkistaminen ei vaikuta tulvakorkeuksiin, tarkistamisesta ei aiheudu haittaa rakennuksille tai puustolle. Avovesikauden vedenkorkeuden muutos on niin pieni, ettei siitä myöskään aiheudu haittaa laitureille tai muille rantarakenteille. Säännöstelyn tarkistamisen seurauksena kasvukauden keskivedenkorkeus nousee Onkivedellä noin 5 cm, mistä aiheutuu lieviä vettymishaittoja alavimmille rantapelloille. Nerkoonjärvi, Porovesi ja Haapajärvi Nykyisessä luvassa on kesän ja syksyn vedenkorkeudelle määrätty tavoitekorkeus, joka on NN + 85,55 m eli metrin korkeammalla kuin Onkivedellä. Tähän sallitaan 10 cm vaihtelua suuntaan tai toiseen aivan kuten Onkivedelläkin ja luvassa on määrätty, ettei vedenpintaa saa tarpeettomasti pitää tämän vaihteluvälin ylä- tai alarajalla. Luvassa on lisäksi määräys, jonka mukaan vedenpinta voidaan pitää heinäkuun vii-

denteen päivään saakka 10 cm edellä mainittuja korkeuksia ylempänä, mikäli se on Iijärvellä toimitettavan uiton takia tarpeen. Edellä esitetyt kesää ja syksyä koskevat määräykset on esitetty korvattavaksi kiinteällä ylä- ja alarajalla. Sekä ylä- että alarajaa esitetään nostettavaksi 10 cm, koska Poroveden kalastusalue sekä eräät ranta-asukkaat ovat esittäneet vedenpinnan nostoa. Säännöstelyn joustavuutta on tarkoitus lisätä poistamalla ehdoista määräys, joka kieltää pitämästä vettä avovesikauden ylä- tai alarajalla. Tämän muutoksen vaikutus vedenkorkeuksiin on vähäinen, vain joitakin senttimetrejä. Kaiken kaikkiaan muutokset nostavat järvien kesävedenkorkeutta noin 10 cm. Säännöstelyluvassa ei ole määrätty kevättulvalle ehdotonta ylärajaa, vaan ainoastaan tavoiteyläraja, jonka yläpuolella säännöstelypato on pidettävä kokonaan auki. Voimassa olevan säännöstelypäätöksen mukainen kevään tavoiteyläraja on NN + 85,70 m. Käytännössä vedenpinta nousee vähintään kahtena vuotena kolmesta tämän ylärajan yläpuolelle ilman että säännöstelijä voi sitä mitenkään estää. Suurimmat ylitykset ovat olleet Nerkoonjärvellä ja Porovedellä jopa metrin, Haapajärvellä vieläkin suuremmat. Uudessa juoksutussäännössä kevään tavoiteylärajaa esitetään nostettavaksi 20 cm eli korkeuteen NN + 85,90 m. Tarkistuksen tavoitteena on ennen kaikkea hauen lisääntymisedellytysten parantaminen, mutta sillä on myös vesiensuojelullinen merkitys. Tarkistus ei vaikuta normaalien tulvien tai huipputulvien korkeuteen, eikä siitä siis aiheudu aiempaa pahempia tulvahaittoja. Vedenpinta pitää laskea kesäajan ylärajalle kesäkuun 5. päivään mennessä kuten nykyisinkin. Päivää määrättäessä on otettu huomioon EU-tukien edellyttämä viimeinen kylvöpäivä (15.6.) ja peltojen kuivumiseen tarvittava aika. Koska säännöstelyn tarkistaminen ei vaikuta tulvakorkeuksiin, muutoksesta ei aiheudu haittaa rakennuksille tai puustolle. Avovesikauden vedenkorkeuden muutos on niin pieni, ettei siitä myöskään aiheudu haittaa laitureille tai muille rantarakenteille. Säännöstelyn tarkistamisen seurauksena kasvukauden keskivedenkorkeus nousee Nerkoonjärvellä, Porovedellä ja Haapajärvellä noin 12 cm, mistä aiheutuu lieviä vettymishaittoja alavimmille rantapelloille. Haittoja arvioitaessa tulisi kuitenkin ottaa huomioon se, että järvien vedenpinta on voimassa olevan luvankin mukaan mahdollista pitää heinäkuun alkuun saakka 10 cm normaalia kesävesipintaa korkeammalla eli samalla tasolla kuin esitetty uusi kesävesipinta. Säännöstelyn tarkistaminen ei siis juurikaan vaikuta viljelyolosuhteisiin, jotka määräytyvät alkukesän vedenkorkeuksien perusteella. Iijärvi sekä Palois-, Kilpi- ja Viitaanjärvi Nerkoonjärvi, Porovesi ja Haapajärvi ovat likimain samassa tasossa, joten säännöstelyn tarkistamisen vaikutukset ovat siellä suunnilleen samanlaiset. Iijärvi sen sijaan on noin 5 cm korkeammalla kuin Porovesi, joten muutokset vedenkorkeuksissa jäävät pienemmiksi. Kasvukauden keskivesi nousee Iijärvellä noin 6 cm. Myös Palois-, Kilpi- ja Viitaanjärvi ovat jonkin verran korkeammalla kuin Porovesi. Ero näkyy etenkin keväällä, jolloin järvet saattavat olla useita kymmeniä senttimetrejä korkeammalla kuin Porovesi. Tulvan tavoitekorkeuden muutos ei siten vaikuta millään tavoin näihin järviin. Palois- ja Kilpijärven koko vuoden keskivedenkorkeus nousee noin 4 cm. 23

Kasvukaudella muutos on noin 8 cm. Viitaanjärvi on noin 20 cm ylempänä kuin Porovesi, joten säännöstelyn muutoksen vaikutukset eivät ylety Viitaanjärvelle saakka." 24 Muistutuksissa 7), 14), 16), 18), 19), 21), 22), 25), 27), 28), 29), 30), 31), 32), 33) ja 34) esitettyjen vaatimusten johdosta on tehty mittauksia ranta-alueilla ja laadittu lähinnä peltoalueita koskevat vahinkoarviot muistutuksissa yksilöityjen vaatimusten perusteella. Muistutuksissa yksilöityjä vuokrapeltoja ei ole tutkittu. Ranta-alueiden vettymisestä aiheutuvien vahinkojen kokonaisarvoksi kuivatusjyvämenetelmällä on saatu muistuttajien tilojen osalta yhteensä 38 461 euroa. Tilakohtaiset vahinkoarviot on liitetty selitykseen. Tämän lisäksi hakija on esittänyt seuraavat kannanotot muistutuksista: 5) muistutuksen osalta hakija on lausunut, että muutokset Onkiveden säännöstelyssä mahdollistavat vedenpinnan pitämisen kesällä 5-10 cm nykyistä korkeammalla. Onkiveden rannat ovat suurelta osin viljelykäytössä ja monet pellot ovat alavia, joten kesävedenpintaa ei ole mahdollista nostaa esitettyä enempää aiheuttamatta rantaviljelyksille kohtuutonta haittaa. 7) muistutuksen osalta hakija on lausunut, ettei säännöstelyn tarkistaminen vaikuta tavanomaisiin ja sitä suurempiin tulvakorkeuksiin, eikä veden säilymiseen tulvakorkeudessa. Vedenpinta on laskettava kesäajan ylärajalle kesäkuun 5. päivään mennessä kuten nykyisinkin. 8) muistutuksen osalta hakija on lausunut, ettei säännöstelyn tarkistaminen vaikuta millään tavoin Kilpijärven tulviin, joten tarkistamisesta ei aiheudu nykyistä suurempia tulvahaittoja muistuttajan kiinteistölle eikä sen kulkuyhteyksille. 9) muistutuksen osalta hakija on lausunut, että muistutuksessa tarkoitettu Poskilampi sijaitsee Iisalmen keskustan tuntumassa noin 20 cm korkeammalla kuin Paloisjärvi. Säännöstelyn tarkistaminen ei vaikuta Poskilammen vedenkorkeuksiin millään tavoin. 10) muistutuksen osalta hakija on lausunut, ettei säännöstelyn tarkistaminen vaikuta Nerkoonjärven keskimääräisiin ja suurempiin tulviin millään tavalla, joten tarkistamisesta ei aiheudu aiempaa pahempia tulvahaittoja. Muistutuksessa tarkoitetuille tiloille ei aiheudu haittoja säännöstelyn tarkistamisesta.