cimon vuosi 2010 Suuntana aidosti avarakatseinen Suomi

cimon vuosi 2010 Suuntana aidosti avarakatseinen Suomi

CIMO ON ROHKEA, RIKASTAVA JA REILU KUMPPANI CIMOn arvoissa yhdistyy kolme periaatetta: Olemme ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä. Luomme mahdollisuuksia ihmisten väliselle yhteistyölle ja edistämme asiantuntijuuden ja osaamisen kasvua. Toimimme vastuullisesti ja yhdenvertaisesti. CIMOn unelma on aidosti avarakatseinen Suomi. CIMON VUOSI 2010 LUKUINA kokonaisbudjetti 40,2 miljoonaa euroa työsuhteita 114 ja henkilötyövuosia 108,6 apurahoina ja avustuksina jaettiin 28,8 miljoonaa euroa 101 julkaisunimikettä, joiden jakelu n. 79 000 kpl 2 339 650 käyntiä www-palveluissa CIMOn vuosi 2010

CIMO on suomalaisen yhteiskunnan kansain välistäjä ja avarakatseisen Suomen rakentaja. CIMO on kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaatio. Se perustettiin vuonna 1991 ja se toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnon alalla ministeriön alaisena itsenäisenä virastona. cimon perustehtävänä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä koulutuksen, työelämän ja kulttuurin alueilla sekä nuorison keskuudessa. CIMO toteuttaa vaihto-, harjoitteluja apurahaohjelmia ja vastaa Euroopan unionin koulutus- ja nuoriso-ohjelmien kansallisesta toimeenpanosta sekä Kulttuuri- ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelmien tiedottamisesta. Lisäksi cimo edistää Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa. Tutustu CIMOn strategiaan osoitteessa cimo.fi 1

Vuoden 2010 kohokohtia CIMOn vuosi 2010

CIMO on vakiinnuttanut asemansa maamme merkittävänä kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteis työn palvelu- ja asiantuntijaorganisaationa. Toimintaamme arvostetaan niin asiakkaidemme kuin toiminnan rahoittajien keskuudessa. Erityisesti vuoden aikana valmisteltu CIMO 2020 -strategia antaa hyvän lähtökohdan perustehtävän vahvistamiseen ja kumppanuuksien syventämiseen. CIMO on vahvistanut aktiivisesti yhteistyötä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen ja Suomen Akatemian kanssa. Vuosi 2010 oli CIMOlle kokonaisuudessaan menestyksellinen. Liikkuvuuden osalta asetetut tavoitteet saavutettiin ja kansainväliseen yhteistyöhön saatiin mukaan uusia toimijoita. cimon hallinnoimaan EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelmaan osallistui liki 20 000 henkilöä ja Youth in Action -nuorisotoimintaohjelmaan noin 2 500 nuorta. Elinikäisen oppimisen ohjelmasta ja Youth in Action -ohjelmasta tehtiin väliarvioinnit vuonna 2010. Niissä todettiin, että ohjelmien tavoitteet on Suomessa saavutettu hyvin. CIMOn osaaminen ja asiantuntemus ohjelman hallinnoinnissa arvioitiin korkeatasoiseksi. Toimintavuoden aikana myönnettiin lähes 2000 apurahaa suomalaisille ja ulkomaalaisille nuorille ja aikuisille. CIMOn budjetista yli 70 % on ulkopuolisista rahoituslähteistä CIMOn kokonaisrahoitus vuonna 2010 oli 40,2 miljoonaa euroa, josta ulkopuolisen rahoituksen osuus oli lähes 72 prosenttia. Rahoitus kasvoi edellisvuodesta 1,6 miljoonaa ja ulkopuolinen rahoitus 1,9 miljoonaa. cimon kansallinen rahoitus koostuu valtion toimintamenorahoituksesta sekä opetus- ja kulttuuriministeriön täydentävästä rahoituksesta. Valtion talousarvion mukaisen kansallisen rahoituksen osuus CIMOn kokonaisrahoituksesta on noin 28 %. Ulkopuolisista rahoittajista merkittävimmät ovat Euroopan unioni ja Pohjoismaiden ministerineuvosto. Muita ulkopuolisia rahoittajia ovat muut ministeriöt ja muut valtion virastot. CIMO suomalais-kiinalaista koulutusyhteistyötä kehittämässä Kiina-yhteistyön osalta vuosi 2010 oli CIMOlle erityisen aktiivista aikaa. Shanghaissa järjestetty maailmannäyttely tarjosi hyvän mahdollisuuden suomalaisten ja kiinalaisten välisen yhteistyön vahvistamiseen. CIMO järjesti Shanghai Expossa kesäkuussa alumni tapahtuman, jonka tavoitteena on käynnistää suomalais-kiinalainen alumni toiminta. Expon viimeisellä viikolla CIMO järjesti koulutusyhteistyöseminaarin, jossa esiteltiin maittemme välisiä korkea kouluyhteistyöhankkeita. CIMOn Shanghain toimisto oli aktiivisesti mukana näiden tapahtumien järjestämisessä, ja edisti useiden suomalaisten vierailijoiden verkottumista kiinalaisten kanssa. 3

Kansallisen ja ulkopuolisen rahoituksen osuudet CIMOn kokonaisrahoituksesta 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Ulkopuolinen rahoitus Valtion talousarvio (OKM) Uusia avauksia Pohjois-Amerikassa CIMO oli toimintavuoden aikana aktiivisesti etsimässä uusia mahdollisuuksia Pohjois-Amerikan yhteistyön vahvistamiseksi. CIMOn jo pitkään rahoittama Senaattori -ohjelma onnistuttiin kehittämään ensimmäistä kertaa kaksisuuntaiseksi niin, että nyt myös suomalaiset lukiolaiset saattoivat osallistua. Kanadan kanssa käytyjen keskusteluiden myötä tehtiin periaatepäätös toisen asteen oppilaitosten yhteistyöverkoston perustamisesta yhdessä Opetushallituksen kanssa. CIMO oli myös aktiivisesti avustamassa Suomen suurlähetystöä ja konsulaatteja asiantuntijatiedon välittämisessä amerikkalaisille koulutusalan vaikuttajille. Suomen kielen ja kulttuurin opintojen neuvottelukunnan toimintaa arvioitiin CIMOssa toimiva Suomen kielen ja kulttuurin opintojen neuvottelukunta UKAN arvioitiin vuonna 2010. Tavoitteena oli luoda ajankohtainen ja luotettava kuva Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen tilasta ulkomaisissa yliopistoissa ja tukea sen jatkuvaa kehittämistä. Arvioinnin tuloksena todettiin, että toiminta on onnistunut takaamaan korkeatasoisen Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen ulkomaisissa yliopistoissa ja että ulkomaisissa yliopistoissa järjestettävää Suomen kielen ja kulttuurin opetusta tulee edelleen tukea Suomesta. Näin ollen UKANin toiminta on jatkossakin tärkeä osa cimon kokonaistehtävää. CIMO uudisti strategiansa vuonna 2010 Strategiatyötä tehtiin tiiviissä yhteistyössä niin henkilökunnan kuin sidosryhmienkin kanssa. Uuden strategian mukaisesti CIMOn perustehtävä on suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistäminen, ja visio aidosti avarakatseinen Suomi. Strategia tuotiin osaksi toimialojen ja yksiköiden toiminnan suunnittelua syksyn 2010 aikana. Eri toimintojen painopistealueita ja tavoitteita etsitään henkilöstö-, CIMOn vuosi 2010

viestintä-, tieto-, ja tieto hallinto strategioiden avulla, joiden valmistelu aloitettiin heti strategian valmistuttua. CIMOn uusitut verkkopalvelut julkaistiin CIMOn kolmen verkkopalvelun cimo.fi, Maailmalle.net ja Study in Finland mittava uudistustyö saatiin päätökseen vuonna 2010. Ulkoasujen lisäksi myös sivustojen rakenteet remontoitiin, sisällöt toimitettiin uusiksi ja cimo.fi-verkkopalveluun tuli rss-syötteillä toimiva uutispalvelu eri kohderyhmille. Uudistetut verkkopalvelut vastaavat entistä paremmin asiakkaiden tarpeita ja odotuksia ja CIMO panostaa myös jatkossa sähköisten välineiden hyödyntämiseen viestinnässään. CIMOn henkilökunta on osaavaa ja työhönsä sitoutunutta Vuoden 2010 lopussa CIMOn henkilöstön määrä oli 114, ja lisäksi CIMOn ulkomaille lähettämien yliopiston lehtorien määrä oli 22 henkilöä. Henkilötyövuosien määrä nousi hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Vuotuisessa henkilöstön työtyytyväisyysmittauksessa todettiin, että CIMOn henkilökunta on ammattitaitoista ja työhönsä sitoutunutta. Tulokset pysyivät korkealla tasolla ja barometrin keskiarvoksi tuli 3,4 (astei kolla 1 5). Toimintavuoden aikana kehitettiin myös työn suunnittelua, talouden suunnittelua ja seurantaa sekä laajennettiin henkilöstön osallisuutta johtoryhmässä ja yhteisessä päätöksenteossa. Henkilötyövuodet 2005 2010 110 100 90 Henkilötyövuodet 80 70 60 50 40 30 20 10 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Asiantuntija- ja palvelutyö Hallinto 5

CIMO edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä CIMOn vuosi 2010

CIMO tuo kansainvälisyyden koulujen arkeen CIMO tukee yleissivistävien oppilaitosten kansainvälistä toimintaa pohjoismaista ja eurooppalaista yhteistyötä edistävien Comenius-, Nordplus-, Opintovierailut ja Koulu Euroopassa Eurooppa koulussa -ohjelmien avulla. Vuonna 2010 yleissivistävän koulutuksen sektorin kansain välinen toiminta laajeni myös Pohjois-Amerikkaan, kun Suomen ja USA:n välinen Senaattori-ohjelma uudistui kaksisuuntaiseksi Young Ambassadors -ohjelmaksi, ja lisäksi Suomen ja Kanadan välisen oppilaitosyhteistyön käynnistyminen varmistui. CIMO tukee myös oppilaitosten välistä pohjoismaista yhteistyötä Pohjola-Nordenin kautta. Euroopan unionin Comenius-ohjelman avulla omaa osaamistaan. tuetaan eurooppalaisten koulujen yhteistyötä ja niiden välistä oppilas- ja henkilökuntavaihtoa. cimo myönsi Comenius-ohjelman kautta koulujen hankeyhteistyöhön ja yksilölliseen liikkuvuuteen noin 3,9 miljoonaa euroa, jolla noin 3 700 osallistujaa sai mahdollisuuden kehittää koulunsa toimintaa ja omaa osaamistaan. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 3,1 %. Nordplus Junior on Pohjoismaiden ja Baltian välistä oppilas- ja opettajavaihtoa sekä oppilaitosten välistä yhteistyötä tukeva ohjelma. Vuonna CIMO myönsi Comenius-ohjelman kautta koulujen hankeyhteis työhön ja yksilölliseen liikkuvuuteen noin 3,9 miljoonaa euroa, jolla 3 703 osallistujaa sai mahdollisuuden kehittää koulunsa toimintaa ja 2010 Suomi oli Nordplus Junior -ohjelman aktiivisin maa. 73 suomalaista oppilaitosta tai organisaatiota osallistui Pohjoismaiden ja Baltian maiden välisiin koulujen yhteistyöhankkeisiin. Tukea myönnettiin kaikkiaan 150 hankkeelle, joita tuettiin noin 2,2 miljoonalla eurolla. Koulu Euroopassa Eurooppa koulussa -ohjelman tarkoituksena on nostaa esiin EU-asioita kouluopetuksessa. Suomessa ohjelman toimintamuotoja ovat opettajien Eurooppa-teemaan liittyvän täydennyskoulutuksen tukeminen sekä ulkomaisten Erasmus-opiskelijoiden osallistuminen yläkoulujen ja lukioiden opetukseen. Vuoden 2009 hakukierroksella valittiin 4 täydennyskoulutushanketta, jotka toteutettiin vuoden 2010 aikana. Erasmus kouluissa -hanke käynnistyi syyskuussa 2010, ja vuoden loppuun mennessä 25 ulkomaista Erasmus-opiskelijaa oli vieraillut suomalaisissa kouluissa. cimon yleissivistävä ja aikuiskoulutus -yksikkö järjesti Mikkelissä vuotuiset kansainvälisyyspäivät yhteistyössä Opetushallituksen, Mikkelin kaupungin ja Itä-Suomen aluehallintoviraston kanssa. Päivien teema oli kansainvälisyys on koulujen laatua. CIMO jatkoi tiivistä yhteistyötään Opetushallituksen kanssa e-twinning-ohjelman sekä koulujen kansainvälisen toiminnan laatukorttien laatimisessa. Lue lisää CIMOn hallinnoimista ohjelmista ja palveluista osoitteessa cimo.fi EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelman neljä suurinta alaohjelmaa ovat yleissivistävän koulutuksen Comenius-ohjelma, ammatillisen koulutuksen Leonardo da Vinci -ohjelma, korkeakoulutuksen Erasmusohjelma ja aikuiskoulutuksen Grundtvigohjelma. 7

case Mattlidens skola valjasti koulun pihat opetus- ja oppimiskäyttöön Oppilaat ovat täynnä intoa päästessään ratkomaan matematiikan tehtäviä ulos ja heidän kiinnostuksensa matematiikkaa kohtaan on selvästi kasvanut. Uudenlaisen oppimiskokemuksen lisäksi oppilaat saavat samalla liikuntaa ja raitista ilmaa. Ingela Dahlqvist, Mattlidens skola Espoolainen Mattlidens skola käynnisti vuonna 2010 yhteistyöhankkeen Comenius-ohjelman tuella. Hankkeen tavoitteena on tehdä matematiikan oppimisesta hauskaa ja houkuttelevaa käyttämällä koulujen pihoja opetukseen ja oppimiseen. Kun koulun pihaa käytetään monipuolisena pedagogisena välineenä, nuoret oppivat kaikilla aisteillaan. Hanke toteutetaan yhteistyössä puolalaisen, romanialaisen ja ruotsalaisen yhteistyökoulun kanssa. Jokainen osallistuva maa kehittää matematiikan opettamismetodeja, joissa koulun pihaa ja ulkoa löytyviä materiaaleja käytetään työkaluina ja joita muut yhteistyökoulut testaavat. Hankkeen omat kotisivut ovat hanke kokousten lisäksi erinomainen apuväline kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtamiseen. Sivuille kerätään ideat matematiikan opetuksesta ulkona, välitunti leikeistä sekä kuvia ja tekstejä koulun pihan kehityksestä. Koulunpihaa kehitetään jokaisessa koulussa sen omista lähtökohdista.

Ammatillisessa koulutuksessa liikkuvuuden merkitys korostui CIMO tukee ammatillista perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta tarjoavien oppilaitosten kansainvälistymistä mm. EU:n ja Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoituksella. Leonardo da Vinci- ja Nordplus-ohjelmat ovat ammatillisen koulutuksen keskeisimmät toiminnot. cimo myönsi Leonardo da Vinci -ohjelman kautta yhteensä noin 4 miljoonaa euroa ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeisiin sekä opiskelija- ja opettajaliikkuvuuteen. Ohjelman liikku vuuden kasvu jatkui edelleen voimakkaana, viimeisen kolmen vuoden kasvu oli yhteensä 32 %. 2010 koottujen tilastojen mukaan ammatillisen peruskoulutuksen aloittaneista opiskelijoista 12,6 % lähti Suomesta ulkomaille osana opintojaan. Pitkäkestoisesta opiskelijaliikkuvuudesta noin 45 % on Leonardo da Vinci -ohjelman rahoittamaa. cimo on viime vuosina kiinnittänyt yhä enemmän huomiota liikkuvuuden laatuun muun muassa vakiinnuttamalla sertifioinnin osaksi opiskelija- ja opettajaliikkuvuutta Suomessa. Sertifioituja hankkeita on nyt 14 ja ne kattavat kaikkiaan 22 suomalaista koulutuksen järjestäjää. Luku on eurooppalaisessa vertailussa erittäin korkea. Sertifikaatin saamiseksi organisaatiolta vaaditaan monivuotista kokemusta ja korkeaa laatua kansainvälisessä toiminnassa. Vuoden merkittäviä tapahtumia olivat Leonardo da Vinci -ohjelman 15-vuotisjuhlallisuudet cimon, Opetushallituksen ja Tampereen seudun ammattioppilaitosten järjestämillä ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivillä sekä Brysselissä järjestetyssä juhlaseminaarissa. Leonardo da Vinci -ohjelman 15-vuotisen taipaleen saavutukseksi voidaan lukea kansainvälisen toiminnan rakenteiden, verkostojen ja kontaktien synnyttäminen kansallisella tasolla. CIMO ja Opetushallitus tekivät toimintavuoden aikana tiivistä yhteistyötä ammatillisen koulutuksen kansainvälistämiseksi. Yhteistyössä järjestettiin ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät, tuotettiin kansainvälisyysstrategiaopas sekä tehtiin cimon tutkimus- ja selvitystoiminnan johdolla selvitys ammatillisen koulutuksen kansainvälistymiseen liittyvien verkostojen toiminnasta Suomessa. CIMOn ammatillisen koulutuksen yksikkö järjesti Leonardo-ohjelman toimijoille ensimmäiset Leonardo-kesäpäivät, jotka saivat hyvän vastaanoton. Päivät tarjosivat osallistujille mahdollisuuden Lue lisää CIMOn hallinnoimista ohjelmista ja palveluista osoitteessa cimo.fi 9

case Kolmen viikon vaihto- JAKsosta KAnsainvälisTYmis - koukkuun Leonardo-vaihtojakso vei rakennusalaa opiskelevan Kalle Markkasen ensi kertaa ulkomaille, ja siitä lähtien hän on ollut koukussa. Tuolloin 17-vuotias Kalle vietti kolme viikkoa Ranskan Orléansissa paikallisella rakennustyömaalla. Vuonna 2010 Kalle oli toistamiseen Leonardovaihdossa tällä kertaa Sloveniassa osana rakennusalan ammattiopintoja, joita hän suorittaa oman yritystoimintansa puitteissa. Vaihtojaksojen välissä Kalle päätyi Espanjaan rakennusalan töihin kahdeksi ja puoleksi vuodeksi, ja Espanjasta palattuaan Kalle päätti perustaa oman rakennusalan yrityksen. CIMOn vuosi 2010 Ulko maankokemukset kasvattivat ajattelemaan omalla tavallani ja rohkeus oli kasvanut, joten oman firman perustaminen oli luonteva siirto. keskusteluun kollegoiden kanssa ja käytännön apua hankehallintoon. Tarkoituksena on tehdä kesäpäivistä jokavuotinen perinne. Suomalaisten ja eurooppalaisten ammatillisen koulutuksen toimijoiden verkostoitumisen edistämiseksi CIMO järjesti laadunhallinnan kontaktiseminaarin Hämeenlinnassa kesällä 2010. Seminaari toteutettiin yhteistyössä Skandinavian ja Baltian maiden sekä Irlannin kansallisten toimistojen kanssa. Seminaarissa oli 92 osallistujaa 21 maasta. CIMOlla on laaja korkeakoulutuksen kansainvälistymistä tukeva ohjelmaja palvelutarjonta CIMO rahoittaa ja tukee korkeakoulujen kansainvälistä koulutusyhteistyötä. CIMOn ohjelmissa tuetaan mm. opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuutta, korkeakouluopettajien liikkuvuutta, eri alojen intensiivi- tai kesäkursseja ja kansainvälisiä hankkeita sekä myönnetään apurahoja jatko-opiskeluun. CIMO tukee lisäksi Suomen kielen ja kulttuurin opetusta yhteensä 100 yliopistossa 30 eri maassa. Suomesta lähti vuonna 2010 yli 10 000 ja Suomeen tuli liki 9 000 vaihto-opiskelijaa. Erasmusohjelman suosio pysyi: lähtijöistä puolet ja saapuneista kolme neljäsosaa liikkui Erasmuksen kautta. Harjoitteluohjelmiin osallistuneiden määrä kasvoi kaikilla CIMOn maantieteellisillä painopistealueilla Kiinassa, Intiassa, Venäjällä ja Pohjois-Amerikassa 300 harjoittelijasta 340:en. CIMOn Talvikoulu kokosi puolestaan jo 14. kerran lahjakkaita venäläisiä ja ukrainalaisia tutkijoita Suomeen.

Korkeakoulujen kansainvälistymistä halutaan aiempaa enemmän ohjata myös globaalin vastuun teemojen ympärille korkeakoulujen ja kehitysmaiden yhteistyön vahvistamiseksi. cimossa näitä tavoitteita tuettiin North South South- ja HEI ICI -ohjelmien kautta, joista HEI ICI käynnistyi 2010. Ohjelmat rahoitetaan ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyövaroista ja niiden yleiset tavoitteet ovat yhdenmukaisia Suomen kehityspolitiikan ja -prioriteettien kanssa. cimon yhtenä erityistehtävänä on tehdä Suomea tunnetuksi korkeakoulutusmaana kansainvälisille opiskelijoille ja korkeakouluissa työskenteleville kansainvälistymisen asiantuntijoille. Keskeisimmät välineet tässä ovat julkaisut, verkkopalvelu www.studyinfinland.fi sekä osallistuminen opiskelija- ja asiantuntijamessuille. Vuonna 2010 CIMO oli aktiivinen erityisesti Kiinassa ja Venäjällä. CIMO myös käynnisti kansainvälisille tutkinto- ja vaihto-opiskelijoille suunnatun kansainvälisen International Student Barometer -tutkimuksen, johon osallistui 23 korkeakoulua kyselyyn vastasi yli 6 400 kansainvälistä opiskelijaa. Tulokset valmistuvat vuonna 2011. cimo edisti korkeakoulutuksen kansainvälistymistä myös asiantuntijaroolissa. Vuonna 2010 cimo selvitti opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta korkeakoulujen tilauskoulutusta ja siihen liittyvän lainsäädännön toimivuutta. Kävi ilmi, että korkeakouluilla on melko vähän kokemusta tilauskoulutuksen valmistelusta tai Lue lisää CIMOn toiminnasta korkeakoulusektorilla CIMO korkeakoulutuksen kansainvälistäjänä 2010 -julkaisusta 11

järjestämisestä, ja kysyntää tilauskoulutukselle näytti olevan vähän. Tilauskoulutuslainsäädäntö koettiin pääsääntöisesti melko selkeänä, mutta ei aina kovin tarkoituksenmukaisena korkeakoulut lähestyivät koulutusvientiä laajempana kokonaisuutena. Tämän lisäksi CIMO toimi kansallisen Bologna-asiantuntijaryhmän sihteeristönä, joka tekee tunnetuksi yhteisen eurooppalaisen korkeakoulutusalueen syntyyn tähtäävää Bolognan prosessia ja siihen liittyviä kysymyksiä Suomessa. Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät järjestettiin vuonna 2010 Porissa ja ne kokosivat noin 400 osallistujaa yliopistoista ja ammattikorkeakouluista eri puolilta Suomea. Kaikkiaan kansainvälistymisen painoarvo suomalaiskorkeakouluissa kasvoi: Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian 2009 2015 (OKM) tavoitteet sisältyvät kaudesta 2010 2012 lähtien myös korkeakoulujen sopimuksiin. Grundtvig on ollut ensimmäinen aikuiskoulutuksen kansainvälistymistä edistävä ohjelma, jonka tuella lukuisten suomalaisten aikuiskoulutusorganisaatioiden kansainvälinen toiminta on käynnistynyt ja laajentunut. CIMO tukee aikuiskoulutuksen kansainvälistymistä CIMO tukee aikuiskoulutuksen kansainvälistymistä muun muassa koordinoimalla erilaisia apuraha- ja vaihto-ohjelmia. Eurooppalaista ja pohjoismaisbaltialaista yhteistyötä tuetaan erityisesti Grundtvig- ja Nordplus Aikuiskoulutus -ohjelmien avulla. Vuosi oli Grundtvigohjelman 10-vuotisjuhlavuosi. CIMO järjesti marraskuussa Helsingissä päättäjille, yhteistyökumppaneille ja Grundtvigohjelman toimijoille suunnatun Grundtvigin kyydissä Eurooppaan -juhlaseminaarin, johon osallistui yhteensä 100 henkilöä. Grundtvig on ollut ensimmäinen aikuiskoulutuksen kansainvälistymistä edistävä ohjelma, jonka tuella lukuisten suomalaisten aikuiskoulutusorganisaatioiden kansainvälinen toiminta on käynnistynyt ja laajentunut. Kymmenvuotisen yhteistyön tuloksena suomalaiset ja eurooppalaiset aikuiskoulutuksen toimijat ovat verkostoituneet laajasti. Uusia toimintamalleja on kehitetty erityisesti maahanmuuttajille ja senioreille suunnatussa koulutuksessa sekä vankilaopetuksessa. Juhlavuoden kunniaksi CIMO julisti Grundtvigapurahan saaneille kilpailun hyvistä toimintamalleista, joita on kehitetty ohjelman tuella ja otettu käyttöön suomalaisissa organisaatioissa. Kilpailun voittajat palkittiin juhlaseminaarissa, ja lisäksi myönnettiin kunniakirjat kahdelle kilpailuun osallistuneelle. Juhlaseminaarissa julkaistiin uusi esite Uusia tuulia aikuiskoulutukseen Grundtvig tuo kansainvälisyyden ulottuvillesi, jossa esiteltiin kilpailussa palkittuja parhaita käytäntöjä. Grundtvig-hakemusten määrä kasvoi hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Hakemuksia saatiin 291 kpl, 4 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Hakemuksista hyväksyttiin 64 %. Nordplus Aikuiskoulutus -ohjelmassa hyväksyttiin yhteensä 54 hakemusta, joista suomalaiset koordinoivat 6 hakemusta ja osallistuivat partnereina CIMOn vuosi 2010

case 20 hakemukseen. Hyväksyttyjen hankkeiden yhteenlaskettu tukisumma oli 1 091 335 euroa. Tukea saaneet organisaatiot edustivat laajasti aikuiskoulutuksen kenttää. Osallistuvien organisaatioiden lukumäärän mukaan Suomi oli toiseksi aktiivisin maa Tanskan jälkeen. CIMO tukee koulun ulkopuolista oppimista ja kansainvälistä toimintaa CIMO rahoittaa ja tukee nuorten koulun ulkopuolista oppimista ja kansainvälistä toimintaa sekä nuorten parissa toimivien koulutusta ja verkostoitumista EU:n Youth in Action -nuorisotoimintaohjelman kautta. CIMO vastaa Suomessa myös Eurodesk-verkoston toiminnasta, joka tukee nuorten parissa toimivien ammattilaisten kansainvälistymistä. Vuonna 2010 Youth in Action -nuorisotoimintaohjelmasta myönnettiin tukea 123 hankkeelle yhteensä noin 2,2 miljoonaa euroa. Edunsaajia oli kaikista Suomen maakunnista. Ohjelma tukee erityisesti muita heikommassa asemassa olevien nuorten osallistumista toimintaan. Vuonna 2010 CIMO pyrki tavoittamaan erityisesti työttömiä nuoria järjestämällä kansainvälisen koulutuksen työttömien nuorten parissa toimiville. CIMO esimerkiksi järjesti Kouvolassa kansainvälisen Paths to working life -koulutuksen, johon osallistui 20 työttömien nuorten parissa toimivaa nuorisotyöntekijää eri puolilta Eurooppaa. Kontufolkfestivaali toi Joutsenoon paikalliset ja kansainväliset vapaaehtoiset Eurooppalainen vapaaehtoispalveluhanke Together in Kontufolk toi kahdeksan eri Euroopan maista tulevaa nuorta vapaaehtoista Joutsenoon rakentamaan Kontufolk-festivaalia yhdessä paikallisten vapaaehtoisten kanssa. Kolmen viikon jakson aikana vapaaehtoiset valmistivat Kontufolk-tuotteita työpajoissa, suunnittelivat festivaalin ulkoasua paikallisten taiteilijoiden kanssa, rakensivat ja purkivat festivaalia sekä osallistuivat loppusiivoukseen. Vapaaehtoiset saivat projektista paljon kokemusta ja itseluottamusta sekä oppivat uutta omasta itsestään ja muista kulttuureista. Paikalliset taas saivat väriä katukuvaansa ja epäilemättä maailmankuvaansa, sanoo hankkeen koordinaattori Mia Moilanen. To-Get- There-verkoston mahdollistaman hankkeen tavoitteena on lisätä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kansainvälistymis- ja työllistymismahdollisuuksia. Yhdessä iloitsemisessa ja tekemisessä kaatuvat ihmisten väliset raja-aidat. 13

CIMO tukee erityisesti muita heikommassa asemassa olevien nuorten osallistumista Youth in Action -nuorisotoimintaohjelmaan. Lue lisää CIMOn hallinnoimista ohjelmista ja palveluista osoitteessa cimo.fi Koulutuksen yhteydessä tutustuttiin nuorten työpajatoimintaan. CIMO jatkoi myös panostustaan romaninuorten mukaan saamiseksi myöntämällä tukea suomalaisten romanijärjestöjen edustajien opintomatkaa varten. CIMO julkaisi Youth in Action -ohjelman yleisesitteensä selkokielellä saavuttaakseen paremmin ohjelman erityisryhmät. CIMOn yksi vahvuus on laadukas, monipuolinen ja innovatiivinen koulutustarjonta nuorisoalan toimijoille. Tavoitteena on edistää kohderyhmien eurooppalaista verkostoitumista. Tärkeä osa toimintaa on myös henkilökohtainen hankeneuvontaa cimon tiloissa sekä ohjelman tiedotustilaisuuksia. CIMO edistää kulttuurialan kansainvälistymistä CIMO toimii eurooppalaisen kulttuuriyhteistyön asiantuntijana sekä tiedotuksen ja hankeneuvonnan yhteyspisteenä, ja tukee sitä kautta suomalaisen kulttuurikentän kansainvälistymistä. EU:n Kulttuuri-ohjelman neljännen vuoden aikana ohjelmassa lanseerattiin kaksi uutta tukimuotoa: tuki eurooppalaisille kulttuurifestivaaleille ja tuki kulttuuripolitiikan analyysityöhön. Vuonna 2010 tiedotusta kohdennettiin erityisesti kulttuurituottajille. Vuonna 2010 Kulttuuri-ohjelman rahoitusta myönnettiin kahdelle suomalaisvetoiselle hankkeelle, ja suomalaisia oli mukana 10:ssä muualta koordinoidussa hankkeessa. Ohjelman käännöstukea myönnettiin peräti seitsemälle suomalaiskustantamolle. Nuori kulttuuri -matkat tukee kulttuurista nuorisotyötä Nuori Kulttuuri -matkat tarjoaa nuorille mahdollisuuden saada kansainvälistä esiintymiskokemusta, tavata muiden maiden samaa lajia harrastavia nuoria ja kehittyä itse lajinsa harrastajina. Ohjelman kautta tuetaan suomalaisen nuoren kulttuurin näkymistä maailmalla osana kulttuurivientihanketta. Vuoden 2010 aikana tukea sai 1336 nuorta, jotka esiintyivät 27 eri maassa. Hakemuksia tuli vuoden aikana 72 ryhmältä, joista 58 sai tukea. Lisäksi tuettiin kuutta Nuori Kulttuuri -lähettiläsryhmää. Kansalaisten Eurooppa -ohjelma edistää kansalaisten osallistumista EU:n Kansalaisten Eurooppa -ohjelma on suunnattu erityisesti kunnille ja kansalaisjärjestöille, ja sen tavoitteena on aktiivisen kansalaisuuden ja osallistumisen tukeminen sekä yhteisen ja monikulttuurisen Euroopan luominen. CIMOn tehtävä ohjelman yhteyspisteenä on tiedottaa ohjelmasta sekä neuvoa hakijoita yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa. Vuonna 2010 ainakin 28 suomalaista kuntaa ja järjestöä oli mukana tuetuissa hankkeissa, 4 hanketta oli suomalaisten koordinoimia. CIMOn vuosi 2010

CIMOn uudistetut verkkopalvelut kaikille kansainvälistymisestä kiinnostuneille CIMOn kolmea verkkopalvelua koskenut mittava uudistustyö saatiin päätökseen vuoden 2010 aikana. Uudistetut www-sivut palvelevat kaikkia kansainvälistymisestä kiinnostuneita. cimo.fi kansainvälistymisen parissa työskenteleville asiantuntijoille Sivustolla on tietoa CIMOn hallinnoimista ohjelmista ja palveluista. Ajankohtaisasioita voi seurata tapahtuma- ja hakuaikakalenterien sekä RSS-uutisvirtojen välityksellä. CIMO asiantuntijana -osiossa avataan näkökulmia kansainvälisyyteen mm. liikkuvuustilastojen ja -selvitysten sekä Euroopan koulutus-, kulttuuri- ja nuorisopoliittisen yhteistyön esittelyjen avulla. Palvelut-osiosta, samoin kuin yksilöille, oppilaitoksille ja muille toimijoille suunnatuilta portaalisivuilta, pääsee kätevästi yksityiskohtaisempaan ohjelmatietoon, cimon pdf-julkaisuihin sekä muualla verkossa sijaitsevaan lisätietoon. Ota yhteyttä -osiossa on tietoa mm. CIMOn ylläpitämistä sähköpostilistoista sekä sähköinen puhelinluettelo. maailmalle.net ulkomailla opiskelusta, harjoittelusta ja muunlaisen kansainvälisen kokemuksen hankkimisesta kiinnostuneille nuorille Palvelu tarjoaa tietoa erilaisista vaihtoehdoista sekä käytännön vinkkejä ulkomaille lähdön tueksi. Maailmalle.netissä on nuorten omia tarinoita, videoita ja vaihtuvia gallupeja. Lisäksi palvelussa voi lukea CIMOn neuvontapalveluille esitettyjä kysymyksiä ja vastauksia niihin sekä esittää uusia kysymyksiä. Ajankohtaiset tapahtumat ja hakuajat löytyvät etusivulta. Maailmalle.net toimii myös ohjaajien työvälineenä; ohjauksen ammattilaisille kerrotaan erilaisista kansainvälistymisen tiedonlähteistä ja niiden hyödyntämisestä ohjauksessa. Maailmalle.net-palvelua täydentää Maatieto.net, joka tarjoaa maakohtaista tietoa opiskelusta ulkomailla. Suosituimmista maista on saatavilla laajempia tietokokonaisuuksia, Suuntana-verkko-oppaita, joissa kerrotaan opiskelun lisäksi muun muassa asumisesta ja työskentelystä kohdemaassa. Study in Finland Suomi korkea koulumaana tutuksi opiskelijoille ja asiantuntijoille Sivusto kertoo olennaisen Suomesta korkeakoulumaana kiinnostuneille kansainvälisille tutkinto- ja vaihto-opiskelijoille ja myös korkeakouluissa kansainvälisissä tehtävissä toimiville. Sivusto on kokonaan englanninkielinen, ja koostuu seuraavista asiakokonaisuuksista: Suomi maana ja korkeakouluopiskelumaana (Destination Finland), opiskelumahdollisuudet (Study options), korkeakoulut (Institutions), hakutieto (How to apply?), stipendit ja lukukausimaksut (Tuition and Scholarships) ja käytännön tietopaketti Suomessa elämisestä (Living in Finland). Keskeistä antia on myös noin 500 englanninkielistä koulutusohjelmaa esittelevä tietokanta, jossa voi erilaisilla hakukriteereillä hakea tietoa ohjelmista. 15

Kiitos oikein paljon vastauksesta! Kyllä pääsen näillä hyvin alkuun. Yksin kun ei tiedä aina käytännöista tai mistä aloittaa suunnittelu. Tutkiskelen näitä ja palaan myöhemmin asiaan. Palaute sähköpostipalvelun kotimaiselta asiakkaalta. Tietoa ja tukea ohjauksen ammattilaisille Euroguidance-verkosto tukee monin eri tavoin ohjauksen eurooppalaista ulottuvuutta. Verkostossa toimivat keskukset vaihtavat tietoa opiskelumahdollisuuksista ja ohjausjärjestelmistä eri maissa. Ohjauksen ja neuvonnan ammattilaisia palvellaan mm. koulutustilaisuuksien ja tiedotuksen avulla sekä tarjoamalla työvälineitä kansainvälistymismahdollisuuksia koskevaan ohjaustyöhön. Eurooppalaiset Academia-ohjaajavaihdot ovat puolestaan väylä, jonka avulla ohjaajat voivat hyödyntää kansainvälistä yhteistyötä ohjauksen toimintatapojen ja käytänteiden kehittämisessä. Kansallinen ja kansainvälinen benchmarking on mainio keino oman työn kehittämiseen ja näkökulmien avartamiseen. Ammatillisesti sain vahvistusta oman työni tarpeellisuudesta ja oman projektin tavoitteiden ja toimenpiteiden suuntaamisesta, kertoo Academiaohjaajavaihtoon Tšekissä osallistunut suomalainen ohjaaja. cimon Euroguidance-toimintaa toteutetaan yhteistyössä mm. työ- ja elinkeinoministeriön, Opetushallituksen, ohjaajakoulutusyksiköiden sekä ELY-keskusten, Avien ja muiden alueellisten toimijoiden ja eurooppalaisten verkostojen kanssa. Vuonna 2010 juhlittiin Suomen Euroguidance-keskuksen 15-vuotista taivalta kokoamalla marraskuussa yhteiseen koulutuspäivään sekä TE-hallinnon että oppilaitosten ohjaajia. Euroguidance-keskus osallistui aktiivisesti eurooppalaisen Euroguidance-verkoston toimintaan mm. tuottamalla verkoston toiminnasta kertovaa, kansainväliseen levitykseen suunnattua uutiskirjettä. CIMO neuvoo ja ohjaa kansainvälistymisestä kiinnostuneita CIMOn neuvontapalvelut auttavat kansainvälistymismahdollisuuksien kartoittamisessa, opastavat tiedonhankinnassa ja ohjaavat lisätiedon lähteille. Palvelu on kaikille avointa ja maksutonta. Neuvontapalvelut tarjoavat henkilökohtaista neuvontaa palveluaikoina sähköpostilla ja puhelimitse. Käyntiasiakkaita palvelee puolestaan CIMOn ja Fulbright Centerin yhteinen Tietosilta, jossa asiakkailla on mahdollisuus perehtyä painettuihin tiedonlähteisiin ja verkkoaineistoihin henkilökunnan opastuksella. Vuonna 2010 eniten asia kasyhteydenottoja saapui edellisvuosien tapaan sähköpostitse. Lähes 40 % sähköpostikyselyistä koski ulkomaisten asiakkaiden tutkintoopiskelu- tai harjoittelumahdollisuuksia Suomessa tai erilaisia apuraha- ja muita rahoitusmahdollisuuksia Suomeen. Tietosillan toiminnassa CIMOn vuosi 2010

erilaisille ryhmille suunnat tujen tilaisuuksien osallistuja määrä ylitti ensimmäis tä kertaa yksittäisten käyntiasiakkaiden määrän. Tietoa ja tilastoja CIMOn tutkimus- ja selvitystoiminta CIMOn tutkimus- ja selvitystoiminta tuottaa tietoa kansainvälisen koulutusyhteistyön suunnittelun ja kehittämisen tueksi. Se mm. tilastoi kansainvälistä opiskelijaliikkuvuutta sekä tekee erilaisia selvityksiä koulutuksen kansainvälistymisestä ja kansainvälisen koulutusyhteistyön ajankohtaisista teemoista. Toimintavuonna 2010 CIMO keräsi ja raportoi tilastot kansainvälisestä opiskelija-, opettaja- ja asiantuntijaliikkuvuudesta ammatillisissa oppilaitoksissa ja korkeakouluissa kalenterivuodelta 2009. Ammatillisen koulutuksen liikkuvuustilastointia laajennettiin koskemaan myös ammatillisia erityis- ja erikoisoppilaitoksia sekä oppisopimuskeskuksia ja -toimistoja. Liikkuvuus Suomesta ulkomaille kasvoi vuosien 2008 ja 2009 välillä 14 % ammatillisessa ja 8 % korkea-asteen koulutuksessa. Suomeen suuntautuva liikkuvuus sitä vastoin hieman väheni edellisvuodesta sekä ammatillisessa että korkea-asteen koulutuksessa. Vuonna 2010 julkaistiin selvitys verkostoitumisesta ammatillisen koulutuksen kentällä. Selvityksessä arvioitiin verkostojen merkitystä koulutuksen kansainvälistymiselle sekä niiden toimintatapoja. Selvitys julkaistiin ja sen tulokset esiteltiin ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivillä. Lisäksi selvityksen tuloksia esiteltiin iceri 2010 -konferenssissa Madridissa, johon oli kokoontunut koulutuksen asiantuntijoita kaikista maanosista. Vuonna 2010 käynnistettiin selvitys kansainvälistymisen integroimiseksi osaksi korkeakoulututkintoja. Taustalla on korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia, jossa esitetään opiskelijan kansainvälistymistä tukevaa osiota osaksi kaikkia tutkintoja. Selvityksessä tarkastellaan, millaisia malleja kansainvälistymisen integroinnissa opintoihin on käytetty ja millaisia haasteita kohdattu. KAnsAInvÄLISTEN YHTEYKSIEN JA VERKOSTOJEN EDISTÄJÄNÄ CIMOlla on tärkeä rooli Suomen tunnetuksi tekemisessä ja maabrändityön tukemisessa. Ulkomaiset koulutuksen asiantuntijaryhmät ja tiedostusvälineiden edustajat ovat saaneet CIMOsta tietoa suomalaisesta koulutuksesta ja sen kansainvälistymisestä. CIMO on tehnyt läheistä yhteistyötä myös Suomen suurlähetystöjen ja edustustojen kanssa eri puolilla maailmaa tarjoamalla asiantuntijaapua kokouksiin ja seminaareihin. 17

KansAInvÄLIsen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO PL 343 (Hakaniemenranta 6) 00531 Helsinki Puhelin 0207 868 500 (vaihde) cimoinfo@cimo.fi www.cimo.fi www.maailmalle.net www.studyinfinland.fi ISBN 978-951-805-438-5 (painettu) ISBN 978-951-805-439-2 (pdf) ISBN 978-951-805-440-8 (e-julkaisu) Graafinen suunnittelu: Hahmo Kannen valokuva ja kuvitukset: Jenni Kuokka Muut valokuvat: Antti Luostarinen Paino: Kopijyvä Oy 6/2011, 1. painos, 1000 kpl Painettu paperille, jolle on myönnetty EU-kukka rek.nro. FI/11/1