Liikenne- ja viestintäministeriö MINVA LVM

Liikenne- ja viestintäministeriö MINVA LVM2016-00422 KOO Kojo Veera(LVM), Mäntyniemi Maaria(LVM) 22.11.2016 Viite Asia Liikenne- ja televiestintäneuvosto 1. - 2.12.2016 Liikenne- ja televiestintäneuvosto kokoontuu Brysselissä 1. 2.12.2016. Kokouksessa Suomea edustaa liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner. Liikenteen osalta kokouksessa hyväksytään neuvoston yleisnäkemys komission ehdotuksesta siviiliilmailun turvallisuutta ja Euroopan lentoturvallisuusvirastoa (EASA) koskevaksi asetukseksi. Suomi voi hyväksyä puheenjohtajan ehdotuksen neuvoston yleisnäkemykseksi. Suomi on kannattanut ehdotuksen tavoitteita ilmailun korkean turvallisuustason ylläpitämisestä sekä ilmailutoimialan kilpailukyvyn, talouskasvun ja sisämarkkinoiden edistämisestä. Suomi pitää tärkeänä, että asetus mahdollistaa riski- ja suorituskykyperusteisen sääntelyn laatimisen miehittämättömälle ilmailulle ja että tulevaan sääntelyyn jää riittävä jousto jäsenvaltioiden paikallisten olosuhteiden huomioimiseksi. Suomen tavoitteet tärkeimmissä asioissa ovat tulleet pääosin hyvin huomioiduiksi. Kokouksessa hyväksytään lisäksi neuvoston yleisnäkemykset kahdesta matkustaja-alusten turvallisuutta koskevasta direktiiviehdotuksesta. Suomi voi hyväksyä puheenjohtajan ehdotukset neuvoston yleisnäkemyksiksi. Suomi pitää hyvänä, että matkustaja-alusten turvallisuutta koskevia säännöksiä selkeytetään ja hallinnollista taakkaa kevennetään. Kokouksessa otetaan lisäksi tiedoksi komission tilanneselvitys matkustajien rekisteröintiä ja alusten satamakäynteihin liittyviä ilmoitusmuodollisuuksia koskevan direktiiviehdotuksen käsittelystä. Muissa asioissa on esillä erilaisia komission ja puheenjohtajamaa Slovakian tiedonantoja. Lisäksi tuleva puheenjohtajamaa Malta tiedottaa liikenneasioiden käsittelystä puheenjohtajuuskaudellaan keväällä 2017. Liikenneministereiden epävirallisella lounaalla keskustellaan Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) tarjoamista mahdollisuuksista liikenneinfrastruktuurin rahoituksessa. Televiestinnän osalta neuvosto käy periaatekeskustelun ehdotuksista sähköisen viestinnän sääntelyn uudistamiseksi. Suomi pitää tavoitteita digitaalisten sisämarkkinoiden edistämisestä sekä sääntelyn selkeyttämisestä ja päivittämisestä tärkeinä. Erityisen tärkeitä ovat tavoitteet laajakaistainvestointien edistämisestä, sääntely-ympäristön tasapuolisuudesta ja loppukäyttäjien oikeuksien turvaamisesta. On keskeistä huolehtia siitä, että esitetyt säädösmuutokset eivät johda sääntelyn lisääntymiseen. Radiotaajuuksien osalta harmonisointi on lähtökohtaisesti positiivinen asia, kun tavoitteena on tietyn taajuusalueen käyttöönotto unionin alueella. Suomi ei näe tarvetta nykyistä tiukemmalle taajuuksia koskevalle unionin lainsäädännölle eikä toimivallan keskittämiselle. Kokouksessa on tarkoitus saavuttaa neuvoston yleisnäkemys verkkovierailujen (roaming) tukkuhintasääntelyä koskevasta asetusehdotuksesta. Suomi katsoo, että nyt ratkaistavilla sääntelykysymyksillä vaikutetaan olennaisesti unionin digitaalisen sisämarkkinan kehitykseen. Tukkuhinnoille säädettävien hintakattojen osalta Suomi katsoo, että puheenjohtajan esittämä taso on edelleen liian korkea. Tukkuhintoja koskevan kestävyysmekanismin osalta Suomi ei ole pitänyt

2(37) hyvänä ehdotuksen sisältämää monimutkaista mallia. Neuvoston yhteydessä Suomi tulee osallistumaan samanmielisten jäsenmaiden yhteiseen poliittisen tason lausumaan, jossa keskeistä on tavoite tukkuhintakattojen merkittävästä alentamisesta. Neuvostossa on esillä puheenjohtajavaltion edistymisraportti ehdotuksesta rajatylittävistä pakettipalveluista. Suomi ottaa edistymisraportin tiedoksi. Suomi pitää ehdotukselle asetettuja taustatavoitteita pääosin hyväksyttävinä, ja kannattaa komission yleistä tavoitetta tehostaa digitaalisia sisämarkkinoita unionin alueella. Suomi ei lähtökohtaisesti pidä tarkoituksenmukaisena lisäsääntelyä, vaan pitäisi kevyempiä ja joustavampia vaihtoehtoja, kuten alalle kehittyvää itsesääntelyä, tavoitteiden saavuttamisen kannalta soveltuvampana ja kustannustehokkaampana vaihtoehtona. Neuvostossa on tavoitteena osittainen yleisnäkemys ehdotuksesta paikallisyhteisöjen internetyhteyksien parantamisesta. Suomi tukee komission asetusehdotusta, mutta edellyttää ettei asetus häiritse liikaa markkinaehtoista toimintaa. Suomen mukaan tulee selvittää mahdollisimman pitkälle rahoituksen uudelleen kohdentamisen mahdollisuudet ja ehdotuksen mahdolliset toimet tulee toteuttaa nykyisen EU:n rahoituskehyksen puitteissa. Muilta osin Suomi kannattaa asetusehdotusta, sillä se tukisi osaltaan huippunopeiden laajakaistayhteyksien rakentamista julkisille paikoille ja edesauttaisi samalla muidenkin käyttäjäryhmien huippunopeiden tietoliikenneyhteyksien saatavuutta varsinkin pienemmillä paikkakunnilla ja haja-asutusalueilla. Muissa asioissa komissio tiedottaa valtuuskuntia roaming-sääntelyyn liittyvästä kohtuullisen käytön politiikasta ja kustannusten kattamisen turvaamisesta, digitaalisten sisämarkkinoiden strategiasta ja internetin hallinnosta. Lisäksi Malta kertoo tulevan puheenjohtajuuskautensa ohjelmasta televiestintäasioiden osalta. Teleministereiden epävirallisella lounaalla keskustellaan komission tulevasta aloitteesta koskien tiedon vapaata liikkuvuutta.

Asialista: 3(37) TORSTAI 1. JOULUKUUTA 2016 (klo 10.00) LIIKENNE 1. Esityslistan hyväksyminen Muut kuin lainsäädäntöasiat 2. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) 3. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen Ilmailu 4. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston perustamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 kumoamisesta (ensimmäinen käsittely) Toimielinten välinen asia: 2015/0277 (COD) = Yleisnäkemys 14991/15 AVIATION 152 CODEC 1667 RELEX 1014 + ADD 1 14469/16 AVIATION 231 CODEC 1668 RELEX 949 Vesiliikenne 5. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi matkustaja-alusten turvallisuussäännöistä ja -määräyksistä annetun direktiivin 2009/45/EY muuttamisesta (ensimmäinen käsittely) Toimielinten välinen asia: 2016/0170 (COD) = Yleisnäkemys 14361/16 MAR 284 CODEC 1645 9953/16 MAR 160 CODEC 846 s. 12 s. 7 6. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yhteisön jäsenvaltioiden satamiin tai satamista liikennöivillä matkustaja-aluksilla olevien henkilöiden rekisteröinnistä annetun neuvoston direktiivin 98/41/EY ja jäsenvaltioiden satamiin saapuvia ja/tai satamista lähteviä aluksia koskevista ilmoitusmuodollisuuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/65/EU muuttamisesta (ensimmäinen käsittely) Toimielinten välinen asia: 2016/0171 (COD) = Tilannekatsaus 13848/16 MAR 279 CODEC 1558 9964/16 MAR 161 CODEC 847 s. 15

4(37) 7. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tarkastusjärjestelmästä säännöllisen roro-alusliikenteen ja suurnopeusmatkustaja-alusliikenteen turvallisen harjoittamisen varmistamiseksi, satamavaltioiden suorittamasta valvonnasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/16/EY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 1999/35/EY kumoamisesta (ensimmäinen käsittely) Toimielinten välinen asia: 2016/0172 (COD) = Yleisnäkemys 14362/16 MAR 285 CODEC 1646 9965/16 MAR 162 CODEC 848 + ADD 1 s. 20 Muut asiat 8. a) ICAOn 39. yleiskokouksen (Montreal, Kanada, 27. syyskuuta 7. lokakuuta 2016) tulokset ja Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) viimeaikainen kehitys = Komission tiedotusasia b) Luonnos Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Turkin tasavallan väliseksi sopimukseksi yhteisestä ilmailualueesta = Kyproksen valtuuskunnan tiedotusasia 14283/16 AVIATION 226 RELEX 933 NT 27 c) Turvallisuus kuljetusalalla = Komission esittämä tilannekatsaus d) Tieturvallisuus = Komission tiedotusasia e) Tulevat tiealoitteet: Haasteet maanteiden tavarakuljetusten alalla = Komission tiedonanto Ranskan ja Saksan valtuuskuntien pyynnöstä f) EU:n tyyppihyväksyntälainsäädännön kehitys: Euroopan komission tilanneselvitys päästöihin liittyvien sääntöjenvastaisuuksien vaikutuksista = Komission tiedonanto Saksan valtuuskunnan pyynnöstä g) Naiset kuljetusalalla = Komission tiedotusasia h) GALILEO = Komission esittämä tilannekatsaus i) Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia = Komissio esittelee suullisesti j) Seuraavan puheenjohtajavaltion työohjelma = Maltan valtuuskunnan tiedotusasia Yhteistyö liikenteen automatisaation alalla; Amsterdamin julkilausuman jatkotoimet = Alankomaiden valtuuskunnan tiedotusasia

5(37) PERJANTAI 2. JOULUKUUTA 2016 (klo 9.30) TELEVIESTINTÄ Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) 9. Sääntelykehyksen tarkistaminen a) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi eurooppalaisesta sähköisen viestinnän säännöstöstä (uudelleenlaadittu toisinto) (ensimmäinen käsittely) Toimielinten välinen asia: 2016/0288 (COD) b) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen perustamisesta (ensimmäinen käsittely) Toimielinten välinen asia: 2016/0286 (COD) = Periaatekeskustelu 12252/1/16 TELECOM 165 COMPET 486 MI 578 CONSOM 215 IA 72 CODEC 1269 + ADD 1 REV 1 12257/16 TELECOM 166 COMPET 489 MI 579 CONSOM 216 IA 73 CODEC 1273 + COR 1 s. 24 Muut kuin lainsäädäntöasiat 10. Sääntelykehyksen tarkistaminen a) Komission tiedonanto "5G-Eurooppa: toimintasuunnitelma" b) Komission tiedonanto "Verkkoyhteydet kilpailukykyisillä digitaalisilla sisämarkkinoilla Kohti eurooppalaista gigabittiyhteiskuntaa" = Periaatekeskustelu (Neuvoston työjärjestyksen 8 artiklan 2 kohdan mukainen julkinen keskustelu) 12279/16 TELECOM 171 COMPET 491 MI 580 CONSOM 217 AUDIO 99 12259/16 TELECOM 170 FC 53 CODEC 1275 14501/16 TELECOM 237 COMPET 592 MI 723 CONSOM 281 AUDIO 126 CODEC 1672 s. 24 Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) 11. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 531/2012 muuttamisesta verkkovierailujen tukkumarkkinoiden sääntöjen osalta (ensimmäinen käsittely) Toimielinten välinen asia: 2016/0185 (COD) = Yleisnäkemys 10329/16 TELECOM 121 COMPET 381 MI 458 CONSOM 154 CODEC 898 14516/16 TELECOM 238 COMPET 595 MI 726 CONSOM 282 CODEC 1679 Erillinen perusmuistio: käyttö rajoitettu / pyydetään vaiteliaisuutta Suomen neuvottelutavoitteiden turvaamiseksi (PeL 50.3 )

6(37) 12. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rajatylittävistä pakettipalveluista (ensimmäinen käsittely) Toimielinten välinen asia: 2016/0149 (COD) = Tilanneselvitys 9706/16 POSTES 4 TELECOM 110 MI 407 COMPET 348 DIGIT 65 CONSOM 135 IA 35 CODEC 795 + ADD 1 14401/16 POSTES 18 TELECOM 231 MI 713 COMPET 586 DIGIT 130 CONSOM 278 IA 111 CODEC 1655 s. 30 13. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetusten (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) N:o 283/2014 muuttamisesta paikallisyhteisöjen internetyhteyksien parantamisen osalta (ensimmäinen käsittely) Toimielinten välinen asia: 2016/0287 (COD) = Osittainen yleisnäkemys 12259/16 TELECOM 170 FC 53 CODEC 1275 [14442/16 TELECOM 232 FC 75 CODEC 1659 Coreper-asiakirja, neuvostoasiakirja ei vielä saatavilla] s. 33 Muut asiat 14. a) Kohtuullisen käytön politiikka verkkovierailupalvelujen yhteydessä = Komission tiedonanto Puolan valtuuskunnan pyynnöstä b) Digitaalisia sisämarkkinoita koskevat aloitteet = Komission tiedotusasia c) Internetin hallinnon kehitys = Komission tiedotusasia d) Seuraavan puheenjohtajavaltion työohjelma = Maltan valtuuskunnan tiedotusasia

Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM2016-00419 TIO Rantio Jenni(LVM) 17.11.2016 7(37) Asia Asiakohta 4: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 kumoamisesta (EASA-asetus) Kokous Liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto 01.12.2016 U/E/UTP-tunnus U 6/2016 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Liikenneneuvosto 1.12.2016; yleisnäkemys Komissio antoi asetusehdotuksen 7.12.2015. Ehdotuksen käsittely on aloitettu neuvoston ilmailutyöryhmässä tammikuussa 2016 ja sitä on käsitelty viimeksi Coreper-kokouksessa 16.11.2016. Jatkokäsittelyn aikataulu ei ole täsmentynyt, mutta neuvottelut Euroopan parlamentin kanssa voidaan todennäköisesti aloittaa vuoden 2017 alussa. Suomi voi hyväksyä puheenjohtajan ehdotuksen neuvoston yleisnäkemykseksi. Suomi on kannattanut ehdotuksen tavoitteita ilmailun korkean turvallisuustason ylläpitämisestä sekä ilmailutoimialan kilpailukyvyn, Euroopan unionin talouskasvun ja sisämarkkinoiden edistämisestä. Suomen tavoitteet tärkeimmissä asioissa ovat tulleet pääosin hyvin huomioiduiksi asian käsittelyssä neuvoston ilmailutyöryhmässä. Suomen kannalta ehdotuksen yksi keskeisin asia on miehittämätöntä ilmailua koskeva sääntely, jonka osalta Suomi pitää tärkeänä, että asetus mahdollistaa riski- ja suorituskykyperusteisen sääntelyn laatimisen. Suomi pitää hyvänä, että asetukseen on lisätty vaatimus siitä, että miehittämätöntä ilmailua koskevissa täytäntöönpanoasetuksissa on huomioitava riittävä jousto jäsenvaltioiden paikallisten olosuhteiden huomioimiseksi. Ehdotus neuvoston yleisnäkemykseksi: Komission ehdotus sisälsi useita säännöksiä, joissa esitetään, että komissiolle annettaisiin toimivalta antaa delegoituja säädöksiä ja täytäntöönpanosäädöksiä. Asetusta on muutettu neuvoston ilmailutyöryhmässä monelta osin siten, että komissiolle on annettu toimivalta antaa täytäntöönpanoasetuksia delegoitujen säädösten sijasta. Toimivaltaa koskevia säännöksiä on myös selkeytetty ja muutettu tarkkarajaisemmiksi. Suomi on pitänyt

8(37) tärkeänä, että toimivallan siirtoa koskevat säännökset ovat selkeitä ja komissiolle siirrettävä toimivalta on asianmukaisesti rajattu. Neuvoston työryhmässä on noussut esiin erityisesti muun muassa ilmailun turvaamiseen ja ympäristönsuojeluvaatimuksiin liittyvät ehdotukset. Suomi on suhtautunut myönteisesti EASAn toimivallan laajentamiseen turvaamiseen liittyviin näkökohtiin, tietoturvallisuus mukaan lukien. Puheenjohtajan ehdotuksessa EASAn tehtävät pyritään tarkemmin rajaamaan lentoturvallisuuteen liittyviin turvaamisasioihin. Ympäristönsuojeluvaatimusten osalta puheenjohtajan ehdotuksessa on tarkennettu, että vaatimusten olisi lähtökohtaisesti perustuttava kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen, ns. Chicagon yleissopimuksen standardeihin, mutta EU:n mahdollisten erityistarpeiden huomioimiseksi jäsenvaltiot voisivat päättää poiketa niistä tietyissä tilanteissa hyväksymällä komitologiamenettelyssä täytäntöönpanosäännöksiä. Turvallisuuden edistämiseksi ja viranomaisten resurssien tehokkaaksi hyödyntämiseksi Suomi on kannattanut sitä, että asetuksella luodaan jäsenvaltioille vapaaehtoisuuteen perustuva mahdollisuus hyödyntää järjestelyjä, jotka liittyvät sertifiointiin, valvontaan ja vaatimustenmukaisuuden varmistamiseen koskevien tehtävien siirtämiseen toiselle jäsenvaltiolle tai EASAlle sekä mahdollistetaan jäsenvaltioiden yhteisvastuuseen perustuvia järjestelyjä. Puheenjohtajan ehdotusta on näiltä osin tarkennettu ja jäsenvaltioiden vastuisiin liittyviä kysymyksiä selkeytetty. Puheenjohtajan ehdotuksesta on jäsenvaltioiden enemmistön vastustuksen johdosta poistettu komission ehdottama ns. hätävalvontamekanismi, joka oli tarkoitettu uudenlaiseksi, viimesijaiseksi keinoksi puuttua jäsenvaltiossa havaittuihin vakaviin ja jatkuviin turvallisuusvalvontapuutteisiin siirtämällä väliaikaisesti valvontaan liittyviä tehtäviä EASAlle. Puheenjohtajan ehdotuksesta on myös poistettu EASAn talousarvioon liittyvä ehdotus, jonka mukaan ilmaliikenteen hallintaan ja lennonvarmistuspalveluihin liittyvistä viranomaistehtävistä suoritetut maksut (lentoreittimaksut) olisi määritelty tulonlähteeksi EASAn lennonvarmistuspalvelujen viranomaistehtäville, jotka Eurocontrol on aiemmin suorittanut. Suomi on pitänyt hyvänä, että asetuksella luotaisiin edellytykset ehdotetun rahoituskanavan mahdollistamiseksi. Enemmistö jäsenmaista on vastustanut ehdotusta, koska sen käytännön toteuttamiseen liittyy useita avoimeksi jääviä kysymyksiä, kuten esimerkiksi läpinäkyvyyteen ja kustannusneutraliteettiin liittyvät kysymykset. Ehdotuksen lopullinen toteutuminen olisi edellyttänyt myös muun lennonvarmistuspalveluihin liittyvän EU-lainsäädännön muuttamista sekä asian ratkaisemista Eurocontrolin piirissä. Neuvoston työryhmässä hankalaksi kysymykseksi osoittautui asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle jäävät ilma-alukset ja joidenkin jäsenvaltioiden ehdotukset niiden painorajan nostosta. Suomi on yleisesti kannattanut yksinkertaista ja joustavaa sääntelyä ja pitänyt hyvänä, että kevyille ilma-aluksille laadittaisiin suhteelliset säännöt, joiden mukaan etenkin harrasilmailun turvallisuudesta olisi huolehdittava mutta sille ei asetettaisi samanlaisia vaatimuksia kuin kaupalliselle ilmailulle. Jäsenvaltioiden vastakkaiset näkemykset huomioiden laajempi vaikutustenarviointi merkittävistä muutoksista olisi nähty hyödylliseksi. Sisämarkkinoiden edistäminen on myös asetuksen keskeinen tavoite, jota Suomi on pitänyt tärkeänä. Suomi katsoo, että puheenjohtajan ehdotus vie ehdotusta oikeaan suuntaan, ja kannattaa, että siihen on kirjattu kahden vuoden määräaika EASAlle laatia suhteelliset säännökset etenkin urheilu- ja harrastekäyttöön tarkoitetuille ilma-aluksille. EASA-asetuksen lisäksi ehdotuksella muutettaisiin siviili-ilmailun onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinnasta ja ehkäisemisestä annettua asetusta (EU) No 996/2010 sekä

9(37) ns. lentoliikenneasetusta (EY) No 1008/2008 ottamalla huomioon EASA-asetukseen ehdotetut muutokset, kuten miehittämättömien ilma-alusten uudistuva sääntely. Asetusehdotus: Ehdotus annettiin osana komission ilmailustrategiaa Euroopan unionin ilmailutoimialan kilpailukyvyn vahvistamisesta. Ehdotuksen keskeisimpänä tavoitteena on ylläpitää EU:ssa saavutettu ilmailun korkea turvallisuustaso ja samalla edistää ilmailutoimialan kasvumahdollisuuksia ottaen huomioon liikennemäärän ennustettu kasvu sekä teknologinen kehitys. Ehdotuksella muun muassa mahdollistettaisiin riski- ja suorituskykyperusteinen lähestymistapa turvallisuussääntelyyn. Asetuksen soveltamisalaan lisättäisiin alle 150 kilogramman painoiset miehittämättömät ilmaalukset, maahuolintapalvelujen turvallisuusvaatimukset sekä ilma-alusten ja ilmailujärjestelmien suunnittelun turvanäkökohdat, kyberturvallisuus mukaan luettuna. Lisäksi ehdotuksella pyritään ottamaan paremmin huomioon lentoturvallisuuden ja muun siihen liittyvän sääntelyn, kuten ilmailun turvaamista (security) sekä ympäristönsuojelua koskevan sääntelyn, väliset keskinäiset riippuvuudet. Ehdotuksen sisältöä on selvitetty tarkemmin 11.2.2016 annetussa U-kirjelmässä (U 6/2016 vp). EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Ehdotuksen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 100 artiklan 2 kohta. Ehdotus hyväksytään SEUT 294 artiklan mukaisessa tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Ehdotukseen sisältyy useita säännöksiä, joissa esitetään, että komissiolle annettaisiin toimivalta antaa täytäntöönpanosäädöksiä tai delegoituja säädöksiä. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Asian raportoija Euroopan parlamentissa on Marian-Jean Marinescu (EPP) TRANvaliokunnasta. Asialla on seitsemän varjoraportööriä. Raportoija antoi 242 muutosehdotusta sisältävän raporttiluonnoksen 3.5.2016, ja se esiteltiin TRANvaliokunnalle 24.5.2016. Valiokunta äänesti ja hyväksyi muutetun raportin 10.11.2016. Parlamentti hyväksyi myös päätöksen aloittaa trilogineuvottelut. Lisäksi BUDGvaliokunta on antanut asiasta lausunnon. Säädösehdotus ja U-kirjelmäluonnos ovat olleet EU-asioiden komitean alaisen liikennejaoston (EU22) kirjallisessa menettelyssä 27.1. 2.2.2016. Lisäksi kommentteja pyydettiin ilmatilan hallinnan neuvottelukunnalta sekä maahuolinta-alan ja miehittämättömän ilmailun keskeisiltä toimijoilta. EU-liikennejaoston kokous 30.5.2016 (tilanneselvitys) EU-ministerivaliokunnan kirjallinen menettely 1. 3.6.2016 (tilanneselvitys) EU-liikennejaoston kokous 21.11.2016 (yleisnäkemys) EU-ministerivaliokunnan kirjallinen menettely 23. 25.11.2016 (yleisnäkemys) Eduskuntakäsittely

Valtioneuvoston kirjelmä (U 6/2016 vp) annettiin eduskunnalle 11.2.2016. 10(37) Liikenne- ja viestintävaliokunnan lausunto (LiVL 1/2016 vp) suurelle valiokunnalle valmistui 10.3.2016. Liikenne- ja viestintävaliokunta yhtyi lausunnossaan valtioneuvoston kantaan korostaen muun muassa miehittämättömien ilma-alusten tarjoamia kasvumahdollisuuksia ja työllisyysvaikutuksia sekä sitä, että eurooppalaisen ilmailupolitiikan ja sääntelyn tulee olla mahdollistavaa ja sen tulee tukea ilmailualan kehitystä ja toimintaa eikä olla sille esteenä. Suuri valiokunta 3.6.2016 (tilanneselvitys) Suuri valiokunta 25.11.2016 (yleisnäkemys) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Asetus tulisi jäsenvaltioissa suoraan sovellettavaksi eikä edellyttäisi erillistä kansallista täytäntöönpanoa. Asetuksen soveltamisalan laajentuminen kaikenpainoisiin miehittämättömiin ilma-aluksiin ja maahuolintapalvelujen turvallisuusvaatimuksiin sekä se, että kansallisesta ilmailun turvallisuusohjelman laatimisesta säädettäisiin jatkossa asetuksessa, edellyttäisivät tarkistuksia ilmailulakiin (864/2014). Lisäksi muutokset aiheuttaisivat eräitä muita tarpeita päivittää ilmailulakia ja kansallisia ilmailumääräyksiä vastaamaan muuttuneita säännöksiä. Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 27 :n 14 kohdan mukaan valtakunnalla on lainsäädäntövalta asioissa, jotka koskevat ilmailua. Asetusehdotus kuuluu siten valtakunnan lainsäädäntövaltaan. Taloudelliset vaikutukset Asetusehdotuksen vaikutuksia on tässä vaiheessa mahdollista arvioida vain rajoitetusti asetuksen rakenteen johdosta. Ehdotuksen tarkoituksena on luoda lainsäädäntökehys, jonka nojalla annettujen alemmanasteisten säädösten vaikutus ratkaisee millaiseksi sääntely lopulta muodostuu. Näin ollen ehdotuksen lopulliset vaikutukset ovat pitkälti riippuvaisia konkreettisista täytäntöönpanotoimista, kuten alemmanasteisista täytäntöönpanosäännöksistä tai siitä, päättävätkö jäsenvaltiot soveltaa vapaaehtoiseksi tarkoitettuja säännöksiä. Ehdotuksella on talousarviovaikutuksia EASAn talousarvioon. EASAn lisääntyviä tehtäviä voitaisiin osittain hoitaa olemassa olevilla resursseilla ja maksuilla. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Jäsenvaltiot ovat todennäköisesti valmiit hyväksymään ehdotuksen neuvoston yleisnäkemykseksi. 14469/16 AVIATION 231 CODEC 1668 RELEX 949 14991/15 (komission ehdotus COM(2015) 613 FINAL) + ADD 1 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Jenni Rantio, liikenne- ja viestintäministeriö, jenni.rantio@lvm.fi, +358 50 5242326

11(37) EUTORI-tunnus EU/2015/1668 Liitteet Viite

Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM2016-00425 TIO Viertävä Katja(LVM) 18.11.2016 12(37) Asia Asiakohta 5: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi matkustaja-alusten turvallisuussäännöistä ja määräyksistä annetun direktiivin (2009/45/EY) muuttamisesta Kokous Liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto 01.12.2016 U/E/UTP-tunnus U 42/2016 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Liikenneneuvosto 1.12.2016; yleisnäkemys. Liikenneneuvostossa 1.12.2016 on tavoitteena saavuttaa neuvoston yleisnäkemys matkustaja-alusten turvallisuussäännöistä ja -määräyksistä annetun direktiivin 2009/45/EY muuttamisesta. Puheenjohtajan ehdotus neuvoston yleisnäkemykseksi on ollut tarkasteltavana 11.11.2016 Coreper I kokouksessa, jossa on otettu huomioon jäljelle jääneet varaumat ja lausumat ja päätetty siirtää ehdotus liikenneneuvoston hyväksyttäväksi. Suomi voi hyväksyä puheenjohtajan ehdotuksen neuvoston yleisnäkemykseksi. Suomi voi kuitenkin joustaa jäljelle jääneiden varaumien suhteen tilanteen niin vaatiessa. Suomi on pitänyt ehdotettujen muutosten tavoitetta matkustaja-alusten turvallisuuden parantamisesta tärkeänä ja sääntelyn keventämistä sekä selkeyttämistä kannatettavana. Lisäksi Suomi on pitänyt erityisen tärkeänä direktiivin soveltamisalan selkeyttämistä niin, että alle 24-metriset alukset jäävät soveltamisalan ulkopuolelle. Suomi tukee puheenjohtajan ehdotusta neuvoston yleisnäkemykseksi myös siltä osin, kuin on kyse purjealusten ja huoltoalusten jättämisestä direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Suomen näkemyksen mukaan näin voidaan keventää ja yksinkertaistaa sääntelyä vaarantamatta meriturvallisuuden vaatimuksia. Suomi voi suhtautua joustavasti kysymykseen alumiinialusten ottamisesta mukaan direktiivin soveltamisalaan.

13(37) Pääasiallinen sisältö Komissio antoi ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi matkustajaalusten turvallisuussäännöistä ja -määräyksistä annetun direktiivin 2009/45/EY muuttamisesta (COM(2016) 369) 6.6.2016. Direktiiviehdotuksen tarkoituksena on korkean turvallisuustason saavuttaminen ja kaupan esteiden poistaminen laatimalla kotimaanliikenteessä toimiville matkustaja-aluksille yhdenmukaiset ja turvallisuusmääräykset. Direktiiviehdotuksen tavoitteena on matkustaja-alusten turvallisuussääntöjen ja vaatimusten selventäminen ja yksinkertaistaminen. Ehdotusta on käsitelty kesän ja syksyn 2016 aikana neuvoston merenkulkutyöryhmässä. Työryhmä- ja Coreper-käsittelyn aikana komission alkuperäiseen ehdotukseen on tehty muun muassa tarkennuksia määritelmiin, matkustaja-alusluokkia ja merialueita koskevien artiklojen yksinkertaistamista, muutoksia alumiinialuksia koskevaan sääntelyyn ja täytäntöönpanoasetuksia koskevien artiklojen muutoksia. Lisäksi kansallista täytäntöönpanoa koskevaa määräaikaa on pidennettyä 36 kuukauteen. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely 100 artiklan 2 kohta, 294 artiklan mukainen tavallinen lainsäätämisjärjestys. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Euroopan parlamentin liikenne- ja matkailuvaliokunta (TRAN) on valinnut 15.6.2016 pääraportoijaksi Daniela Aiuton (EFDD-IT). U-kirje U 42/2016 vp: EU-liikennejaoston (EU22) kirjallinen menettely 2-10.8.2016 EU-liikennejaosto 21.11.2016 EU-ministerivaliokunta 25.11.2016 MINVA-paketti: EU-liikennejaosto 21.11.2016 EU-ministerivaliokunnan kirjallinen menettely 23. 25.11.2016 U-kirje U 42/2016 vp eduskunnalle 25.8.2016 Liikenne- ja viestintävaliokunta: U-kirjelmän käsittely ja kanta 7.9 11.10.2016 Suuri valiokunta 14.10.2016 MINVA-paketti: Suuri valiokunta 25.11.2016 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Direktiiviehdotuksen täytäntöönpano edellyttää muutoksia kansalliseen matkustajaaluksiin koskevaan lainsäädäntöön, kuten laki aluksen teknisestä turvallisuudesta ja turvallisesta käytöstä (1686/2009) laki alusturvallisuuden valvonnasta (370/1995) ja alusliikennepalvelulaki (623/2005) sekä muutoksia Liikenteen turvallisuusviraston määräyksiin. Koska kaikki alle 24 metriset alukset jäisivät direktiivin soveltamisalan

14(37) ulkopuolelle, niitä koskeva kansallisen sääntelyn tarve tulee arvioida ottaen huomioon mahdolliset EU:sta tulevat suositukset. Direktiiviehdotus koskee matkustaja-aluksia eli kauppamerenkulkua. Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 27 :n 13 kohdan mukaan kauppamerenkulku ja kauppamerenkulun väylät ovat valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvia asioita. Taloudelliset vaikutukset Ehdotuksella ei arvioida olevan merkittäviä taloudellisia vaikutuksia kansallisella tasolla. Muutokset tuovat monin osin kevennystä hallinnolliseen taakkaan ja niiden tavoitteet sopivat myös hallitusohjelman kevyemmän sääntelyn tavoitteisiin. Direktiivin soveltamisalan muutokset voivat vähentää uusien alle 24-metristen kotimaanliikenteen matkustaja-alusten rakentamisen kustannuksia ja kasvattaa näin tällaisten aluksien kysyntä, sillä soveltamisalan muutoksien seurauksena nämä alukset tulevat kansallisen sääntelyn piiriin, jos alle 24-metrisille kotimaanliikenteen matkustajaaluksille ei anneta omaa EU-lainsäädäntöä. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Jäljelle jääneet varaumat koskevat komission varaumaa tuleviin trilogeihin ja alumiinialuksiin, yleisiä parlamenttivaraumia (UK ja DK) sekä Saksan ja Irlannin lausumaa purjealusten poissulkemisesta direktiivin soveltamisalasta ja Irlannin lausumaa huoltoalusten poissulkemisesta direktiivin soveltamisalasta. Saksan ja Irlannin purjealuksia koskevassa lausumassa todetaan, että purjealusten poissulkeminen direktiivin soveltamisalasta tarkoittaa yhdenmukaisten turvallisuusmääräyksien poistamista sekä kaupan esteiden luomista. Irlannin huoltoaluksia koskevassa lausumassa todetaan, että huoltoalusten poissulkeminen direktiivin soveltamisalasta vähentää teollisuushenkilöstön kuljettamisen turvallisuutta aluksissa sekä aiheuttaa kaupalle esteitä. Suomi tukee yleisnäkemyksen tekstiä, jonka mukaan purjealukset ja huoltoalukset jäävät direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Asiakirjat 14361/16 MAR 284 CODEC 1645 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Katja Viertävä/ LVM, p. +358 295 34 2612, katja.viertava@lvm.fi EUTORI-tunnus EU/2016/1102 Liitteet Viite

Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM2016-00423 TIO Viertävä Katja(LVM) 18.11.2016 15(37) Asia Asiakohta 6: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yhteisön jäsenvaltioiden satamiin tai satamista liikennöivillä matkustaja-aluksilla olevien henkilöiden rekisteröinnistä annetun neuvoston direktiivin 98/41/EY ja jäsenvaltioiden satamiin saapuvia ja/tai satamista lähteviä aluksia koskevista ilmoitusmuodollisuuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/65/EU muuttamisesta. Kokous Liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto 01.12.2016 U/E/UTP-tunnus U 42/2016 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Liikenneneuvosto 1.12.2016; tilannekatsaus Liikenneneuvostossa kuullaan puheenjohtajan esitys edistymisestä direktiiviehdotuksen tarkastelussa. Komissio antoi direktiiviehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yhteisön jäsenvaltioiden satamiin tai satamista liikennöivillä matkustaja-aluksilla olevien henkilöiden rekisteröinnistä annetun neuvoston direktiivin 98/41/EY ja jäsenvaltioiden satamiin saapuvia ja/tai satamista lähteviä aluksia koskevista ilmoitusmuodollisuuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/65/EU muuttamisesta (COM(2916) 370) 6.6.2016. Komissio esitteli ehdotuksen neuvoston merenkulkutyöryhmälle heinäkuussa 2016, ja ehdotuksen tarkastelu aloitettiin lokakuussa 2016. Merenkulkutyöryhmä sai ehdotuksen ensimmäisen artiklakohtaisen käsittelyn päätökseen 3 päivänä marraskuuta 2016. Ehdotuksen käsittelyä on tarkoitus jatkaa tammikuussa 2017. Suomi ottaa tiedoksi puheenjohtajan tilannekatsauksen. Suomi tukee ehdotuksen tavoitetta nykyaikaistaa ja yksinkertaistaa sääntelyä sekä välttää ylikuormitus matkustaja-aluksilla ja helpottaa etsintä- ja pelastustoimia. Suomi pitää kannatettavana direktiiviin 98/41/EY ehdotettuja muutoksia matkustajatietojen lähettämisestä olemassa olevien järjestelmien kautta sekä yhtiöiden matkustajien rekisteröintijärjestelmiä koskevien vaatimusten poistamisesta. Jatkovalmistelussa tulee kuitenkin varmistua siitä, että voimassa olevan lainsäädännön mukaisia henkilötietojen keräys- ja säilytysvelvollisuuksia ei tule epätarkoituksenmukaisesti kaventaa.

Pääasiallinen sisältö 16(37) Suomi pitää erittäin tärkeänä, että muutoksessa huomioidaan digitalisaation tuomat mahdollisuudet täysimääräisesti. Komissio toimitti 7. kesäkuuta 2016 edellä mainitun ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Ehdotus on osa komission suorittamaa toimivuustarkastuksen mukaista matkustaja-alusten turvallisuutta koskevaa EU:n lainsäädännön laajempaa tarkistamista. Komissio ehdottaa neuvoston direktiivin 98/41/EY mukauttamista matkustaja-aluksilla olevien matkustajien ja laivaväen laskemista ja rekisteröintiä koskevien voimassa olevien vaatimusten päivittämiseksi, selkeyttämiseksi ja yksinkertaistamiseksi ja samalla turvallisuuden tason parantamiseksi. Direktiivin 98/41/EY tavoitteena on välttää ylikuormitus matkustaja-aluksilla, helpottaa etsintä- ja pelastustoimia ja mahdollistaa välittömät jatkotoimet. Viimeaikaiset tapahtumat, erityisesti tulipalo "Norman Atlantic" - lautalla joulukuussa 2014, ovat kuitenkin nostaneet esiin tarpeen tarkistaa ja nykyaikaistaa matkustaja-aluksilla olevien henkilöiden rekisteröintiä koskevaa lainsäädäntöä. Tärkein muutos voimassa olevaan direktiiviin verrattuna on digitalisaatio, eli sen sijaan, että varustamo säilyttäisi tietoja, ne toimitettaisiin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/65/EU mukaisesti meriliikennettä varten perustetuille kansallisille keskitetyille palvelupisteille. Yrityksille lyhyiden matkojen aikana koituvien rasitteiden vähentämiseksi tiedot voisi vaihtoehtoisesti asettaa nimetyn viranomaisen saataville alusten automaattisen tunnistusjärjestelmän (AIS) kautta. Pidempien matkojen osalta asianmukaiset tiedot (nimet, sukupuoli, kansalaisuus, syntymävuosi sekä matkustajan itse niin halutessa tiedot siitä, tarvitseeko henkilö erityistä huolenpitoa tai apua) olisi kirjattava yksittäiseen palvelupisteeseen aluksen lähdön yhteydessä mutta viimeistään kolmekymmentä minuuttia sen lähdön jälkeen. Komission mukaan tällä tavoin sekä lyhyiden että pitkien matkojen osalta paikallisille etsintä- ja pelastuskeskuksille voitaisiin hätätapauksessa antaa välitön pääsy tietoihin aluksella olevista henkilöistä riippumatta siitä, onko yrityksessä yhteyshenkilöä tavoitettavissa ja poistettaisiin useissa eri säädöksissä esiintyvien samankaltaisten raportointivaatimusten rinnakkainen olemassaolo sekä poistettaisiin tiettyjen toimijoiden kaksinkertainen raportointivelvollisuus. Kansalaisuuden raportointi, joka on uusi asia, perustuisi matkustajan omaan ilmoitukseen eikä sitä käytettäisi muihin tarkoituksiin kuin henkilön tunnistamiseen (elleivät myös muut säädökset sitä edellytä esimerkiksi rajavalvontaa varten). Ehdotuksella pyritään myös selkiyttämään henkilötietojen säilytysaikaa henkilötietojen suojaa koskevan EU:n lainsäädännön huomioon ottamiseksi. Lisäksi soveltamisalaa selvennetään ja se yhdenmukaistetaan EU:n muun lainsäädännön kanssa (merialueiden ja satama-alueiden määritelmiä käyttäen). Lopuksi ehdotuksella yhdenmukaistetaan direktiivi 98/41/EY niiden Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen määräysten kanssa, jotka koskevat komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä ja täytäntöönpanosäädöksiä. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely 100 artiklan 2 kohta, 294 artiklan mukainen tavallinen lainsäätämisjärjestys.

17(37) Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Euroopan parlamentin liikenne- ja matkailuvaliokunta (TRAN) nimesi Izaskun Bilbao Barandican (ALDE ES) esittelijäksi 1. elokuuta 2016. U-kirje U 42/2016 vp EU-liikennejaoston (EU22) kirjallinen menettely 2-10.8.2016 EU-liikennejaosto 21.11.2016 EU-ministerivaliokunta 25.11.2016 MINVA-paketti: EU-liikennejaosto 21.11.2016 EU-ministerivaliokunnan kirjallinen menettely 23. 25.11.2016 U-kirje U 42/2016 vp eduskunnalle 25.8.2016 Liikenne- ja viestintävaliokunta: U-kirjelmän käsittely ja kanta 7.9 11.10.2016 Suuri valiokunta 14.10.2016 MINVA-paketti: Suuri valiokunta 25.11.2016 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Direktiiviehdotuksen täytäntöönpano edellyttää muutoksia kansalliseen matkustajaaluksiin koskevaan lainsäädäntöön, kuten laki matkustaja-alusten henkilöluetteloista (1038/2009) sekä muutoksia Liikenteen turvallisuusviraston määräyksiin. Direktiiviehdotus koskee matkustaja-aluksia eli kauppamerenkulkua. Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 27 :n 13 kohdan mukaan kauppamerenkulku ja kauppamerenkulun väylät ovat valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvia asioita. Taloudelliset vaikutukset Ehdotuksella ei arvioida olevan merkittäviä taloudellisia vaikutuksia kansallisella tasolla. Muutokset tuovat monin osin kevennystä hallinnolliseen taakkaan ja niiden tavoitteet sopivat myös hallitusohjelman kevyemmän sääntelyn tavoitteisiin. Direktiiviin 98/41/EY ehdotettu muutos poistaa yhtiöiden matkustajien rekisteröintijärjestelmiä koskevat vaatimukset (kuten järjestelmän hyväksymisvaatimus) keventäisivät yhtiöiden ja viranomaisten hallinnollista taakkaa, sillä yhtiöiden henkilöluettelointijärjestelmille ei jatkossa enää haettaisi erillistä viranomaisen hyväksyntää. Varustamoille ja viranomaisille saattaisi kuitenkin aiheutua lisäkustannuksia tietojärjestelmien tai toimintatapojen muuttamisesta matkustajatietojen toimittamiseksi digitaalisesti kansalliseen keskitettyyn palvelupisteeseen (Suomessa Portnet-järjestelmä) tai AIS-järjestelmän kautta. Varustamoiden on kuitenkin jo voimassa olevan lain mukaan täytynyt kerätä ja säilyttää tiedot omassa henkilöluettelointijärjestelmässään, joten kustannuksia voisi syntyä lähinnä tietojen toimittamistavan muutoksista. Viranomaisille kuluja voisi aiheutua Portnet-järjestelmään

18(37) tehtävistä muutoksista tietojen toimittamiseksi pelastusviranomaisille. Tulli ja Liikennevirasto ovat arvioineet näiden kulujen suuruudeksi noin 20 000 euroa. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Merenkulkutyöryhmässä esitettyjen näkemysten perusteella jäsenvaltiot suhtautuvat yleisesti ottaen myönteisesti ehdotuksen päätavoitteisiin nykyaikaistaminen ja yksinkertaistaminen ja pitävät niitä tervetulleina. Kansallisten keskitettyjen palvelupisteiden käytön osalta useat valtuuskunnat ovat ilmaisseet huolensa erityisesti niiden täytäntöönpanon tilanteesta. Useat valtuuskunnat kyseenalaistavat myös AIS:n käytön tietojen siirtoon muun muassa siksi, että asianomaisilla viranomaisilla tai yksiköillä (kuten etsintä- ja pelastuspalvelut) ei välttämättä ole vielä pääsyä järjestelmään. Lisäksi on huomautettu, että AIS-järjestelmän käyttö viestintävälineenä on rajallista niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat päättäneet vapauttaa alle 300 bruttotonnin vetoiset alukset velvoitteesta hankkia se. Tämän vuoksi jotkut valtuuskunnat ehdottavat, että vaihtoehtona säilytettäisiin mahdollisuus käyttää kolmatta, maissa sijaitsevaa järjestelmää, erityisesti lyhyempiä matkoja ja/tai pieniä aluksia varten. Mitä tulee aluksella olevien henkilöiden luettelojen kirjaamista koskevaan 30 minuutin aikarajaan, jotkut valtuuskunnat katsoivat, että aikarajaa voitaisiin lyhentää. Eräät valtuuskunnat toivoivat myös tietojen syötön yhdenmukaistamista voimassa olevien raportointia koskevien vaatimusten kanssa (esim. direktiivissä 2010/65/EU tarkoitetut FAL-lomakkeet) ja syntymäajan kirjaamista pelkän syntymävuoden sijasta. Useat valtuuskunnat ovat ilmaisseet huolensa tietosuojaa ja yksityisyyttä koskevista säännöistä, muun muassa tietojen käytöstä muihin kuin turvallisuutta koskeviin tarkoituksiin (kiellettyä, jollei siitä ole nimenomaisesti säädetty asiaa koskevassa lainsäädännössä), säilyttämisajasta (joidenkin mielestä liian lyhyt) ja mahdollisuudesta tarkistaa tietojen paikkansapitävyys (mikä kuuluisi jäsenvaltioiden nimettyjen viranomaisten velvollisuuksiin). Tässä yhteydessä on syytä panna merkille, että Euroopan tietosuojavaltuutettu, jonka tehtävänä on valvoa, kuinka EU:n toimielimet soveltavat tietosuojasääntöjä, ei ole vielä antanut virallista lausuntoaan. Jotkin valtuuskunnat haluaisivat selventää, että säännöksiä ei sovelleta sisävesialuksiin. Lisäksi sisämaavaltioiden tarvetta saattaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään olisi tarkasteltava. Myös määräaikaa direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä (12 kuukautta) pidetään yleisesti ottaen liian lyhyenä; useat valtuuskunnat ovat pyytäneet 24 tai 36 kuukauden määräaikaa. 13848/16 MAR 279 CODEC 1558 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Katja Viertävä/ LVM, p. +358 295 34 2612, katja.viertava@lvm.fi EUTORI-tunnus

EU/2016/1103 19(37) Liitteet Viite

Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM2016-00424 TIO Viertävä Katja(LVM) 18.11.2016 20(37) Asia Asiakohta 7: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tarkastusjärjestelmästä säännöllisen ro-ro-alusliikenteen ja suurnopeusmatkustaja-alusliikenteen turvallisen harjoittamisen varmistamiseksi, satamavaltioiden suorittamasta valvonnasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/16/EY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 1999/35/EY kumoamisesta Kokous Liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto 01.12.2016 U/E/UTP-tunnus U 42/2016 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Liikenneneuvosto 1.12.2016; yleisnäkemys Tavoitteena on saavuttaa liikenneneuvostossa 1.12.2016 neuvoston yleisnäkemys komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tarkastusjärjestelmästä säännöllisen ro-ro-alusliikenteen ja suurnopeusmatkustajaalusliikenteen turvallisen harjoittamisen varmistamiseksi, satamavaltioiden suorittamasta valvonnasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/16/EY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 1999/35/EY kumoamisesta. Puheenjohtajan ehdotus neuvoston yleisnäkemykseksi on ollut tarkasteltavana 11.11.2016 Coreper I kokouksessa, jossa on otettu huomioon jäljelle jääneet varaumat ja lausumat sekä päätetty siirtää ehdotus liikenneneuvostoon hyväksyttäväksi. Suomi voi hyväksyä puheenjohtajan ehdotuksen neuvoston yleisnäkemykseksi. Suomi pitää kannatettavana, että alusten tarkastuksia koskevia vaatimuksia selkeytettäisiin ja yksinkertaistettaisiin. Tarkastuksien järjestämisessä jäsenvaltioille tulisi jättää riittävästi harkintavaltaa, jotta tarkastukset voidaan järjestää mahdollisimman joustavalla tavalla. Komissio antoi 6.6.2016 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tarkastusjärjestelmästä säännöllisen ro-ro-alusliikenteen ja suurnopeusmatkustajaalusliikenteen turvallisen harjoittamisen varmistamiseksi, satamavaltioiden suorittamasta valvonnasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/16/EY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 1999/35/EY kumoamisesta (COM(2016) 371). Direktiiviehdotuksessa esitetään, että säännöllisessä liikenteessä olevien ro-ro matkustaja-alusten tai suurnopeusmatkustaja-alusten tarkastuksia koskevien voimassa

21(37) olevien vaatimusten ajantasaistamista, selkeyttämistä ja yksinkertaistamista, samalla kun ylläpidetään sama turvallisuuden taso ja keskeiset täytäntöönpanomekanismit. Tavoitteena on myös järkeistää edelleen kansallisten viranomaisten tarkastustoimia sekä maksimoida aika, jona alus voi olla kaupallisesti hyödynnettävissä. Ehdotusta on käsitelty syksyn 2016 aikana neuvoston merenkulkutyöryhmässä. Työryhmä- ja Coreper-käsittelyn aikana komission alkuperäiseen ehdotukseen on tehty muutoksia, jotka koskevat muun muassa soveltamisalan ja terminologian tarkennuksia, tiettyjen määritelmien ( sea areas ja company ) muutoksia, tarkastusten aikavälin tarkennuksia, täytäntöönpanosäädösten muutoksia sekä kansallisen täytäntöönpanon määräajan pidentämistä 36 kuukauteen. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely 100 artiklan 2 kohta, 294 artiklan mukainen tavallinen lainsäätämisjärjestys. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Liikenne- ja matkailuvaliokunta (TRAN) nimitti 27.6.2016 pääraportoijaksi Dominique Riquetin (ALDE-FR). Näkemysten vaihto 25.1.2017. Äänestys liikenne- ja matkailuvaliokunnassa (TRAN) 11.4.2017. U-kirje U 42/2016 vp: EU-liikennejaoston (EU22) kirjallinen menettely 2-10.8.2016 EU-liikennejaosto 21.11.2016 EU-ministerivaliokunta 25.11.2016 MINVA-paketti: EU-liikennejaosto 21.11.2016 EU-ministerivaliokunnan kirjallinen menettely 23. 25.11.2016 U-kirje U 42/2016 vp eduskunnalle 25.8.2016 Liikenne- ja viestintävaliokunta: U-kirjelmän käsittely ja kanta 7.9 11.10.2016 Suuri valiokunta 14.10.2016 MINVA-paketti: Suuri valiokunta 25.11.2016 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Direktiiviehdotuksen täytäntöönpano edellyttää muutoksia kansalliseen matkustajaaluksiin koskevaan lainsäädäntöön, kuten laki aluksen teknisestä turvallisuudesta ja turvallisesta käytöstä (1686/2009) laki alusturvallisuuden valvonnasta (370/1995) ja alusliikennepalvelulaki (623/2005) sekä muutoksia Liikenteen turvallisuusviraston määräyksiin. Direktiiviehdotus koskee matkustaja-aluksia eli kauppamerenkulkua. Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 27 :n 13 kohdan mukaan kauppamerenkulku ja kauppamerenkulun väylät ovat valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvia asioita.

22(37) Taloudelliset vaikutukset Ehdotuksella ei arvioida olevan merkittäviä taloudellisia vaikutuksia kansallisella tasolla. Muutokset tuovat monin osin kevennystä hallinnolliseen taakkaan ja niiden tavoitteet sopivat myös hallitusohjelman kevyemmän sääntelyn tavoitteisiin. Direktiiviehdotuksen tarkastusvelvollisuuden selkeyttäminen toisi parannusta Liikenteen turvallisuusviraston resurssien käyttöön, sillä muutoksien seurauksena alusten tarkastukset voitaisiin tehdä tarkoituksenmukaisemmalla tavalla esimerkiksi yhdistämällä eri tarkastuksia. Lisäksi ehdotusten myötä pyritään maksimoimaan aika, jona alus voi olla kaupallisesti hyödynnettävissä Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Suurin osa jäsenvaltioista on tämänhetkisten tietojen mukaan valmiita hyväksymään neuvoston yleisnäkemyksen. Satamatarkastuksia koskevan direktiivin muutosten osalta merenkulkutyöryhmässä on keskusteltu roro- ja suurnopeusmatkustaja-alusten tarkastusvälejä sekä tarkastuskäytäntöjä koskevista säännöksistä ja niiden osalta tehtiin muutoksia komission alkuperäiseen ehdotukseen. 14362/16 MAR 285 CODEC 1646 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Katja Viertävä/ LVM, p. +358 295 34 2612, katja.viertava@lvm.fi EUTORI-tunnus EU/2016/1104 Liitteet Viite

Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM2016-00384 VKE Wirén Sini(LVM) 09.11.2016 23(37) Asia Asiakohdat 9 ja 10: Sähköisen viestinnän sääntelykehyksen uudelleentarkastelu - periaatekeskustelu Kokous Liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto 02.12.2016 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Televiestintäneuvosto 2.12.2016; periaatekeskustelu Komissio antoi sähköisen viestinnän sääntelyn uudistamista koskevat ehdotukset sekä tiedonannot 14.9.2016 osana connectivity package -toimenpidepakettiaan. Toimenpidepaketin kokonaistavoitteena on edistää laajakaistayhteyksien ja sähköisten viestintäpalvelujen tarjontaa ja siten eurooppalaisen digitaalisen sisämarkkinan kehittymistä erilaisten sääntely-, rahoitus- ja politiikkatoimenpiteiden kautta. Sähköisen viestinnän säännöstä koskevan direktiiviehdotuksen ja sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelin BERECin toimintaa koskevan asetusehdotuksen vaikutustenarviointien käsittely on aloitettu neuvoston televiestintä- ja tietoyhteiskuntatyöryhmässä 8.9.2016. Ehdotusten artiklakohtainen käsittely aloitetaan vasta Maltan puheenjohtajuuskaudella vuoden 2017 alussa. Tiedonantojen mahdollisesta käsittelystä neuvostossa ei vielä ole ilmoitettu. Sähköisen viestinnän sääntelykehyksen uudistaminen on osa komission antamaa EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaa. Lokakuun 2016 Eurooppa-neuvoston päätelmissä toivottiin komission säädösehdotuksille nopeaa käsittelyä, jotta koko digitaalisten sisämarkkinoiden kokonaisuus olisi käsitelty ja täytäntöönpantu vuoden 2018 loppuun mennessä. Teleneuvostossa 2.12.2016 käydään säädösehdotuksista ja tiedonannoista koostuvaa kokonaisuutta koskeva periaatekeskustelu puheenjohtajan esittämien kysymysten pohjalta. Keskustelun tavoitteena on tarjota neuvostolle poliittista ohjausta komission esitysten ja niistä etenkin sähköisen viestinnän säännöstöstä annetun direktiiviehdotuksen tulevaan työryhmäkäsittelyyn. Suomen kanta Suomen alustavia näkemyksiä ovat:

24(37) Suomi pitää komission ehdotusten tavoitteita digitaalisten sisämarkkinoiden edistämisestä sekä sääntelyn selkeyttämisestä ja päivittämisestä tärkeinä. Erityisen tärkeitä ovat tavoitteet laajakaistainvestointien edistämisestä, sääntelyympäristön tasapuolisuudesta ja loppukäyttäjien oikeuksien turvaamisesta. Suomi on katsonut voimassa olevan unionin sähköisen viestinnän sääntelyn olevan monelta osin vanhentunutta ja raskasta. Erityisesti siitä syystä sääntelykehyksen kokonaisvaltainen uudistaminen on kannatettavaa. Säädösten sujuvoittaminen ja norminpurku on yksi Suomen hallituksen kansallisista kärkitavoitteista. Tarkoituksena on helpottaa yritysten toimintaa ja kansalaisten arkea sääntelyä keventämällä ja uudistamalla. Näin ollen Suomi kannattaa komission esitystä pääasiassa niiden ehdotusten osalta, jotka toteutuessaan merkitsisivät sääntelyn keventämistä ja joustavoittamista. Suomi pitää ensiarvoisen tärkeänä sitä, että nyt käsiteltävien ehdotusten jatkovalmistelussa toteutetaan unionin yhteisen REFIT-hankkeen keskeisin tavoite: lainsäädännön yksinkertaistaminen ja sääntelystä aiheutuvien kustannusten vähentäminen. Suomi katsoo, että asian jatkovalmistelussa on erityisen tärkeä huolehtia siitä, että esitetyt säädösmuutokset eivät johda sääntelyn kokonaismäärän lisääntymiseen, hallinnollisen taakan kasvuun tai päällekkäiseen sääntelyyn. Euroopalla ei lähtökohtaisesti ole varaa raskauttaa yritystensä ja viranomaisten toimintaa uusilla velvoitteilla (esimerkiksi uusilla tiedonkeruu- ja tiedonluovutusvelvoitteilla), ja mahdollisimman selkeät ja yksinkertaiset digitaalisen talouden pelisäännöt ovat myös palvelujen loppukäyttäjien etu. Jotta komission tavoitteet laajakaistainvestoinneista voidaan toteuttaa, sääntelyn on oltava myös ennakoitavaa, oikeatasoista ja kestettävä aikaa. Julkisen sektorin tehtävänä ei ole säännellä yksityiskohtaisesti viestintäverkkojen ja -palvelujen ominaisuuksia tai tarjontamalleja, vaan mahdollistaa kilpaillun markkinan tehokas toiminta siten, että sillä toimivat yritykset ja yhteisöt voivat joustavasti ja kattavasti tarjota erilaisille loppukäyttäjille mahdollisimman hyvin näiden tarpeita vastaavia palveluja nopeasti muuttuvassa teknologisessa ympäristössä. Suomi on katsonut, että nykyisten puite- ja käyttöoikeusdirektiivien mukainen huomattavan markkinavoiman yksityiskohtainen sääntely tulisi korvata joustavammalla yleissääntelyllä, jota voitaisiin soveltaa tehokkaasti jäsenvaltioiden erilaisilla markkinoilla. Valtioneuvoston näkemyksen mukaan käyttöoikeuksien sektorikohtaisen sääntelyn tarve ja siihen liittyvät menettelysäännökset olisi ollut tarkoituksenmukaista uudelleentarkastella vielä komission ehdotusta kokonaisvaltaisemmin. Siltä osin kuin nykyisenlainen huomattavan markkinavoiman sääntely päädytään säilyttämään käyttöoikeussääntelyn perustana, sitä tulisi Suomen näkemyksen mukaan soveltaa vain sellaisiin markkinoihin, joilla on olennaista merkitystä tulevaisuuden viestintäyhteyksien saatavuudelle ja joilla yleiset kilpailuoikeudelliset sääntelykeinot eivät ole riittäviä korjaamaan kilpailuongelmia. Olennaista on turvata jatkossakin kilpailijoiden pääsy nopeisiin liityntäverkkoihin, kuten kiinteään laajakaistaverkkoon, siten, että sääntely on linjassa teknologian ja markkinoiden kehityksen kanssa. Radiotaajuuksien käytön sääntelyssä ja hallinnoinnissa harmonisointi on lähtökohtaisesti positiivinen asia, kun tavoitteena on tietyn taajuusalueen