LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA 2016-2020 -yhteisen tulevaisuuden rakentaminen Tavoitteena on rakentaa liikunnan ja urheilun koulutekemisen pelikenttää. Luomme yhteistä kouluyhteistyön tulevaisuutta! Toisen tapaamisemme tavoitteena on: 1. Ensimmäisen tapaamisemme johtopäätökset 2. Tavoitteiden täsmentäminen 3. Yhteisten toimenpiteiden työstö 1. Lupa liikkua ja urheilla koulussa 2016-2020 -prosessin kuvaus Jukka Pekkala, tilaisuuden ohjaaja 2. Johtopäätökset edellisestä tilaisuudesta Karita Toivonen, asiantuntija koulupäivän liikunnallistaminen, Valo - Kertaus viime kerrasta (työnyrkin johtopäätökset) - Kaikilla toimijoilla eri tulokulma, mitä enemmän löydetään yhteistä kuvaa, sitä peremmin voidaan auttaa lasten liikunnan lisäämisessä - Edellytykset yhteystyölle on olemassa, paljon sisältöä ja toimintatapoja - Miten paikallinen taso? Valtakunnallinen taso? Miten viestintä? - Luottamus syntyy yhteisen tekemisen kautta, sitä kautta syntyy uusia tapoja tehdä - Tunnistetaan, että kouluyhteistyössä on oltava aidosti mukana miten koulutekeminen sisältyy strategiaan? - Oma arvio mihin pystytään, monenlainen tekeminen mahdollista - OPS uudistus merkittävä paikka saada järjestöt/liikunta mukaan kouluihin - Koulu uusi toimintaympäristö monelle luottamus ansaittava ja oltava kärsivällinen tekemisessä
3. Työstö tavoitteista ja toimenpiteistä Yhdistävä näky Jukka Karvinen, asiantuntija, Likes - Tänään hahmotellaan yhteistä tahtotilaa ja yhdistävää näkyä Valtakunnalliselle tasolle - Erilaisia toimijoita Koordinaattoreiden kautta paikalliselle tasolle, seuroihin - Mihin painopiste? Vähän liikkuviin vai jo aktiivisiin? Onko eväitä mennä koulupäivien sisälle, tarjota apua arkeen? - Missä lasten liike tapahtuu? Onko olemassa kilpailutilannetta? Uusia kumppaneita? - Millainen mittari? Esim. osallistumisprosentit kerhoihin? - Paljonko tarvitaan rekrytointia ja seuroja jotta saadaan yhteistyö koulujen kanssa toimimaan? Työstö: Mikä muutos halutaan saada aikaan? (apuna taulukko, Karvinen ja Nuorisovastaavien tavoitekirjaus 21.4., Pekkala) Yhteenvetoa: - Jokaiselle lapselle liikunnallinen elämäntapa - Kokonaisuutena aktiiviseen koulupäivään panostus - Kasvatus eri lajien kautta, toiminnalliset menetelmät oppiaineiden sisältöihin - Yhteiskuntakasvatus lajien kautta (esim. joka miehen oikeus, liikenne, ympäristö), - Tietopolku minkälaista toimintaa tarvitaan / tarjotaan - Matalan kynnyksen kokeilut - Tärkeintä että lapsi liikkuu - Kaikille koululaisille koulupäivän aikana 1 h liikettä: onko liike oppimista edistävää vai liikunnallisia ja urheilullisia perustaitoja edistävää? Urheilua tukevaa, vai kouluympäristöä/oppimista tukevaa? - Monipuolisuus - Liikunta kokeiluluontoista, mahdollisimman montaa lajia, mistä innostuu voi jatkaa, urheiluseuroille luodaan hyvät edellytykset saada kanavat koulusta seuraan lajista innostuneille (Yhteistyö seura - koulu, Lisää liikettä perustaitoja tukien, liikkeen laatu ) - Monilajikerhot - Opettajat mukana kerhoissa (korvaus opettajille, tilat käytössä, osaamisen lisääminen), miten koulut otetaan/saadaan mukaan? (Rehtorit kaikki mahdollista jos nihkeät saa puhuttua asian puolelle) - Mikä merkitys kouluvierailulla on? Mikä on seurojen osaaminen? Mitä voidaan saada aikaan yhdessä? Mihin pystytään? Haastaa oma tekeminen - Koordinointi paremmaksi, seura seura tasollekin, koulutusta lisää (opettajat, seurat) - Moni opettaja varsin laiska paljon kiinni koulusta, mutta myös seurasta (aktiiviharrastajien vanhemmat: Kuka maksaa muiden lasten liikuttamisen?)
- Miksi tehdään yhteistyötä? Jokainen seura voi kokea eri tekemisen omalle lajille hyödylliseksi (kerhotoiminta, kokeilut..), ei rajata tekemistä - Lisää resurssia? Seura voi kokea taakkana, korvaus voi motivoida joitakin tekijöitä, erilaiset motiivit - Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen, tekijöiden tietoisuus toisistaan, halu tehdä yhteistyötä kouluissa ja seuroissa, molemmin puolin aktiiviset halukkaat seurat/koulut tietoon, - Mennäänkö kouluun liikunnan perusteilla? Mennäänkö oppimisedellytykset edellä? Jälkimmäinen perustelu pakko ostaa = koulun perustehtävä, - Matalan kynnyksen kerhot tarvitsevat lisää osaamista ohjaajilta - Millä tavalla yhteyttä otetaan? Ei pelkkä sähköposti.. kohtaaminen tärkeää, miten tiedon välittäminen tapahtuu (kaksi suljettua tahoa koulu seura)? - Ajanhallinta: Kuntalaisten omaisuus yhden ihmisen, viraston (rehtorin) hallussa, koulut auki 6-17.00, osan aikaa koulun käytössä, osan aikaa muussa käytössä (malleja olemassa): hallinnollinen päätös > edunvalvonta - Resursointi: ohjaajat seuraryppäiden käytössä (osaaminen kaikista lajeista), ohjaajapooli, ei omaa ohjaajaa kaikilla pienillä seuroilla Työstö: Millä toimenpiteillä maailma muuttuu? - Kaikkea on, monenlaista tehdään, ratkaisevaa on miten kohdataan toisemme (koordinaattorit, mentorit jne, jotka löytävät yhteistyökumppanit) - Eri tasot esim. kerhoissa? Sama koriskerho monta vuotta tylsistyttää - Liikunnan perustelu tärkeää, kun kouluja lähestytään liikunnan vahvuuksien nostaminen - Jokaiseen kuntaan lasten liikunnasta kiinnostunut koordinaattori - Tietoisuutta lisättävä (koulutus, osallistaminen, innostavaa, läpileikkaavaa) - Oppimista tukeva liikuntasuunnitelma (lähtee jo varhaiskasvatuksesta), koulu mukana, myös seura yhteinen missio jossa koululla oma rooli, tukemassa muuta oppimista - Koulu on yhteisö, yhden opettajan innostaminen ei vielä riitä - Koordinaattori esim. aluejärjestössä? Joku toimisi myös valtakunnallisesti kokoamassa alueellista tekemistä - Yhteinen toimintatapa, kulttuuri, valtakunnalliset tuotteistukset (Valo) - Liikunta on enemmänkin kuin oppitunnit, kulttuurin muutos, opettajakoulutukseen vaikuttaminen, lobbaus (valtakunnallinen ja paikallinen) - Esim. Luokasta luontoon: kova kysyntä oppiaineiden toiminnallistamiseksi, - - Opettajakoulutuslaitokset itsenäisiä: jokaisessa omat keinonsa päästä sisään, Suomen Latu tekemässä tätä työtä - Mikä on laadun tae kouluyhteistyölle? Sinetin tyyppinen tunnus, jolla koulu tietää että seura/laji toimii laadukkaasti/sydämellä? Yhteinen tausta/koulutus lajeilla
- 1/3 yhteiskunta vastaisi lajikokeiluista ja kerhoista (resurssit), 1/3 seura vastaisi lajiharjoituksista, 1/3 omatoiminen liikkuminen -> millä tätä lisätään? - Mittari? Osa kouluista tyytyväisiä siihen, että lapset tulevat kerhoihin, osa vasta kun seuran harjoituksiin tulee lapsia, Määriteltävä mikä on hyvä tulos - Kolme kokonaisuutta: osaamisen kehittäminen, toimintamalli, liikkeen lisääminen (ääripäät) - Tilat täytyy saada käyttöön 100% 4. Osaamis- ja palvelukeskus kokonaisuus, versio 2.0 Aino-Maija Siren, aluejohtaja, Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry - 14.4. ohjausryhmässä käyty läpi, ei lopullinen versio -> kohti versiota 3.0, kesäkuun alkuun asti otetaan mielellään kommentteja vastaan - Neljän painopisteen osalta: yksi sisältö on oleellisesti muuttunut (termi) edellisestä versiosta - Tämän päivän työstöt otetaan huomioon kun mietitään yhden painopistealueen toimintamalleja - Yhteinen yksinkertainen nimi muotoilussa - Vallalla Sekatyömieskulttuuri : saako kaikki tehdä sitä missä on hyvä? Jaetaanko osaamista? - Julkinen raha ei lisäänny, tällä on kuitenkin saatava lisää aikaan - Selkiyttämistä, tehokkuutta panostus isommin yhteistä tekemistä edistäviin asioihin ( vähemmän on enemmän ), jaetaan osaamista - Alueellisen toiminnan vuosirytmi mahdollistetaan paremmin kunnalliseen taloudensuunnitteluun mukaan menon - Alueelliset yhteiset tuloskortit: lajien paikalliset toimijat, aluejärj. akatemiat jne - Aikataulutus toimenpiteille vuosittain täydentyvä, yhdessä suunnitellen ja tehden - Tulostavoite: Alueellisesti muodostetaan -> iso kuva Kommentit versiosta 2.0: - Ensivaikutelma positiivinen, yhteinen tuloskortti hyvä, yhteinen nimittäjä mieleinen (brändi) - Olemassa oleva tekeminen saatava hyvin lomitettua uuteen 5. Liikkuva koulu - urheilujärjestöt sen voimavarana Antti Blom, ohjelmajohtaja, Liikkuva koulu - Liikunnan lisääminen yhteistyössä ei ole osaamisesta kiinni, kaikki tunnistavat hyvin mistä kyse: Kysymys on siitä miksi ei ole tehty mitään asian edistämiseksi?
- LK tavoitteet osittain yhtenevät tämän työn kanssa - LK pitkä tausta takana, uutta : urheilevien oppilaiden huomioiminen osana kokonaisuutta - LK seuraavan neljän vuoden aikana: keskeistä koulujen välinen yhteistyö, vertaistyö (tulenee korvaamaan täydennyskoulutusta, panos-tuotos -suhde parempi parin päivän innostaja-seminaareilla kuin pitkillä koulutuksilla) - Fyysisen aktiivisuuden osalta jaottelu: yksilö itse ei jaottele päivää -> koko päivä mukana - 2400 koulua tavoitteena saada mukaan seuraavan hallituskauden aikana - Joustava koulupäivä (Lea Pulkkinen): meidän tavoitteet sopivat ehdotuksiin - Lisää liikkumavaraa kouluun, mutta käytännön toteutus mm. tiloista riippuvainen (kerhot keskellä päivää) - 2015 korostukset: Osallisuus, koulun itsearviointi, vastuullisuus ja pitkäjänteisyys (muut: yhdessä tekeminen, käytännönläheisyys, pienin askelin etenemistä) -> Mitä on oppilaiden aito osallisuus? Opettajalla tulee olla käsitys siitä miten tavoitteeseen päästään, mutta kuitenkin lapsia osallistaen - Muutos ei tapahdu hetkessä - Joitakin itsestäänselvyyksiä pitää keksiä uudelleen (esim. liikuntasalin käyttö välitunneilla, tuodaan välineet käytävälle) Yhteinen käsitys tavoitteista, keinoista ja kunkin toimijan rooleista tavoitteen saavuttamiseksi - Vähän liikkuvat liikkuvat eri aikana: paljon liikkuvat liikkuvat silloin kun kukaan ei kiellä (välitunnit ennen koulua jne), vähän liikkuvat silloin kun pakotetaan (liikuntatunnit) - Tilaa ja aikaa liikkelle lasten näkökulmasta ehdotukset ei vaadi paljoa, itsestään selvät rajoitteet pitää saada pois koulupäivästä - Vielä enemmän koulut kaipaavat kumppania jonka kanssa päästä tekemään asiaa yhdessä - Kuntakohtaisia malleja olemassa miten toimintaa on järjestetty lajien ja koulujen välillä - Huomioitava urheilun tuomisessa kouluun yhteisöllisyyden edistäminen, ei vain lahjakkaat ja aktiiviset (esim. aktiiviset/parhaat pelimatkalle liikunnanopettajan kanssa, sijainen liikuttamassa heikompia ), urheilu koulussa mahdollista kun toimenpiteet koskee kaikkia oppilaita - Monta muuttuvaa tekijää, tavoitteen toteutukseen ei liene yhtä oikeaa mallia - Miten tehdään kouluyhteistyötä kun ammattilaisorganisaatio (koulussa korkeakoulutetut ihmiset) kohtaa lastenohjaajakurssitetut vapaaehtoiset - Tarjotaan sitä mitä kunta tai koulu haluaa ottaa vastaan (kunnioitetaan eri tahoja) - LK: mukana tällä hetkellä 1000 koulua, 2010 aloitettu 45 koululla
- Vastaavan kaltaisia projekteja käynnissä monissa maissa (Tanskassa iso muutos kouluihin ylhäältä päin, liikunta mukana, toimintamalleja haetaan) 6. Jatkotyöstö toimenpiteistä - kouluyhteistyön portaat Luonnos lajien toimintatasoista koulussa Marko Viitanen, nuorisopäällikkö, Palloliitto - Mitä on seura koulu yhteistyö - Tehdään näkyväksi se, mitä tekeminen koulun kanssa eri tasoilla - Tasopohjaan kirjattu jotain asioita, mitä tekemistä on ollut olemassa (kertaus: kampanjat, materiaalit, LK-tekeminen) - Mitä nähdään olevan tekemisen tasolla 1? Mitä sitten kun pystytään tekemään vähän enemmän? Taso 3 jo intensiivinen yhteistyö mitä se voisi olla - Oma laatujärjestelmä koulu-seurayhteistyöhön - Meille työkalu kehitystyöhän, mihin laitetaan lisää paukkuja, missä mennään - Voidaan koota esimerkkejä, mitä joku on tehnyt hyvin - Kirkastaa käytännön tavoitteita - Alueet näkevät tarkemmin mitä kokonaisuudessa / lajeissa tapahtuu - Myyntipuhe: pystyy kuvaamaan mitä meillä on opettajille, oppilaille, koulupäivän aikana, jälkeen - Täytyy olla hyvin kuvattuna mitä tarjolla tästä työstöstä väline myyntiin - Tasot voivat olla oleellinen osa koulustrategiatyön lopputulosta, konkreettinen työkalu Kommentit: - Kouluyhteistyö, olosuhdekartoitus mitä tarkoitetaan? Käsitteet avattava, puhutaanko samoista asioista? - Hyväksytään että ei ole optimaalisia olosuhteita, olemassa olevat hyödynnetään maksimaalisella mahdollisella tavalla - Tasolla 1 pitäisi jo löytyä yhteistyötahot - Onko yksi laji tekemässä taso 1? Yhteistyössä muiden kanssa taso 4? - Lajien yhteiset tuotokset, yhteinen koordinointi puhuttaa, tyhy-toiminta, ap/iptoiminta (selvitettävä millä tarkoitetaan mitäkin, esim. lakisääteinen toiminta, koulun kerhotoiminta, seurojen kerhot.. kelpoisuusehdot, resurssit, vaatimukset) - Taso 4: kuntatason yhteistyö mukaan, koulutuskohtaan lajikoulutukset/luennot, tapahtumat ja kampanjat valtakunnallisesti pienemmistä isompiin kokonaisuuksiin, - Taso 1 perusolosuhteiden varmistaminen, esim. suunnistuskarttojen tarjoaminen kouluille, tuntimallit, yhteistyö opettajien kanssa suunnittelussa ja toteutuksessa, ei lajien tekijät toteuttamassa
- Jos kaikki seurat lähtevät tarjoamaan palveluitaan: monta seuraa tarjoamassa samaa -> Koordinaattori antamassa täsmennettyä tietoa, - Tilat seurojen käytössä koulussa (taso 1) - Koulunkäyntiavustajat myös mukana koulutuksissa - Tapahtumat ja kampanjat: tapahtumia yhdessä eri lajien kanssa, lajiryhmillä yhteisiä materiaaleja kouluihin (helpompi lähteä liikkeelle) - Monipuolisuuden huomioiminen, ei aina lajipää edellä - Onko tasoissa riski, että estää yhteistyötä lajien välillä? - Tavoite: jossain vaiheessa laji tekee itsensä tarpeettomaksi on osa koulun arkea/toimintaa, päästäänkö tällaiseen? - Tasolta toiselle nouseminen vaatii vuosien työn, sitoutumista, satsausta (toiminnan taso, vaatimukset nousevat joka osa-alueella) - Opekoulutustilaisuuksiin lajit mukaan, - Koulun ja seuran yhteistyösopimus (mitä koulu voi antaa seuratoiminnalle? paljon osaamista mitä voisi seurassa käyttää) 7. Päivän yhteenveto ja osallistujien evästykset jatkotyölle Jukka Pekkala - Paljon hyvää materiaalia päivästä kasaan, erilaisia ajatuksia, aineksia - Työnyrkki kokoontuu maanantaina 4.5. ja koostaa päivän ryhmien ajatukset seuraavaan kertaan - Kesäkuussa kolmannessa tapaamisessa työstetään luonnosversiosta vielä eteenpäin - Kesän jälkeen lopulliset viilaukset ja varsinainen tekeminen viimeistään käyntiin - Yhteenvetojen ja arvioinnin lisäksi Mari Routti esittelee uutta OPSia ja Tuula Paataja mukana esittelemässä viestintäsuunnitelmaa Seuraavaan yhteinen tapaaminen 10.6.2015