Suomen Omakotiliiton ASUMISPOLIITTISET TAVOITTEET 2020 Omakotiliitto on 1,1 miljoonan kotitalouden ja 2,7 miljoonaan perheenjäsenen asialla sekä 0,5 miljoonan vapaa-ajan asunnon/asukkaan asialla
FAKTAA OMAKOTIASUMISESTA SUOMALAISET HALUAVAT ASUA PIENTALOSSA Suomessa on 1,1 miljoonaa pientaloa, joissa asuu liki puolet suomalaisista (Tilastokeskus). 60-80 % suomalaisista haluaa asua pientalossa (eri tutkimuksia) ja lähes 60 % suomalaisista omistaa asuntonsa (58,7%, Tilastokeskus). Talotyyppi Rakennuksia Asuntoja Henkilöitä (ns. asuntoväestö) Erilliset pientalot 1 128 366 1 164 774 2 692 435 Rivi- ja ketjutalot 78 751 395 562 706 316 Asuinkerrostalot 58 430 1 290 215 1 851 338 Lähde: Tilastokeskus 2013 % asukkaista asuu pientalossa % asukkaista asuu omistusasunnossa 80 70 71, 7 % 100 96,6 % 60 50 40 30 20 10 59,2 % 47,1% 34,7 % 31,8 % 5,5 % 80 60 40 20 70,8 % 58,7 % 53,4 % EU:ssa keskimäärin noin 41 % asuu kerrostalossa ja pientaloissa reilu kolmannes (34,7 %), mm. Kroatiassa liki 72 %, Norjassa 62,3% ja Tanskassa 59,2 % asukkaista asuu pientalossa. Yli puolet EU:n väestöstä asuu omistusasunnossa vaihteluvälin olessa Saksan 53,4 %:sta Romania 96,6 %:iin. (Eurostat 2011) 0 Kroatia Tanska Suomi EU Espanja Malta 0 Romania EU Suomi Saksa o Lähde: Eurostat 2011 Lähde: Eurostat 2011 VALTAOSA SUOMALAISTEN VARALLISUUDESTA ON KIINNI ASUNTOKANNASSA Merkittävä osa (¾) Suomen kansallisvarallisuudesta sitoutuu rakennettuun ympäristöön, erityisesti rakennuksiin (runsas puolet, 285 mrd ), joista asuinrakennusten osuus on 60 % (yli 170 mrd). Kotitalouksilla oli vuonna 2009 bruttovarallisuutta keskimäärin 192 000 euroa ja nettovarallisuutta 157 000 euroa kotitaloutta kohti. Kotitalouksilla oli asuntovarallisuutta vuonna 2009 keskimäärin 146 650 euroa: vapaa-ajan asuntojen arvo oli 20 790 euroa, sijoitusasuntojen arvo oli 17 740 euroa ja varsinaisen asunnon arvo 108 130 euroa. OMA TUPA, OMA LUPA & VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ Pientaloasukkaat ovat oma-aloitteisia, säästeliäitä ja yritteliäitä. He ovat kustannustietoisia (mm. energia-, vesi- ja jäteasioissa) ja ovat tietoisempia lämmityksen kulutuksestaan kuin kerrostalossa asuvat (SYKE 2014). Pientaloasukkaat ovat kiinnostuneita ympäristöstä ja energiatehokkuudesta. Pientaloasukkaiden omatoimisuuden ansiosta yhteiskunnalle aiheutuvat maksut ovat vähäisempiä. Lisäksi pientaloasukkaiden paikallinen yhdistystoiminta lisää yhteisöllisyyttä, lisää asuinympäristön viihtyvyyttä ja edistää kotona-asumista (mm. omakotitalkkaripalvelu). Suomalaiset arvostavat pientaloasumisessa sen tuomaa itsenäisyyttä, omaa vapautta ja rauhaa. Pientalossa on tilaa ja tekemistä itselle ja lapsille. Omalla pihalla luonto on lähellä ja pihatöissä saa hyötyliikuntaa, sekä lapsilla on turvallista leikkiä. Pientaloasukkaalla on tilaa toteuttaa itseään. Pientaloasuminen ei kuitenkaan ole yksinäistä vaan päinvastoin yhteisöllisyys naapureiden kanssa on pientaloasukkaalle arvokas asia. 60-80 % suomalaisista haluaa asua pientalossa.
ASUMISEEN KOHDISTUVAT YHTEISKUNNALLISET RASITTEET Asumiskustannukset ovat nousseet 4,4 % vuodessa vuosina 2009-2013 ja niiden ennustetaan kasvavan 3,6 % vuodessa vuosittain 2017 mennessä. Osuus tuloista (%) Asumismenot, muutos (%) 2009 2013 Keskituloinen, kerrostalo, omistus 1,9 34,3 33,7 Lapsiperhe, kerrostalo, vr. omistus 2,0 24,3 24,0 Lapsiperhe, omakotitalo, (öljy) 2,9 24,3 24,8 Lapsiperhe, omakotitalo, (sähkö) 1,5 23,6 22,9 Eläkeläiset, kerrostalo 4,2 14,8 16,3 Eläkeläiset, omakotitalo, (öljy) 8,2 16,4 20,9 Eläkeläiset, omakotitalo, (sähkö) 4,9 15,1 17,0 Tulot, muutos (%) Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo 3,4 Kuluttajahinnat 2,4 Ansiotaso 2,6 Työeläkkeet 2,0 Sähkön hinta omakotitalossa. Sähkön kuluttajahinta on lähes kaksinkertaistunut kymmenen vuoden aikana. Veden kuluttajahinta Suomessa. Veden kuluttajahinta on noussut yli 50 prosenttia 13 vuodessa. Lähde: Pellervon Taloustutkimus 2013 Maksut: Kaupunkivertailu, Omakotitalo (sähkö), 120 m 2 MAKSUT Lyhennys + korko Lämmitys Sähkö Vesi/jätevesimaksu Jätemaksu Vakuutukset Vartiointi Katujen kunnossapito Nuohous/palatarkastus Energiatodistus Lähde: Pellervon Taloustutkimus 2013 VEROT Energiavero Energia-aineiden tuotannon ja kulutuksen ympäristövero Kiinteistövero Kiinteistön arvon ja omistamisen perusteella Jätevero Tietyistä hyödynnettävistä jätteistä kaatopaikoille vietäessä Arvonlisävero Elinkeinoyrittäjän palveluksista ja tuotteista Varainsiirtovero Kiinteistön vastikkeellisissa luovutustilanteissa Tulovero Vuokratulo, palkkatulosta asumisen aikana Lahjavero Kiinteistön lahjoitustilanteissa Perintövero Perilliset kiinteistöä perittäessä LAINSÄÄDÄNTÖ JA MÄÄRÄYKSET Pientaloasumista ja asukasta säädellään merkittävästi, 75 lakia: siviilioikeus (24) yritystoiminta (3) ympäristöoikeus (26) verotus (11) julkisoikeus (10) rikos ja prosessioikeus (1) Asumiskustannusten kasvu on katkaistava. Kansalaisten asumisen kustannuksella ei saa paikata valtion ja kuntien taloutta.
OMAKOTILIITON ASUMISPOLIITTISET TAVOITTEET - Omakotiliitto asumisen asialla 1. ASUMISEN KUSTANNUSTEN KASVU PYSÄYTETTÄVÄ Asumiskustannusten kasvu on katkaistava. Kansalaisten asumisen kustannuksella ei saa paikata valtion ja kuntien taloutta. Jatkuva asumismenojen kasvattaminen on supistanut kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen määrää, siten samalla myös kotitalouksien kulutusta ja esimerkiksi investointeja rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseen. Kiinteistöverotus on merkittävä osa asumisen kokonaisverotusta. Kiinteistöverotuksen käyttö ja kehittäminen valtion ja kuntien talouden paikkaajana on katkaistava ja kiinteistöveroa ei saa enää nostaa. Kiinteistöverotusta tulee kehittää niin, että se tulee tasapuoliseksi eri asumismuodoille. Kohtuuttomille ja ylisuurille kiinteistöveroille tulee kehittää leikkausmekanismi, jolla poistetaan kiinteistöverotuksen loukut. Sähköveroa tulee laskea ja sähkön siirtomaksua kohtuullistaa poistaen alueelliset eroavaisuudet. Omakotitaloissa kodin lämmitys- ja taloussähkö on noin 40 60 prosenttia asumisen kustannuksista johtuen Suomen ilmasto-olosuhteista ja korkeista hinnoista. Energian hinnan kilpailutuksen hyödyt menetetään sähköverojen jatkuvaan kasvuun ja siirtomaksuihin. 2. TASAPUOLISUUS, OIKEUDENMUKAISUUS JA KOHTUULLISUUS Kaikkia asumismuotoja ja asumistalouksia eri puolilla Suomea tulee kohdella tasa-arvoisesti valtion asuntopoliittisessa ohjelmassa. Asumistalouden/perheen asumisen kokonaisverotusta tulee kohtuullistaa ja tasapuolistaa, se ei saa olla riippuvainen asumismuodosta. Tarkastelun pohjaksi tulee ottaa kaikkien verojen osuus perheen käytettävissä olevista tuloista. Jokaisen ihmisen tulee saada valita oma asumismuotonsa sekä saada asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Omakotiliiton omakotitalkkaripalvelut tukevat erityisesti iäkkäiden ihmisten kotona-asumista. Näillä palveluilla vähennetään erityisesti myös yhteiskunnan kustannuksia. Kolmannen sektorin tuottamiin asumispalveluiden järjestämiseen, kuten omakotitalkkaritoimintaan, tarvitaan pitkäjänteistä valtiovallan sitoutumista ja taloudellista tukea. 3. ASUMISEEN KOHDISTUVAN SÄÄNTELYN JA OHJAUSKEINOJEN TULEE OLLA KANNUSTAVIA Pientaloasukkaita koskee noin 75 eri lakia asumisen ja elämisen eri vaiheissa. Sääntelyä on arvioitava uudelleen ja turha ohjaus on purettava. Näin voidaan laskea niin yhteiskunnan kuin asumisenkin kustannuksia. Poliittiset ohjauskeinot eivät saa luoda kohtuuttomia rasitteita pienataloasumiseen eikä tule asettaa jatkuvasti uusia rasitteita ja päällekkäisiä ohjauskeinoja. Kun EU-tason ja kansallisen tason ilmasto- ja energiapolitiikassa tehdään päätöksiä, tulee kotitalouksille kohdistuvat kokonaiskustannukset tuoda esiin julkisesti ennen päätöksentekoa. Ylipäätään ohjauskeinojen tulee olla kannustavia. Kun pyritään saavuttamaan yhteiskunnalliset tavoitteet, tulee toimien olla kotitalouksille kustannustehokkaita. EU-tason energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet saavutetaan paremmin kannustimien avulla kuin sääntelemällä. Erityisesti energiatodistussääntelyä tulee kohtuullistaa. Energiatehokkuusinvestointien lisäämiseksi kotitalousvähennystä tulee nostaa sekä korjaus- ja energia-avustuksia tulee lisätä ja kohdentaa systemaattisesti pientalokantaan. Rakentamisen laatua tulee parantaa uudis- ja korjausrakentamisessa, koska monessa kodissa kärsitään kosteus- ja homeongelmien aiheuttamista sairauksista. Omakotiliiton pientalon huoltokirjan käyttöön tulee kannustaa niin terveydestä kuin omaisuudesta huolehtimisen keinona. Omakotiliitto valtakunnallisena kansalaisjärjestönä tavoittaa tehokkaasti ja laajasti pientaloasukkaat: Omakotiliitto korostaa neuvonnan, opastuksen ja motivoinnin keinoja yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamisessa ja edellyttää lisää valtiovallan resursseja puolueettomaan neuvontatyöhön.
Nuohous 1 % Pientalon verot ja maksut 2013 Helsinki Tiedot: tontti 1060 m2, talo 701 m3, rakennusala 231 m2, rakentamisvuosi 1985, suorasähkölämmitys, varaava takka, ilmalämpöpumppu, rakennusmateriaali Siporex, tiiliverhoilu, kolminkertaiset ikkunat, kaksikerrostalo, harjakatto. Asuu 2 aikuista. Vartiointi 9 % Kiinteistövero 22 % Vakuutus 13 % Sähkö 43 % Kadunhoitomaksu 2 % Jätehuolto 2 % EUROA Pientalon verot ja maksut 2013 Kerava Nuohous 1% Lämmitys- ja taloussähkö 36 % Tiedot: tontti 960 m2, talon rakentamisvuosi 1990, puurakenteinen, 1 ½ kerroksinen; asumisala 132 m2, rakennusala 146 m2. Autotalli 28 m2 (ei lämmitetä), paitsi varasto-osaa 10 m2, joka peruslämmöllä (+10 astetta). Suora sähkölämmitys, ilmalämpöpumppu ja varaava takka. Asuu 2 aikuista. Vesimaksu 7 % Jätehuolto 5% Polttopuut 6% Vesimaksut 8% Vartiointi 11 % Kiinteistövero 18 % Vakuutukset 15 % Omakotiliiton pientalon huoltokirjassa säilytät talosi tärkeimmät tiedot - kaikki yhdessä paikassa helposti saatavilla! Omakotiliiton pientalon huoltokirja on työkalu talon suunnitelmalliseen käyttöön ja huoltoon. Huoltokirjan tarkoituksena on toimia pientaloasukkaan kiinteistön ja yksityisen omaisuuden hyvän ylläpidon työkaluna. Se opastaa talon suunnitelmalliseen käyttöön ja huoltoon. Huoltokirjassa on muun muassa ohjeita kodin oman huoltokirjamapin tekemiseen sekä siihen mitä tehdä jos poikkeustilanteet yllättävät. Sen käyttöönotto ja käyttö on helppoa ja yksinkertaista. Huoltokirjaa voi käyttää myös sähköisesti osoitteessa www. huoltokonsepti.fi. Voit siirtää painetusta huoltokirjastasi kaikki tiedot nyt sähköiseen muotoon.
Edunvalvontaa - Palveluneuvontaa - Yhdessä Suomen Omakotiliitto on valtakunnallinen pientaloasukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden edunvalvonta- ja palvelujärjestö, joka edistää pientalovaltaista elämänmuotoa. Omakotiliitto on toiminut jo vuodesta 1947 asti ja liitolla on vankka asema asiantuntija- ja palvelujärjestönä. Omakotiliitto tarjoaa jäsenilleen luotettavaa ja riippumatonta tietoa omakotiasumisesta sekä järjestö- ja jäsenpalveluita kiinteistön ylläpitoon ja remontointiin. Omakotiliitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja liittoon kuuluu 261 paikallisyhdistyksen ja 14 piirijärjestön kautta jo yli 75 000 kotitaloutta. Suomen Omakotiliitto on alansa arvostetuin ja elinvoimaisin vaikuttaja, joka toimii pientaloasumisen ja -rakentamisen edistäjänä. Omakotiliiton kasvua tukee alueellisen toiminnan kehittäminen. Omakotiliiton asiantuntijat pientaloasukkaiden apuna Omakotiliitto tarjoaa jäsenilleen monipuolista neuvontaa pientaloasumista koskevissa kysymyksissä: Lakineuvonta vastaa pientaloasumiseen ja -rakentamiseen liittyviin oikeusturvakysymyksiin. Omakotiliiton lakineuvonnan oikeudenalakohtaiset tilastot toimivat myös apuvälineinä liiton edunvalvontatyössä. Rakennusneuvonta neuvoo pientaloasumiseen liittyvissä rakennusteknisissä kysymyksissä. Energianeuvonta antaa vastaukset erilaisten lämmitysjärjestelmien valintaan, käyttöön, investointi- ja käyttökustannuksiin liittyvissä kysymyksissä erityisesti saneerauskohteissa mutta myös uudisrakentamisessa. Piha- ja puutarhaneuvonta vastaa pihan & puutarhan hoitoon ja huoltotöihin, viherrakentamiseen, konsultointiin sekä puiden kaatoon liittyviin kysymyksiin. Suomen Omakotilehti kertoo asumisen ajankohtaiset trendit Suomen Omakotilehti on Omakotiliiton jäsenlehti, jonka jäsenet saavat neljä kertaa vuodessa. Lehti tarjoaa ajankohtaista tietoa ja asiantuntijoiden artikkeleita monipuolisesti asumisen eri osa-alueilta. Omakotilehden juttuaiheet liittyvät läheisesti arkiseen asumiseen, omakotitalon kunnossapitoon ja remontointiin, pihanhoitoon sekä sisustamiseen. Lehdessä on myös sopivasti tietoa omakotiasukkaan lakiasioista, järjestötoiminnasta ja pientaloasumiseen liittyvistä yleisistä asioista. Omakotitalkkarit auttavat arjessa Omakotiliitossa toimii useita yhdistyksiä, joiden omakotitalkkareilta jäsen saa edullista apua arjen askareisiin. Omakotitalkkareiden tarkoituksena on avustaa ikääntyvää väestöä asumiseen liittyvissä asioissa kuten siivous-, pihanhoito- tai pienimuotoisissa kunnostustöissä. Keskittymällä fyysisiin työsuorituksiin tuodaan ikääntyville omakotiasukkaille niitä palveluja, jotka eniten auttavat kotona asumista. Ammattiosaamista vaativaa työtä ei tehdä, vaan tarkoituksena on antaa naapuriapua ja jokamiestyötä. Talkkaritoiminnan kautta yhdistykset hoitavat osaltaan yhteiskuntavastuuta: toiminta edistää työllisyyttä ja auttaa ikääntyvää väestöä asumaan omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään. Sompiontie 1, 00730 Helsinki, puh. (09) 680 3710, toimisto@omakotiliitto.fi www.omakotiliitto.fi https://www.facebook.com/omakotiliitto https://twitter.com/omakotiliitto