12 Suhde valtioon Pankin ja valtion tilisuhteet esitetään seuraavassa asetelmassa. Valtion tilit 31. 12. 1965 31. 12. 1966 Muutos Vastaavat: IBRD-vekseli......... 11.5 + 1 1.5 Shekkitili...... 1. 1 39.8 + 3 8.7 Vientimaksutili...... 1. 1 1. 1 --- Vastattavat...... 2. 2 40.9 + 3 8.7 Valtion nettosaatava...... 2. 2 29.4 + 2 7.2 lyhytaikaisista tilapäisluotoista. Ulkomaan rahan määräiset vekselit ovat Maailmanpankilta saatujen ja Suomen Pankin edelleen välittämien luottojen katevekseleitä, jotka vähenivät edelleen lyhennysten takia. Yksityisten tileihin luettujen muiden saatavien kasvu aiheutui suurimmaksi osaksi metalliteollisuuden keskipitkistä toimitusluotoista, joiden määrä lisääntyi 17.9, sekä yksityisten luottoasiakkaiden velkakirjalainojen lisääntymisestä. Vastattavien puolella muihin vaadittaessa maksettaviin sitoumuksiin sisältyvät yksityisien saatavat kasvoivat 9.6 ja määräaikaisiin kotimaisiin sitoumuksiin luetut pitempiaikaiset yksityisten saatavat 30.1 milj. mk. Viimeksi mainittuun ryhmään kuuluvat paitsi kaivosteollisuuden investointitalletukset, joita otettiin ensimmäisen kerran vastaan vuonna 1965, myös valtiokonttorilta kertomusvuoden alussa pankille siirretyt investointitalletukset. Kaivosteollisuuden investointitalletukset lisääntyivät vuoden aikana 4.7, ja valtiokonttorilta siirtyneiden investointitalletusten määrä korkoineen oli vuoden lopussa 9.2 milj. mk. Suhde rahalaitoksiin Pankin ja rahalaitosten suhteita valaisee seuraava asetelma. 13 Yksityisten tilit Maailmanpankin jäsenosuuden korottamisen yhteydessä maaliskuussa Suomen Pankki siirsi Maailmanpankin tilille 16.5 ja sai valtiolta sitä vastaavan vekselin. Heinäkuussa valtio lyhensi tätä velkaa 5.0. Tämä vekseli on taseessa kirjattu muihin saataviin. Valtion vientimaksutili, joka taseessa sisältyy "määräaikaisiin kotimaisiin sitoumuksiin, pysyi muuttumattomana. Asetelmaan eivät sisälly pankin omistamat valtion obligaatiot, jotka on ostettu rahalaitoksilta tai suoraan valtiolta. Näihin kuuluvat myös pankin valtiolle myöntämää 300 milj. markan lainaa vastaan saadut haltijavelkakirjat, jotka ovat pankin vapaasti myytävissä; velkakirjoja oli kertomusvuoden lopussa pankin omistuksessa 205, mikä vastasi lainan koko siihen asti nostettua määrää. Suhde yksityisiin asiakkaisiin Seuraava asetelma valaisee pankin tilisuhteita yksityisiin asiakkaisiin. Rediskontatut vekselit... Mortgage Bank o f Finland Oy Vastaavat... Postisäästöpankin shekkitili... Yksityisten rahalaitosten shekkitilit Mortgage Bank o f Finland Oy Vastattavat... Pankkien nettovelka Pankkien tilit 31. 12. 1965 31. 12. 1966 Muutos 640.6 915.2 + 2 7 4.6 1.3 + 1.3 640.6 916.5 + 2 7 5.9 8.3 17.3 + 9.0 11.9 13.8 + 1-9 0.2 0.2 20.4 31.1 + 10.7 620.2 885.4 + 2 6 5.2 31. 12. 1965 31. 12. 1966 Muutos Markkamääräiset vekselit... 26.0 112.2 -f- 86.2 Shekkitilit... 1.9 2.1 + 0.2 Ulkomaan rahan märäiset vekselit... 45.5 36.3 9.2 Muita saatavia... 74.5 113.2 + 38.7 Vastaavat... 147.9 263.8 + 1 1 5.9 Shekkitilit... 1.2 2.8 + 1.6 Muita vaadittaessa maksettavia sitoumuksia 0.7 10.3 + 9.6 Määräaikaisia kotimaisia sitoumuksia... 10.5 40.6 + 30.1 Vastattavat... 12.4 53.7 + 41.3 Nettoluotonanto yrityksille... 135.5 210.1 + 74.6 Markkamääräisinä vekseleinä annetut luotot yksityisille asiakkaille lisääntyivät vuoden aikana 86.2. Huomattava osa kasvusta aiheutui vuoden aikana ensimmäisen kerran myönnetyistä liikepankkien ja Osuuskassojen Keskus O y:n välittämistä uusvientiluotoista, joiden määrä vuoden lopussa oli 29.2. Viljakaupan rahoitukseen annetut luotot lisääntyivät 25.4 milj. markasta 28.0 milj. markkaan. Pääosa markkamääräisten vekselien kasvusta aiheutui muiden asiakasluottojen lisääntymisestä, lähinnä eräistä vuoden lopulla annetuista Rediskonttaukset kasvoivat vuoden aikana 274.6. Rahalaitosten shekkitilit kasvoivat Mortgage Bank of Finland O y:n shekkitilin velkasaldon huomioon ottaen yhteensä 9.4. Kaikkiaan lisääntyi rahalaitosten nettovelka Suomen Pankille näin ollen 265.2 milj. mk. Mortgage Bank o f Finland O y:n saatavasaldo kirjataan Suomen Pankin taseessa muihin vaadittaessa maksettaviin sitoumuksiin ja velkasaldo muihin saataviin. Tarkasteltaessa rahalaitosten asemaa suhteessa Suomen Pankkiin on edellä esitetyn pankkien nettovelan lisäksi otettava lukuun myös ne vekselit, jotka Suomen Pankki on erityisten luottojärjestelyjen puitteissa ostanut rahalaitoksilta mutta joiden maksamisesta rahalaitokset ovat vastuussa. Tällaisia ovat liikepankeilta ja Osuuskassojen Keskus Oy:ltä ostetut markkamääräiset uusvientivekselit sekä ulkomaan valuutan määräiset vientivekselit. Jälkimmäisiä oli Suomen Pankin omistuksessa vuoden lopussa 38.9, ja ne sisältyvät taseessa "ulkomaisiin vekseleihin. Rahalaitoksilta ostettuihin vekseleihin kuuluvat myös metalliteollisuuden toimitusluottovekselit. Näitä vekseleitä, jotka taseessa on kirjattu muihin saataviin, oli pankin omistuksessa vuoden lopussa 68.1. Rahalaitosten vastuuseen kuuluvat niinikään pankin termiiniehdoin ostamat obligaatiot. Vuoden lopussa oli pankin omistuksessa tällaisia lyhyeksi aikaa ostettuja obligaatioita 42 milj. markan arvosta eli aikaisemmin mainitun termiinikauppajärjestelyn mukainen enimmäismäärä. Nämä samoin kuin pitempiaikaisin termiiniehdoin rahalaitoksilta ostetut obligaatiot eivät sisälly asetelmaan. Vankin noudattamat luottoehdot Suomen Pankin soveltamat diskonttokorot olivat vuoden aikana ennallaan, alaraja 6 %
14 15 ja yläraja 7 l/i % Asiakkaiden vekseleistä veloitettiin useimmissa tapauksissa 6 3A 7 % :n korko. Metalliteollisuuden toimitusluottovekselien ja uusvientivekselien korko oli kuitenkin ja valuuttamääräisten vienti vekselien 6 %. Rediskonttausten peruskorko oli 7 % ja rediskonttauskiintiön ylityksestä perittävä lisäkorko enintään 4 %. Tammikuun 1 päivän ja lokakuun 31 päivän välisenä aikana sovellettiin kuitenkin 6 95: n korkoa niihin rahalaitoksiin, jotka olivat pysyttäneet luotonantonsa Suomen Pankin asettamissa rajoissa. Näille rahalaitoksille palautettiin myös marraskuun 1965 huhtikuun 1966 ajalta perityt lisäkorot. Setelistä Setelinantotase Taseen mukaan oli liikkeessä oleva setelistö vuoden lopussa 1 106.2. On kuitenkin otettava huomioon, että vanhan rahayksikön määräiset setelit sisältyvät pankin taseessa "muihin vaadittaessa maksettaviin sitoumuksiin. Nämä vanhanmalliset setelit, jotka eivät enää juuri kierrä liikkeessä, vähenivät vuoden aikana 19.2 milj. nykymarkasta 18.2 milj. nykymarkkaan. Koko setelistö oli vuoden päätteessä siten 1 124.4, kun se edellisen vuoden lopussa oli ollut 1 047.7. Setelistö oli näin ollen vuoden aikana kasvanut 76.7 eli 7.3 %. Kasvun suuruus johtui osittain eräistä poikkeuksellisista syistä, joita selostettiin edellä s. 6. Toiselta puolen setelistöä vähensi se, että yhden markan setelin liikkeessä oleva määrä supistui vuoden aikana 13.6 milj. markasta 5.6 milj. markkaan. Tämä johtui markan setelin syrjäyttävästä uudesta hopeamarkasta, jonka liikkeessä oleva määrä samana aikana kasvoi 24.4 milj. markasta 34.0 milj. markkaan. Setelinanto-oikeus ja sen käyttö Setelinanto-oikeutta ja sen käyttöä valaisee seuraava asetelma. Setelinanto-oikeus 31. 12. 1965 31. 12. 1966 Muutos Ensisijainen k a t e... Toissijainen k a t e... Setelinanto-oikeuden käyttö Liikkeessä olevat s e te lit... Vaadittaessa maksettavat sitoumukset Shekkiluotoista nostam atta... Setelinantovara... 944.7 500.0 637.2 700.0 307.5 + 2 0 0. 0 Yhteensä 1 444.7 1 337.2 107.5 1 028.5 98.3 5.1 312.8 1 106.2 179.6 4.9 46.5 + 77.7 + 81.3 0.2 266.3 Yhteensä 1 444.7 1 337.2 107.5 Vastaava 31. 12. 1965 31. 12. 1966 Kulta... 267.5 143.9 Kultaosuus Kansainvälisessä Valuuttarahastossa... 45.6 100.0 Ulkomaiset valu u ta t... 547.8 312.0 Ulkomaiset v e k selit... 54.7 56.4 Ulkomaiset obligaatiot... 29.1 24.9 Ensisijainen setelinkate... 944.7 637.2 Diskontatut kotim. vekselit Ulk. rahan määräiset.. 45.5 36.3 Markkamääräiset... 26.0 112.2 Rediskontatut vekselit... 640.6 915.2 Toissijainen setelinkate... 712.1 1 063.7 Kotimaiset obligaatiot... 36.9 284.8 1.9 2.1 6.2 11.7 Muut saatavat... 74.5 126.0 119.5 424.6 Yhteensä 1 776.3 2 125.5 Pankin näkyvien omien varojen suuruus ilman tilivuoden voittoa oli tilinpäätöksen mukaan 412.6 eli 14.7 suurempi kuin edellisen vuoden lopussa. Tämä 14.7 milj. markan lisäys tapahtui vararahastossa, jonne puolet vuoden 1965 voitosta siirrettiin. Näiden varojen lisäksi pankilla on huomattavia omaisuuseriä, jotka eivät näy pankin Omaisuustase Tulostase Vastattava 31. 12. 1965 31. 12. 1966 Liikkeessä olevat setelit.. 1 028.5 1 106.2 Ulkomaiset valuuttatilit.. 44.8 61.2 Ulkomaiset markkatilit... 10.9 16.2 Shekkitilit V a ltio... 1.1 39.8 Postisäästöpankki... 8.3 17.3 Yksit, rahalaitokset... 11.9 13.8 Muut... 1.2 2.8 Muut vaadittaessa maksettavat sitoum ukset... 20.1 28.5 Vaadittaessa maksettavat sitoumukset... 98.3 179.6 45.6 84.6 K otim aiset... 11.6 41.7 Määräaikaiset sitoumukset 57.2 126.3 Arvonjärjestelytilit... 165.1 266.9 Kantarahasto... 300.0 300.0 Vararahasto... 97.9 112.6 29.3 33.9 Oma pääoma... 427.2 446.5 Yhteensä 1 776.3 2 125.5 omaisuustaseessa. Niihin kuuluvat obligaatioiden arvonalennuksiin sisältyvien varausten lisäksi pääkonttorin ja haarakonttorien toimitalot, setelipaino, eräät muut pankin tarvitsemat kiinteistöt sekä osakkeet, lähinnä Tervakoski O y:n osake-enemmistö. Suomen Pankin tulostase ja sen kehitys on esitetty seuraavassa asetelmassa. Ensisijainen setelinkate, joka käsittää pankin ulkomaiset saatavat, pieneni jo edellä s. 10 11 mainituista syistä 307.5. Ensisijaisen katteen ylittävä setelinanto-oikeus, jota vastaamassa tulee olla ns. toissijaista katetta, korotettiin Suomen Pankin ohjesäännön väliaikaisesta muuttamisesta marraskuun 18 päivänä annetulla lailla vuoden 1968 loppuun saakka 500 milj. markasta 700 milj. markkaan. Näin ollen koko setelinanto-oikeus pieneni vuoden aikana 107.5. Liikkeessä oleva setelistö ja pankin vaadittaessa maksettavat sitoumukset lisääntyivät yhteensä 158.8. Setelinantovara supistui näin ollen 266.3 milj. mk ja oli vuoden lopussa 46.5. Tilinpäätös Tiliaseman tarkastelun täydennykseksi esitetään seuraavassa pankin koko omaisuustase. Tuotot mk Korot kotimaisesta lainausliikkeestä... 28 112 719,64 38 467 513,86 Korot ulkomaisilta kirjeenvaihtajilta... 7 688 807,27 4 209 529,61 Korot obligaatioista... 4 932 272,30 4 980 594,55 Provisiot... 2 039 231,08 1 713 667,89 Agiot... 2 042 019,46 1 706 099,34 Muut tuotot... 1 791 683,03 2 104 429,73 Yhteensä 46 606 732,78 53 181 834,98
16 17 Kulut Korot investointitalletuksista... Palkat ja palkkiot... Eläkkeet ja avustukset... Perhe-eläkkeet... Pankkivaltuusmiesten palkkiot ja kulut Haarakonttorien valvojain palkkiot.. Työnantajan sosiaaliturvamaksut Poistot... Setelien valm istus... Muut kulut... Tilivuoden voitto... Pankin kokonaistulot lisääntyivät edellisestä vuodesta 6.6. Korot kotimaisesta lainausliikkeestä kasvoivat 10.4, mutta korot ulkomaisilta kirjeenvaihtajilta sen sijaan vähenivät 3.5 pääasiallisesti valuuttasaatavien supistumisen vuoksi. Pankin kokonaiskulut olivat 19.3 eli 1.9 suuremmat kuin edellisenä vuonna. Korot investointitalletuksista, joita ei vuotta aikaisemmin ollut lainkaan, aiheuttivat kuluihin suurimman lisäyksen, 1.8. Palkkojen ja palkkioiden lisäys lähinnä palkankorotuksista johtuen oli 0.5. Poistot, jotka edellisenä vuonna olivat suuret, supistuivat. Myös setelien valmistuksesta aiheutuvat menot supistuivat 0.4. Pankin voitto oli 33.9. Vararahastoon on nettovoitosta pankin ohjesäännön mukaisesti siirretty puolet eli 16 948 296,99 mk. Voiton toinen puoli on siirretty käyttämättömien voittovarojen tilille ja sen käytöstä päättää eduskunta. 1965 1666 --- 1 753 790,14 6 777 725,35 7 286 054,39 612 917,45 740 221, 221 108,10 237 046,55 21 334,75 22 104,63 13 501, 12 872, 385 671,93 419 236,87 4 231 514,25 3 966 452,40 3 230 051, 2 858 986, 1 808 518,95 1 988 477,02 29 304 390, 33 896 593,98 ;ä 46 606 732,78 53 181 834,98 Pankkivaltuusmiehet ehdottavat, että mainittu määrä, 16 948 296,99 mk, siirrettäisiin valtiovarastoon. Nojautuen kertomuksen jälkimmäisessä osassa esitettyyn perusteluun (s. 19) pankkivaltuusmiehet lisäksi ehdottavat, että Suomen Pankin omistamia obligaatioita ja niihin verrattavia arvopapereita siirrettäisiin 100 000 000, markan nimellisarvosta Suomen itsenäisyyden juhlavuoden johdosta perustettavaan erityiseen Suomen Pankin hoitoon jäävään rahastoon; sekä että Pankkivaliokunta ryhtyisi toimenpiteisiin eduskunnan vahvistettavaksi tulevien sääntöjen laatimiseksi rahastoa varten. Pankkivaltuusmiesten käsittelemiä asioita Tilintarkastus Vuoden 1965 valtiopäivillä valitut varsinaiset tilintarkastajat, taloudenhoitaja Erkki Kivimäki, talousneuvos Lauri Laine, kirjanpitäjä Sylvi Siltanen, lääninmaanmittausinsinööri Aapo Seppälä ja varatuomari Per Lauren toimittivat viime vuoden helmikuun 21 25 päivinä pankin vuoden 1965 tilintarkastuksen. Tilintarkastajain lausunnon mukaisesti pankkivaltuusmiehet myönsivät johtokunnalle vastuuvapauden pankin hallinnosta vuodelta 1965. Lainausliikkeen ja valuuttakaupan tarkastus Pankkivaltuusmiehet ovat vuoden aikana toimittaneet johtosääntönsä määräämän pankin lainausliikkeen ja muidrn sijoitusten sekä valuuttakaupan tarkastuksen seuraavina aikoina: helmikuun 2, maaliskuun 8, toukokuun 24, kesäkuun 21, elokuun 23, lokakuun 26 ja joulukuun 13 päivänä. Inventtaukset ja haarakonttorien tarkastukset a) Pääkonttorissa Johtosääntönsä 6 :n mukaisesti pankkivaltuusmiehet ovat toimittaneet pääkonttorin kassojen ja kassaholvien sekä laina- ja vakuuskirjojen ynnä panttien ja talletusten inventtauksen. Inventtauksessa ei havaittu aihetta muistutuksiin. b ) Haarakonttoreissa Pankkivaltuusmiehet ovat valvoneet, että konttorien valvojat ovat inventoineet haarakonttorien käsikassat ja holvit kerran kuukaudessa sekä vekselit, velkakirjat ja pantit vähintään kolmasti vuodessa. Kaikissa haarakonttoreissa on toimitettu pankin johtosäännön 2 :ssä säädetty tarkastus. Pankkivaltuusmiesten valvonnan alaiset rahastot Pankkivaltuusmiehet ovat hyväksyneet Längmanin ja Rosenbergin rahastojen tilit vuodelta 3 5885/67 1965 ja lähettäneet jäljennökset tileistä pankkivaliokunnalle. Maaliskuun 8 päivänä pidetyssä kokouksessa pankkivaltuusmiehille esiteltiin eduskunnan joulukuun 14 päivänä 1965 lähettämä kirjelmä n:o 218, joka sisälsi eduskunnan vahvistamat, pankkivaltuusmiesten vuonna 1965 pankkivaliokunnalle lähettämän ehdotuksen mukaiset ohjeet apurahojen jakoa varten syöpätautien torjuntaan E. J. Längmanin A-rahaston alarahastosta n:o 2. Pankkivaltuusmiehet päättivät, että on ryhdyttävä toimenpiteisiin jaon suorittamiseksi kertomusvuonna. Suomen Syöpäyhdistyksen tehtyä ohjeiden mukaisesti jakoehdotuksen pankkivaltuusmiehet päättivät kokouksessaan toukokuun 24 päivänä, että jaettavana oleva apuraha, 21 975 markkaa, maksetaan Suomen Syöpäyhdistykselle sen tekemän ehdotuksen mukaisella tavalla edellä mainittuun tarkoitukseen käytettäväksi. Toukokuun 24 päivänä pankkivaltuusmiehet lisäksi hyväksyivät Lapin lääninhallituksen esittämän muutoksen Inarin kunnalle 23. 9. 1964 E. J. Längmanin kunnallisrahastosta myönnetyn avustuksen käyttötarkoituksiin. Suostumus kiinteän omaisuuden ostoon Joulukuun 13 päivänä pitämässään kokouksessa pankkivaltuusmiehet antoivat suostumuksensa siihen, että Suomen Pankki ostaa Kolarin kunnan Kolarin kylässä sijaitsevasta Jokijalka-nimisestä tilasta R N :o 16 noin 80 aarin suuruisen määräalan. Tämä kiinteistökauppa liittyy eräisiin pankin ja Metsäntutkimuslaitoksen välisiin vuokrajärjestelyihin. Kassavarantosopimus ja kassavarantotalletusten korko Joulukuun 12 päivänä lähettämässään kirjelmässä johtokunta ilmoitti aloittavansa rahalaitosten kanssa neuvottelut kirjelmässä tarkoitetun kassavarantosopimuksen aikaansaamisesta (s. 6 ) ja esitti pankkivaltuusmiesten päätettäväksi, että Suomen Pankki, siinä tapauksessa
19 18 että rahalaitosten kanssa saadaan aikaan kassavarantosopimus, saisi oikeuden maksaa rahalai tosten kassavarantotalletuksille korkoa johto kunnan harkinnan mukaan enintään 9 % vuo dessa. Pankkivaltuusmiehet käsittelivät johtokunnan kirjelmän joulukuun 13 päivänä ja hyväksyivät tehdyn esityksen. Suomen Pankin ohjesäännön 6 :n väliaikainen muuttaminen Syyskuun 19 päivänä lähettämässään kirjel mässä johtokunta ehdotti Suomen Pankin ohje säännön 6 :ää muutettavaksi siten, että ensi sijaisen setelinkatteen ylittävä setelinanto-oikeus korotettaisiin vuoden 1968 loppuun 500 milj. markasta 700 milj. markaksi. Liikkeessä olevassa setelistössä tapahtuvien kausivaihteluiden suu ruuden johdosta johtokunta lisäksi ehdotti, että se määrä, jolla tätä oikeutta voidaan pankki valtuusmiesten esityksestä asetuksella määrä ajaksi korottaa, nostettaisiin samoin vuoden 1968 loppuun 80 milj. markasta 150 milj. markkaan. Esityksen perusteluissa johtokunta mainitsi, että korotettaviksi ehdotetut setelinanto-oikeudelle asetetut rajat, 500 milj. ja 80 milj. mark kaa, ovat olleet voimassa vuodesta 1950 lukien ja riittäneet kertomusvuoteen asti. Ulkomaisen maksutaseen heikentyminen ja sen aiheuttama valuuttojen vähentyminen ovat kuitenkin johta neet setelinanto-oikeuden olennaiseen pienene miseen. Täten oli setelinantovara kertomusvuo den alusta elokuun loppuun mennessä alentu nut 313 milj. markasta 119 milj. markkaan. Setelinantovaran näin pieni määrä on vastaista kehitystä ajatellen riittämätön. Silläkin edelly tyksellä, että valuuttavaranto ei kertomus vuonna enää alenisi, setelinantovara voi käydä niukaksi joulukuussa, jolloin setelistö kausisyistä voimakkaasti lisääntyy. Toiselta puolen vaatii aikaa, ennen kuin maksutasevajauksen poistamiseen tähtäävät ja yhä tehostettavat toi menpiteet tuottavat tuloksia, joten setelinanto varan tarve saattaa tästäkin syystä vielä kasvaa. Vaikka pitemmällä tähtäyksellä on tavoitteena parantaa valuuttatilannetta niin, että ensisijai nen kate riittää voimassa olevien säännösten puitteissa setelinantoon, olisi johtokunnan kä sityksen mukaan välttämätöntä ryhtyä väliai kaisiin toimenpiteisiin setelinanto-oikeuden ko rottamiseksi siihen asti, kunnes katteen riittä vyys on varmistettu. Korotuksen tulisi olla niin suuri, että se peittää lähimpien kahden vuoden tarpeen, minä aikana maksutaseen tasapaino häiriö olisi saatava talouspoliittisin toimenpi tein korjatuksi. Pankin ohjesäännön mukaan on liikkeessä olevien setelien katteena, milloin niiden määrä ylittää ensisijaisen setelinkatteen, oltava määräehdot täyttäviä kotimaisia vekseleitä. Johto kunta totesi, että ns. toissijaisen setelinkatteen yhteismäärä on jo noussut niin suureksi, että se riittää peittämään edellä ehdotetun setelin anto-oikeuden korotuksen. Kun johtokunnan tarkoituksena ei toiselta puolen ole myöskään ruveta lisäämään tähän toissijaiseen setelinkatteeseen kuuluvaa luotonantoa, ei setelinkatetta koskevia pankin ohjesäännön voimassa olevia määräyksiä siten ole tarpeen muuttaa. Syyskuun 20 päivänä pidetyssä kokouksessa asian käsittely siirrettiin saman syyskuun 23 päivän kokoukseen, jolloin pankkivaltuusmiehet päättivät pyytää valtioneuvostoa antamaan eduskunnalle johtokunnan ehdotuksen mukai sen lakiesityksen pankin ohjesäännön 6 :n väliaikaisesta muuttamisesta. Laki Suomen Pankin ohjesäännön väliaikai sesta muuttamisesta edellä mainitulla tavalla vahvistettiin marraskuun 18 päivänä. Laki on voimassa vuoden 1968 loppuun, jonka jälkeen Suomen Pankin ohjesäännön 6 $ tulee voimaan sellaisena kuin se oli ennen sanotun lain voi maan tuloa. Rediskonttausten enimmäismäärän rajoittaminen Päättäessään syyskuun 23 päivän kokoukses saan pyytää valtioneuvostoa antamaan edus kunnalle edellisessä kohdassa selostetun laki esityksen Suomen Pankin ohjesäännön 6 :n väliaikaisesta muuttamisesta pankkivaltuusmie het, käsiteltyään asiaa jo syyskuun 20 päivänä pidetyssä kokouksessaan, tekivät seuraavan päätöksen: "Ottaen huomioon sen, että keskuspankin luotonannon jatkuva paisuminen heikentää va luuttavarantoa ja muodostuu lopulta vaaraksi pankin ulkomaiselle maksuvalmiudelle, pankki valtuusmiehet kehottavat johtokuntaa ryhty mään sellaisiin toimenpiteisiin, joilla voidaan pysäyttää Suomen Pankin toissijaiseen setelinkatteeseen laskettavan luotonannon kasvu. Koska tämä luotonanto pääasiassa tapahtuu re diskonttausten muodossa, pankkivaltuusmiehet katsovat olevan aihetta tehostaa rahalaitosten luotonannon ja maksuvalmiuden säätelyä niin, että asetettujen rediskonttauskiintiöiden ylityk set saadaan rajoitetuiksi enintään 25 % :iin ja rediskonttojen kokonaismäärä ensi tammikuun loppuun mennessä 800 milj. markkaan. Rajoi tukset luotonannossa on pyrittävä siten toteut tamaan, että ne lähinnä kohdistuisivat työlli syyden karmalta toissijaisiin kohteisiin. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden johdosta perustettava rahasto Joulukuun 13 päivänä pidetyssä kokouksessa johtokunta esittäessään pankkivaltuusmiesten vahvistettavaksi ne perusteet, joiden mukaan Suomen Pankin tilinpäätös kertomusvuodelta olisi tehtävä, samalla ehdotti, että vuonna 1967 vietettävän Suomen itsenäisyyden juhla vuoden johdosta pankin vuoden 1966 tilinpää töksen yhteydessä pankin salkusta siirrettäisiin erityiseen rahastoon 100 milj. markan nimellis arvosta obligaatioita, joiden kirjanpitoarvo on jo kokonaan poistettu. Rahasto jäisi Suomen Pankin hoitoon ja sen tuotto käytettäisiin eduskunnan vahvistettavaksi tulevien sääntöjen mukaan pankkivaltuusmiesten päätöksellä sel laisten toimenpiteiden rahoittamiseen, jotka tu kien rahan arvon vakautumista tähtäävät maamme taloudellisen kasvun nopeuttamiseen ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseen. Suorittamalla vertailuja muiden maiden oloi hin olisi rahaston toimesta jatkuvasti tutkit tava maamme elinkeinojen ja hallinnon suhteel lista suorituskykyä, joka viime kädessä on to dettavissa tavaroiden ja palvelusten hintata sosta, sekä itse hintamekanismin tehokkuutta. Kustannusten alentamista silmällä pitäen olisi suunniteltava toimenpiteitä tuottavuuden pa rantamiseksi ja hallintokoneiston tehostami seksi. Tavoitteena tulisi olla myös esteiden poistaminen tuotantovoimien täystehoisen käy tön tieltä ja rakennemuutosten edistäminen varsinkin niillä aloilla, joilla jälkeenjääneisyys on ilmeinen. Yleensäkin olisi tuettava tuottei den ja valmistusmenetelmien kehittämistä sekä koetettava myös helpottaa Suomelle sopivien teknologian ulkomaisten edistysaskeleiden no peata omaksumista. Rahasto voisi mainittujen tarkoitusperien to teuttamiseksi teettää itse tutkimuksia ja selvi tyksiä sekä rahoittaa joko avustuksin tai lai noin yksityisten ja yhteisöjen toimesta suori tettuja tavoitetutkimuksia, keksintöjen ja ideoi den sovellutusta tuotannolliseen toimintaan sekä uusien menetelmien kokeilua niin elinkei noissa kuin valtion ja kuntienkin toimintasek torissa. Varsinaiseen investointien rahoittami seen käytettäisiin rahaston varoja vain, milloin olisi tarkoituksenmukaista luoda esimerkkejä uusista ratkaisuista, jotka hyviksi osoittautuessaan saattaisivat tulla laajemmaltikin käyttöön. Mikäli tällainen kokeilu onnistuisi, voitaisiin rahaston antama tuki periä osittain tai koko naan takaisin, mutta muutoin katsoa se kor vaukseksi riskin ottamisesta. Etusija rahoituskohteita valittaessa olisi annettava nopeasti saa taville tuloksille, mutta tarpeen tullen rahasto voisi sitoutua avustamaan useammankin vuoden ohjelmaa, ei kuitenkaan pysyviksi tarkoitettuja instituutioita. Pankkivaltuusmiehet antaisivat eduskunnalle vuosittain kertomuksen rahaston toiminnasta. Aika ajoin rahaston säännöt otettaisiin uudel leen tarkistettavaksi silmällä pitäen saatuja ko kemuksia. Pankkivaltuusmiehet hyväksyivät rahaston perustamista koskevan johtokunnan suunnitel man. Varojen siirrolle po. tarkoitukseen on saa tava eduskunnan hyväksyminen (s. 16). Toimenhaltijain palkkausten korottaminen Heinäkuun 24 päivänä 1964 annettujen, val tion virkamiespalkkausten tarkistamista koske van lain sekä sanotun lain voimaansaattamis lain nojalla valtioneuvosto oli virkamiesjärjes töjen kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen ke säkuun 13 päivänä 1966 päättänyt, että valtion virkamiespalkkauksissa toteutetaan edellä mai nitun voimaansaattamislain mukainen lähtötasotarkistus sekä ensin mainitun lain mukainen palkkausten vuotuistarkistus päätöksessä tar kemmin mainitulla tavalla. Kesäkuun 20 päivänä lähettämässään kirjel mässä johtokunta esitti, että pankin vakinaisten ja ylimääräisten toimenhaltijain palkkauksia joh tajan tointen palkkausta lukuun ottamatta olisi korotettava valtion virkamiespalkkausten lähtötasotarkistusta vastaavalla tavalla eli siten, että korotus valtion A 1 A 12 palkkausluokkia vastaavien tai lähinnä vastaavien pankin palkkatyhmien kohdalla on 7 % ja korotus kohoaa tasaisesti niin, että se valtion A 30 palkkaus luokkaa vastaavien tai lähinnä vastaavien palkraryhmien kohdalla on 19.91 %, ja että edellä mainittu lähtötasokorotus suoritettaisiin toi menhaltijoille samalla tavoin kuin valtiolla eli siten, että valtion palkkausluokkia A 1 A 9
21 20 vastaavissa tai lähinnä vastaavissa pankin palk karyhmissä tämän korotuksen maksaminen to teutetaan neljän vuoden aikana niin, että siitä maksetaan kertomusvuonna 20 %, vuonna 1967 25 %, vuonna 1968 30 96 ja vuonna 1959 2 5 %.r. ja että muiden valtion palkkaus luokkia vastaavien tai lähinnä vastaavien pan kin palkkaryhmien kohdalla lähtötasokorotuksen maksaminen toteutetaan viiden vuoden ai kana siten, että siitä suoritetaan kertomus vuonna 15 %, vuonna 1967 15 %, vuonna i 968 30 95, vuonna 1969 2 0 ^, ] a vuonna 1970 loput eli 20 % y sekä että pankin vaki naisten ja ylimääräisten toimenhaltijain palk kaukset korotetaan valtion vuotuiskorotusta vastaavalla tavalla taannehtivaslikelmlkuun 1 päivästä 1966 lukien 3 % :lla ja kesäkuun 1 päivästä 1966 lukien 3.1 % :lla, kuitenkin si ten, että vuotuiskorotuksen pienin määrä kum mallakin kerralla on vähintään 20 markkaa kuukaudessa. Kirjelmässään johtokunta lisäksi esitti, että korotetut palkat maksettaisiin toimenhaltijoille heinäkuun 1 päivästä 1966 lukien, jona päi vänä toimenhaltijoille suoritettaisiin myös taan nehtivasti maksettavat korotukset, jotka mää räytyvät valtion vastaavia virkamiespalkkausten korotuksia koskevien päätösten mukaisesti. Pankkivaltuusmiehet käsittelivät johtokun nan esityksen kesäkuun 21 päivänä pitämäs sään kokouksessa ja hyväksyivät sen. Lisäyksiä ja muutoksia pankin palkkaussääntöön Toukokuun 24 päivänä pitämässään kokouk sessa pankkivaltuusmiehet muuttivat palkkaussäännön 3 :n lisäämällä siihen kaksi johtajan tointa kesäkuun 1 päivästä 1966 lukien. Kertomusvuoden aikana pankkivaltuusmiehet lisäksi päättivät johtokunnan esityksestä siirtää Turun konttorin johtajan toimen seuraavaan ylempään palkkaryhmään, korottaa palveluskuntaan kuuluvien peruspalkkaryhmien ylärajaa sekä muuttaa Tampereen, Vaasan ja Jyväskylän konttorin yhden puhelinkeskuksenhoitajan toi men konttoriapulaisen toimeksi. Suomen Pankin uusi eläkesääntö Kertomusvuoden toukokuun 20 päivänä an netulla, vuoden 1967 alusta voimaan tulevalla lailla vahvistettiin muutos eläkkeitä koskeviin perussäännöksiin pankin ohjesäännön 24 :ssä ja tästä johtuvat muutokset ohjesäännön 17 :n 20 ja 22 kohtaan. Asiallisesti tämä merkitsee sitä, että muutosten voimaan tulon jälkeen myönnettävät pankin eläkkeet määräytyvät so veltuvin osin samojen säännösten mukaan kuin virka- ja työsuhteessa valtioon olevien eläkkeet ja että pankin eläkesäännön piiriin tulevat kuu lumaan kaikki yksityisoikeudellisessa työsuh teessa pankkiin olevat henkilöt. Muodollisesti ohjesäännön muutokset merkitsevät sitä, että eläkkeet myöntää vuoden 1967 alusta lukien pankkivaltuusmiesten sijasta pankin johtokunta, että pankissa on erityinen elakeasiarqie^. jolla on oikeus seurata eläkkeitä "koskevien asioiden käsittelyä johtokunnassa, sekä että johtokun nan päätökseen eläkettä koskevassa asiassa saa vat valittaen hakea muutosta korkeimmassa hallinto-oikeudessa sekä eläkkeen hakija ja saaja että eläkeasiamies. Tarkempien määräys ten antaminen eläkkeiden maksamisesta ja elä keturvasta muutoin jää edelleenkin pankkival tuusmiesten vahvistettavaksi erillisessä eläke säännössä. Koska edellä mainitut ohjesäännön muutok set vaativat tiettyjä muutoksia pankkivaltuus miesten kesäkuun 10 päivänä 1964 vahvista miin pankin eläkemääräyksiin, johtokunta esitti joulukuun 8 päivänä lähettämässään kir jelmässä, että pankkivaltuusmiehet vahvistaisi vat kokonaan uuden eläkesäännön, ja liitti kir jelmän oheen eläkesääntöehdotuksen, jossa elä keturvaa koskevat määräykset olivat pääosil taan samanlaiset kuin vastaavat säännökset vuo den 1967 alussa voimaan tulevassa valtion elä kelaissa ja jossa oli otettu huomioon edellä se lostetut muodollista puolta koskevat muutokset. Johtokunnan eläkesääntöehdotuksessa oli sen si jaan jätetty ennalleen ne vuoden 1964 eläke sääntöön sisältyvät määräykset, jotka eivät ole ristiriidassa ohjesäännön edellä sanottujen muu tosten taikka valtion eläkelain kanssa. Koska ohjesäännön 17 :n 20 kohta muutetussa muodossaankin jättää avustusasiat pankkivaltuus miesten ratkaistaviksi, eläkesääntöehdotuksessa oli pidätetty myös harkintaan perustuvien yli määräisten eläkkeiden myöntäminen pankkivaltuusmiehille. Ehdotukseen oli otettu mää räys, että edunsaaja säilyttää kesäkuun 10 päi vänä 1964 annetun Suomen Pankin eläkesään nön mukaisen oikeutensa, jos hän määräajassa ilmoittaa pankin johtokunnalle sitä haluavansa. Pankkivaltuusmiehet käsittelivät johtokunnan ehdotuksen joulukuun 13 päivänä ja vahvisti vat sen mukaisen Suomen Pankin eläkesäännön tulevaksi voimaan tammikuun 1 päivänä 1967. M yönnetyt eläkkeet, avustukset ja hautausavut Pankkivaltuusmiehet myönsivät kertomus vuoden aikana kaksitoista eläkettä, kaksi avus tusta ja kaksi hautausapua. johtokunta Kokouksessaan kesäkuun 21 päivänä pankki valtuusmiehet päättivät johtokunnan puheen johtajalle ja jäsenille maksettujen palkkojen prosenttimääräisestä korottamisesta helmikuun 1 päivästä ja kesäkuun 1 päivästä 1966 lukien. Samassa kokouksessaan pankkivaltuusmiehet myönsivät johtokunnan jäsenelle A. Simoselle, joka oli nimitetty ja määrätty valtioneuvoston jäseneksi ja oikeusministeriksi, virkavapautta hänen valtioneuvoston jäsenyytensä ajaksi. hannes Tuori sekä varamiehet rehtori Ilmari Johannes Vartiainen ja kaupunginvouti, lain opin kandidaatti Matti Sakari Rintala; Mikkelin konttori: valvojat kihlakunnantuo mari Jaakko Armas Kinnunen ja lääninneuvos Veikko Armas Jäntti sekä varamiehet rehtori Pauli Veli Vainio ja tuomiokapitulinasessori, varatuomari Mauri Pertti Toiviainen; Oulun konttori: valvojat tullinhoitaja, lain opin kandidaatti Torsten Wilhelm Öberg ja kaupungintaloustarkastaja, ekonomi Ville Kale vi Matturi sekä varamiehet johtaja, ekonomi Lauri Johannes Heikkinen ja lääninverotarkastaja, varatuomari Aulis Evert Virtanen; Porin konttori: valvojat johtaja Y rjö Edvard Nurmi ja pormestari Väinö W ilhelm Hahta sekä varamiehet kaupunginsihteeri, varatuo mari Olavi Einar Koivisto ja toimitusjohtaja Heim o Kalervo Kaitila; Rovaniemen konttori: valvojat konttoripääl- < likkö, ekonomi Juho Kalervo Lahtinen ja*läähaarakonttorien valvojat * ninsihteeri, varatuomari Vilho Johannes H aa -^ Pankin haarakonttorien valvojina ja heidän taja sekä varamiehet kaupunginsihteeri, vara varamiehinään ovat vuonna 1967 pankkival tuomari Aarne Johannes Koponen ja lääninerkki tuusmiesten päätöksen nojalla seuraavat hen verotarkastaja, lainopin kandidaatti kilöt: Emanuel Ollila; joensuun konttori: valvojat varatuomari Mauno Moilanen ja kauppias Aulis Erkki Tahvo A ho sekä varamiehet rehtori, filosofian maisteri Aulis Olavi Waldemar Koivusalo ja lääninkamreeri, varatuomari O tto Alvar Gustaf Sora:almi; Tampereen konttori: valvojat kauppaneuvos A lpo Pesonen ja oikeuspormestari Jyrki Jalo Unto Tuominen sekä varamiehet konsuli, toi mitusjohtaja, diplomi-insinööri Lauri Veikko Virkkunen ja yliopiston sihteeri, varatuomari Aunis Kasperi Kantonen; Jyväskylän konttori: valvojat poliisitarkas taja, varatuomari Eino Ilmari Karpio ja por mestari Aaro Tapio Häkkinen sekä varamiehet johtaja, maatalous- ja metsätieteiden kandi daatti Veikko Verner Varesmaa ja lääninkam reeri, varatuomari Uuno Osm o Volmari Aar nio; Turun konttori: valvojat johtaja Väinö Jo hannes Jylhä ja lääninneuvos Yrjö Hemminki Aliharmi sekä varamiehet maanviljelysneuvos Frans Einari Karvetti ja rehtori, professori Auvo Armo Säntti; Vaasan konttori: valvojat liikevaihtoverotoimiston johtaja, lainopin kandidaatti Äke Jo hannes Helanko ja tehtaanjohtaja Ralf-Erik Klockars sekä varamiehet lääninsihteeri, varatuomari Henrik Matias Palomäki ja johtaja, ekonomi Esko Olavi Antero Kaikko. Kotkan konttori: valvojat kaupunginsihtee ri, varatuomari Kustaa Ilmari Laaksonen ja tehtaanjohtaja, diplomi-insinööri Mauno Sopa nen sekä varamiehet oikeusneuvosmies Heikki Pajari ja poliisimestari Eero Johannes Kettu nen; Kuopion konttori: valvojat pormestari Alvar Hjalmar Mikael Hurtta ja hovioikeudenneuvos Toimi Tulikoura sekä varamiehet agronomi Lauri Arvid Pekkarinen ja konttorinjohtaja, ekonomi Lauri Johannes Salmi; Lahden konttori: valvojat johtaja Esko Bruno Kunnas ja oikeusneuvosmies Tim o Jo Pankkivaltuusmiehet Pankkivaltuusmiehinä olivat vuoden alusta huhtikuun 29 päivään saakka seuraavat hen kilöt: Eskola, Kustaa Oskari, maanviljelijä, 'Wiherheimo, Toivo A ntero, filosofian maisteri, /, '
22 Aaltonen, Aimo Anselm, puolueen puheenjohtaja, Kokkola, Veikko Johan, kaupunginkamreeri, Kinnunen, Toivo Henrik, kunnallisneuvos, Teir, Grels Olof, varatuomari, Lehto, Oiva, puolueen varapuheenjohtaja, Salo, Tuure Olavi, varatuomari, Paasio, Kustaa Rafael, päätoimittaja. Suppeamman valtuuston muodostivat kolme ensin mainittua. Puheenjohtajana toimi pankkivaltuusmies Eskola ja varapuheenjohtajana pankkivaltuusmies Wiherheimo. Viime maaliskuussa toimitettujen eduskuntavaalien jälkeen kokoontuneen eduskunnan valitsijamiehet valitsivat huhtikuun 29 päivänä pankkivaltuusmiehiksi seuraavat henkilöt: Kokkola, Veikko ]ohan, kaupunginkamreeri, Kaasalainen, Nestori Johannes, maanviljelijä, Saarinen, Aarne Armas, puolueen puheenjohtaja, Junnila, Tuure Jaakko Kalervo, filosofian tohtori, Paasio, Kustaa Rafael, päätoimittaja, Uusitalo, Eino Oskari, agrologi, Lehto, Oiva, järjestösihteeri, Korsbäck, Verner Valentin, agronomi, Salonen, Olavi Oskar, yhteiskuntatieteiden maisteri, johtaja. Näistä kolme ensin mainittua muodostavat suppeamman valtuuston. Kokouksessaan toukokuun 24 päivänä pankkivaltuusmiehet valitsivat puheenjohtajakseen pankkivaltuusmies Kokkolan ja varapuheenjohtajakseen pankkivaltuusmies Saarisen. TUin tarkasta]at Pankin tilintarkastajiksi vuoden 1966 tilejä tarkastamaan valitsijamiehet valitsivat seuraavat henkilöt: Siltanen, Sylvi Cecilia, kirjanpitäjä, hänen varamiehensä Paasivuori, Tyyne Maria, sosionomi; Sinkkonen, Yrjö, kunnallisneuvos, hänen varamiehensä V/ainio, W eijo Werner, valtiotieteen tohtori; Kivimäki, Erkki Antero, taloudenhoitaja, hänen varamiehensä Aitamurto, Aarno Kari Antero, varatuomari; Kemppainen, Jaakko Ahram, varatuomari, hänen varamiehensä Nordström, Torsten Edvin, diplomi-insinööri; Hykkäälä, Heikki Kalervo, toimistopäällikkö, hänen varamiehensä Vilponiemi, Väinö Antero, piirisihteeri. Helsingissä maaliskuun 1 päivänä 1967. Aarne Saarinen T. Junnila Eino Uusitalo Verner Korsbäck VEIKKO KOKKOLA Nestori Kaasalainen Rafael Paasio Oiva Lehto Olavi Salonen Pertti Tammivuori
68337 Eduskunnan Eduskunnan pankkivaltuusmiesten kertomus 1 ^ 0 /, Q ^ tom B N p a n k i n ^ J A S T O 1995-06- 27^ / ' J S j f ' ' ' " -. 1. ;'