KIRJALLINEN KYSYMYS 677/2013 vp Metropolialueen kuntauudistus Eduskunnan puhemiehelle Helsingin seudun metropolialueen merkitys niin kansantalouden kuin kuntatalouden kokonaiskuvan kannalta on poikkeuksellisen suuri. Alueella on myös muusta maasta poikkeavia isoja haasteita. Varsinkin asumisen kalleus, asuinalueiden eriytyminen paremmin ja heikommin toimeentuleviin sekä joukkoliikenne kaipaavat ratkaisuja. Myös maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyvät paineet kohdistuvat kaikkein voimakaimmin pääkaupunkiseutuun. Vielä kuluvan vaalikauden alussa hallitus korosti ohjelmassaan kuntauudistuksen tärkeyttä nimenomaan pääkaupunkiseudun metropolialueella. Keskeyttämäänsä edellistä kuntauudistusta, Paras-hanketta, hallituspuolueet moittivat erityisesti sitä, ettei sen aikana pääkaupunkiseudulla tehty kuntaliitoksia. Mitä pidemmälle vaalikausi on edennyt, sitä vähemmän hallitus enää puhuu pääkaupunkiseudun kuntauudistuksesta. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen (HE 31/2013 vp) kuntauudistusta ohjaavaksi kuntarakennelaiksi 25.6.2013. Laki tuli voimaan 1.7.2013. Pääkaupunkiseudun metropolialueen kannalta laki on jätetty hyvin epäselväksi, avoimeksi ja tulkinnanvaraiseksi eikä se anna vastauksia metropolialueen tiiviimmän ytimen Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten haasteisiin. Lakiesitystä koskevassa mietinnössä (HaVM 11/2013 vp) eduskunnan hallintovaliokunta korosti, että "Helsingin metropolialueella haasteet alueen yhdyskuntarakenteen yhtenäiselle suunnittelulle sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamiselle ovat kaikkein suurimmat. Maamme kansallisen kilpailukyvyn ja kasvupotentiaalin kannalta kunta- ja palvelurakenneratkaisujen merkitys on ensiarvoisen tärkeää metropolialueella". Hallitus kirjasi kesäkuussa 2012 tiedonannossaan (VNT 2/2012 vp) eduskunnalle, että metropolialueella tarvitaan sekä kuntarakenteen muutoksia että jonkin tyyppistä metropolihallintoa. Jo alkuvuodesta valmistuneessa esiselvityksessä on kartoitettu yhdessä alueen kuntien kanssa metropolialueen tulevia kuntajakoselvitysalueita sekä vaihtoehtoisia malleja metropolihallinnoksi. Kunnat antoivat ehdotuksista lausuntonsa, josta valmistui yhteenveto 31.5.2013. Vielä juhannuksen alla, käsitellessän hallituksen esitystä kuntarakennelaiksi, eduskunnan halintovaliokunnalle oli annettu tieto, että hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä olisi linjannut metropolialueen kuntauudistuksen jatkovalmistelua kesäkuun lopulla. Kokous pidettiin, mutta päätöksiä ei kuitenkaan tehty. Kuntauudistus etenee kuntakentällä hyvin eritahtisena, vaikka hallitus lähtee ohjelmassaan myös siitä, että kuntauudistuksen tarve ja merkitys korostuvat nimenomaan pääkaupunkiseudun metropolialueella ja että hallitus toteuttaa tämän vaalikauden aikana koko maata kattavan kuntauudistuksen. Erilaisia selvityksiä ja kuntien lausuntoja on olemassa vähintäänkin riittävästi päätöksentekoa varten. Epäselvänä vellovaa tilannetta, jota hallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistussoppa pahentaa, on metropolialueen ja koko kuntakentän kannalta kohtuuton. Kehittämistyö Versio 2.0
kunnissa on ollut jo pitkään halvaantuneena, koska niillä ei ole tietoa tulevaisuudestaan. Keskusta vastustaa kuntien pakkoliitoksia, mutta kannattaa laajaa kuntien välistä yhteistyötä. Esimerkiksi Tuusulan kannalta tilanne on kestämätön, koska hallituksen teettämissä selvityksissä on esitetty kunnan lakkauttamista ja sen pilkkomista kahteen suuntaan. Helsingin kannalta herää kysymys, jatkaako hallitus pään hakkaamista seinään, vai hyväksyykö se tosiasiat, ettei seudulla ole suuren vastustuksen takia edellytyksiä kuntaliitokseen ainakaan hallituksen ajamassa mittakaavassa? Uudellamaalla epävarmuutta esiintyy myös metropolialuetta laajemmalla alueella, koska kuntarakennelain perusteluosion mukaan metropolialueen 14 kunnan muodostamiin selvitysalueisiin voisi kuulua niiden lisäksi myös alueen ulkopuolisia kuntia, jos se on tarpeen toiminnallisen kokonaisuuden muodostamiseksi. Mitä kuntia hallitus tällä tarkoittaa? Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Milloin hallitus päättää jatkolinjauksista pääkaupunkiseudun metropolialueen kuntauudistuksesta ja mitä ne sisältävät, miten hallitus suhtautuu metropolialueen kuntien esittämiin omiin suunnitelmiin selvitysalueista, jotka poikkeavat hallituksen 8.2.2012 julkaiseman ns. kuntakartan sekä metropolialueella teetetyn esiselvityksen selvitysalue-ehdotuksista, millaisia tehtäviä ja kuinka laajalle alueelle hallitus kaavailee ylikunnallista metropolihallintoelintä ja aikooko hallitus käynnistää metropolialueella erityisiä kuntajakoselvityksiä vastoin kuntien tahtoa? Helsingissä 7 päivänä elokuuta 2013 Antti Kaikkonen /kesk Mari Kiviniemi /kesk 2
Ministerin vastaus KK 677/2013 vp Antti Kaikkonen /kesk ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Antti Kaikkosen /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 677/2013 vp: Milloin hallitus päättää jatkolinjauksista pääkaupunkiseudun metropolialueen kuntauudistuksesta ja mitä ne sisältävät, miten hallitus suhtautuu metropolialueen kuntien esittämiin omiin suunnitelmiin selvitysalueista, jotka poikkeavat hallituksen 8.2.2012 julkaiseman ns. kuntakartan sekä metropolialueella teetetyn esiselvityksen selvitysalue-ehdotuksista, millaisia tehtäviä ja kuinka laajalle alueelle hallitus kaavailee ylikunnallista metropolihallintoelintä ja aikooko hallitus käynnistää metropolialueella erityisiä kuntajakoselvityksiä vastoin kuntien tahtoa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kirjallisessa kysymyksessä kuvataan pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassakin mainitut Helsingin metropolialueen haasteet sekä kuntauudistuksen tavoitteita alueella. Kysymyksessä todetusti metropolialueen merkitys on erityisen suuri niin kuntatalouden kuin koko maamme kansantaloudenkin näkökulmasta. Juuri tästä johtuen kunta- ja palvelurakenneratkaisujen merkitys metropolialueella korostuu. Kysymyksessä tuodaan myös esille uudistuksen tähänastisia valmisteluvaiheita kuten Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitys. Helsingin metropolialueella toteutettiin lisäksi 5.3.2013 julkaistu esiselvitys, jossa esitettiin kolme vaihtoehtoista mallia alueen tuleviksi kuntajakoselvitysalueiksi ja metropolihallinnon malleiksi. Kunnat antoivat lausuntonsa esiselvitykseen toukokuussa 2013. Lausuntojen perusteella kunnat eivät pääsääntöisesti kannata esiselvityksessä esitettyjä kuntajakoselvitysalueita, mutta kaikki alueen 14 kuntaa ovat kuitenkin valmiita liitosselvitysten käynnistämiseen. 14 kunnasta 12 onkin jo käynnistänyt tai käynnistämässä kuntajakoselvityksiä. Alueen kuntien lausunnoissaan esittämät kannat metropolihallintomallista, sen tehtävistä ja päätöksenteosta sen sijaan vaihtelevat. Kunnista vain kaksi olisi valmis osallistumaan jatkovalmisteluun jonkin esiselvityksessä esitetyn vaihtoehdon pohjalta ja erityisesti metropolihallinnon osalta kaivataan lisäselvityksiä. Selvitystyötä vaihtoehtoisten metropolihallintomallien osalta onkin jatkettava myös siksi, että tarvittavan metropoliratkaisun vahvuus riippuu siitä, millaisia kuntarakennemuutoksia alueella tapahtuu. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen valmistelemiseksi on jo asetettu kuluvan vuoden kesäkuussa erillinen metropolialueen erityiskysymyksiä selvittävä jaosto, jonka toimikausi päättyy lokakuussa. Kysymyksessä mainitussa aiemmassa valmistelutyössä ei ole kyse hallituksen linjauksista, vaan virkamiesten suorittamasta valmistelusta. Näin ollen selvitykset eivät ole myöskään alueen kuntia sitovia. Sen sijaan kuntarakennelaissa säädetään kuntia sitovasti metropolialueen kuntajakoselvitysalueista. Aluetta koskee palvelujen edellyttämää väestöpohjaa ja kunnan taloutta koskevat selvitysperusteet sekä alueen erityispiirteet huomioon ottava metropolialueperuste, joka korvaa muualla maassa sovellettavan työ- 3
Ministerin vastaus paikkaomavaraisuutta, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta koskevan selvitysperusteen. Lain perusteella kunnille jää liikkumavaraa selvitysalueiden muodostamisessa. Kuntarakennelaissa määritellään ne 14 kuntaa, joihin sovelletaan metropolialueen selvitysperustetta. Nämä kunnat ovat metropolialueen vapaaehtoisen yhteistyön piiriin yleisimmin luettavia kuntia. Sääntelyssä on kuitenkin otettu huomioon se, että mainituilla kunnilla voi olla perusteita tehdä yhdistymisselvityksiä myös alueen ulkopuolisten kuntien kanssa. Tällaisia selvityksiä on ollut myös julkisessa keskustelussa esillä. Hallitus seuraa tällä hetkellä metropolialueen kuntajakoselvitysten käynnistämistä ja päättää metropoliratkaisua koskevista jatkolinjauksista sekä alueella mahdollisesti käynnistettävistä erityisistä kuntajakoselvityksistä kuluvan syksyn aikana. Helsingissä 23 päivänä elokuuta 2013 Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 4
Ministerns svar KK 677/2013 vp Antti Kaikkonen /kesk ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 677/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Antti Kaikkonen /cent m.fl.: När beslutar regeringen om fortsatta riktlinjer för kommunreformen i huvudstadsregionens metropolområde och vad innebär de, hur förhåller sig regeringen till metropolområdets kommuners egna planer om utredningsområden, som avviker från den s.k. kommunkartan som regeringen gav ut den 8 februari 2012 och från förslagen till utredningsområden i förhandsutredningen om metropolområdet, hurdana uppgifter och ett hur omfattande område planerar regeringen att ska gälla för ett överkommunalt metropolförvaltningsorgan, och tänker regeringen inleda särskilda kommunindelningsutredningar i metropolområdet mot kommunernas vilja? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Det skriftliga spörsmålet beskriver utmaningarna för Helsingfors metropolområde, som också nämns i statsminister Jyrki Katainens regeringsprogram, och målen för kommunreformen i området. Såsom konstaterats är metropolområdets betydelse särskilt stor såväl för kommunalekonomin som för hela landets nationalekonomi. Just därför framhävs betydelsen av kommun- och servicestrukturlösningar inom metropolområdet. Spörsmålet redogör också för reformens beredningsskeden hittills, däribland utredningen som gjorts av arbetsgruppen för kommunförvaltningens struktur. I Helsingfors metropolområde har det dessutom genomförts en förhandsutredning, utgiven den 5 mars 2013, som presenterar tre alternativa modeller till framtida kommunindelningsområden och metropolförvaltningen i området. Kommunerna gav sina utlåtanden om förhandsutredningen i maj 2013. Utlåtandena visar att kommunerna i regel inte stöder de i förhandsutredningen föreslagna områdena för en kommunindelningsutredning, men alla 14 kommuner i området är trots det redo att inleda sammanslagningsutredningar. Av de 14 kommunerna har tolv redan inlett eller är i färd med att inleda kommunindelningsutredningar. Däremot varierar de ståndpunkter om metropolförvaltningsmodellen, dess uppgifter och beslutsfattandet som förs fram i kommunernas utlåtanden. Av kommunerna skulle bara två vara redo att delta i en fortsatt beredning utifrån något av alternativen i förhandsutredningen, och kommunerna efterlyser tillläggsutredningar särskilt i fråga om metropolförvaltningen. Sålunda måste utredningsarbetet kring de alternativa modellerna till metropolförvaltning fortsätta också för att styrkan hos den nödvändiga metropollösningen beror på hurdana ändringar i kommunstruktur det görs i området. För beredningen av social- och hälsovårdens strukturreform tillsattes det redan i juni under innevarande år en separat sektion, med uppgift att utreda specialfrågor för metropolområdet, vars mandattid upphör i oktober. Det i spörsmålet nämnda tidigare beredningsarbetet gäller inte regeringens riktlinjer, utan en tjänstemannaberedning. Således är utredningarna inte heller bindande för områdets kommuner. 5
Ministerns svar Däremot föreskrivs det i kommunstrukturlagen om för kommunen bindande områden för kommunindelningsutredningar i metropolområdet. Området berörs av utredningsgrunderna för det av tjänsterna förutsatta befolkningsunderlaget och för kommunens ekonomi samt grunden för metropolområdet, som beaktar områdets särdrag och ersätter utredningsgrunden för självförsörjning i fråga om arbetsplatser, pendling och samhällsstruktur som tillämpas i övriga landet. I enlighet med lagen har kommunerna rörelsefrihet att bilda utredningsområden. Kommunstrukturlagen definierar de 14 kommuner på vilka utredningsgrunden för metropolområdet tillämpas. Dessa kommuner är kommuner som normalt medverkar i det frivilliga samarbetet i regionen. Vid regleringen har man ändå beaktat att nämnda kommuner kan ha orsaker att utreda sammanslagningar även med kommuner utanför området. Sådana utredningar har också diskuterats i offentligheten. Regeringen följer för närvarande med hur kommunindelningsutredningarna i metropolområdet sätter igång samt beslutar om fortsatta riktlinjer för en metropollösning och om att eventuellt inleda särskilda kommunindelningsutredningar i området under innevarande hösten. Helsingfors den 23 augusti 2013 Förvaltnings- och kommunminister Henna Virkkunen 6