KIRJALLINEN KYSYMYS 889/2008 vp Sisätiloissa tapahtuvan sienten viljelyn saaminen yhdenvertaiseen asemaan maa- ja puutarhatalouden tukien ja rahoituksen kanssa Eduskunnan puhemiehelle Sienten viljely tapahtuu sisätiloissa. Kuitenkaan sienten viljelijä ei saa energiaverohuojennuksia tai mitään tuotantotukia, vaikka viljelytoimintaa pitäisi verrata kasvihuoneviljelyyn. Sienten viljely on myös tuotettua kiloa kohden hyvin työvaltaista toimintaa. Esimerkiksi siitakesienen kasvatuksessa toimintaa ei voi paljonkaan automatisoida, vaan työ on hyvin käsityövaltaista aina alustojen valmistuksesta sienten poimintaan ja pakkaukseen. Kasvatustilat vaativat myös tasaisen lämmön ja kosteuden, mikä vie paljon energiaa. Myöskään myynnin ja markkinoinnin edistämistoimia ei saa minkään esim. Tekesin rahoitushankkeiden piiriin. Nämä linjaukset kolahtavat erityisesti aloittaviin yrityksiin, joilla ei yleensä myöskään ole osaamista markkinoinnissa. Osaamisen hankkiminen yleensä edellyttää kokeiluja (= turhia kustannuksia), joita olisi hyvä saada avustuksen muodossa, ettei yrityksen kassa menisi alkuvaiheessa tyhjäksi. Sienten viljely antaisi kuitenkin yhden hyvän mahdollisuuden maaseudun työpaikkojen syntymiseen ja elinkeinorakenteen monipuolistamiseen. Mielestäni nyt jos koskaan sienten viljely on nostettava tasavertaisempaan asemaan taloudellisestakin näkökulmasta maa- ja puutarhatalouden tukipolitiikankin osalta. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus välittömästi ryhtyy, että sisätiloissa tapahtuva sienten viljely nostetaan tasavertaiseen asemaan tukien ja erilaisten rahoitusinstrumenttien osalta maa- ja puutarhatalouden kanssa? Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 2008 Esa Lahtela /sd Marjaana Koskinen /sd Valto Koski /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 889/2008 vp: Mihin toimiin hallitus välittömästi ryhtyy, että sisätiloissa tapahtuva sienten viljely nostetaan tasavertaiseen asemaan tukien ja erilaisten rahoitusinstrumenttien osalta maa- ja puutarhatalouden kanssa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Sienten viljely sisätiloissa on lisääntynyt Suomessa nopeasti viimeisten kymmenen vuoden aikana. Eniten viljellään herkkusientä, mutta sen lisäksi kasvatuksessa on useita muitakin merkittäviä sienilajeja kuten esimerkiksi siitakesientä. Sieniviljely on voimakkaasti keskittynyttä, ja maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen julkaiseman Puutarhayritysrekisterin mukaan esimerkiksi vuonna 2007 Suomessa oli sieniviljely-yrityksiä yhteensä 19 kappaletta. Viljeltyjen sienten vuosittainen kokonaistuotantomäärä on vakiintunut noin kahteen miljoonaan kiloon, josta vuonna 2007 noin 90 % oli herkkusientä ja loput 10 % muita sienilajeja. Sienten viljely sisätiloissa ei kuulu maa- ja puutarhatalouden tuotantotukien piiriin. Tämä tuotantomuoto on rajattu näiden tukien ulkopuolelle niin kansallisissa kuin EU:n osittain tai kokonaan rahoittamissa tukimuodoissakin. Kansallisten tukien osalta tuote- tai tuotannonalakohtaisten tuotantotukien maksamisen perustana on Suomen liittymissopimus Euroopan Unioniin. Sen perusteella kansallisia tukia voidaan maksaa ensisijaisesti sellaisille tuotannonaloille, joille on maksettu tukea tai joilla on ollut vahva tuontisuoja jo ennen Suomen liittymistä EU:n jäseneksi. Sienituotanto ei täyttänyt liittymisen aikaan näitä edellytyksiä, joten se jäi kansallisten tukijärjestelmien ulkopuolelle. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan linjaukset pyrkivät edistämään tukien irrottamista tuotannosta, mikä heijastuu myös komission suhtautumiseen kansallisiin tuotekohtaisiin tukiin. Kynnys uusien tuotekohtaisten kansallisten tukimuotojen käyttöönotolle on siis korkea. Sienituotannon osalta vaarana on lisäksi kilpailutilanteen vääristyminen eri EU-maiden kesken. Tässä tilanteessa sienituotannon kansallisten tuotantotukien käyttöönottoa Suomessa ei nähdä mahdolliseksi. Sienituotantoa harjoittaville yrityksille voidaan maksaa Maataloudessa käytettyjen eräiden energia-tuotteiden valmisteveron palautuksesta annetun lain (603/2006) nojalla maksettavia energiaveropalautuksia vain silloin, kun yritys on muun tuotantonsa kautta maa- tai puutarhatalouden tukijärjestelmien piirissä. Koska sienituotanto nähdään tärkeäksi ja kehittyväksi tuotannonalaksi Suomessa, tuetaan sienten kasvatustilojen rakentamista investointitukien avulla. Vuosina 1995 2006 investointeja tuettiin maaseudun yritysrahoituksen kautta, mutta vuodesta 2007 alkaen investointituet siirtyivät maatalouden rakennetukilain (1476/2007) nojalla rahoitettaviksi. Maatalouden investointituen myöntämisestä vuonna 2009 annetun valtioneuvoston asetuksen (649/2008) mukaan tukea voidaan myöntää investointiin, joka koskee sienten kasvatuksessa tarvittavan rakennuksen, rakennelman tai rakenteen uudisrakentamista, laajentamista tai peruskorjaamista. Tukea voidaan myöntää myös sienten kauppakunnostamisessa 2
Ministerin vastaus KK 889/2008 vp Esa Lahtela /sd ym. tarvittavien rakennusten, rakennelmien ja rakenteiden uudisrakentamiseen, laajentamiseen ja peruskorjaamiseen sekä koneiden ja laitteiden hankintaan. Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 2008 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 889/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Esa Lahtela /sd: Vilka åtgärder ämnar regeringen omedelbart vidta för att svampodling inomhus ska få samma villkor som jordbruket och trädgårdsproduktionen i fråga om stöd och olika finansieringsinstrument? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Svampodlingen inomhus har ökat snabbt i Finland under de senaste tio åren. Mest odlas champinjoner, men dessutom odlas flera andra viktiga svamparter, som till exempel shiitake. Svampodlingen sker mycket koncentrerat, och enligt Trädgårdsföretagsregistret som utges av jordoch skogsbruksministeriets informationscentral fanns det år 2007 sammanlagt 19 svampodlingsföretag i Finland. Den årliga totalproduktionen av odlad svamp har stabiliserat sig vid omkring två miljoner kilo, varav cirka 90 % var champinjoner och 10 % andra svamparter år 2007. Svampodling inomhus omfattas inte av jordbrukets och trädgårdsproduktionens stödsystem. Denna produktionsform har uteslutits från alla stödformer, både från de nationella stöden och från de stödformer som finansieras helt eller delvis av EU. När det gäller nationella stöd baserar sig betalningen av stöd till olika produkter eller produktionssektorer på villkoren i Finlands anslutningsfördrag med EU. Enligt detta kan nationella stöd i första hand betalas till sådana produktionssektorer som tidigare fått stöd eller som haft ett starkt importskydd redan innan Finland blev medlem i EU. Svampodlingen uppfyllde inte dessa kriterier vid tidpunkten för anslutningen till EU, och lämnades därför utanför de nationella stödsystemen. En av riktlinjerna för den gemensamma jordbrukspolitiken är att frikoppla stöden från produktionen. Detta avspeglas också i kommissionens syn på de nationella stöden till vissa produkter. Tröskeln är hög för att i detta skede ta i bruk nya produktspecifika stödformer. För svampodlingens del finns det också en risk för att konkurrensen mellan EU-länderna snedvrids. I den nuvarande situationen anses det inte vara möjligt att införa ett nationellt produktionsstöd för svampodling. Till företag som bedriver svampodling kan betalas återbäring på accis enligt lagen om återbäring av accis på vissa energiprodukter som används inom jordbruket (603/2006) endast om företaget genom sin övriga produktion omfattas av stödsystemen för jordbruk eller trädgårdsproduktion. Eftersom svampodlingen i Finland anses vara en viktig produktionsform som kan utvecklas, stöds byggandet av utrymmen för svampodling genom investeringsstöd. Åren 1995 2006 stöddes investeringarna genom finansiering för landsbygdsföretag, men från och med år 2007 har investeringsstöden beviljats med stöd av lagen om strukturstöd till jordbruket (1476/2007). Enligt statsrådets förordning om styrning av investeringsstödet för gårdsbruk 2009 (649/2008) kan stöd beviljas för investeringar som gäller nybyggnad, utvidgning eller grundlig reparation av byggnader, konstruktioner eller anläggningar som behövs vid svampodling. Stöd kan också beviljas för nybyggnad, utvidgning eller grundlig reparation av byggnader, konstruktioner eller an- 4
Ministerns svar KK 889/2008 vp Esa Lahtela /sd ym. läggningar samt för anskaffning av maskiner och anläggningar som behövs för iordningställande av svamp. Helsingfors den 8 december 2008 Jord- och skogsbruksminister Sirkka-Liisa Anttila 5