MAISEMANHOIDON YLEISSUUNNITELMA

MAISEMANHOIDON YLEISSUUNNITELMA Pudasjärven Aittojärvi-Kyngäs Hilkka Heikkilä, maisemasuunnittelun koulutusohjelma, Oamk Kalle Hellström, Taimi Mahosenaho, ProAgria Oulu/Maa- ja kotitalousnaiset, Vyyhti-hanke 2014 Versio 19.11.2014 Mahdolliset kommentit 27.11.2014 mennessä: kalle.hellstrom@maajakotitalousnaiset, p. 043-8255253 Vyyhti-hankkeen mallisuunnitelma www.proagriaoulu.fi/vyyhti

SISÄLLYS ESIPUHE... 4 1 JOHDANTO... 6 2 YHTEISTYÖTAHOT... 8 3 KYLÄLÄISET MUKANA SUUNNITTELUSSA... 9 3.1 Kyläläiskysely...10 3.2 Maanomistussuhteiden selvittäminen ja maisemanhoitolupien hankkiminen...12 3.3 Vyyhti-työpaja ja muut tapaamiset...12 3.4 Kyläkävely ja kesäjuhlat...13 4 MAISEMA-ALUE...14 4.1 Maiseman luetteloidut arvokohteet...16 4.2 Historia...17 4.2.1 Maatalouden muutos Aittojärvi-Kynkään alueella...19 4.2.2 Muinaisjäännökset...21 4.3 Maa-ja kallioperä...22 4.4 Luonnonympäristön arvokohteet...22 4.4.1 Perinnebiotoopit...24 4.5 Asuminen, elinkeinot, maankäyttö ja matkailu...25 4.6 Aittojärvi-Kynkään kylämaiseman nykytila...27 5 MAISEMANHOITOKOHDE-EHDOTUKSIA...32 5.1 Perinnebiotooppikohteet...32 5.2 Aittojärven maisemanhoitokohteet...34 1

5.3 Kynkään kylän maisemanhoitokohteet...36 5.4 Ypykkäjärven maisemanhoitokohteet...38 5.5 Retkeilypolku...38 6 MAISEMANHOITO-OHJEITA...39 6.1 Metsäkohteet...39 6.2 Umpeenkasvavat pellot...40 6.3 Rantaniityt sekä hakamaat...41 6.4 Vanhat pihapiirit...42 6.6 Kiviaita...43 7 EHDOTUKSIA KOHTEIDEN HOIDON TOTEUTTAMISESTA...43 7.1 Talkoilu ja omien maiden hoitaminen...43 7.2 Työllistämishankkeet...44 7.3 Maatalous...45 8 MAISEMANHOIDON KORVAUS- JA TUKIMUODOT...45 8.1 Maatalouden ympäristökorvaussopimukset maiseman ja luonnon hoitoon...45 8.2 Metsätalouden tuet= Kemera...47 8.3 Rakennuskannan korjaustuet...48 8.3.1 Museoviraston entistämisavustus...48 8.3.2 ELY-keskusten avustukset rakennusperinnön hoitoon...48 8.4 Muut mahdolliset tukimuodot ympäristönhoitoon...49 9 HYÖDYLLISIÄ LINKKEJÄ...49 10 LOPUKSI...50 LÄHTEET:...55 Kirjalliset lähteet...55 2

Julkaisemattomat...56 Elektroniset lähteet...56 Haastattelut ja keskustelut...60 Kuvalähteet...60 Kannen kuva: Raivattua Livojoen vartta Kynkäällä. Kuva: Taimi Mahosenaho 3

ESIPUHE Pudasjärven Aittojärvi Kyngäs maisemanhoitosuunnitelma on yksi ProAgria Oulun / Maa- ja kotitalousnaisten Vyyhti-hankkeessa laadituista mallisuunnitelmista. Suunnitelma on nähtävillä nettisivuilla www.proagriaoulu.fi/vyyhti sekä www.ymparistoagro.fi ja se on innoittamassa myös muita kyliä vastaavanlaiseen työhön. Vyyhti-suunnitelmaan liittyvää yleistä tiedottamistyötä on toteutettu edellä mainitun hallinnoijan YmpäristöAgro-hankkeen puitteissa. Hankkeet ovat saaneet rahoitusta EU:n maatalousrahastosta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen myöntämänä. Tämä suunnitelmaraportti on laadittu Oulun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan yksikön maisemasuunnittelun koulutusohjelman opiskelijan Hilkka Heikkilän toimesta. Suunnittelutyötä tehtiin opinnäyteyön lisäksi myös ProAgria Oulun ja Maa- ja kotitalousnaisten hanketyönä. ProAgria Oulun työhön kuului lähtötietojen hankkimista, tiedottamista ja kyläyhteistyötä sekä opiskelijan työn ohjaaminen. Lähtöaineistona toimi myös vuonna 2000 ProAgria Oulun Keskellä Virtaa Iijoki-hankkeessa laadittu kylämaiseman yleissuunnitelma tälle alueelle. Pudasjärven Aittojärven ja Kynkään kylät on luokiteltu noin 20 vuotta sitten valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Maisemanhoitotyön ja suunnittelun tarve saikin alkunsa, kun Pohjois-Pohjanmaan liiton asiantuntija suoritti maisema-alueille päivitysinventointia vuonna 2013 Ympäristöministeriön toimeksiannosta. Aittojärvi-Kyngäs-alue on edelleen pääosin aktiiviviljelyn toimesta avointa ja hoidettua, mutta tietyiltä osin inventoinnin yhteydessä havaittiin myös maisemallisten toimenpiteiden tarvetta. Tämän maisemasuunnittelun yhteydessä havaittiin, että suunnittelualueen pinta-alasta on suurin osa viljelyssä olevaa peltoaluetta sekä hoidettua metsä- ja kylämaisemaa, yhteensä noin 2000 hehtaaria. Maisema-alueelta ja osittain sen ulkopuolelta löydettiin n. 100 hehtaaria alueita, jotka voisivat sopia hoidettaviksi maiseman monimuotoisuuden ylläpitämiseen tarkoitetulla maatalouden ympäristökorvauksella. Näistä noin 40 ha on aiemmin peltokäytössä olleita alueita ja 60 hehtaaria niittyjä tai hakamaita, joita voisi hoitaa alkuraivauksella ja laidunnuksella. Tämä suunnitelma on laadittu osallistavan suunnittelun menetelmin yhdessä kyläläisten kanssa. Em. hankkeiden ja Aittojärven kyläseuran järjestämiä tilaisuuksia ja tapaamisia kylällä pidettiin useita. Yhteydenottoja maanomistajiin ja toimijoihin kertyi n. 100 kpl. Kyläseura ja paikalliset toimijat ottivatkin jo suunnittelutyön aikana aktiivisesti vastuun toteuttamisesta. Työ jatkuu kyläseuran koordinoimana käytännön 4

työnä. ProAgria Oulun / Maa- ja kotitalousnaisten Vyyhti-hanketyönä laaditaan ympäristökorvausjärjestelmään liittyviä mallisuunnitelmia vuosille 2015-2020. Osana työtä on kartoitettu myös maisemalaiduntamiseen sopivia alueita ja laiduntamisesta kiinnostuneita lammastiloja koko Pudasjärven alueella viljelijäkyselyn avulla. Kiinnostusta ja sopivia kohteita löytyi. Lammastalouden kehitysnäkymät Pudasjärvellä ovat hyvät mm. vasta uudistetun teurastamotoiminnan myötä. Sitä kautta myös maisemalaiduntaminen voi lisääntyä. Kiitokset tämän suunnitelman ahkeralle laatijalle ja Oulun ammattikorkeakoululle yhteistyöstä. Suuri kiitos kuuluu kaikille maanomistajille, lampureille, viljelijöille, käytännön työprojektin suorittajille ja talkoolaisille, jotka lähtivät mukaan tähän yhteiseen asiaan. Tämä työ ei olisi voinut kantaa hedelmää ilman kyläseuran aktiivista roolia. Erityiset kiitokset ansaitsee Aittojärven kyläseuran sihteeri Terttu Salmi ja puheenjohtaja Jaakko Sahuri, jotka omia voimiaan säästelemättä lähtivät tekemään työtä yhteiseksi hyväksi. Suunnittelutyön tärkein tavoite, eli käytännön työt, lähtivät käyntiin työn kuluessa. Opiskelijan tekemät haastattelut ja vierailut olivatkin merkittävä osa työn antia. Suunnitelma ei velvoita toimenpiteisiin vaan on luonteeltaan kannustava ja ohjeellinen. Taimi Mahosenaho ja Kalle Hellström ProAgria Oulu / Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 5

1 JOHDANTO Aittojärvi- Kynkään alue valittiin maisemanhoitosuunnitelman kohdealueeksi, koska se on ainutlaatuinen nevalakeuden viljelymaisemakokonaisuus valtakunnallisten maisema-alueiden kohdelistalla. Tämän maisemanhoitosuunnitelman taustalla on Ympäristöministeriön toimeksi antama ja Pohjois-Pohjanmaan liiton toteuttama valtakunnallisten maisema-alueiden päivitysinventointi, jonka yhteydessä on havaittu Pudasjärven Aittojärvi-Kynkään alueella maisemanhoitotoimenpiteiden tarvetta. Maisema-alueen rajausta on esitetty muutettavaksi. Tämä maisemanhoitosuunnitelma tehdään alueen rajausehdotuksen mukaisesti, vaikkakaan muutosta ei ole vielä hyväksytty. Maisemanhoitosuunnitelman alue on rajattu kylän keskeisimmille alueille. Metsäalueille on annettu hoitotoimia vain alueiden reunamille ja hakamaisille kohteille. Rakennusten osalta on vain yleispiirteisiä huomioita. Suunnitelmaehdotuksen painottuvat kasvillisuuden hoitoon. Hoidettu kylämaisema lisää elinympäristön viihtyvyyttä ja Aittojärvi-Kynkään alueen mahdollisuuksia osana Pudasjärven matkailuympäristöä. Pyrkimyksenä on edistää maisemanhoidon toimenpiteiden toteuttamista sekä maisemanhoidon jatkuvuutta tulevaisuudessa. Maisemanhoitosuunnitelma toteutettiin pitkälti osallistavin menetelmin, eli yhteistyössä paikallisten asukkaiden kanssa. Opinnäytetyön suurin opillinen anti oli maisemanhoidon suunnittelun ja toteutuksen prosessiin perehtyminen. Maisemanhoitosuunnitelman laadinnan aikana selvisi sen taustatyön määrä, joka tulee tehdä, ennen kuin käytännön maisemanhoidollisia toimia voidaan toteuttaa. Samalla yhteistyön muodot ja työnjako eri toimijoiden kesken tuli selkeästi esille. Suunnitelmaan ja maisemanhoidon toteuttamiseen liittyen oltiin yhteydessä noin 100:aan maanomistajaan, lukuisiin paikallisiin asukkaisiin ja erilaisiin yhteistyötahoihin. Kyläiltojen yhteydessä jaettiin tietoa maisemanhoitoon liittyvistä rahoitusmuodoista. Kyläläisten toiveita hoitokohteista kartoitettiin kyläillan yhteydessä täytetyllä kyselyllä. Myös Vyyhti-työpajassa hahmoteltiin maisemanhoitoa yhdessä paikallisten kanssa. Työpajoissa ja kyselyllä kartoitettiin myös maisemanhoitotoimenpiteisiin halukkaita käytännön toimijoita. Maastokäynneillä jalkauduttiin pihoihin ja taloihin, ja alueen hoidosta, historiasta ja maanomistusoloista saatiin arvokasta tietoa paikallisten oppaiden avulla. Kyläläisten esittämät maisemanhoito- ja arvokohteet ovat sisällytettyinä maisemanhoitoehdotuksiin. 6

Maisemanhoitosuunnitelman avulla etsittiin maisemanhoitokohteita, joille laaditaan ProAgrian toimesta yksityiskohtaisemmat hoitosuunnitelmat. Nämä suunnitelmat ovat ELY-keskukselta haettavien ympäristökorvauksien edellytyksiä. Jos korvauksia myönnetään hoitosuunnitelmien myötä esimerkiksi kyläyhdistykselle, tuet kannustavat maiseman pitkäkestoiseen hoitoon. Osa hoitotoimenpiteistä pyrittiin järjestämään työllisyystöinä. Maisemanhoitosuunnitelman laatimisen yhteydessä kartoitettiin myös laiduntamiseen soveltuvia alueita. Umpeen kasvavan maatalousmaan käyttöönotto laidunalueeksi ei palvele vain maiseman asiaa, vaan hyödyttää myös paikallisia karjatalouden harjoittajia lisääntyvän laidunalan myötä. Pudasjärven kunnan alueella maisemalaiduntamiseen soveltuvien alueiden sekä maisemalaiduntamisesta kiinnostuneiden lammastilallisten kartoittaminen tapahtui kyselyn avulla. Selvityksen yhteydessä löydetyt laidunalat ja laiduntamiseen soveltuvat karjat voidaan omistajan niin halutessa kirjata Laidunpankki.fi - sivustolle. Maatalousyrittäjille tehdyn kyselyn taustalla oli lammastalouden edistäminen kunnassa etsimällä sopivia laidunkohteita. Laidunalan lisäys tuo lisätuloja viljelijöille, jos pystytään hyödyntämään tukijärjestelmää täysipainoisesti myös ympäristökorvausten osalta. Lisääntyvä laidunnus puolestaan vaikuttaa maisemaan positiivisesti. Kimmokkeena viljelijäkyselylle oli Pudasjärven poroteurastamon yhteyteen perustettu lammasteurastamotoiminta, joka luo paremmat edellytykset lammastalouden harjoittamiselle Pudasjärvellä. Kyselyn pohjalta edistettiin Laidunpankki-sivuston käyttöä kunnassa. Laidunpankkiin voidaan ilmoittaa laitumiksi soveltuvat alueet, jos niiden käyttöön on saatu luvat maanomistajilta. Laiduntajien etsimisellä maisemanhoidolle haettiin jatkuvuutta, kun umpeen kasvavia alueita saadaan hoidettua pitkäjänteisesti esimerkiksi laiduntamalla. Myös tutkimalla muualla Pudasjärvellä aiemmin toteutettuja maisemanhoitosuunnitelmia etsittiin perinnebiotooppeja ja laidunalueita sekä muita maisemanhoitokohteita. Maatalousmaiseman muutokselle eli lohkojen umpeenkasvulle haettiin syitä vanhojen karttojen tutkimuksella ja kunnan maataloustoimen sekä kyläläisten kanssa käydyillä keskusteluilla. Maiseman muutoksen syihin perehdyttiin, jotta voitaisiin ennaltaehkäistä maalaismaiseman umpeenkasvua myös laajemmassa mittakaavassa. 7

2 YHTEISTYÖTAHOT Maisemanhoitosuunnitelman toteutus alkoi ProAgria Oulun Maa-ja kotitalousnaisten Taimi Mahosenahon ideasta, jonka toteutukseen pyrittiin saamaan rahoitus. Samalla aloitettiin yhteydenotot paikallisiin toimijoihin, tässä tapauksessa Aittojärven kyläseuraan. Kylätasolta tullut palaute oli innostunutta. Tiivis yhteydenpito kyläyhteisön kanssa helpotti suunnittelijan työtä kylätasolla. Suunnittelualueella tunnettiin projekti jo ennalta, ja vastaanotto oli lämmin. Yhteistyöhön kyläläisten ja suunnittelijatahon välillä kuului myöhemmässä vaiheessa neuvontaa ja tiedostusta sekä tapahtumien suunnittelua. Maisemanhoitosuunnitelmaan liittyvän tiedotustyön teki kylätasolla Aittojärven kyläseura yhdessä YmpäristöAgro- hankkeen kanssa. Kyläyhdistys organisoi yhdessä ProAgrian kanssa maisemasuunnitteluun liittyvän kyläillan ja työpajan sekä maisemanhoidon lopputuloksia esittelevän kyläkävelyn. Suurimman työn kyläyhdistyksen aktiivit, pääasiassa yhdistyksen vastavalittu puheenjohtaja Jaakko Sahuri, tekivät maisemanhoidon käytännön toimien toteuttamisessa ja yhteydenotoilla maanomistajiin maisemanhoitolupien saamiseksi. Kyläyhdistyksen puheenjohtajan työpanos oli erittäin arvokasta työllistettyjen palkkaamisessa ja siihen liittyvässä taustatyössä, erilaisten maisemanhoitoon liittyvien tukimuotojen selvittämisessä ja raivauslupien hankkimisessa. Kyläyhdistys palkkasi oma-aloitteisesti kaksi työllistettyä maisemanraivaustöihin ja otti osaa maisemanhoidon toimiin yhteistyössä työllistettyjen kanssa työnjohdon ja talkoilun muodossa. Kyläyhdistyksen sihteerin Terttu Salmen ja YmpäristöAgron hankehenkilöiden toimesta projektista tiedotettiin paikallislehdissä myös kylän ulkopuolelle. Kyläyhteisön suunnittelijalle antama tieto kohdealueesta oli erittäin arvokasta. Maisemanhoitosuunnitelman kohdissa, joissa viitataan kyläläisten haastatteluihin, paikallisoppaina toimivat kyläyhdistyksen entinen puheenjohtaja Ulla-Maija Hirvasniemi, kyläyhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Jaakko Sahuri, kyläyhdistyksen sihteeri Terttu Salmi, sekä paikalliset asukkaat Hilkka ja Håkan Blomqvist, Eija Pohjanvesi, Pauli Puurunen, Kirsti Sipola, Jaakko ja Sirkka Siuruainen, Eija ja Eino Taavitsainen sekä Reijo Vanhala. Suunnittelutyötä tehtiin myös ProAgria Oulun ja Maa- ja kotitalousnaisten hanketyönä, johon sisältyi muun muassa lähtötietojen hankkimista, kyläyhteistyötä sekä oppilastyön ohjaaminen. Kyläyhteisön ulkopuolelle suuntautunutta yleistä tiedottamistyötä toteutti pääasiallisesti Maa- ja kotitalousnaiset, tarkemmin sanottuna YmpäristöAgro-hanke. Hankkeet ovat saaneet rahoitusta EU:n maatalousrahastosta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen myöntämänä. Lehdistölle laadittiin artikkeleita maisemalaidunnuksesta ja maisemanhoidosta 8

myös maisemanhoitosuunnitelman tekijöiden toimesta. ProAgrian Kalle Hellström hoiti suuren osan selvitystyöstä liittyen maanomistussuhteisiin ja maanomistajiin. Hellström teki myös maastokäyntejä ja yhteydenottoja maanomistajiin liittyen maisemalaidunten suunnitteluun. Muita yhteistyötahoja olivat Pudasjärven metsänhoitoyhdistys ja Oulun kaupungin maaseutupalveluiden Pudasjärven toimisto sekä Pudasjärven kaupungin työllistämishanke Kerttu ja Kauko. Metsänhoitoyhdistyksen Antti Hirvonen oli mukana ideoimassa maanomistajakyselyä, sekä toimi neuvonantajana joissakin maisemanraivauksen rahoitukseen liittyvissä asioissa. Maaseutupalveluiden Hannu Nissiltä saatiin toisaalta arvokasta tietoa viljelyn nykytilasta ja historiasta Aittojärvi-Kynkäällä, ja toisaalta apua viljelijäkyselyn toteuttamisessa ja laadinnassa. Työllistämishankkeen vastuuhenkilön Jouni Puhakan kanssa keskusteltiin työllisyyshankkeiden voimavaroista ja aikatauluista. Hänen avullaan suunniteltiin mahdollisia tienvarsimaiseman raivaustöitä niille kohteille, joille ei voi hakea maatalouden maisemanhoidollisia korvauksia. ProAgrian edustajat tapasivat Pudasjärven kaupungin johtoa ja lammastalouden toimijoita lammastalouden ja maisemanhoidon kehittämiskokouksessa. Kokouksessa käsiteltiin myös Aittojärvi-Kynkään osallistuminen Suomen paras maisemahanke-kilpailuun. 3 KYLÄLÄISET MUKANA SUUNNITTELUSSA Taustatietoa Aittojärvi-Kynkään alueesta ja siellä tarvittavista maisemanhoitomuodoista haettiin maisemanhoitoa ja maisemalaidunnusta käsittelevistä sähköisistä sekä kirjallisista lähteistä ja suunnitelmista. Vuonna 2000 tehty yleissuunnitelma antoi ohjeita toteutustavasta ja kohteista, joihin tulee kiinnittää huomiota. Taustatietoa alueesta tarjosivat erilaiset tietolähteet kuten RKY-rekisterit, Muinaisjäännösrekisterit, maisemaaluemietinnöt, geologiset ja maastokartat sekä ilmakuvat, aikaisemmat maisema-analyysit ja hoitosuunnitelmat. Analyysiä täydennettiin omatoimisesti ja kyläläisten kanssa suoritettavin maastokäynnein (5 kpl). Maiseman arvo- ja hoitokohteita kartoittava kyläläiskysely oli tärkeä tietolähde. Maisemanhoitosuunnitelmaa ja maiseman nykytilaa havainnollistettiin valokuvin ja karttaesityksellä, joka toteutettiin tietokoneavusteisesti AutoCAD-ohjelmalla. Suunnitelma esittelee maisemanhoitokohteet ja maiseman nykytilan yleisellä tasolla. Osallistavaa suunnittelua toteutettiin kyläilloissa, siellä teetetyllä kyselyllä, Vyyhti-työpajassa, haastatteluin ja palavereiden muodossa. Lisäksi järjestettiin kyläkävely maisemanhoidon tulosten esittelemiseksi. 9

Pudasjärven viljelijöille lähetettiin kysely, jonka avulla kartoitettiin lisälaiduntilaa tarvitsevat viljelijät, muut maisemalaidunnuksesta kiinnostuneet ja viljelijöiden halukkuus laajentaa toimintaansa (lammastalouden piiriin) koko Pudasjärven alueella. Kysely toteutettiin osaksi Webropol-ohjelmistolla, osaksi kirjeitse. Viljelijäkyselyn tulokset ja niiden tulkinta on tämän suunnitelman liitteessä 6. 3.1 Kyläläiskysely Maisemanhoitosuunnitelman laatimisesta tiedotettiin kyläillassa, joka järjestettiin Aittojärven koululla 25.2.2014. Tapahtuma järjestettiin Aittojärven kyläyhdistyksen ja ProAgria Oulun sekä Maa- ja kotitalousnaisten hankkeiden toimesta. Kyläillassa oli noin 40 henkilöä, joten osallistumisprosentti oli varsin suuri. Kyläiltaa mainostettiin lehtijutulla Pudasjärvi-lehdessä 8/2014 (liite 7) sekä kylillä olevilla ilmoitustauluilla (ilmoitus liite 8). Tapahtumasta uutisoitiin myös jälkeenpäin (liitteet 9, 11 ja 12). Maisemanhoitosuunnitelman tekijä kävi tapaamassa silloista kyläyhdistyksen puheenjohtajaa ennen kyläiltaa. Kylälle tehtiin maisemanhoitosuunnitelman laatijan ja sen ohjaajan Kalle Hellströmin toimesta vierailu, jossa tutustuttiin kyläyhdistyksen aktiiveihin ja kylämaisemaan. Kyläillassa pidettiin maisema-alueeseen liittyviä esitelmiä ja teetettiin maisemanhoitoon liittyvä kyläläiskysely. Kyläläisille tehtyyn kyselyyn (liite 10) laadittiin maiseman nykytilaan ja siihen haluttaviin parannuksiin sekä maiseman muutokseen liittyviä kysymyksiä. Samalla kartoitettiin alueita, joille voisi hakea ympäristökorvauksia, ja joita voitaisiin hoitaa työllisyystöillä. Kyselyssä tiedusteltiin myös kyläläisten halukkuutta talkootöihin. Kyselyyn liitettiin ilmakuvat, joihin vastaajat saivat merkitä kohteita. Kyselyn palautti 25 henkilöä, joista 23 oli kylän alueella asuvia tai lomailevia. Kolme vastanneista oli tullut paikalle joko oman kiinnostuksen tai ammattinsa (lammastalous, metsänhoito) puolesta, eivätkä asuneet kylällä. Vastauksista päätellen Aittojärvelle muuttaneita on houkutellut kylälle rauhallinen ympäristö, luonto, koulu, ja työllistymismahdollisuudet. Talkoiluun ilmoittautui halukkaaksi 16 henkilöä, eläimiä toivoi lisää maisemaan 16 vastaajaa. Maatalouden harjoittajia vastasi yksi, hänellä ei ollut erityisympäristötukisopimuksia. Neljä vastaajaa oli halukas ottamaan maisemanhoitoeläimiä, luultavimmin lampaita, kotieläimikseen. Kymmenen henkilöä ilmoitti alustavan kiinnostuksensa antaa maa-alueitaan maisemanhoidollisiin tarkoituksiin esimerkiksi laidunalueiksi. Niin ikään kymmenellä oli kiinnostusta ryhtyä paikallisasiantuntijaksi, ja kuusi vastanneista halusi osallistua alueen matkailulliseen kehittämiseen. 10

Kylän kauneimpia ja arvokkaimpia kohteita tiedustelevaan kysymykseen tuli yhdeksän vastausta. Kohteita olivat: Ypykkäharjun ja Aittojärven asutukset Rannelan ranta Aittojärven luoteisosassa Lehtoniemi Aittojärven eteläpuolella kalliot Kallioperässä Aittojärven kaakkoiskulmassa tervahaudat Aittojärven ympäristössä sekä muut muinaisjäännökset Livojoen ylittävän sillan seutu Kynkäällä Kiiskilammen alue Kynkään kylällä Maisemanhoitoa vaativia kohteita olivat: Livojoen pohjoispuolinen metsä tien ja joen välissä Siuruantie 911:n vanhat rakennukset Kynkään vanhan Hermannin talon alueen raivaus ja talon kunnostus Mannilan rannan keto kiviaidan kunnostus Maamieskoulun tien varrella Maamieskoulun rakennusten kunnostus Halkolan ranta ja Reppuniemi Kynkäällä Kiiskilammen alueen ojan kaivaminen syvemmäksi Uusikivelän pellon ja tien välinen alue Kynkäällä yhteisranta-alueiden niitto ja raivaus Sammakko-ojan ja Aitto-ojan suulla Perinnebiotooppeja ilmaistiin sijaitseviksi seuraavilla alueilla: niittyjä, ahoja ja ketoja Livojoen pohjoisrannassa Mannilan kohdalla sekä Mattilanahossa hakamaita tai metsälaitumia Reppuniemessä Kynkäällä joen- ja järvenranta- tai tulvaniittyjä Lehtoniemen alueella Aittojärven eteläpuolella Myös muista perinnebiotoopeista oli mainintoja. Maisemapuita on sanallisesti tarkemmin määrittelemättömissä vanhoissa pihoissa. Sijaintitietoja täydennettiin myöhemmin haastattelujen avulla. Paikallisten vastauksista ilmeni huoli vanhojen rakennusten tilasta ja maisemien umpeenkasvamisesta varsinkin Livojoen alueella Kynkäällä. Kohteet eivät niinkään olleet maatalouden keinoin hoidettavia, vaan vaatisivat harvennusta näkymien avaamiseksi, ja rakennusten kunnostusta. Myös vesistöjen tilasta oltiin jonkin verran huolissaan. 11

Osallistavan suunnittelun avulla saatu tieto mahdollisista maisemanhoitokohteista oli hyödyllistä. Esimerkiksi vesistöllä liikkuvalle avautuvia näkymiä ei voinut talviaikana kartoittaa, ja yhteisistä ranta-alueista, niiden käytöstä sekä kunnosta ei ollut tietoa etukäteen. Seuraavilla maastokäynneillä (4.3. ja 14.3.) tavattiin paikallisoppaiksi ilmoittautuneita. Tapaamisilla saatiin tietoa maankäytön historiasta, ja esimerkiksi niittyjen nykytilasta. Samalla pyrittiin saamaan alustavia suostumuksia maisemanhoitotoimenpiteisiin ProAgrian laatimalla lomakkeella.. 3.2 Maanomistussuhteiden selvittäminen ja maisemanhoitolupien hankkiminen Kyläillassa nousi Metsänhoitoyhdistyksen taholta esiin toive maanomistajakyselystä, joka lähetettäisiin kaikille maisemanhoitoa kaipaavien kohteiden omistajille. Kyselyllä haettaisiin suostumusta maisemanhoitotoimiin. Maanomistajakyselyn toteuttaminen edellytti maanomistajatietojen selvittämistä kiinteistörekisteristä. Opinnäytetyön tekijän ja paikallisten ehdottamiin kohteisiin maanomistajatiedot hankki ProAgrian Kalle Hellström. Kirjeitä maanomistajille lähetettiin 46 kappaletta. Maisemanhoitolupien saamisessa auttoi suuresti Aittojärven kyläyhdistyksen puheenjohtaja Jaakko Sahuri. Yhteydenottoja maanomistajiin tehtiin kyselyn lähettämisen jälkeen myös puhelimitse. Puheluilla pyrittiin saamaan maisemanhoitolupia niiltä maanomistajilta, jotka eivät olleet lähettäneet kyselyä takaisin. Samalla annettiin lisätietoa käynnissä olevasta maisemanhoitoprojektista. 3.3 Vyyhti-työpaja ja muut tapaamiset Suunnitteluyhteistyö kyläläisten kanssa jatkui Vyyhti-työpajan muodossa. Vyyhti-työpaja järjestettiin 19.3.2014 kyläyhdistyksen tiloissa. Tilaisuudessa suunniteltiin tarkemmin maisemanhoitotoimenpiteitä ja niiden kohteita, ja sovittiin työnjaosta. Paikalla oli kymmenen henkilöä: työllisyysprojektin vetäjä, seitsemän paikallista asukasta, joista yksi oli maanviljelijä, sekä opinnäytetyön tekijä ja ProAgrian Kalle Hellström. Tilaisuudessa opinnäytetyön tekijä esitteli mahdollisia hoitokohteita, ja Hellström kertoi maisemanhoidossa huomioitavista seikoista ja tukimuodoista. Kyläläiset ehdottivat henkilön palkkaamista työllisyysvaroin kylätalkkariksi ja koulun vahtimestariksi. Samalla tämä henkilö voisi tehdä myös maisemanhoitotöitä. Kylätalkkarin palvelulle olisi tilausta kylällä. Vapaamuotoisen keskustelun myötä nousi esiin uusia arvo- ja hoitokohteita. Myöhemmin pidetyssä palaverissa ProAgrian ja kyläyhdistyksen puheenjohtajan kanssa keskusteltiin maisemanhoitotoimenpiteiden aikataulusta, toteutustavasta ja työnjaosta. Maisemanhoitolupien hankkiminen 12

oli edennyt tuolloin jo hyvin, ja esille nousi myös joitakin uusia raivattavia kohteita. Kyläyhdistys palkkasi 1.5.2014 alkaen kuudeksi kuukaudeksi työllisyysvaroin kaksi henkilöä tekemään koulun kunnostusta ja maisemanhoitotöitä. Metsurit ehtivät harventaa touko-kesäkuun 2014 aikana Jaakko Sahurin valvonnassa ja talkoolaisten avustamana suurimman osan tiemaisemassa sijaitsevista maisemanhoitokohteista (kuvat 1 ja 2). KUVA 1: Energiapuun korjuuta raivauskohteeltakyläläisten voimin. KUVA 2: Maisemanhoidon tuloksia Livojoen rannalla. Kuvat: Terttu Salmi. 3.4 Kyläkävely ja kesäjuhlat Aittojärvi-Kynkäällä pidettiin 28.6. vapaamuotoinen kylätapahtuma nuotiotulen, kahvittelun ja kyläkävelyn muodossa (kuva 3). Paikalla oli osallistujalistan mukaan 24 henkilöä. Tapahtumassa ProAgrian Maa- ja kotiatalousnaisten Kalle Hellström ja opinnäytetyön tekijä esittelivät hankkeen senhetkistä tilaa. Samalla ihasteltiin maisemanraivausten tuloksia, ja tutustuttiin Aittojärven arvokkaaseen rakennuskantaan. KUVA 3. Kyläkävelijöitä Aittojärvellä Vanhalan talon edustalla. Kuva: Hilkka Heikkilä. 13

ProAgria Maa- ja kotitalousnaisten Taimi Mahosenaho osallistui 6.7. Kynkäällä Aittojärven kyläyhdistyksen Maamieskoululla järjestämään kyläjuhlaan (kuva 4). Paikalla oli noin 80 osallistujaa. Mahosenaho piti puheen (liite 13) koskien kyläläisten tekemän maisemanhoitotyön hienoja tuloksia ja maisema-alueiden merkitystä kylän ja kunnan elinvoimaisuudelle. KUVA 4. Aittojärvi-Kynkään kyläjuhlassa osallistujia oli noin 80 henkilöä. Kuva: Taimi Mahosenaho 4 MAISEMA-ALUE Aittojärvi-Kynkään valtakunnallisesti arvokas maisema-alue sijaitsee Pudasjärven keskustasta noin kymmenen kilometriä luoteeseen. Alueen maisemamaakunta on Pohjanmaa. Maisemaseutu on Pohjois-Pohjanmaan nevalakeuden seutu, jolle on tyypillistä pienialaiset viljelyalueet ja perinteisinä säilyneet pienet kylät, jotka keskittyvät jokien ja järvien alaville rannoille. (Ympäristöministeriö 1992, 163-164) Valtakunnallisen maisemaalueen pinta-ala vuoden 1992 rajauksen mukaan on 1680 hehtaaria (2500 ha, kun mukaan luetaan myös vesistöt) (Ympäristöministeriö 1992, 163). Pohjois-Pohjanmaan liitto suoritti ympäristöministeriön ohjaamana työnnä vuonna 2013 maisema-alueiden päivitysinventoinnin. Sen mukaan maisema-alueen rajaus muuttuisi. 14

KUVA 5: Aittojärvi-Kynkään maisema-alueen (ehdotetulta nimeltään Aittojärven ja Livojokivarren kulttuurimaisema) nykyinen rajaus (sin.) ja ehdotettu rajaus (pun). (Mäkiniemi 2014) Alueesta jäisi pois Pudasjärven kirkon ja Hilturannan RKY-kohteet, sekä niiden ja Kynkään kylän väliin jäävät kangas- ja suometsät, sekä Livonsaaren alue (kuva 5). Muutosesityksen perusteluna oli kirkon seudun ja Hilturannan luokitus tärkeänä rakennetun kulttuuriperinnön kohteena. Maisema-alueen uudeksi nimeksi on esitetty Aittojärven ja Livojokivarren kulttuurimaisemaa. (Mäkiniemi 2014, 43-44) Maisema-alueen uuden rajauksen mukainen pinta-ala olisi sen mukaan noin 2200 hehtaaria, joten pinta-ala ei tule juuri pienenemään. Esitettyä rajausta ei ole tätä kirjoittaessa hyväksytty. Joidenkin ehdotusten mukaan nykyinen vuoden 1995 periaatepäätöksen mukainen rajaus olisi perusteltu. Aittojärvi-Kynkään valtakunnallisesti arvokas maisema-alue koostuu neljästä erillisestä kyläkeskittymästä: Kynkäästä, Aittojärvestä ja siihen kuuluvasta Pihlajan/ Puurusen alueesta, sekä Ypykkäjärvestä. Kynkään kylä on rakentunut Livojoen etelä- ja pohjoisrannalle, ja se muodostuu kahdesta erillisestä talokeskittymästä. Aittojärven kylä sijoittuu Aittojärven pohjois ja etelärannoille varsinaiselle Aittojärvelle kylälle sekä siihen kuuluvalle niin sanotulle Pihlajan alueelle. Ypykkäjärven asutus on keskittynyt pääasiassa kahdelle kumpareelle järven itä- ja länsirannoilla, Ypykkäharjulle ja Anttilan seudulle. Erilliset kyläkeskittymät ja niiden sijainti on nähtävissä kuvassa 6. 15

KUVA 6. Aittojärven sijainti suhteessa Pudasjärven keskustaan. Kyläkeskukset merkitty punaisilla laatikoilla. (Maanmittauslaitos 2011). 4.1 Maiseman luetteloidut arvokohteet Maisema-alue edustaa Pohjois-Pohjanmaan nevalakeuden järvikyläasutusta. Maisema-alueen sisälle sijoittuu kaksi järveä, Ypykkäjärvi etelässä, ja Aittojärvi luoteessa, ja niiden lisäksi Livo- ja Härmänjoet. Järvet ovat matalia ja mutapohjaisia, rantaviivaltaan polveilevia. Joet laskevat maisema-alueen ulkopuolella kaakossa Iijokeen. Livojoki virtaa maisema-alueen itäosassa Kynkään kylän kohdalla tiukan silmukan muotoisesti. Kynkään kylän kohdalla Livojoessa on vapaana virtaava, uiton jälkeen entistetty Kynkäänkoski, ja entinen uiton pudotuspaikka. Aittojärvi laskee Livojokeen Aitto-ojan kautta. (Pohjois-Pohjanmaan liitto 1997, 100). Kynkään kylä, Ypykkäjärvi ympäristöineen ja Aittojärven kyläasutus muodostavat erilliset merkittävät pienmaisema-alueet. (Pohjois-Pohjanmaan liitto 1997, 100). Pohjois-Pohjanmaan voimassa olevaan maakuntakaavaan vuodelta 2006 Aittojärvi-Kynkään alue on merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeäksi alueeksi. Merkinnän tulisi taata maiseman, sekä kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilymistä alueella. Alueen maankäytön suunnittelussa tulisi ottaa huomioon alueen maiseman erityispiirteet. (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2014 a. Hakupäivä 11.2.2014)) (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2014b, s. 9. Hakupäivä 11.2.2014) Kyngäs ja Aittojärvi ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita maisemakokonaisuuksia sekä historiallisten että rakennushistoriallisten tekijöiden perusteella. Yksittäisiä arvokkaita kohteita ovat Kynkäällä Mannilan pyramidikattoinen kesänavetta (kuva 7), ja eheä Maamieskoulun rakennusryhmä, sekä Aittojärvellä Vanhalan talo. (Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1993, 18 ja 192) Luetteloitujen kohteiden lisäksi muun muassa Mikkolan, Hiltusen ja Eskon talot ovat luokiteltu kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaiksi kohteiksi 16

Aittojärvellä. Myös Ypykkäjärven länsirannalla Ypykkäharjulla ja järven itärannalla Anttilan alueella on merkittäviä rakennuksia. (Mahosenaho 2000; liite 3) KUVA 7: Mannilan kesänavetta viljelymaiseman keskellä Kynkäällä. Kuva: Hilkka Heikkilä. 4.2 Historia Aittojärven alueella on muinaisjäännösten perusteella ollut asutusta jo kivikaudella. Aittojärven kylä on Pudasjärven ensimmäisiä paikkoja, johon on asettunut suomalaisasutusta. (Pudasjärven kaupunki 2014, hakupäivä 27.1.2014) Historiankirjoituksen mukaan pysyvää asutusta on ollut Aittojärven pohjoispuolen alueella jo 1500-luvulla, ja järven eteläpuolella Puurusen (Pihlajan) alueella viimeistään 1600-luvulla. (Taavitsainen 2011, s 22) Alueen vanhin rakennus on Ypykkäharjun pitkä perinteinen maalaistalo, joka on peräisin noin vuodelta 1840. Kylät kehittyivät Kynkään sahan ympärille. Saha perustettiin vuonna 1787, toiminta aluksi yksiteräisellä sahalla tuotti puutavaraa kyläläisille. Saha laajennettiin neliraamiseksi vuodesta 1801 alkaen. Neliraamiseksi muuttamisen myötä sahatavaraa saatiin tuotettua vientiin saakka. Saha antoi Kynkäälle väliaikaisen nimen Sahakylä alueen suurimman työllistäjän mukaan. Sahan toiminta loppui vuonna 1886, jonka jälkeen kylän nimeksi vakiintui Kyngäs. Pudasjärven kunta osti sahan päärakennuksen vuonna 1926. Vuodesta 1929 lähtien vuoteen 1950 rakennusryhmässä toimi kansakoulu, jonka jälkeen Maamieskoulu aloitti toimintansa pihapiirissä. (Taavitsainen 2011, s 175,178 ja 189 sekä kyläläisten haastattelut 8. ja 10.2. sekä 11.3. ja 19.3.2014) 17

Muita elinkeinoja olivat maanviljely, johon kuului myös kaskeaminen, porotalous ja metsätalous sekä kalastus ja tietenkin metsästys. Torpparinjärjestelmän aikoihin maanomistus oli keskittynyt suurille tiloille kuten Hiltunen. Useimmat vanhemmista taloista ovat olleet suurmaanomistajien torppareiden asumuksia. Kynkään viljelyalat ovat olleet sangen laajoja osaksi Maamieskoulun vuoksi. Ohra on ollut tärkeä viljelykasvi. Vilja myllyttiin ensin tuulimyllyllä, joka sijaitsi Aittojärven mäellä Hiltusen ja Vanhalan talojen välisellä alueella. Kun tuulimylly jäi pois käytöstä, myllyttiin vilja höyrykäyttöisellä, Hiltusen pihassa sijainneella myllyllä. Myllytoiminta loppui 1970-luvulla. (Kyläläisten haastattelut 11.3.2014) Viljelyalojen lisäksi maataloudessa on hyödynnetty runsaita luonnonniittyjä jokien, järvien ja purojen rannoilla, (kuva 8) sekä suoniittyjä. Metsän hyödyntämisestä kertoo sahan lisäksi runsas määrä tervahautoja. KUVA 8: Rantaniityn niittoa 1800-luvun lopulla Pihlajassa. Kuva Pauli Puurusen kokoelmasta. Livojoen lossi työllisti vuoteen 1938 asti Hermannin talon asukkaita. Tämän jälkeen rakennettiin silta, joka tosin poltettiin saksalaisten toimesta vuonna 1944. Toisen maailmansodan aikana Aittojärvi- Kynkään alueella pitivät asemaansa saksalaissotilaat. Heistä muistona ovat vanha pähkinäpuinen arkku, kamiina ja sotamuistomerkki Aittojärven pohjoispuolella. (Kyläläisten haastattelut 8. ja 10.2. sekä 11.3. ja 19.3.2014) Kaiken kaikkiaan alueen maankäyttö on ollut perinteistä, luonnonvaroihin nojaavaa. Alueella tehdyssä selvitystyössä tuli esille suuret talot ja niiden laaja maaomaisuus, joka on myöhemmin pirstaloitunut pienempiin osiin maan- ja perinnönjakojen yhteydessä. 18

4.2.1 Maatalouden muutos Aittojärvi-Kynkään alueella KUVAT 9-10: Vasemmanpuoleinen kartta Kynkään alueesta vuodelta 1966. (Ilmakuvaus tehty vuonna 1960) Oikeanpuoleinen karttaote vuoden 2014 peruskartasta. Peltoalueet on merkitty ruskehtavan keltaisella. Kartta-aineistojen perusteella maatalouden käytössä oleva maa-ala Aittojärvi-Kynkään alueella on pienentynyt noin puoleen 1960-luvun ajoista (kuvat 9-10). Entisiä joenrantaniittyjä on umpeenkasvanut Livojoen ja Härmänjoen rannoilla. Osa pysyy edelleen avoimena tulvan ansiosta. Peltojen umpeenkasvu on tapahtunut pääasiassa 1970-80- lukujen tienoilla päätellen puuston iästä. Siten viljelyala ei ole juurikaan pienentynyt 1990-luvun alussa tehdyn maisema-alueinventoinnin jälkeen. Varsinkin Kynkään kylän alueella ja Livojen sekä Härmänjoen välisellä maakannaksella on jäänyt paljon peltoalaa käytöstä KUVAT 11-12: Vasemmalla kartta Aittojärven alueesta vuodelta 1966. (Ilmakuvaus tehty vuonna 1960) Oikeanpuoleinen karttaote vuoden 2014 peruskartasta. 19

Aittojärvellä peltopinta-ala ei ole vähentynyt yhtä huomattavissa määrin (kuvat 11-12). Taustalla voi olla Aittojärven peltojen sijainti lähempänä tilakeskusta, jolloin viljelyalueiden umpeenkasvaminen vaikuttaa enemmän lähimaisemaan. Pellot ovat helpommin viljeltävissä, kun ne sijaitsevat tilan läheisyydessä. Niittyjen umpeenkasvua on havaittavissa yhtä paljon kaikkien vesistöjen varrella. Viljelytoiminta Aittojärven alueella on edelleen aktiivista, ja maisema on pysynyt pääosin avoimena. Pääasiassa umpeenkasvavat alueet ovat reuna-alueita, ja ne sijaitsevat paikoissa, jotka näkyvät tiemaisemassa. Usein nykyisissä kartoissa niityiksi merkityt alueet ovat entisiä peltoja, jotka vielä 1960-luvulla ovat olleet viljelykäytössä. Pudasjärven maataloustoimelta saatujen tietojen mukaan peltoalojen umpeenkasvun taustalla on kylän tiivis rakenne, joka ei mahdollista nykyisenkaltaisen suuren tilan rakentamista ainakaan kylän ytimeen. Suuri tila pyrkisi saamaan kaiken mahdollisen peltopinta-alan käyttöönsä. Muu maa-ala on pitkälti metsätalouden käytössä, eikä navetalle ole ehkä saanut ostettua tonttia. Alueella on ollut myös suuria metsätiloja, joilla ei ole ollut tarvetta harjoittaa viljelyä. Tilojen jakaminen perinnönjakojen yhteydessä on myös tehnyt tilojen peltopinta-aloista niin pieniä, että kaikkien maa-alojen käyttöönotto vuokraamalla on ollut työlästä. Umpeenkasvavien peltoalojen viljelykäyttöön ottoa hankaloittaa se, että tukikiintiöt ovat täynnä, eikä EU myönnä uusia. Ylimääräisiä, korvausten ulkopuolisia alueita ei kannata useinkaan viljellä (Nissi 12.2.2014, sähköpostiviesti). Pienten tilojen lakkauttamiseen tähdännyt, 1960-luvulta 1980-luvulle voimassa ollut maaseutupolitiikka on voinut vaikuttaa alueeseen. (Katajamäki 2002, 14-17) Siten tiloja on lakkautettu eniten ennen EU:niin liittymistä. EU:n myötä peltopinta-alat ovat Suomessa yleisesti. Siten maisema voi olla osiltaan nykyään jopa avoimempaa kuin tuolloin. Aittojärvi-Kynkäällä on pidetty kiinni perinteisestä elinkeinosta. Taustalla voi olla se, että osa tiloista on ollut verrattain suuria. Samalla kun maaseudun rakennemuutos on aiheuttanut joillakin kylillä viljelytoiminnan loppumista, Aittojärvi-Kynkäällä on useita elinvoimaisia tiloja. Leimallista on myös kiinnostus uusia toimintamalleja kohtaan, tästä esimerkkeinä ovat maatalouden ja haketustoiminnan yhdistäminen sekä suunnittelualueella ja Pudasjärven kirkon seudulla toteutettava maisemanhoidollinen laidunnus. Kylien sijainti 20

lähellä kuntakeskusta on voinut vaikuttaa alueen elinvoimaisuuteen, kun työpaikat esimerkiksi palveluiden ja teollisuuden alalla ovat olleet lähellä. Maatalouden ja muun työnteon yhdistäminen on ollut helpompaa. Kyläläisten kertomusten mukaan maanviljely on loppunut usein niiltä tiloilta, joiden tilanjakojen yhteydessä maa-alueille on tullut monta omistajaa. Perikuntien maanomistajat asuvat usein muilla paikkakunnilla, kaukanakin. Paikkakunnalla asuvien yksittäisten maanomistajien peltoalueet on useimmiten otettu viljelykäyttöön. (Kyläläisten haastattelut 11.3.2014) 4.2.2 Muinaisjäännökset Muinaisjäännöksiä sijaitsee Aittojärvi-Kyngäs-alueella useita. Aittojärven länsipuolisella Siljakankaan harjualueella sijaitsee Siliäkankaan pyyntikuoppa-alue ja Välitalonkankaan kehämäinen keskuskuopallinen röykkiö. Lähistöllä on myös Poronpellonsaaren historiallisen ajan asuinpaikka. Hetteenlahden rannalla, Aittojärven länsipuolella, on kivikautisia asuinpainanteita. Aittojärven pohjoisrannalta Vanhalan talon rannasta on löytynyt asuinpaikkaan viittaavia irtolöytöjä. Lautakankaan kivikautiset asuinpainanteet ja niihin liittyvät valmistuspaikat sijaitsevat Aittojärven kaakkoispuolella, samoin Ojakankaan mahdollinen asuinpaikka. Kiiskikankaan alueella Kynkään kylällä, Livojoen eteläpuolella, on 11 pyyntikuopan ketju. Auralankankaalla hieman maisema-alueen ulkopuolella on 31 kuopannetta. Osa kuopista on n. 3800 vuotta vanhoja, osa jatkosodan aikaisia saksalaisten puolustusrakenteisiin liittyviä kohteita. Kyläläisiltä saatujen tietojen mukaan Auralankankaalla Härmänjoen rannassa olisi myös saksalaisten juoksuhautoja. Nämä ovat peräisin vuodelta 1944, jolloin käytiin myös taistelu suomalaisten ja saksalaisten välillä. (Kyläläisten haastattelut 8. ja 10.2. sekä 11.3. ja 19.3.2014 1700-1800-luvuilla toiminut Kynkään saha on merkitty muinaisjäännösrekisteriin, joskin sahan tarkka sijainti ei ilmene tietokannasta.(museovirasto 2014, hakupäivä 27.1.2014) Kyläläistietojen mukaan saha on sijainnut Maamieskoulun alueella Kynkäänkosken rannassa. (Kyläläisten haastattelut 8. ja 10.2. sekä 11.3. ja 19.3.2014) Matalan veden aikaan sahan rakenteet ovat näkyvillä. Muinaisjäännösten runsaus ja sijoittuminen pitkälle aikavälille kertoo alueen suotuisuudesta ihmisasutusta ajatellen. Taustalla on hyvät kulkuyhteydet vesistöjä pitkin, viljavat maat, rantaniityt ja kalastusmahdollisuudet 21

sekä riistaeläinten kulkureitit harjukankailla. Lisäksi alueella on runsaasti kangasmetsäalueille sijoittuvia tervahautoja 4.3 Maa-ja kallioperä Kallioperältään Aittojärvi-Kyngäs kuuluu Pudasjärven arkeeiseen alueeseen, joka on noin kolme miljardia vuotta vanhaa. Pääkivilajeja ovat migmatiitit, gneissit ja amfiboliitti (Luukkonen & Sorjonen-Ward 1998, 118. Hakupäivä 4.2.2014) Maaperä koostuu pääasiassa hienoaineksisista moreeneista, karkeasta ja hienosta hiedasta sekä hiekasta, jotka ovat kasaantuneet alueella jääkausien aikana ja jokien tuomana. Turvemaita on runsaasti asutuksen ulkopuolisilla alueilla. (GTK 2013, hakupäivä 27.1.2014 ja GTK 2014, hakupäivä 7.4.2014) Koska kallioperä ja maaperä muodostuvat happamista kivi- ja maalajeista, poikkeuksellisia kasviesiintymiä, kuten emäksisillä alustoilla viihtyviä lehtolajeja, ei liene alueella. 4.4 Luonnonympäristön arvokohteet Kiiskikankaan alue Kynkäällä on kiinnostava johtuen juoluamaisesta Kiiskilammesta, jota ylläpitävät lähteet ja Livojoen sekä Härmänjoen välinen oja. Aittojärven luoteispuolella on MY-hs- merkinnällä harjujensuojeluohjelman piirissä suojeltu, merkittävä harjualue Siljakangas (myös Siliäkangas). Sen kohdalla Aittojärven rannassa on hiekkarantaa. Siljakangas, samoin kuin Aittojärven kylän kohdalla sijaitseva hiekkaharju sekä Kynkään kylän kaakkoispuolinen Auralankangas, ovat pohjavesialueita. Auralankankaalta nostetaan pohjavettä, josta todisteena on aidattu pumppukaivo Siuruantien varrella. (Suomen ympäristökeskus 2013, hakupäivä 27.1.2014) Siliäkankaan/ Siljakankaan harjualue on suojeltu. Suojelulla pyritään säilyttämään sekä maisema- että luonnonolot. (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2014a ja Pohjois- Pohjanmaan liitto 2014b, s.15. Hakupäivä 11.2.2014) Siljakankaan alue on muuhun ympäristöön nähden maisemaltaan valoisa ja avoin (Kuva 13). 22

KUVA 13: Siljakangasta. Kuva: Hilkka Heikkilä. Maisema-alueen ympäristössä on myös luonnontilaisen kaltaisia pienialaisia soita ja lampia. Kylien pohjoispuolella on Kaakkurinrimmin Natura 2000-alue, joka kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Se edustaa Pohjanmaa-Kainuun aapasuovyöhykkeen karuja keidassoita. Suojelualue on linnustoltaan monipuolinen. (Ympäristö.fi 2013, hakupäivä 11.2.2014) Livojoen rantayleiskaavoituksen yhteydessä tehdyssä luontoselvityksessä on löydetty seuraavat arvokohteet, joiden sijainti löytyy liitteistä 1-6: Kynkäänsuo: arvokas avosuo. Mikanoja: ympäristön avosuot, ja puron ympäristön rehevyys Reppuniemi: kapeat rantaniittykaistaleet joen molemmin puolin Isoniemi: niittymäinen niemenkärki Mattilanaho: entisten joenuomien suot ja rehevät metsät Aitto-oja: rehevän puromainen Livojoen puoleinen pää Mannilan alueelle on merkitty pieniä lampia Hiekkasaaret: rehevyys, niittymäisyys ja hiekkarannat Kiiskilammesta Härmänjokeen laskeva puro: rehevää puronvartta, jonka ympäristössä on pieniä lampia Pihlajan niitty: perinnebiotooppi (tosin nimettynä Granlundin mulli- ja porohaaksi, jonka luontotyyppi on paikallisesti arvokas sekametsähaka) Aittojärven etelärannan suomyrttiesiintymä (Pudasjärven kaupunki 2012 a, 41-42; Pudasjärven kaupunki 2012 b ja c. Hakupäivä 12.2.2014. Pudasjärven kaupunki 2014d ja e. Hakupäivä 15.4.2014. 23

Kartta-analyysin perusteella Aittojärven kaakkoisrannalla Kallioperän rannalla on laaja kalliopaljastuma. Luonnonympäristö on monimuotoista arvokohteiden ulkopuolellakin. Jokien rantoja luonnehtii kasvillisuuden rehevyys. Paikoitellen monimuotoisuutta lisäävät rantojen niittylaikut. Livojoen tulvat nousevat toistuvasti esille kyläläisten kertomuksissa. Ne ovat saaneet aikaan ajoittaisen jännityksen ja harmin lisäksi myös monimuotoisuutta sekä maisemaan että luonnonympäristöön. Tulvat vaikuttavat sekä Aittojärven rannalla että Livojoen varressa asuvien elämään. 4.4.1 Perinnebiotoopit Perinnebiotoopit ovat aikojen saatossa maatalouden myötä syntyneitä luontotyyppejä. Niillä tavataan muusta ympäristöstä poikkeavia kasvi- ja eläinlajeja. Usein maisema on avointa. Ravinteiden niukkuus maaperässä on suuri selittävä tekijä perinnebiotooppien monimuotoisuudelle. Maaperä on melkein poikkeuksetta ravinteiden suhteen köyhempää kuin nykyisessä viljelykäytössä oleva maa. Taustalla on se, että ne ovat syntyneet ilman lannoitteita, ja niitä on pidetty yllä niittämällä tai laiduntamalla, maata muokkaamatta Esimerkkeinä perinnebiotoopeista ovat niityt, ahot ja kedot, jotka ovat eri ravinteisuusasteisia, niittämällä avoimena ylläpidettyjä alueita. Hakamaat ja metsälaitumet ovat laiduntamisen muovaamia puustoisia alueita. Hakamaat ovat sijainneet lähempänä tilakeskusta avoimempia kuin metsälaitumet. (Mavi 2009, 2-3) Livojoen varressa on vanhoja luonnonniittyjä, jotka liitettiin taloihin Isojaon yhteydessä vuonna 1827 ikimuistoisen nautinnan perusteella. (Pohjois-Pohjanmaan liitto 1997, 100). Alueella on yksi inventoitu perinnebiotooppi, paikallisesti arvokkaaksi luokiteltu 0,7 hehtaarin laajuinen Aittojärven (Pihlajan) niitty ja keto. Se sijaitsee Aittojärven kaakkoisrannalla pitkänomaisen harjanteen päällä. Niitty on ollut perinnemaisemainventoinnin aikaan 1990-luvulla kuivaa heinäniittyä, joka on päässyt sammaloitumaan. Harjanteella on myös maakellari, kellarin rauniot, sekä vanha aitta. (Vainio & Kekäläinen 1997 (toim.), 177) Heinäkuussa 2014 tehdyllä maastokäynnillä havaittiin, että perinnemaisema on pääosin umpeenkasvanut. Merkittäviä lajeja kuten ketonoidanlukko, oli kuitenkin edelleen havaittavissa. Aiemmassa maisemaselvityksessä vuodelta 2000 on havaittu inventoimattomia perinnemaisemia. Näitä ovat Livojoen ja Härmänjoen rannoilla sijaitsevat Isoniemen, Puttaan ja Livonsaaren ranta-/ tulvaniityt. Lisäksi Kynkään kylän edustalla sijaitsevassa saaressa havaittiin tulvaniitty. Aution ja Mannilan alueilla on niittymäisiä tai hakamaisia perinnebiotooppeja. Muita maatalouteen liittyviä merkkikohteita olivat vuonna 2000 tehtyjen 24

kartoitusten aikaan Kynkään kylällä kiviaita ja Aittojärvellä Aution alueella perinneaita. (Mahosenaho 2000, 7 1-10) 4.5 Asuminen, elinkeinot, maankäyttö ja matkailu Maisema-alueen läpi kulkee seututie 855 eli Siuruantie, sekä siihen maisema-alueen keskellä liittyvä, Ypykkäjärvelle johtava yhdystie 18774. Lisäksi alueella on runsaasti pihateitä ja metsäautoteitä. Aittojärven kylä, johon kuuluu myös Kynkään ja Ypykkäjärven alueet, on yksi Pudasjärven kaupungin 15:stä pääkylästä. Kylällä on toiminnassa oleva kyläkoulu. (Pudasjärven kaupunki 2014a. Hakupäivä 27.1.2014) Ypykkäjärven alueella on seitsemän asukasta, asuttuja taloja on neljä. Kynkäällä Kallela-Suokkola-välillä on 12 ympärivuotisesti asuttua taloa. Aittojärven eteläpuolella on noin seitsemän ympärivuotista asumusta, ja Aittojärven pohjoispuolella noin 10. Kesäasuntoja koko maisema-alueella on noin 60. (Kyläläisten haastattelut 8. ja 10.2. sekä 11.3. ja 19.3.2014) Loma-asunnot sijoittuvat järvien ja jokien rannoille. Livojoen rannat on kaavoitettu Livojoen rantaosayleiskaavassa. Loma-asutusta joen rannoille ei tule juurikaan lisää, koska lomaasutusta on alueella jo runsaasti. Joitakin uusia mökkitontteja on kaavoitettu Isoniemen alueelle, joten kylille lienee odotettavissa uusia kesäasukkaita. (Pudasjärven kaupunki 2012 b ja c. Hakupäivä 12.2.2014) Kylien asukkaissa on sekä työssäkäyviä että eläkeläisiä. Joukossa on myös 6-7 lapsiperhettä. Alueelle on tullut paluumuuttajia viime vuosina. Työssäkäyvistä kyläläisistä suurin osa kulkee töissä Pudasjärven keskustassa. Aittojärven kylällä on myös turvealan yritys sekä maataloutta. Kesäaikaan mökkiläiset vilkastuttavat kylää. Kaiken kaikkiaan kylät ovat vireitä, josta osoituksena on myös Aittojärven kyläseura ry, jolla on monenlaista toimintaa, muun muassa kyläjuhlia ja eläkeläistoimintaa. Kyläseuralla on myös omat tilat kyläkoulun yhteydessä. Kyläläiset ovat jo suunnitelleet ja toteuttaneet myös maisemanhoitotoimenpiteitä talkootyönä. (Kyläläisten haastattelut 8. ja 10.2. sekä 11.3. ja 19.3.2014) Kylillä on kolme aktiivimaatilaa, joista yhden toimenkuvaan kuuluu myös haketusta. Ypykkäharjulla ja Aittojärvellä sijaitsevilla tiloilla on lypsykarjaa. Ritvan kylällä Aittojärveltä noin viisi kilometriä luoteeseen, on lypsykarjasta lammastalouteen muutosta tekevä tila. Pudasjärven kirkon alueella on kaksi lammastilallista. Aittojärvi-Kynkään pellot ovat pääasiassa omistuksessa aktiiviviljelyn lopettaneilla maanomistajilla, ja siten vuokrapeltoja. Ypykkäjärvellä yhdellä tilalla harjoitetaan pienimuotoista porotaloutta. Porotalouteen liittyen 25

Aittojärven kylän pohjoispuolella Palokankaalla on porojen laitumina käyttämiä maa-alueita, ja Siljakankaalla sijaitsee poroerotusaita. (Nissi 10.2.2014, haastattelu). Aittojärven länsipuolella Siljakankaan alueella on louhos. Louhoksen eteläpuolisella alueella sijaitsee turvetuotantoalue. Nämä eivät näy tiellä kulkijalle, joten tuotantoalueilla ei ole maisemallisia vaikutuksia. Turvetuotantoalueen myötä Aittojärvi-Kyngäs-alueen läpi, tiellä nro 855, on jonkin verran raskasta liikennettä. Livojoki on kalastuskohde, johon istutetaan vuosittain lohikaloja. Kalastajia liikkuu paljon Kynkään kylän kohdalla, jossa viehekalastusta helpottavat rannan sileät kalliot (kuva 14). Livojoella on myös melontakäyttöä. Kynkäällä sillan koillispuolella nuotiopaikan yhteydessä on yksi melontareitin rantautumispaikka. (Metsähallitus 2012, hakupäivä 10.4.2014, sekä kyläläisten haastattelut). Aittojärven länsi- ja pohjoispuolilla sijaitsevat laajat Metsähallituksen hallinnoimat hirvien ja pienriistan metsästysalueet (lupa-alueet 8503 Palovaara ja 5639 Länsi-Pudasjärvi) Näille alueille pyyntilupia voidaan myöntää myös muille kuin paikallisille. (Metsähallitus 2012 a, hakupäivä 10.4.2014). KUVA 14. Livojoen Kynkäänkoski. Kuva: Hilkka Heikkilä. Maankäyttöön liittyy myös suunniteltu Kollajan patoallas, joka on ollut esillä maisemanhoitosuunnitelmaa laadittaessa. Allashanke on vasta suunnitteluvaiheessa ja vaatisi lakimuutoksia, joten sen mahdollisiin vaikutuksiin ei oteta tässä yhteydessä kantaa. 26

4.6 Aittojärvi-Kynkään kylämaiseman nykytila Suunnittelualueen pinta-alasta on suurin osa viljelyssä olevaa peltoaluetta sekä hoidettua metsä- ja kylämaisemaa, yhteensä noin 2000 hehtaaria. Maisema-alueelta ja osittain sen ulkopuolelta löydettiin n. 100 hehtaaria alueita, jotka voisivat sopia hoidettaviksi maiseman monimuotoisuuden ylläpitämiseen tarkoitetulla maatalouden ympäristökorvauksella. Näistä noin 40 ha on aiemmin peltokäytössä olleita alueita ja 60 hehtaaria niittyjä tai hakamaita, joita voisi hoitaa alkuraivauksella ja laidunnuksella. Avoimia näkymiä muodostuu peltoalueille, hakkuuaukioille ja vesistöille. Tärkein osa maisema-alueesta, Aittojärven ranta-asutus peltoineen, ei näy tielläliikkujille maastonmuotojen vuoksi. Maasto kohoaa tieltä järvelle päin, ja asutuskumpu jää katsojan ja järvimaiseman väliin. Kylien tienvarsiasutus pienialaisine peltoineen sijaitsee varsinkin Kynkäällä hyvin lähellä tietä, joten jo vähäinen tiemaiseman umpeutuminen vaikeuttaa näkymien avautumista. Kylämaisema koostuu omakotitaloista, niiden pihapiireistä ja viljelypelloista. Kyläkeskittymien ulkopuolella maisema muodostuu entisille viljelypelloille ja niityille kasvaneista tai istutetuista, pääasiassa melko valoisista koivikoista; metsäisistä, hyvin hoidetuista turvekankaista ja kangasmetsistä; yksittäisistä umpeenkasvavista pelloista sekä hakkuuaukiosta ja taimikoista. Hienoimpia näkymiä muodostuu Aittojärven, Pihlajan ja Ypykkäharjun alueelta niiden edustojen vesialueille eli Aittojärvelle ja Ypykkäjärvelle. Aittojärven asutuskumpu on maastoltaan monimuotoinen, se muodostuu useammasta kumpareesta, joiden välissä on matalampia alueita. Myös Livojoen maisema Kynkäällä on upea joen ylittävältä sillalta, ja varsinkin Halkolasta ja Maamieskoululta Kynkäänkoskelle katsottaessa (kuva 15). KUVA 15: Näkymä Kynkäänkoskelle Maamieskoulun rannasta. Kuva Taimi Mahosenaho 27