60. (30.31 ja 30.32) Metsätalous S e l v i t y s o s a : Tässä luvussa ovat metsätalouden määrärahat ja tavoitteet: Metsäntutkimuslaitos (mom. 30.60.21) ja metsätalouden edistäminen ja valvonta (mom. 30.60.41, 42, 43, 44, 45, 50 ja 83). Maa- ja metsätalousministeriön asettamat tavoitteet metsätalouden yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle on esitetty pääluokan selvitysosan kohdassa Metsätalous. 21. (30.32.21, 74, 76 ja 77) Metsäntutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 39 421 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös talonrakentamisista, maaalueiden ja rakennusten hankinnasta sekä metsien perusparannuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon maksullisen toiminnan tulot, EU:n osarahoittamien tutkimusten tulot, yhteishankkeina toteutettavien sopimustutkimusten tulot, muut sekalaiset tulot ja talousarvion ulkopuoliset tulot. S e l v i t y s o s a : Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tehtävänä on edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Metla tuottaa tieteellistä tietoa metsäluonnosta, metsien eri käyttömuodoista, metsävaroista ja niiden hyödyntämisestä, toimii metsäalan asiantuntijana sekä hoitaa hallinnassaan olevia tutkimusmetsiä ja luonnonsuojelualueita. Metlan toiminta on asiakaslähtöistä ja ongelmakeskeistä ja perustuu henkilöstön korkeaan osaamiseen sekä kotimaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa. Määrärahan mitoituksessa on bruttomenoissa otettu lisäyksenä huomioon Metsähallitukselta ostettavien tutkimuspalveluiden menoina 75 000 euroa, tulorahoitteisen toiminnan laajenemisesta johtuvina menoina 82 000 euroa, Joensuun tutkimuskeskuksen toimitilavuokrien nousuna 600 000 euroa, aiemmin momentille 30.32.(74) budjetoitu 420 000 euroa, aiemmin momentille 30.32.(76) budjetoitu 100 000 euroa ja aiemmin momentille 30.32. (77) budjetoitu 109 000 euroa sekä vähennyksenä Joensuun tutkimuskeskusten uudisrakennuksen vuoden 2004 talousarviossa kertaluonteisena investointimenona myönnetty 200 000 euroa. Määrärahan mitoituksessa on bruttotuloissa otettu huomioon lisäyksenä 200 000 euroa taimien, vartteiden ja siementen myyntituloina, jotka on aiemmin tuloutettu momentille 12.30.(32) ja 82 000 euroa tulorahoitteisen toiminnan laajenemisen johdosta. Tuloina on otettu huomioon laitoksen tulot lukuunottamatta lähinnä tutkimusmetsien maksullisesta toiminnasta kertyviä tuloja. Nettobudjetoimattomat tulot on merkitty momentille 12.30.60. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2005 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti Metlalle seuraavat tulos- ja toimintatavoitteet: Metlan toimintaa kehitetään vuonna 2004 valmisteltavan strategian mukaisesti. Tulosyksiköiden tavoiteprofiilit tarkistetaan uutta strategiaa vastaavasti. Toiminnan ja organisaation kehittämisessä otetaan erityisesti huomioon Joensuun tutkimuskeskuksen kehittäminen maa- ja metsätalousministeriön kanssa sovitun mukaisesti. Tutkimustoimintaa kehitetään siten, että se tukee Kansallinen metsäohjelma 2010:n tarkistusta ja toteutusta. Henkilöstörakennetta kehitetään tutkijapainotteisemmaksi. Henkilöstömäärä sopeutetaan laadittavan strategian mukaiseksi. Metlan toiminta- ja tulostavoitteet sovitaan tutkimuksen osalta tutkimustiedon tuottamisesta, kenttäkoetoiminnasta, laboratoriotoiminnasta, tutkimustiedon välityksestä ja kansainvälisestä toiminnasta sekä tutkimusmetsistä, maksullisesta toiminnasta ja tukipalveluista. Vuonna 2005 otetaan käyttöön laitoksen toiminnan ja talouden seurantajärjestelmä, joka sisältää keskeiset yhteiskunnallisen vaikuttavuuden sekä tehokkuuden ja laadun seurannan mittarit. Tutkimustiedon tuottaminen Tutkimusohjelmiksi koottuja painoaloja ovat: metsätalouden suunnittelu 1999 2005, metsänkasvatuksen vaihtoehdot ja niiden puuntuotannolliset seuraukset 2001 2005, ja puunkäytön mahdollisuudet ja puutuotteiden menekki 2002 2006. Tutkimusohjelmien ohella tutkimusta tehdään tutkimuskeskusten ja tutkimusasemien painoalojen mukaisesti profiloiduissa hankkeissa. Tutkimusta suunnataan täyttämään sekä kansainvälisesti että kansallisesti keskeisiä tutkimustarpeita. Suomen sitoutuminen kansainvälisiin ilmastosopimuksiin edellyttää kasvihuonekaasujen seurantajärjestelmää, jonka tarvitseman tiedon hankinnassa ja järjestelmän kehittämisessä Metlalla on keskeinen rooli. Tutkimusta suunnataan myös selvittämään Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) taloudellisia Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
ja sosiaalisia vaikutuksia. Metlan tutkijat osallistuvat aktiivisesti EU:n tutkimusohjelmien hankkeisiin sekä muihin pohjoismaisiin ja kansainvälisiin yhteistutkimuksiin. Tutkimusyhteistyötä kotimaisten, pohjoismaisten ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa kehitetään edelleen. Kenttäkoetoiminta Kenttäkokeiden ja aineistojen hyväksikäyttöä lisätään kansallisen ja kansainvälisen verkottumisen kautta. Kenttäkoetoiminnan laadunhallinta vakiinnutetaan ja rajapintatoimintoja laboratoriotoiminnan laadunhallinnan kanssa kehitetään. Laboratoriotoiminta Laboratoriotoiminnan laatu säilyy korkealla tasolla. Toimintaa kehitetään ottaen huomioon eri yksiköiden laboratorioiden erikoisvalmiudet ja tutkimuksen suuntautumisen vaatimukset Metlan strategian mukaisesti. Laatujärjestelmien kattavuutta lisätään koko laboratoriotoiminnassa. Tutkimustiedon välitys Tutkimustulosten käyttökelpoisuutta ja vaikuttavuutta lisätään kehittämällä tutkimustarpeiden määrittelyä yhteistyössä sidosryhmien kanssa, kehittämällä tiedonvälityskanavia ja kouluttamalla henkilökuntaa. Asiakastyytyväisyyden seurantajärjestelmä otetaan käyttöön. Kansainvälinen toiminta Metsäntutkimuslaitoksen kansainvälisen toiminnan strategia tarkistetaan laitoksen uuden kokonaisstrategian Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa) mukaisesti. Laitoksen tavoitteena on osallistua Euroopan tutkimusalueen kehittämiseen metsäsektorilla erityisesti Itämeren alueella. Tutkimusmetsät Bruttobudjetoidun maksullisen toiminnan tulokertymätavoite on 2,0 milj. euroa (vuoden 2003 toteutuma 2,2 milj. euroa, vuoden 2004 tavoite 2,2 milj. euroa). Kattava tutkimusmetsien luonnonvaratietojärjestelmä valmistuu. Tutkimusmetsien kiinteistörakennetta parannetaan keskittämällä hajanaisia metsäpalstoja paremmin toimiviksi kokonaisuuksiksi. Tutkimusmetsien hoidon laatujärjestelmän kehittäminen käynnistetään. Nettobudjetoitu maksullinen toiminta Nettobudjetoidun maksullisen toiminnan tulotavoitteeksi asetetaan 1,5 milj. euroa (vuoden 2003 toteutuma 1,1 milj. euroa, vuoden 2004 tavoite 1,5 milj. euroa) siten, että toiminta kattaa siitä aiheutuvat kustannukset. Tukipalvelut Tukipalveluiden tehtävänä on tuottaa Metlan ja tulosyksiköiden tarvitsemat yleis-, talous-, henkilöstö- ja tietohallintopalvelut. Alueellisilla tulosyksiköillä toteutettavan toiminnan kustannusten arvioidaan olevan kokonaiskustannuksista 50 % (vuoden 2003 toteutuma 49 %, vuoden 2004 arvio 51 %), tulojen 75 % kokonaistuloista (vuoden 2003 toteutuma 72 %, vuoden 2004 arvio 81 %) ja henkilötyövuosien 57 % työpanoksen kokonaismäärästä (vuoden 2003 toteutuma 57 %, vuoden 2004 arvio 56 %). 2003 TP 2004 budjetoitu 2005 TA Tulot 3 872 4 410 4 692 maksullinen toiminta 1 140 1 510 1 500 yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muulta valtion virastolta 1 359 1 200 1 300 yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot valtionhallinnon ulkopuolelta 807 1 200 1 392 muut tulot 566 500 500 Menot 41 372 42 777 44 113 henkilöstömenot 30 842 31 477 31 738 toimitilavuokrat 2 713 2 900 3 800 palvelujen osto 3 551 3 700 3 875 muun toiminnan menot 4 266 4 700 4 700 Toiminnan rahoitus toimintamenomomentille budjetoidut tulot 3 872 4 410 4 692 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
toimintamenomomentille budjetoidut menot 41 372 42 777 44 113 toimintamenorahoitus, netto 37 501 38 367 39 421 Momentin käyttö siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 447 myönnetty 37 545 käytetty 37 501 siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 491 Vuosien 2003 2005 bruttotoimintamenojen, tulojen ja henkilötyövuosien jakautuminen (milj. euroa) 2003 TP 2004 TA 2005 TA Menot Tulot Htv Menot Tulot Htv Menot Tulot Htv Tutkimustoiminta 24,3 2,2 552 24,8 2,6 587 24,7 2,7 587 Tutkimusmetsät- ja laboratoriotoiminta 1) 4,4 2,3 95 5,0 2,2 110 5,2 2,0 108 Nettobudjetoitu maksullinen toiminta 0,7 1,1 14 1,0 1,5 20 1,1 1,5 20 Tukipalvelut 12,0 0,6 146 12,0 0,3 145 13,1 0,5 145 Yhteensä 41,4 6,2 807 42,8 6,6 862 44,1 6,7 860 T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 4 4 / 2 0 0 4 v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys 75 000 euroa talousarvioesityksen 39 046 000 euroon nähden perustuu Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien ja liiketoiminnan eriyttämiseen, jonka johdosta Metsäntutkimuslaitos maksaa ostamistaan tutkimuspalveluista Metsähallitukselle. Määrärahan lisäystä vastaavasti Metsähallituksen voiton tuloutus lisääntyy momentilla 13.05.01. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Momentin määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon Metsäntutkimuslaitoksen Joensuun tutkimuskeskuksen toimitilavuokrien nousuna 300 000 euroa. Saadun selvityksen mukaan Joensuun tutkimuskeskuksen uudisrakennus merkitsee kuitenkin 600 000 euron pysyvää, vuokrista aiheutuvaa lisämenoa. Vuokrakulujen nousu on luonnollinen seuraus tilantarpeen kasvusta henkilöstön kaksinkertaistuttua vuosina 2001 2004. Hallitus teki strategisen linjauksen Joensuun yksikön kehittämisestä vuonna 2000. Metsäntutkimusta vahvistamalla haluttiin edistää alueellista metsäalan talous- ja yritystoimintaa sekä ratkaista pääkaupunkiseudulla Metlan toimitilaongelmia. Tähän alueellistamispäätökseen sisältyi 60 uuden, pysyvän viran perustaminen vuoden 2005 loppuun mennessä sekä uuden, puurakenteisen toimitalon rakentaminen. Toimitalo on juuri valmistunut, mutta viroista on vasta osa saatu perustetuksi. Mikäli vuokrakuluihin ei saada valtion rahoitusta, Metlan kireän taloustilanteen vuoksi Joensuun tutkimusyksikön henkilöstön kehittämisen loppuunsaattaminen viivästyy ainakin kaksi vuotta hallituksen asettamasta tavoitteesta. Momentille lisätään 300 000 euroa Joensuun tutkimuskeskuksen toimitilavuokrien kattamiseen, jolloin vuokrista aiheutuviin lisämenoihin on vuonna 2005 käytettävissä 600 000 euroa. 2005 talousarvio 39 421 000 2004 talousarvio 38 996 000 2003 tilinpäätös 38 174 000 24. (30.31.24) Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 4 4 / 2 0 0 4 v p ) s e l v i t y s o s a : Talousarvioesityksen momentti siirretään lukuun 30.63 momentiksi 50. 41. (30.31.25) Metsäpuiden siemenhuolto (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 610 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää metsäpuiden siemenviljelysten perustamista ja nuoruusvaiheen hoitoa varten myönnettävien valtionapujen maksamiseen. 1) Tulot momentilla 12.30.60 (12.30.32) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 300 000 euroa Metsähallituksen osuuden siirtona momentille 30.63.50. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 4 4 / 2 0 0 4 v p ) s e l v i t y s o s a : Momentti on budjetoitu talousarvioesityksessä momenttina 30.60.25. Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan. Vähennys 300 000 euroa talousarvioesityksen 910 000 euroon nähden aiheutuu Metsähallituksen osuuden siirrosta momentille 30.63.50. 2005 talousarvio 610 000 2004 talousarvio 910 000 2003 tilinpäätös 910 000 42. (30.31.42) Valtionapu metsätalouden edistämis- ja valvontaorganisaatioille (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 43 677 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää metsäkeskuksille ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolle metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annetun lain (1474/1995) perusteella aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää myös metsäkeskusten ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion valtionaputoiminnan liiketaloudellisin perustein hinnoitelluista suoritteista perittävien maksujen alentamiseen sekä muuna julkisena rahoitusosuutena EU:n rakennerahastohankkeista metsäkeskuksille ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolle aiheutuviin menoihin siltä osin kuin näihin menoihin ei voida käyttää EU:n rakennerahasto-osuutta tai vastaavaa valtion rahoitusosuutta. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion osuus määrärahasta on 3 377 000 euroa ja metsäkeskusten osuus on 40 300 000 euroa. Metsäkeskusten osuus jaetaan alueellisesti työmäärää kuvaavien tekijöiden perusteella. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu reaalisena vähennyksenä huomioon 1 000 000 euroa toiminnan supistamisen johdosta. Määrärahan alueellisessa jaossa käytettäviä työmäärää kuvaavia tekijöitä ovat metsäkeskuksen varsinaisten yksityismetsien pinta-ala, hakkuumäärä ja metsälöiden lukumäärä ja valtion ja teollisuuden metsien pinta-ala sekä vanhojen metsien suojelusta aiheutuvat hakkuumahdollisuuksien menetykset. Metsäkeskukset ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio hoitavat metsien kestävää hoitoa ja käyttöä, niiden monimuotoisuuden säilyttämistä sekä metsätalouden muuta edistämistä koskevia tehtäviä. Metsäkeskukset valvovat metsätaloutta koskevien lakien noudattamista ja hoitavat muut niille säädetyt viranomaistehtävät. Metsäkeskusten viranomaistehtäviä ovat muun muassa kestävän metsätalouden rahoituksesta annetussa laissa (1094/1996) säädetyt rahoituspäätökset (noin 50 000 vuodessa, hankkeista vähintään 4,5 % tarkastetaan myös maastossa), metsälain (1093/1996) valvontaan liittyvät metsänkäyttöilmoitusten tarkastukset (noin 90 000 vuodessa, joista vähintään 3 % tarkastetaan myös maastossa) sekä maatilatalouden tuloverolain (543/1967) mukaisten todistusten ja lausuntojen antaminen. Toimintaympäristön keskeiset muutostekijät ovat seuraavat: Maaseudun väestön vähentyessä ja ikääntyessä maaseudun infrastruktuurin ylläpitäminen ja työvoiman saatavuus metsätöihin vaikeutuvat ja metsätalouden sosiaalinen kestävyys heikkenee. Metsänomistuksen rakennemuutos jatkuu, mikä lisää neuvonnan kehittämistarvetta. Metsien monimuotoisuuden ylläpitämiseksi tehtävien toimenpiteiden vaikuttavuus tulee olemaan entistä tiiviimmän arvioinnin kohteena. Pinta-alaverotuksessa olevat metsänomistajat purkavat tilojensa tukkipuuvaltaisia hakkuusäästöjä vuoden 2005 loppuun saakka. Metsäkeskusten toiminnan tärkein kohderyhmä ovat yksityismetsänomistajat, jotka omistavat 440 000 metsälöä, joiden yhteispinta-ala on 14,1 milj. hehtaaria. Metsätaloudelle pääluokan selvitysosassa asetettujen yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteuttamiseksi maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2005 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti metsäkeskusten valtionavulla rahoitettavalle toiminnalle (valtionaputoiminta) seuraavat tulostavoitteet: Valvonta- ja tarkastustoiminta Varmistetaan metsälainsäädännön noudattaminen sekä tuotetaan tietoa mahdollisia korjaavia toimenpiteitä varten metsien käsittelyn ja metsänhoitotöiden laadullisesta tasosta. Erityistä huomiota kiinnitetään metsälainsäädännön soveltamisen yhtenäisyyteen, hyvän hallintotavan noudattamiseen, metsänuudistusalojen valvontaan ja kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain tarkoittamien toimenpiteiden lainmukaisuuteen ja laatuun. Valvonta- ja tarkastustoiminnalle on tullut lisätehtäviä. Tehtävien hoitaminen edellyttää, että valvonta- ja tarkastustoimintaa tehostetaan ja sen voimavarat säilytetään reaalisesti vuoden 2004 tasolla, mikä merkitsee, että määrärahojen vähennys kohdistetaan alueelliseen metsäsuunnitteluun, neuvontaan ja muuhun toimintaan. Taloudellisuustavoitteena on, että metsälain valvonnan kustannukset käsiteltyä metsänkäyttöilmoitusta kohden ovat alle 61 euroa (vuoden 2004 tavoite alle 63 euroa). Laatutavoitteena on, että nuoren metsän hoitohankkeista Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
90 % tehdään päätös enintään 4 viikon kuluessa hankkeen vireille tulosta (vuoden 2004 tavoite enintään 4 viikkoa). Alueellinen metsäsuunnittelu Kansallisen metsäohjelman mukainen vuotuinen alueellisen metsäsuunnittelun pinta-alatavoite on 1 000 000 hehtaaria. Vuonna 2005 tavoitteena on parantaa alueellisen metsäsuunnittelun taloudellisuutta 1 %. Kun valtionapu alueelliseen metsäsuunnitteluun vähenee reaalisesti 2,5 %, on alueellisen metsäsuunnittelun vuoden 2005 pinta-alatavoite 985 000 hehtaaria eli 1,5 % pienempi kuin vuonna 2004 (vuoden 2003 toteutuma 980 000 ha, vuoden 2004 tavoite 1 000 000 ha). Neuvonta, koulutus ja tiedotus Kansallisen metsäohjelman mukainen neuvonnan ja koulutuksen tavoite on antaa muuttuvalle metsänomistajakunnalle riittävät tiedot heidän metsiensä merkityksestä ja mahdollisuuksista. Metsäkeskus huolehtii siitä, että metsäsuunnittelualueilla metsänomistajia informoidaan metsien hoitotarpeista ja metsien monimuotoisuuden kannalta arvokkaista elinympäristöistä. Valtionapu neuvontaan vähenee reaalisesti 2,5 %. Vuoden 2005 tavoitteena on järjestää henkilökohtaista neuvontaa 39 000 henkilölle (vuoden 2003 toteutuma 43 000, vuoden 2004 tavoite 40 000). Laatutavoitteena on, että hyvän metsänhoidon suositusten mukaisten taimikoiden osuus perustetuista taimikoista on yli 80 %. Valtion tukeman nuoren metsän hoidon laatutavoitteena on, että tarkastuksessa hyvien hankkeiden osuus pintaalasta on vähintään 80 % (vuoden 2004 tavoite vähintään 80 %). Kansallisen metsäohjelman tavoitteena on vuotuisen energiapuun käytön lisääminen niin, että vuoteen 2010 mennessä energiapuuta käytettäisiin vuodessa 5 milj. kuutiometriä. Energiapuun käytön vuoden 2005 tavoitteena on 2,90 milj. kuutiometriä metsähaketta (vuoden 2003 toteutuma 2,08 milj. kuutiometriä, vuoden 2004 tavoite 2,50 milj. kuutiometriä). Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2005 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion valtionaputoiminnalle seuraavat tulostavoitteet: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion valtionaputoiminnan tavoitteena on tuottaa ennen kaikkea maa- ja metsätalousministeriölle ja metsäkeskuksille sellaisia metsätaloudellisia kehittämis- ja asiantuntijapalveluja, jotka tukevat metsälainsäädännön, kansallisen metsäohjelman ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman tavoitteiden saavuttamista. Vuosien 2004 ja 2005 vaihteessa valmistuu metsäkeskusten toiminnan sekä metsäkeskusten ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion yhteistyön ulkopuolinen arviointi. Vuonna 2005 on tarkoitus ryhtyä arvioinnin tulosten edellyttämiin kehittämistoimenpiteisiin. Metsäkeskusten ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion valtionaputoiminnan kustannusten, tulojen, valtionavun (milj. euroa) ja henkilötyövuosien (htv) jakautuminen tulosalueille kustannukset Vuosi 2004 Vuosi 2005 tulot valtionapu mom. 30.60.42 2) htv kustannukset tulot valtionapu mom. 30.60.42 htv Valvonta- ja tarkastustoiminta 14,1 0,5 13,6 255 14,1 0,5 13,6 255 Alueellinen metsäsuunnittelu 17,1 0,0 16,9 325 16,5 0,0 16,5 314 Neuvonta, koulutus ja tiedotus 9,7 2,0 7,7 159 9,5 2,0 7,5 156 Muu toiminta 13,6 7,1 6,3 186 13,1 7,0 6,1 179 Yhteensä 54,5 9,6 3) 44,5 925 53,2 9,5 43,7 904 2005 talousarvio 43 677 000 2004 talousarvio 44 510 000 2003 tilinpäätös 43 750 000 43. (30.31.43) Eräät korvaukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään 50 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetun lain (263/1991) perusteella aiheutuvien korvausten ja muiden menojen sekä laajuudeltaan ja taloudelliselta merkitykseltään huomattavien äkillisten metsätuhojen kartoituksesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää metsälaissa tar- 2) Vuonna 2004 momentin numerotunnus 30.31.42. 3) Sisältää momentin 30.60.42 ulkopuolista julkista rahoitusta 7,5 milj. euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
koitetuista uhkasakkolain (1113/1990) mukaisista ja niihin verrattavista suorituksista aiheutuvien sellaisten menojen maksamiseen, jotka maksetaan etukäteen valtion varoista. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 235 000 euroa Metsähallituksen osuuden siirtona momentille 30.63.50. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 4 4 / 2 0 0 4 v p ) s e l v i t y s o s a : Vähennys 235 000 euroa talousarvioesityksen 285 000 euroon nähden aiheutuu Metsähallituksen osuuden siirrosta momentille 30.63.50 Iijoen ja Hossanjoen vesistön uittoväylätöistä aiheutuneiden vahinkojen korvauksista sekä vahinkojen arvioimisesta aiheutuvina menoina. 2005 talousarvio 50 000 2004 talousarvio 285 000 2003 tilinpäätös 267 422 44. (30.31.44) Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 63 380 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) mukaisen valtiontuen maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään 2 000 000 euroa kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain muutoksesta aiheutuvan energiapuun korjuu- ja haketustuen piirin laajentumisesta aiheutuviin menoihin. Vuonna 2005 saa tehdä edellä mainitun lain mukaisia tukipäätöksiä enintään 67 000 000 eurolla. S e l v i t y s o s a : Määrärahassa on reaalista lisäystä 3 000 000 euroa kansallisessa metsäohjelmassa esitettyyn määrärahatarpeeseen verrattuna. Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta, millä laajennettaisiin energiapuun korjuu- ja haketustuen piiriä. Yksityismetsien puuntuotannon kestävyyden turvaamiseksi rahoitettaviin töihin esitetään otettavaksi valtion tukea (mom. 30.60.44) ja lainaa (mom. 30.60.83) yhteensä 63,601 milj. euroa. Puuntuotannon turvaamistöiden painopiste on nuoren metsän hoidossa ja energiapuun käytön edistämisessä. Valtion rahoituksen puuntuotannon kestävyyden turvaamistöihin (momentit 30.60.44 ja 30.60.83) arvioitu jakautuminen työlajeittain Työlajiryhmät 2004 2005 2005 Arvio käytöstä milj. Käytettävissä olevat varat milj. Työvoima htv Nuoren metsän hoito ja energiapuu 27,3 29,1 2 080 Metsänuudistaminen ja muut metsänhoidolliset työt 10,8 9,8 390 Metsäteiden tekeminen ja kunnostusojitus 8,8 8,5 310 Suunnittelu, toteutusselvitykset, kehittäminen yms. 16,5 16,5 405 Yhteensä 63,4 63,9 4) 3 185 Myöntämisvaltuudesta (mom. 30.60.44) valtiolle aiheutuvat menot, milj. euroa 2005 2006 2007 2008 2009 Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteensä Ennen vuotta 2005 tehdyt sitoumukset 17,95 8,18 3,35 0,24-29,72 Vuoden 2005 sitoumukset 45,43 11,33 7,00 3,00 0,24 67,00 Yhteensä 63,38 19,51 10,35 3,24 0,24 96,72 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Kansallinen metsäohjelma 2010 käynnistyi vuonna 2000. Työtulokset niin metsänhoito- kuin metsänparannustöis- 4) Sisältää 0,3 milj. euroa aikaisemmilta vuosilta siirtyneitä lainavaroja. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
säkin ovat olleet nousujohteiset. Erityisesti nuoren metsän hoidossa työmäärät ovat lisääntyneet, työtä toteuttavat organisaatiot ovat kiinnittäneet työhön lisää resursseja ja metsänomistajat ovat sitoutuneet töiden toteuttamiseen. Metsänhoito- ja metsänparannustyöt ovat merkittävä työllistäjä maaseudulla. Valtion rahoittama metsänparannustoiminta on vuosittain tarjonnut työtä noin 3 000 henkilötyövuoden edestä. Yksi henkilötyövuosi vaatii valtion tukea noin 14 000 euroa, mitä voidaan työllisyysvaikutuksiin nähden pitää hyvin edullisena. Maa- ja metsätalousvaliokunta on talousarvioesityksestä antamassaan lausunnossa todennut, että nuoren metsän hoitoon suunnatun kampanjan sekä rahoitusehtojen parantamisen merkitys on tullut konkreettisesti esille metsänomistajien toiminnan aktivoimisessa. Toteutuneita hoitohankkeita on jouduttu viime vuosina rahoittamaan toistuvasti seuraavan vuoden budjettivaroin. Lausunnon mukaan julkisessa tuessa on 6 200 000 euron vajaus siihen nähden, mitä kansallisessa metsäohjelmassa on asetettu tavoitteeksi. Kuluvan vuoden kolmannessa lisätalousarviossa tästä vajauksesta katettiin 2 000 000 euroa, joten vuonna 2004 tehtävät työt rasittavat vuoden 2005 talousarviota 4,2 miljoonan euron edestä. Momentille on ehdotettu 63 380 000 euroa, josta 2 000 000 euroa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain muutoksesta aiheutuviin menoihin. Muutoksella valtion tuen piiriin kuuluvien kohteiden määrä laajenee sekä energiapuun korjuussa että haketuksessa. Lain muutos mahdollistaa valtion tuella rahoitettavan energiapuun korjuumäärän nostamisen saadun selvityksen mukaan noin 35 prosentilla kuluvan vuoden tasoon verrattuna. Em. lain voimaantulosta säädettiin asetuksella sen jälkeen, kun Euroopan yhteisöjen komissio oli hyväksynyt esitetyn muutoksen energiapuun korjuuta ja haketusta koskevaan tukeen. Lain muutoksen yhteydessä eduskunta edellyttikin, ettei lain väliaikaisia säännöksiä muutoksista energiapuun korjuuta ja haketusta koskevaan tukeen saateta voimaan ennen kuin on varmistunut, että vastaavia tukisäännöksiä voidaan noudattaa vuoden 2005 jälkeen valtion muuta tukea metsänhoito- ja metsänparannustoimiin vähentämättä. Mietinnössään MmVM 8/2004 vp maa- ja metsätalousvaliokunta piti tärkeänä, että lain muutoksesta aiheutuviin menoihin osoitettu määräraha voidaan käyttää nyt voimassa olevan kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain mukaisten valtiontukien maksamiseen siinä tapauksessa, ettei lain väliaikaisia säännöksiä edellä todetun mukaisesti voida saattaa voimaan. Edellä olevaan viitaten valtiovarainvaliokunta ehdottaa tehtäväksi momentin perustelujen päätösosan toiseen kappaleeseen tätä tarkoittavan muutoksen. Valtiovarainvaliokunta kiirehtii kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain kokonaisuudistusta. Kuten valiokunta kolmannesta lisätalousarviosta antamassaan mietinnössä VaVM 29/2004 vp totesi, uudistuksen lähtökohtana tulee olemaan metsänparannustoiminnan sopeuttaminen käytettävissä oleviin määrärahoihin ja turhan byrokratian karsiminen. 2005 talousarvio 63 380 000 2004 III lisätalousarvio 2 000 000 2004 I lisätalousarvio 2004 talousarvio 62 895 000 2003 tilinpäätös 69 151 993 45. (30.31.45) Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 5 725 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain 19 :ssä tarkoitetun ympäristötuen maksamiseen, 19 a :ssä tarkoitetuista kokeiluhankkeista ja 20 :ssä tarkoitetuista metsäluonnon hoitohankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä metsien ympäristönhoitoa ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä tukevista valtakunnallisista ja maa- ja metsätalousministeriön erikseen määrittelemistä hankkeista ja toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen sekä Etelä- Suomen metsien monimuotoisuusohjelman viestinnästä aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös menojen maksamiseen, jotka aiheutuvat määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta määräaikaisiin tehtäviin. Määräraha budjetoidaan suoriteperustetta vastaavalla perusteella. S e l v i t y s o s a : Määräraha on alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 200 000 euroa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman toteuttamiseksi metsätalouden osalta ja vähennyksenä 80 000 euroa Kainuun hallintokokeilusta annetun lain (343/2003) 10 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun määrärahan siirtona momentille 26.98.63. Määrärahan arvioitu jakautuminen Ympäristötuki (19 ) 2 965 000 Kokeiluhankkeet (19 a ) luonnonarvokaupan pilottihankkeet 200 000 yhteistoimintaverkoston pilottihankkeet 500 000 Metsäluonnon hoitohankkeet (20 ) 1 600 000 Valtakunnalliset hankkeet 430 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman viestintä 30 000 Yhteensä 5 725 000 Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2005 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen metsäluonnon hoidon edistämiselle seuraavat alustavat tulostavoitteet: Metsäluonnon monimuotoisuuden säilymistä turvataan ympäristötuella 4 000 hehtaarin alueella, luonnonarvokaupalla 220 hehtaarin alueella ja yhteistoimintaverkoston hankkeiden toimenpiteillä 400 hehtaarin alueella. 2005 talousarvio 5 725 000 2004 talousarvio 5 605 000 2003 tilinpäätös 4 405 000 50. (30.31.50) Eräät metsätalouden valtionavut (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 3 035 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhdistyksille ja säätiöille sekä eräiden arboretumeiden tukemiseen. Käyttösuunnitelma Föreningen för Skogskultur rf 50 000 Työtehoseura ry 521 000 Metsämuseosäätiö 870 000 Mustilan Kotikunnas -säätiö 101 000 Muiden arboretumien tukeminen 50 000 Suomen Metsäyhdistys ry 434 000 Euroopan Metsäinstituutti ry 1 009 000 Yhteensä 3 035 000 S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 50 000 euroa Työtehoseura ry:lle puun energiakäytön edistämiseen. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon vuoden 2004 talousarviossa myönnetty 1 195 000 euron määräraha Metsämuseosäätiön puunkorjuun koneellistamisen esittelyhallin rakennushankkeeseen. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : S u o m e n m e t s ä m u s e o j a m e t s ä t i e t o k e s k u s L u s t o n r a k e n n u s h a n k k e e n l o p p u u n s a a t- t a m i n e n. Suomen metsämuseosäätiön ylläpitämä metsämuseo ja metsätietokeskus Lusto avattiin yleisölle vuonna 1994. Lusto on ainut metsäalan valtakunnallinen museo ja tietokeskus Suomessa. Lusto käynnisti yhteistyössä alalla toimivien yritysten ja yhteisöjen kanssa syksyllä 2001 tallennushankkeen, jonka tavoitteena on kerätä talteen koneellisen metsänkorjuun ja metsätalouden historian keskeisin aineisto. Tämän osion tallentamiseen tarvitaan noin 2 000 neliömetrin suuruinen laajennusosa. Vuoden 2002 talousarviossa laajennusosan rakentamiseen osoitettiin suunnittelumääräraha. Hanketta on sen jälkeen rahoitettu sekä vuoden 2003 että 2004 talousarvioissa. Jotta rakennustyö voitaisiin saattaa katkeamatta suunnitelmien mukaisesti ja taloudellisesti loppuun, tarvitaan saadun selvityksen mukaan vielä 350 000 euron lisärahoitus. Valiokunta ehdottaa momentille lisättäväksi 350 000 euroa Metsämuseosäätiön puunkorjuun koneellistamisen esittelyhallin rakennushankkeen loppuunsaattamiseen. A r b o r e t u m i e n y l l ä p i t o. Arboretumit ovat osa kansallisia arvopuistojamme ja vastaavat luonnonsuojelualueita ja kansallispuistoja. Suomessa on 30 40 merkittävää arboretumia eli kokeellista puu- ja pensaslajikepuistoa. Näillä on suuri taloudellinen ja ympäristöllinen merkitys tutkittaessa eri lajikkeiden elinmahdollisuuksia. Osalla arboretumeista on ollut myös tärkeä tieteellinen merkitys puu- ja pensaslajikkeiden jalostustyössä. Momentilta on tähän saakka rahoitettu ainoastaan Mustilan arboretumia, jolle vuoden 2005 talousarvioesityksessä on ehdotettu 51 000 euron valtionavustusta. Mustilan arboretum on perustamisestaan lähtien tehnyt yleishyödyllistä työtä etsien ja kokeillen maamme ilmastoon sopivia puulajeja ja niiden alkuperiä tavoitteena ensisijaisesti käytännön raakapuun tuotantoon soveltuvien lajien löytyminen. Vastuu muiden, pienehköjen pihapuistojen luonteisten arboretumeiden hoidosta kuuluu niiden omistajille. Näistä puistoista kertyy tietoja ja kokemuksia muun muassa ulkolaisten ja kotimaisten jalojen puulajien viihtyvyydestä koristepuina kasvupaikkakunnan ilmasto-olosuhteissa. Ilman valtion tukea monia näistä arboretumeista uhkaa rappeutuminen, vaikka niitä kunnostetaan talkootyöllä. Valtiovarainvaliokunta ehdottaa momentille lisättäväksi 100 000 euroa. Tästä 50 000 euroa kohdennetaan Mustilan Kotikunnas -säätiölle ja talousarvioaloitteen TAA 857/2004 vp perusteella 50 000 euroa muiden arboretumeiden tukemiseen. Momentin käyttösuunnitelmaan lisätään kohta "Muiden arboretumeiden tukeminen". 2005 talousarvio 3 035 000 2004 I lisätalousarvio 293 000 2004 talousarvio 3 730 000 2003 tilinpäätös 4 030 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
83. (30.31.83) Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 221 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain mukaisten lainojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan tarpeeksi arvioidaan 521 000 euroa. Kun tähän arvioidaan olevan käytettävisssä 300 000 euroa edelliseltä vuodelta siirtyvää määrärahaa, momentin määrärahatarve on 221 000 euroa. 2005 talousarvio 221 000 2004 talousarvio 421 000 2003 tilinpäätös 521 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9