EURAN SEURAKUNNAN VARHAISKASVATUKSEN KEHITTÄMISASIAKIRJA Vake
2 ASIAKIRJAN SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Kirkon varhaiskasvatuksen lähtökohdat 3. Varhaiskasvatuksen nykytilanne Euran seurakunnassa 3.1. Lapsi- ja perhetyön hallinto- ja toimintakaavio 3.2. Lapsi- ja perhetyön resurssit ja työnkuvat 3.3. Lapsi- ja perhetyön päätöksenteko 3.4. Lapsi- ja perhetyö työmuodoittain 3.5. Lapsi- ja perhetyön asiakkaat ja yhteistyökumppanit 4. Euran seurakunnan Lapsi- ja perhetyön strategia 5. Kehittämissuunnitelmia 5.1. Kasteen jälkeisen yhteydenpidon lisääminen 5.2. Kumppanuutta perheiden kanssa 5.3. Toimintamuotojen kehittäminen kokonaisvaltainen kasvatusajattelu huomioiden 5.4. Yhteyksien vahvistaminen yhteistyökumppaneihin 5.5. Varhaiskasvatus työtehtävänä 6. Palautekysely 7. Yhteenveto
3 1.Johdanto Kirkon varhaiskasvatuksen visiona on: Lapsi on osallinen. Lapsena oleminen on tärkeää. Lapsena oleminen on jatkuvaa kasvua ja elämän ihmeellisyyden ihmettelyä. Lapsuus ja koko ihmiselämä on kuin suuri seikkailu tai leikki, jonka kulkua emme aina pysty ennakoimaan. Siksi turvallisen matkanteon apuna on hyvä olla suunnitelma ja kumppaneita(vake 2008, Kirkkohallitus). Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja on yksi sellainen, suunnitelma sekä kumppani. Asiakirjassa käsitellään lähtökohtia, nykytilannetta, haasteita ja kehittämistä. Asiakirja on kuin peili, joka heijastelee seurakunnissa olevia kehittämisen haasteita. Samalla se on ikkuna, vai peräti korkea näköalatorni, josta voi myös katsella nykytilannetta ja tulevaisuuden näköaloja. Tehdyn asiakirjan keskiössä on asiakas eli lapsi ja perhe. Asiakirja on tarkoitettu lapsi- ja perhetyön toiminnan ja työntekijöiden linjaavaksi tueksi. Suuntaviivojen ollessa selvillä tulee työtä ohjattua kuin huomaamatta oikeaan suuntaan ja lähemmäs päämäärää. Asiakirja toimii myös perehdyttäjänä niin uudelle työntekijälle, opiskelijalle kuin seurakunnan luottamushenkilöillekin. Euran seurakunnan suunnitelma on tehty yhdessä koko lapsi- ja perhetyön työntekijöiden kanssa.
4 2. Kirkon varhaiskasvatuksen lähtökohdat Kirkon työn lähtökohtana on kirkon oma arvopohja ja kristinuskon keskeisistä sisällöistä lähtevät tavoitteet. Kirkko on alusta asti ollut kasvattava kirkko. Varhaiskasvatuksen raamatullisena lähtökohtana pidetään kaste- ja lähetyskäskyä (Matt.28:18-20) ja lasten evankeliumia (Mark. 10: 13-16). Kristillisen ihmiskäsityksen mukaan jokainen lapsi, nuori ja aikuinen on ainutlaatuinen ja jokaisen ihmisen elämä on arvokas. Seurakunnan tehtävänä on pitää huolta kaikista kastetuista jäsenistään. Seurakunnan tulee huolehtia myös seurakuntalaisten kristillisestä kasvatuksesta ja hengellisen elämän hoitamisesta. Kirkon varhaiskasvatus ja kotien kristillisen kasvatuksen tukeminen ovatkin seurakunnan perustehtäviä. Varhaiskasvatuksen juuret ovat pyhäkoulutyössä, joka on aloitettu 1780-luvulla. Päiväkerhotyö syntyi 1945 ja 1980- luvulla alettiin puhua lapsi- ja perhetyöstä. Vuosituhannen vaihtuessa vahvistui käsite, kirkon varhaiskasvatus. Tämän päivän kirkon varhaiskasvatuksessa kristillisen kasvatuksen lisäksi painottuvat kasvatuksen kokonaisvaltaisuus, lapsilähtöisyys, perheen arvostaminen ja kasvatus- ja kastekumppanuus. Kirkon varhaiskasvatuksen visio on: Lapsi on osallinen. Lasta kohdellaan kallisarvoisena aarteena, joka herkkyydellään avaa uskon salaisuutta eri-ikäisille seurakuntalaisille. Varhaiskasvatuksessa osallisuudella ja kokonaisvaltaisuudella pyritään ehyeen käsitykseen uskosta ja elämästä.
5 3. VARHAISKASVATUKSEN NYKYTILANNE EURAN SEURAKUNNASSA 3.1. Lapsi- ja perhetyön hallinto- ja toimintakaavio E KIRKKOVALTUUSTO KIRKKOHERRA TALOUSPÄÄLLIKKÖ KIRKKONEUVOSTO LAPSI-JA PERHETYÖN VASTUURYHMÄ VASTAAVA LASTENOHJAAJA TYÖALAN TEOLOGI KANTTORI LASTENOHJAAJAT -1 edustaja vastuuryhmässä LAPSI-JA PERHETYÖ PÄIVÄKERHOTYÖ PERHEKERHOTYÖ KOULULAISTEN AAMU-JA ILTAPÄIVÄKERHO TOIMINTA PYHÄKOULUTYÖ YHTEISTYÖ PIKKULAPSITYÖ KEHTOLUOKKATYÖ PYHÄKOULUT
6 3.2. Lapsi-ja perhetyön resurssit ja työnkuvat Henkilöstö resurssit Lastenohjaajat, 8 henkilöä Vastaava lastenohjaaja Lapsi- ja perhetyön teologi Kanttori Lastenohjaajan ammatti on yksi kirkon kasvatustyön ammateista. Seurakunnan varhaiskasvattajana lastenohjaaja toimii varhaiskasvatuksen pedagogisten periaatteiden sekä kirkon kasteopetuksen pohjalta. Lastenohjaaja kuuluu seurakunnan hengellisten työntekijöiden henkilöstöryhmään. Ammatin ydintä on tukea lasten ja perheiden kristillistä kasvatusta ja hengellistä kasvua. Lastenohjaajat suunnittelevat ja toteuttavat laaja-alaista lapsi- ja perhetyötä työtä koko Euran seurakunnan alueella. Lastenohjaajien esimiehenä toimii vastaava lastenohjaaja. Vastaavan lastenohjaajan tehtävänä on yhteistyössä lapsi- ja perhetyön vastuuryhmän kanssa edistää seurakunnassa toteutettavaa kasvatustyötä, jonka tarkoituksena on auttaa lapsia ja perheitä elämään kristittyinä ja toimimaan seurakunnan jäseninä. Vastaava lastenohjaajan tehtävänä on organisoida, ohjata ja johtaa lapsi- ja perhetyön työalaa ja toimia sen hallinnollisena ja työnjohdollisena esimiehenä. Vastaavan lastenohjaajan esimiehenä on kirkkoherra. Lapsi- ja perhetyön työalateologi kehittää lapsi- ja perhetyötä yhdessä vastaavan lastenohjaajan kanssa. Käytännön työn lisäksi teologin tehtäviin kuuluu jumalanpalveluselämän johtaminen lapsi- ja perhetyössä sekä teologinen ja uskonnon pedagoginen asiantuntijuus. Lapsi-ja perhetyön teologin esimies on kirkkoherra. Kanttori on mukana työalan tilaisuuksien suunnittelussa, kehittämisessä ja toteutuksessa sekä vastaa seurakunnan musiikkikasvatuksesta. Kanttorin esimies on kirkkoherra.
7 Toiminnan taloudelliset resurssit Seurakunnan lapsi- ja perhetyön taloudelliset resurssit ovat hyvät ja riittävät. Budjetti on mahdollistanut monipuolisen toiminnan järjestämisen lapsi- ja perhetyössä. Taloussuunnitelma suunnitellaan talouspäällikön ja kirkkoneuvoston antaman viitekehyksen mukaisesti. Vastaava lastenohjaaja ja lapsi- ja perhetyön teologi yhdessä laativat vuosittain talous- ja toimintasuunnitelman. Vastuuryhmä antaa lausunnon suunnitelmasta kirkkoneuvostolle. Budjettisuunnitelman hyväksyy kirkkovaltuusto. Toiminnan tilat ja välineet Lapsi- ja perhetyön tiloja on tällä hetkellä kuudessa seurakunnan kiinteistössä. Toimintaa järjestetään lisäksi yhdessä vuokratilassa ja yhdellä koululla. Tilat ovat kooltaan riittävät, turvalliset ja toimivat. Jokaisella toimipisteellä on omat toimintavälineet (lelut, askartelumateriaalit ym.) ja keskusvarasto on Kauttuan seurakuntakodilla lapsi ja perhetyön tiloissa. Ikäluokkien koko (1-7vuotiaat) Ikävuosi pojat tytöt yhteensä 7-vuotiaat 75 63 138 6-vuotiaat 60 70 130 5-vuotiaat 57 61 118 4-vuotiaat 59 58 117 3-vuotiaat 62 63 125 2-vuotiaat 68 52 120 1-vuotiaat 47 58 105 Päivitetty 13.6.2012
8 3.3. Lapsi- ja perhetyön päätöksenteko Työalan päätäntävaltaa viran- ja toimen haltijoiden lisäksi käyttää luottamushenkilöistä koostuva lapsi- ja perhetyön vastuuryhmä. Vastuuryhmä tukee, kehittää ja ohjaa sille kuuluvaa työalaa. Vastuuryhmä päättää työalansa toiminnallisista asioista sekä työalalle annettujen määrärahojen käytöstä. Vastuuryhmä on kirkkoneuvoston alainen ja kirkkoneuvosto valitsee vastuuryhmän toimikaudelle 6 maallikkojäsentä sekä kirkkoneuvoston edustajan. Vastuuryhmään kuuluu heidän lisäkseen työalateologi, lastenohjaajien edustaja sekä vastaava lastenohjaaja. Vastuuryhmä valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Sihteerinä toimii vastaava lastenohjaaja. Vastaava lastenohjaaja ja työalateologi valmistelee ja esittelee asiat vastuuryhmälle. Vastuuryhmällä on oma johtosääntönsä. Vastuuryhmän asiat menevät muistion muodossa kirkkoneuvostoon, joka hyväksyy käsitellyt asiat. Ylintä päätäntävaltaa luottamushenkilöiden puolella edustaa kirkkovaltuusto. 3.4. Lapsi- ja perhetyö työmuodoittain LAPSI- JA PERHETYÖN TOIMINTA-AJATUS ON: Kristilliseen uskoon perustuvan elämän, kasvatuksen ja opetuksen välittäminen lapsille ja heidän perheilleen päiväkerhossa, pyhäkoulussa, perhekerhossa, koululaisten aamu- ja iltapäiväkerhossa, pikkulapsi- ja kehtoluokkatyössä järjestettävän toiminnan kautta koko seurakunnan alueella. Lapsi- ja perhetyössä on säännöllistä viikoittaista toimintaa sekä erityistilaisuuksia. Säännöllinen viikoittainen toiminta: PÄIVÄKERHOTYÖ Seurakunnan päiväkerhot ovat kirkon toimintaa 3-6-vuotiaiden parissa. Syksyllä alkaviin päiväkerhoryhmiin voivat osallistua 3 vuotta syyskuun loppuun mennessä täyttäneet sekä vanhemmat alle kouluikäiset lapset. Päiväkerho on lasta varten, hänen kasvunsa ja oppimisensa pesäpaikka. Päiväkerhon perustana on kristillinen ihmiskäsitys ja tärkeimpänä tehtävänä on olla tukemassa kotien kristillistä kasvatusta.
9 Kristillisen kasvatuksen lisäksi päiväkerho tarjoaa lapsen kasvua ja kehitystä kokonaisvaltaisesti tukevaa toimintaa. Kerhoissa ohjaajina toimivat seurakunnan lastenohjaajat. Päiväkerhossa on lukukausimaksu. PERHEKERHOTYÖ Perhekerho on lasten ja aikuisten yhteinen kohtaamispaikka arjen pyörittämisen keskellä. Vapaamuotoisessa kerhossa tehdään kaikenlaista mukavaa: lauletaan, leikitään ja askarrellaan. Jokaiseen kerhokertaan kuuluu alkuhartaus ja kahvihetki. Perhekerhoon ovat tervetulleita alle kouluikäiset lapset äidin, isän, isovanhempien tai jonkun muun aikuisen kanssa. Perhekerhoon ei tarvitse ilmoittautua, eikä perhekerhosta peritä maksua. Perhekerhon ohjaajina toimivat seurakunnan lastenohjaajat. KOULULAISTEN AAMU-JA ILTAPÄIVÄKERHOTOIMINTA Aamu- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä kaikkien vuosiluokkien erityisoppilaille. Aamupäiväkerho on avoinna klo 7-11 ja iltapäiväkerho on avoinna klo 12-17. Seurakunnan aamu- ja iltapäivätoiminnan perustana ovat kristillinen ihmiskäsitys ja arvopohja. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa kunnioitetaan jokaista lasta ja tavoitteena on tasa-arvoinen kohtelu, lapsilähtöisyys, turvallinen ilmapiiri sekä lapsuuden ilon kokemukset. Aamu- ja iltapäivätoimintaa koordinoi Euran kunnan Kasvatus ja opetuspalvelut. Toimintaan osallistumisesta peritään osallistumismaksu. PYHÄKOULUTYÖ Pyhäkoulu kokoontuu kodeissa tai seurakunnan tiloissa. Euran seurakunnan pyhäkouluryhmä toimii Honkilahden seurakuntakodilla. Pyhäkouluun ovat kaikenikäiset tervetulleita. Pyhäkoulun opettajina toimivat vapaaehtoiset seurakuntalaiset. KEHTOLUOKKATYÖ Seurakunta muistaa kaikki 1-3-vuotiaita seurakuntalaisia syntymäpäiväkortein. Kortit lähettää lapsi- ja perhetyön teologi tai vastaava lastenohjaaja.
10 Erityistapahtumat: PIKKULAPSITYÖ: -vauvakirkkoon kutsutaan kaikki edellisvuonna kastetut vauvat. -4 vuotta täyttävät kutsutaan kerran vuodessa yhteiseen syntymäpäiväjuhlaan. -esikoululaiset kutsutaan Kurkkaa kirkkoon - kirkkoseikkailuun -perhekirkot ovat lapsen kokoisia lyhyitä jumalanpalveluksia, joiden toteuttamiseen lapset osallistuvat. -pienten lasten kirkkohetkiä järjestetään kirkoissa erikseen ilmoitettavina aikoina. Noin puoli tuntia kestävässä kirkkohetkessä hiljennytään, lauletaan ja tutustutaan kirkkovuoden aiheeseen toiminnallisesti. -vuoden aikana lapsi- ja perhetyö järjestää myös muita erityisesti lapsille ja lapsiperheille suunnattuja tapahtumia/ tilaisuuksia ja retkiä, joista kerrotaan seurakuntatiedoissa. 3.5. Lapsi- ja perhetyön asiakkaat ja yhteistyökumppanit Toiminnan asiakkaina ja yhteistyökumppaneina ovat: - Lapset ja heidän perheensä - Lasten ja perheiden elämään liittyvät ihmiset: kummit, isovanhemmat ja muut läheiset ihmiset. -Päivähoidon työntekijät ja päiväkodeissa olevat lapset ja heidän perheensä. -Yhdistykset ja järjestöt. -Yhteistyökumppanit: sosiaalitoimi, terveydenhoito, koulutoimi, perheneuvola -Kaikki tapahtumiin/tilaisuuksiin osallistuvat seurakuntalaiset
11 4. EURAN SEURAKUNNAN LAPSI- JA PERHETYÖN STRATEGIA Euran seurakunnan lapsi- ja perhetyön strategiaa kehystää ilo, joka välittyy kaikessa toiminnassa. Toimimme ilon ja oppimisen kentässä kun saamme tehdä työtä yhdessä. Lapsi- ja perhetyön strategiaa (s.12) kuvataan aurinkona, joka antaa valoa, kasvuvoimaa ja iloa. Auringon säteissä on seitsemän tärkeintä toiminnan tavoitetta. Strategiassa korostetaan selkeäksi päätehtäväksi kristillistä kasvatusta. Strategian tavoitteiksi on säteisiin kirjattu: -kristillinen kasvatus -lapsilähtöisyys -kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä tukeva toiminta -laadukas toiminta ja monipuolinen tarjonta -turvallisuus ja läsnäolo -perheiden kohtaaminen -yhteistyö Tavoitteiden toteuttaminen ja toimintamenetelmät on strategiassa kirjattu säteiden laatikoihin.
12
13 5. KEHITTÄMISSUUNNITELMIA 5.1.Kasteen jälkeisen yhteydenpidon lisääminen Kirkon kasteteologian mukaan Jumalan sana ja vesi yhdessä tekevät kasteesta sakramentin. Kasteessa saatu siunaus on lupaus Jumalan läsnäolosta, rakkaudesta ja huolenpidosta lapsen elämässä. Kastettuna jokainen lapsi on seurakunnan jäsen. Kastaessaan seurakunta sitoutuu tukemaan kastettua lasta, hänen vanhempiaan ja kummejaan kristillisessä kasvatuksessa ja opetuksessa. Seurakunnan lapsi- ja perhetyön visiona on, että se kulkisi perheen rinnalla kasteesta kouluikään asti kastekumppanuudessa. Kasteeseen liittyvän yhteistyön kehittämisen päätavoitteet: 1. Kasteen merkityksen vahvistaminen kirkon toiminnan piirissä 2. Kummiuden merkityksen korostaminen 3. Toimintatavan vakiinnuttaminen kasteen yhteydessä tehtävään yhteistyöhön perheen kanssa 4. Pienten lasten perheitä tukevan ja kokoavan toiminnan vahvistaminen ja kehittäminen 5. Kristillisen kotikasvatuksen vahvistaminen Seurakunnan ensikosketus vauvaperheiden kohtaamiseen on rekisteröintiilmoituksen yhteydessä lähtevä onnittelu- ja infokirje kasteesta. Tämän jälkeen perhe varaa kasteaikaa ja heidät kohdataan kastekeskustelun yhteydessä. Kasteen jälkeistä yhteistyötä tehdään kutsumalla perhe vauvakirkkoon, lähettämällä 1-3-vuotiaille onnittelutervehdykset ja kutsumalla 4- vuotta täyttävä lapsi vanhempineen yhteisille syntymäpäiväjuhlille. Osan perheistä seurakunta kohtaa kokoavan, säännöllisen viikkotoiminnan (perhekerho, päiväkerho, pyhäkoulu, koululaisten aamu- ja
14 iltapäiväkerhotoiminnan) kautta sekä lapsille ja perheille suunnatuissa muissa erityistilaisuuksissa ja tapahtumissa. Kehittämisajatuksina kasteen jälkeiseen yhteydenpitoon nousi monia asioita. Pääajatuksena on, että seurakuntalaisille tarjottava toiminnan kynnys on matalalla ja toimintaamme olisi helppo tulla osallisiksi. Mahdollisina keinoina matalan kynnyksen luomiselle tulevaisuudessa on henkilökohtaiset kohtaamiset ja yhteydenotot, aikaa keskustelulle, onnittelukäynnit 4-vuotiaan kotiin, ikäryhmät koolle vuosittain, ensi kertaa äidiksi/ isäksi -toimintaa, kirjepyhäkoulu, sähköinen vuorovaikutus ja säännöllisten viestien välittäminen koteihin kannustavat osallistumaan. Kummiutta korostetaan ja kummeja kutsutaan aktiivisemmin toimintaan mukaan esim. kummikirkot ja kummileirit. Kristillisen kotikasvatuksen vahvistamiseksi olisi mahdollista tehdä tukimateriaalia, jolla tuetaan kristillisen elämän viettämiseen kotona. Kasteen jälkeiseen yhteydenpitoon on tärkeää yhteistyö seurakunnan työntekijäryhmien kesken. 5.2. Kumppanuutta perheiden kanssa Kirkon varhaiskasvatuksessa pidetään tärkeänä lapsen suhdetta vanhempiinsa ja muihin läheisiinsä. Toiminnan lähtökohtana on kumppanuus ja yhteistyö perheiden kanssa. Yhteistyössä ja kumppanuudessa lapsen vanhemmat ja työntekijät ovat tasavertaisia, mutta erilaisia lapsen tuntijoita. Lapselle läheisten aikuisten toimiva yhteistyösuhde kannattelee lapsen elämistä kotona ja seurakunnassa. Kumppanuuteen liittyvän kehittämistoiminnan päätavoitteet: 1. Vuorovaikutuksen ja kumppanuuden lisääminen lapsen vanhempien kanssa. 2. Vanhempien osallisuuden vahvistaminen kasvatustyössä sekä toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. 3. Lapsen ja vanhempien tukeminen kristillisessä kasvatuksessa 4. Matalakynnyksisen vuoropuhelun lisääminen vanhempien kanssa
15 Edelliset tavoitteet toteutuvat parhaiten säännöllisessä toiminnassa jossa lapsi ja perhe kohdataan viikoittain. Työntekijät luovat luottamuksellisia monia vuosiakin kestäviä kasvatuskumppanuussuhteita perheisiin. Säännöllisen toiminnan kautta perheitä ohjataan ja aktivoidaan myös muihin seurakunnan tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Haasteen luo ne perheet joita seurakunta ei kohtaa säännöllisen toiminnan avulla. Tähän haasteeseen Euran seurakunnan tulevaisuuden visiona on kohtaamispolku. Kohtaamispolulla tavataan jokainen ikäryhmä 0-7v. vuosittain. Kohtaamispolun tapaamisten lisäksi Lapsi- ja perhetyön tarkoituksena on muistuttaa olemassaolostaan seurakuntalaisia myös toiminnanesittein ja kortein. KOHTAAMISPOLKU: 0-1v. 1-3v. 4v. 5v. 6v. 7v. 0-1-vuotiaat Vauvakirkko 1-3v. Muistaminen onnittelukortein, yhteinen Taaperokirkko 4v. Yhteiset syntymäpäiväjuhlat 5v. Yhteinen naperokirkko 6v. Kotikirkko tutuksi käynti (Kirkkoseikkailu) 7v. Kouluunlähtevien siunaus Säännöllisen toiminnan ja kohtaamispolun lisäksi seurakunnassa järjestetään lapsille ja perheille perhejumalanpalveluksia sekä erilaisia tapahtumia joihin kaikki ovat tervetulleita osallistumaan. Lapsi- ja perhetyön ajatuksena on, että säännöllisen toiminnan, kohtaamispolun ja erityistapahtumien avulla kynnys madaltuu, osallisuus aktivoituu ja perheet kokevat turvallista mukanaoloa seurakunnassa.
16 5.3.Toimintamuotojen kehittäminen kokonaisvaltainen kasvatusajattelu huomioiden Kehittämisen päätavoitteet: 1. Sitoutumien Vasu-asiakirjaan mukaiseen kokonaisvaltaiseen kasvatus ajatteluun 2. Toiminnan sisällön ja toteutuksen kehittäminen 3. Toteutus ja muoto lapsen ja perheen uudenlaisia tarpeita vastaavalla tavalla 4. Kristillisen kasvatuksen tukeminen ja kehittäminen Kehittämisasiakirja (Vake) on sitoutunut valtakunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan (Vasu) ja sen kokonaisvaltaiseen ajatteluun. Varhaiskasvatuksen sisällöllisiä orientaatioita ovat: -matemaattinen -luonnontieteellinen -historiallis-yhteiskunnallinen -esteettinen -eettinen ja uskonnolliskatsomuksellinen orientaatio. Orientaatiot ovat tärkeitä työvälineitä kirkon kasvatuksessa. Niiden avulla lapsi saa kokonaisvaltaisen näkemyksen ja kokemuksen uskosta ja kristillisyydestä. Orientaatiot ovat myös kasvattajan työvälineitä, joiden avulla voidaan rikastuttaa lapsen ominaista tapaa toimia sekä toteuttaa kokonaisvaltaista, monipuolista ja sisältörikasta toimintaa.
17 Kokonaisvaltaiseen kasvatusajatteluun liittyy ymmärrys lapsen osallisuudesta. Osallisuus on aktiivista ja turvallista mukanaoloa seurakunnassa. Lapsi otetaan tosissaan kirkon jäsenenä. Osallisuus tukee lapsen hengellistä kasvua ja kotien kristillistä kasvatusta. Lapselle annetaan toiminnassa tilaa kokea ja tehdä löytöjä sekä kokea pyhän läsnäoloa elämässään. Lapsena saadut kokemukset ja mielikuvat kristillisyydestä kantavat läpi elämän. Toiminnan sisällön ja toteutuksessa huomioidaan lapsilähtöisyys, mutta aikuisjohtoisuus. Tärkeänä asiana nousi esiin perhelähtöisen työotteen vahvistaminen sekä vuorovaikutuksen lisääminen lapsen, perheen, vanhempien kanssa. Halutessamme vaikuttaa lapsen ja perheen elämässä tulee meidän tarjota sellaista toimintaa, joka vastaa ajan henkeen ja tarpeisiin. Tavoitteena on kutsua ja sitouttaa lapsia ja heidän perheitään mukaan seurakuntaelämään. Seurakunnan tulee järjestää matalakynnyksisiä tapahtumia ja jumalanpalveluselämää pikkulapsiperheille. Kehittämisajatuksia: - iltakerhot ja kirkkomuskari -perhekahvila -loma-aikojen toimintaa lapsille ja perheille(kesäkerhot, leirit). -aktiivisempi tiedotus, kuukausikirje toiminnassa oleville -kristillisen kasvatuksen tukimateriaali Hyvin monilla päätöksellä on vaikutusta lapsen elämään, siksi jo päätöksenteossa tulisi huomioida lapsinäkökulma. Kirkkohallituksessa valmistellaan lapsivaikutuksen arviointia varten ohjeistusta ja työvälineitä seurakunnille.
18 5.4.Yhteyksien vahvistaminen yhteistyökumppaneihin Yhteyksien kehittämisen päätavoitteet: 1. Kirkon varhaiskasvatuksen julkisuuskuvan ja tunnettavuuden kehittäminen 2. Yhteistyön vahvistaminen Kirkon tarjoama varhaiskasvatus on sisällöltään laadukasta ja monipuolista ja sen toimintaan osallistutaan aktiivisesti. Kasvatukseen suunnattu taloudellinen panos on myös merkittävä. Tärkeänä asiana on, että ymmärrys edellä mainittuun vahvistuu niin perheissä kuin muiden yhteistyökumppaneiden piirissä. Seurakunnan varhaiskasvatus tulisi siis nähdä yhtenä osana koko alueen avoimia varhaiskasvatuspalveluja. Toimenpiteinä julkisuuskuvan ja tunnettavuuden kehittymiselle on näkyvyys sekä hyvä ja aktiivinen tiedotus. Annetaan tietoa toiminnasta ja tehdään toimintaa ja palveluita näkyväksi esittein, paikallislehtien, kotisivujen ja internetin kautta. Tämän lisäksi luodaan ja vahvistetaan hyvää kuuntelu- ja keskusteluyhteyttä sekä aktiivista vuorovaikutusta eri toimijoiden kanssa. Tämän avulla mielikuvat kirkon varhaiskasvatuksen kentästä selkiytyvät ja vahvistavat yhteistyötä. Seurakunnan varhaiskasvatus tavoittaa paljon lapsia ja perheitä, siksi positiivista julkisuuskuvaa voi heidän joukossaan helposti kasvattaa. Yhteistyön vahvistamista voidaan tulevaisuudessa tukea yhteisillä teemailloilla, projekteilla, koulutusilloilla ja uskontokasvatuksen tukimateriaalin avulla.
19 5.5. Varhaiskasvatus työtehtävänä Kehittämisen päätavoitteet: 1. Ohjaajien kouluttautuminen ja ammattitaidon ylläpitäminen Kirkon varhaiskasvatuksessa toimii motivoitunutta, työhönsä sitoutunutta ja ammattitaitoista henkilöstöä. Lapsityön henkilöstön ydinosaamista on kristilliseen uskoon perustuva arvoosaaminen. Ammattiin liittyvä osaaminen karttuu ja kehittyy koko työuran ajan, mutta myös koulutuksen merkitys korostuu laajenevassa työkentässä. Varhaiskasvatuksessa toimiville ohjaajille suositellaan peruskoulutukseksi Lapsi- ja perhetyön perustutkintoa (120 ov). Seurakunnan varhaiskasvatuksen työtehtävä on monelle kutsumusta. Onnistuneen työn lähtökohtia ovat hyvät työolot, työtehtävän selkeys, suunnitteluajan suhde toimintaan, toimiva tiimityö ja työtä vastaava palkka. Ammattitaidon ylläpitämistä edistää: -työhön perehdytys -kehityskeskustelut -työnohjaus -tiimipalaverit ja niissä saatu vertaistuki -sisäiset koulutukset -aktiivinen asioiden seuranta alan lehtiä ja kirjallisuutta lukemalla -osallistuminen vuosittain Varhaiskasvatuksen neuvottelupäiviin - osallistumalla täydennyskoulutuksiin
20 Kehittämisajatuksina esille nousee työnkuvien kirjaaminen ja henkilöstön koulutustarpeen tarkempi kartoittaminen. 6. PALAUTEKYSELY Keväällä 2010 ja 2011 järjestettiin palautekysely päiväkerhotoiminnassa mukana olleille perheille. Palaute annettiin nimettömänä ja se palautettiin toimipaikkojen palautelaatikkoon. Palautetta sai antaa asteikolla 0-3 0- en osaa sanoa 1- tyydyttävä 2- hyvä 3- erittäin hyvä Yhteenveto palautteista: Palautekyselyyn vastasi moni ja palautteiden sisältö antoi paljon tietoa. Palautteista näkyi perheen mielipide sekä eri alueiden kokonaisnäkemys asioihin. Palautteista näkyy myös eri kerhopisteiden vahvin painopistealue. Avointa palautetta annettiin myös paljon. Avoin palaute sisälsi paljon kiitosta, mutta toi myös erilaisia kehittämisajatuksia henkilöstölle pohdittavaksi. Kyselyssä vastanneiden vastauksiin vaikuttivat : - tunne -tottumus -kokemus/ tietämättömyys kysyttävästä asiasta -alueellisuus -alueen hengellinen perimä -alueella aikaisemmin järjestetyt tapahtumat -seurakuntaliitos ja muutos -kohderyhmä Palautekyselyn tulokset olivat hyviä ja alueesta riippumatta hyvin samansuuntaisia. Niistä korostui lapsi- ja perhetyön toimintojen arvostus ja tarpeellisuus. Toiminnassa korostuu aito kohtaaminen ja kuuntelu, lapsilähtöisyys, kokonaisvaltaisuus sekä kristillisyys. Lastenohjaajien ammattitaito on arvioitu korkeaksi. Seurakunnan lapsi- ja perhetyö koetaan tärkeäksi ja on osana koko kunnan varhaiskasvatustoimijoiden kokonaisuutta.
21 PALAUTEKYSELYN TULOKSIA Vastaajia 4 Vastaajia 5 Vastaajia26 Vastaajia18 Vastaajia 26 MITEN SEURAAVAT ASIAT OVAT MIELESTÄNNE TOTEUTUNEET SEURAKUNNAN KERHOTOIMINNASSA: Kristillisen juhlaperinteen oppiminen Kodin kristillisen kasvatuksen tukeminen Vanhempien tukeminen kasvatustehtävässä Vanhempien kohtaaminen Vanhempien kuuntelu ja toiveiden huomioonottaminen Yhteys kodin ja ohjaajien välillä, tiedotus Lapsen kohtaaminen, kuunteleminen ja ymmärtäminen HINNERJOKI 2010 2011 HONKILAHTI 2011 KAUTTUA 2010 2011 KIUKAINEN 2010 2011 PANELIA 2010 2011 Yhteensä 2010 2011 2,4 2,5 2,6 2,2 2,0 1,8 1,8 2,0 2,1 2,1 2,2 2,1 2,5 2,4 1.8 2,0 1,9 1,9 1,9 2,1 1,9 2,2 1,7 2,0 2,4 1.8 1,7 1,9 1,8 1,8 1,7 1,9 1,9 2,2 2,2 2,8 2.4 2,1 2,3 2,3 2,1 2,3 2,3 2,3 2,0 2,5 2,6 2,4 2,3 2,0 1,9 2,2 2,2 2,1 2,3 2,4 2,7 2,8 2,8 2,7 2,7 2,6 2,3 2,5 2,5 2,7 1,8 2,2 2,6 2,6 2,3 2,7 2,5 2,5 2,3 2,3 2,4 Lapsilähtöisyys 2,2 2,7 2,6 2,6 2,3 2,1 2,3 2,3 2,3 2,3 2,4 Kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa 1,9 2,5 2,6 2,2 2,1 2,2 2,3 2,2 2,3 2,1 2,4 Kerhon yleinen ilmapiiri 2,2 3,0 2,6 2,5 2,5 2,4 2,5 2,3 2,2 2,4 2,6 Kerhotilojen siisteys ja 1,4 2,3 2,4 2,9 2,7 2,2 2,0 2,4 2,5 2,3 2,4 viihtyvyys Ulkoalueiden toimivuus 2,1 1,0 2,2 1,1 2,2 1,9 1,3 2,2 2,1 1,7 1,8 Kerhoaikojen sopivuus 2,0 2,5 2,4 2,5 2,3 2,2 2,6 2,5 2,5 2,2 2,5 Kerhon ohjelma 2,1 3,0 2,6 2,4 2,3 2,1 2,4 2,5 2,5 2,2 2,6 Lastenohjaajien yleinen ammattitaito 2,4 2,7 2,8 2,8 2,5 2,3 2,5 2,4 2,6 2,5 2,6 MITEN KERHOTOIMINTA ON MIELESTÄNNE VAIKUTTANUT SEURAAVIIN ASIOIHIN: Lapsen sosiaalinen kehitys ja ryhmässä HINNERJOKI 2010 2011 HONKILAHTI 2011 KAUTTUA 2010 2011 KIUKAINEN 2010 2011 PANELIA 2010 2011 Yhteensä 2010 2011 2,3 2,5 2,4 2,6 2,4 2,3 2,2 2,3 2,5 2,4 2,4
22 toimiminen Lapsen kädentaitojen kehittyminen Lapsen liikunnallisten taitojen kehittyminen Lapsen musiikillisten taitojen kehittyminen Lapsen uskonelämä taitojen kehittyminen 2,6 2,5 2,4 2,6 2,4 2,7 2,4 2,3 2,5 2,5 2,4 1,8 2,0 1,4 1,3 1,4 1,4 1,8 1,7 1,7 1,6 1,7 2,6 2,7 2,1 2,4 2,1 2,0 1,7 2,0 2,1 2,2 2,1 1,7 2,7 1,9 2,0 1,9 2,1 1,9 1,9 2,2 1,9 2,1 KUINKA TÄRKEÄNÄ HINNERJOKI HONKILAHTI KAUTTUA KIUKAINEN PANELIA Yhteensä PIDÄTTE SEURAAVIA TOIMINTOJA: 2010 2011 2011 2010 2011 2010 2011 2010 2011 2010 2011 Päiväkerho 2,7 3,0 2,8 2,9 2,7 3,0 2,9 2,7 3,0 2,9 2,9 Perhekerho 2,2 2,7 2,2 2,0 2,1 2,6 2,5 2,3 2,3 2,2 2,4 Avoin päiväkerho 1,5 2,2 1,4 1,4 1,5 1,4 1,8 1,3 1,3 1,5 1,6 Koululaisten aamu- ja 2,4 2,5 2,2 2,4 2,8 2,5 2,6 2,5 2,5 2,4 2,5 iltapäiväkerho Pyhäkoulu 1,9 2,2 1,8 1,2 1,6 1,7 1,8 1,8 1,4 1,6 1,8 Vauvakirkko 1,0 1,2 1,8 1,4 1,5 1,4 1,8 1,6 1,3 1,4 1,5 1-3-vuotiaiden 1,9 2,5 2,0 2,0 2,0 1,6 1,8 1,9 1,6 1,9 2,4 muistaminen onnittelukortein Kaikkien 4-vuotiaiden 1,9 1,7 2,2 2,2 2,2 1,9 1,9 1,9 2,0 2,0 2,0 yhteiset synttärit Vanhempainillat 1,9 2,5 2,2 2,4 2,0 2,2 1,7 2,1 1,9 2,0 2,1 Avoimet ovat kerhoissa 2,2 2,7 2,4 2,5 2,1 2,3 2,4 2,2 2,5 2,2 2,4 Perheiden syyspäivä 1,7 2,2 2,0 1,8 1,7 1,6 1,8 1,5 1,7 1,7 1,9 Perheleiri 1,6 1,2 1,4 1,4 1,6 1,4 1,5 1,4 1,5 1,5 1,4 Tapahtumat, konsertit 1,6 2,0 2,2 1,9 1,7 1,9 2,0 2,0 1,9 1,9 2,0 Teemaillat 1,3 1,7 2,0 1,5 1,6 1,9 2,0 1,4 1,5 1,6 1,8 Lasten aamukirkot 1,8 2,5 1,6 1,7 1,7 1,3 1,9 1,9 1,8 1,7 1,9 Perhejumalanpalvelukset 2,1 2,5 2,4 1,7 1,7 1,9 2,0 1,9 1,8 2,0 2,1 Talvitapahtuma 1,8 2,0 2,2 1,9 1,8 2,2 2,2 1,8 1,9 1,9 2,1 Lasten kauneimmat joululaulut 2,2 2,7 2,4 2,5 2,5 2,2 2,4 2,2 2,3 2,3 2,5
23 7. YHTEENVETO Arjen työn keskellä on hyvä välillä istahtaa ja pohtia omaa työtään. Tehty asiakirja sisältää paljon henkilöstön yhdessä pohtimaa ja keskusteltua asiaa. Työskentely on syventänyt työyhteisömme puhetta ja tuonut esiin tiimimme vankkaa ammattitaitoa ja osaamista. Työskentely on saanut henkilöstön huomioimaan kokonaisuuden oman toimintaympäristönsä lisäksi. Työskentelyssä on korostunut yhdessä tekeminen ja sen avulla tiimin lujittuminen. Vake- työskentely on ollut pitkä prosessi ja sen myötä on syntynyt paljon konkreettisia kehittämisajatuksia joita henkilöstö voi tulevaisuudessa hyödyntää toiminnassaan. Sanotaan, että hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty. Varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirjan avulla on hyvä lähteä yhdessä toteuttamaan suunniteltua. Lämmin kiitos kaikille asiakirjaan tekemiseen osallistuneille!
24 Lapsen rukous Rakas Taivaan Isä, minusta on kiva olla lapsi. On hauskaa leikkiä ja laulaa, hyppiä ja askarrella. Kiitos, kun on koti ja äiti ja isä. Kiitos kun on leikkikavereita ja leikkipaikkoja. Anna kaikille lapsille hyviä kavereita ja aikuisia. Minä toivon, että kaikki lapset saisivat leikkiä ja olla iloisia. Auta niitä lapsia, jotka ovat yksin ja surullisia. Anna kaikille lapsille sellainen syli, johon voi juosta, kun pelottaa. Ota meidät kaikki syliisi. Amen. Työntekijän rukous Herra, minä iloitsen lapsesta ja siitä, että saan elää ja kasvaa lasten kanssa. Anna minulle viisautta nähdä tehtäväni, kärsivällisyyttä kantaa vastuuni ja rauhallisuutta suhtautua moniin haasteisiin. Auta minua ymmärtämään lasten erilaisuutta ja kannustamaan jokisen lapsen ainutlaatuisuutta. Auta, että osaisin tukea lasta, jolla on vaikeaa. Anna minulle uskallusta kohdata ne totuudet, joita lapsi minusta paljastaa. Anna minulle herkkyys nähdä elämän ja kasteen ihmeet, jotka olet lapselle lahjoittanut. Anna minulle taitoa kulkea lapsen perheen rinnalla.
25 Ota meidät kaikki syliisi. Amen. LÄHTEET: Kirkkohallitus 2008. Lapsi on osallinen. Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja. Herätteitä Vakeen- artikkelisarja. Pikkuväki 2008-2009 Stakes 2005. Valtakunnallisen varhaiskasvatuksen perusteet. Euran kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Meidän kirkko- Osallisuuden yhteisö 2015. Kirkon keskushallinnon verkkosivusto, Sakasti.evl.fi. Euran seurakunta. Johtosäännöt.
Jeesuksen luo tuotiin lapsia, jotta hän koskisi heihin. Opetuslapset moittivat tuojia, mutta sen huomatessaan Jeesus närkästyi ja sanoi heille: Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä. Heidän kaltaistensa on Jumalan valtakunta. Totisesti: joka ei ota Jumalan valtakuntaa vastaan niin kuin lapsi, hän ei sinne pääse. Hän otti lapset syliinsä, pani kätensä heidän päälleen ja siunasi heitä. (Mark. 10:13-16) 26