Hämeen yhteistyöryhmä Kanta-Hämeen maakunnan yhteistyöasiakirja vuodelle 2013 EU:n alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite Etelä-Suomen EAKR-ohjelma 2007 2013 Manner-Suomen ESR-ohjelma, Etelä-Suomen alueellinen osio
Sisällysluettelo Yleistä... 4 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma... 6 Etelä-Suomen kehittämisstrategia... 6 Toimintalinjat... 6 Toimintalinja 1: Yritystoiminnan edistäminen... 6 Toimintalinja 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen... 7 Toimintalinja 3: Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen... 7 Toimintalinja 4: Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen... 7 Toimintalinja 5: Suuralueet - Toimenpiteiden temaattinen keskittäminen... 7 Ohjelman rahoitus Kanta-Hämeessä (milj. euroa)... 8 Manner-Suomen ESR-ohjelman Etelä-Suomen alueosio... 9 Toimintalinjat... 9 Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen... 9 Toimintalinja 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen... 9 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen... 9 Toimintalinja 4: Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa... 10 EAKR-ohjelman painopisteet ja rahoitus Kanta-Hämeessä vuonna 2013... 11 Toimintalinja 1: Yritystoiminnan edistäminen... 11 Toimintalinja 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen... 12 Toimintalinja 3: Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen... 12 Toimintalinja 5: Toimenpiteiden temaattinen keskittäminen... 13 2
ESR-ohjelman painopisteet ja rahoitus Kanta-Hämeessä vuonna 2013... 15 Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen... 15 Toimintalinja 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen... 15 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen... 16 Toimintalinja 4: Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa... 16 3
Yleistä Rakennerahastolain mukaan maakunnan yhteistyöasiakirja koskee alueellinen kilpailukykyja työllisyystavoitetta toteuttavia Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavia toimenpideohjelmia ja Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavan toimenpideohjelman alueellisia osioita. Vuosittain laadittava maakunnan yhteistyöasiakirja ohjaa aluekehitysrahastosta osarahoitettavan toimenpideohjelman rakennerahastovarojen ja niitä vastaavan kansallisen rahoitusosuuden kohdentumisen maakunnassa rakennerahasto-ohjelmaa rahoittaville valtion viranomaisille, maakunnan liitolle ja muille rakennerahasto-ohjelman rahoitukseen osallistuville. Samoin yhteistyöasiakirja ohjaa sosiaalirahastosta osarahoitettavan toimenpideohjelman alueellisen osion rakennerahastovarat ja niitä vastaavan kansallisen rahoitusosuuden asianomaiselle hallinnonalalle sovitun rahoituskehyksen mukaan. Alueellinen kehittämistyö Kanta-Hämeessä perustuu kansalliseen aluekehityslainsäädäntöön. Keskeisiä ohjelma-asiakirjoja alueellisessa kehittämistyössä ovat maakuntaohjelma ja sen toteuttamissuunnitelma, ELY-keskusten strategiset tulossopimukset, alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen toimenpideohjelmat sekä kansalliset erityisohjelmat. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoitteen EAKR-toimenpideohjelmassa keskitytään ensisijaisesti yritystoiminnan edistämiseen, työpaikkojen luomiseen, innovaatio- ja osaamisrakenteisiin, alueiden ja palveluiden saavutettavuuteen ja ympäristön laatuun. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoitteen Manner-Suomen ESR-ohjelma jakaantuu rakenteellisesti kahteen osaan: valtakunnalliseen ja alueelliseen osioon. Alueosioissa noudatetaan maakunnallista päätöksentekomenettelyä ja Etelä-Suomeen on laadittu oma alueosio. ESR-ohjelman painopisteet ovat osaaminen, työvoima, työllisyys ja yrittäjyys. Maakunnan yhteistyöasiakirja sisältää ohjelmakauden viimeisen vuoden 2013. Vuoden 2011 syksyllä laadittuun vuoden 2013 alustavaan yhteistyöasiakirjan verrattuna kulmaluvuissa EAKR-osuus on kasvanut n. 20.000 euroa ja valtion rahoitusosuus n. 40.000 euroa. Kuntarahoitustarve on säilynyt ennallaan. ESR-ohjelman osalta muutokset ovat suurempia. Kulmaluvut vuodelle 2013 ovat ESRrahoituksen osalta n. 316.000 suuremmat ja valtion rahoituksen osalta n. 86.000 euroa pienemmät kuin alustavassa MYAK:ssa. Kuntarahoituksen osuus kasvaa n. 20.000 euroa. Tässä yhteistyöasiakirjassa olevat EAKR-toimenpideohjelman varat kohdistuvat Kanta- Hämeen maakunnassa haasteellisille alueille, joita ovat Forssan ja Riihimäen seutukunnat. Ohjelmavarat on sijoitettu toimintalinjoille 1 3. Toimintalinjan 5 Toimenpiteiden temaattinen keskittäminen hankkeilla vahvistetaan Etelä- Suomen suuralueen osaamiskeskittymien kilpailukykyä edistämällä niiden verkostoitumista keskenään, kansallisesti ja kansainvälisesti. Toimintalinjan hallinnointi on keskitetty Etelä- 4
Suomen maakuntien yhteiseen EU-yksikköön Päijät-Hämeen liittoon, ja toimintalinjan myöntövaltuudet osoitetaan liitteessä olevan toimintalinja 5 rahoitustaulukon mukaisesti Päijät- Hämeen liitolle. ESR-toimenpideohjelman valtakunnallisen ja alueosion varat kohdentuvat koko maakuntaan. 5
Etelä-Suomen EAKR-ohjelma Etelä-Suomen kehittämisstrategia Strategiatyöskentelyn pohjana ovat olleet Etelä-Suomen maakuntien tuottamat yleiset strategiat ja visiot, joista on johdettu EAKR-ohjelman strategia. Etelä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen toimenpideohjelman päätavoitteena on, että se osaltaan edistää Etelä- Suomen kehittymistä alueena yhtenäiseksi, tasapainoiseksi sekä kansainvälisesti ja kansallisesti vetovoimaiseksi kokonaisuudeksi maakuntien vahvuuksien pohjalta. Toimenpideohjelman strategiana on lisätä Etelä-Suomen taloudellista kehitystä kansallisilla ja globaaleilla markkinoilla, lisätä alueella työpaikkojen syntyä, edistää innovaatio- ja osaamisrakenteiden rakennemuutosta sekä vahvistaa Etelä-Suomen taloudellista asemaa kansainvälisessä ympäristössä ja erityisesti Itämeren piirissä. Strategialla vastataan kiristyvään kansalliseen ja kansainväliseen kilpailuun ja maailmatalouden muutoksiin, tähdätään houkuttelevien yritys-, osaamis-, työ- ja asuinympäristöjen luomiseen sekä alueiden välisten kehittyneisyyserojen tasoittamiseen. Strategiassa huomioidaan alueelliset erityispiirteet ja rahoitusta kohdennetaan erityisesti haasteellisimmille ja ongelmallisimmille alueille. Rahoitusta kohdennetaan myös suuralueteemaan sekä haasteellisten ja ongelmallisten alueiden ulkopuolisille suurkaupungeille kaupunkiulottuvuuden toteuttamiseksi. Toimintalinjat Toimintalinja 1: Yritystoiminnan edistäminen Toimintalinja sisältää yritystoiminnan edistämiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi tarvittavat kehittämistoimet, jotka kohdistuvat yrityksiin tai yritysryhmiin. Kehittämistoimia tuetaan yrityskohtaisilla tai yritysryhmäkohtaisilla tuilla. Tuki kohdistetaan erityisesti kasvuhakuisiin ja - kykyisiin pk-yrityksiin markkinoiden laajentuessa. Toimintalinjan tavoitteina ovat: - uusien yritysten perustaminen ja kehittäminen - pk-yritysten kasvu ja kansainvälistyminen - yrityskannan uusiutuminen - yritysverkostojen ja innovaatiotoiminnan kasvu ja innovaatioiden tuotteistaminen - tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen - liiketoimintaosaamisen vahvistaminen - yritysten sukupolvenvaihdosten edistäminen - menestymismahdollisuuksien tunnistaminen 6
- uusiutuvien energialähteiden käyttöön siirtymisen edistäminen. Toimintalinja 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Toiminnan tavoitteena on edistää osaamis- ja innovaatiotoimintaa sekä vahvistaa niitä koskevia rakenteita ja osaamisklustereita sekä soveltavan tutkimuksen roolia. Samalla nämä kehittämistoimet edistävät välillisesti myös yritysten toimintaedellytyksiä. Toimintalinjan tavoitteina ovat: - innovaatioympäristöjen kehittäminen - T&K-toiminnan lisääminen - kasvuhakuisten yritysten tukipalveluiden kehittämisen tukeminen - kilpailukykyisten osaamiskeskittymien kehittäminen - verkottumisen edistäminen - eri rahoitusvälineiden hyödynnettävyyden parantaminen. Toimintalinja 3: Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Toimintalinjalla tuettava toiminta keskittyy alueen kilpailukyvyn kannalta kolmeen keskeiseen painopistealueeseen, jotka ovat logististen yhteyksien parantaminen, ympäristöriskien hallinta ja matkailun edellytysten parantaminen sekä palvelujen ja sovellusten kehittäminen ja saavutettavuus. Toimintalinjan tavoitteina ovat: - tieto- ja viestintätekniikan saatavuuden ja käyttöönoton parantaminen - kehittyvän ympäristöteknologian hyödyntäminen - uusien palvelujen ja sovellusten kehittäminen kunnissa public-private -yhteistyönä - yhteiskunnan kilpailukyvyn ja toiminta- ja innovaatioympäristöjen kehittäminen. Toimintalinja 4: Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen Toimintalinja neljä kohdentuu pääkaupunkiseudulle ja Turun seudulle. Toimintalinja 5: Suuralueet - Toimenpiteiden temaattinen keskittäminen Toimintalinjan tavoitteena on vahvistaa Etelä-Suomen suuralueen osaamiskeskittymien kilpailukykyä edistämällä niiden verkottumista keskenään, kansallisesti sekä kansainvälisesti. Lisäksi toimintalinjasta rahoitetaan suuralueen kilpailukyvyn lisäämiseksi erilaisia palveluiden tarjontaan liittyviä kokeilutoimia. Temaattisen osion hallinnointi on keskitetty Päijät-Hämeen liittoon perustettuun maakuntien yhteiseen EU-yksikköön. 7
Ohjelman rahoitus Kanta-Hämeessä (milj. euroa) Toimintalinja EAKR Valtio ja kunta Yhteensä 1. 3,289 4,934 8,224 2. 2,350 3,525 5,874 3. 3,760 5,639 9,399 Yhteensä 9,399 14,099 23,498 valtio 8,803 kunta 5,295 8
Manner-Suomen ESR-ohjelman Etelä-Suomen alueosio Toimintalinjat Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Toimintalinjan tavoitteena on yritysten kasvun tukeminen, yrittäjyyden lisääminen ja henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin kasvattaminen. Rahoitettavaa toimintaa ovat: - alkavien yrittäjien ja yrityspalveluhenkilöstön koulutus sekä yrityshautomotoiminta - yritysten ja yrittäjien verkostoitumista ja kehittämistä tukevat hankkeet - yritysten ja niiden henkilöstön kehittäminen - yrittäjyyskasvatus ja nuorten yrittäjyyden edistäminen. Toimintalinja 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Toimintalinjan tavoitteena on työhön osallistumisen lisääminen sekä nuorten, vaikeasti työllistyvien työnhakijoiden ja työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden työelämään pääsyn edistäminen. Toimilla pyritään tarjoamaan ratkaisuja työvoiman saatavuuskysymyksiin laajentamalla työhön osallistumista. Työllisyysasteen parantamiseksi edistetään mm. nuorten koulutukseen ohjautumista ja vähennetään koulutuksen keskeyttämistä. Rahoitettavaa toimintaa ovat: - nuorten työllistymistä ja koulutukseen ohjautumista tukevat palvelut - maahanmuuttajien integrointi yhteiskuntaan ja työelämään - työmarkkinoille pääsyn edistäminen - työkykyä parantavat toimintamallit ja niiden kehittäminen - sosiaalisen koheesion lisääminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Toimintalinjan tavoitteena on kehittää ja vakiinnuttaa toimintamalleja, joilla parannetaan työhön siirtymistä, työvoiman saatavuutta, yritysneuvontaa, yrittäjyyskasvatusta ja innovaatioiden hyödyntämistä. Rahoitettavaa toimintaa ovat: 9
- ennakoinnin, koulutuksen työelämävastaavuuden sekä koulutuksesta työelämään siirtymisen parantaminen - innovaatioympäristöjen ja -verkostojen luominen ja tukeminen - seudullisten yrityspalveluiden rakenteellinen kehittäminen ja koordinointi - työvoiman saatavuuteen liittyvien rakenteiden ja palveluiden kehittäminen. Toimintalinja 4: Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa Toimintalinjan toiminnan tavoitteena on tukea työperäistä maahanmuuttoa kehittämällä palveluita, joita tarvitaan maahan tulijoiden ja heidän perheenjäsentensä maahanmuuton helpottamiseksi ja suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumisen tukemiseksi. Rahoitettavaa toimintaa ovat: - työperusteisen maahanmuuton edistäminen - hyvien käytäntöjen etsiminen ja levittäminen. 10
EAKR-ohjelman painopisteet ja rahoitus Kanta-Hämeessä vuonna 2013 EAKR-yhteistyöasiakirjassa vuodelle 2013 ohjelmavarat on jaettu Hämeen liitolle sekä Hämeen ELY-keskuksen kautta työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonaloille. Hämeen liiton osuus ohjelmavaroista on 34 %, TEM.n osuus on 57 % ja YM:n osuus on 9 %. Yhteistyöasiakirjaan ei sisälly rahoitusta pääomasijoitusrahastoon. Toimintalinja 1: Yritystoiminnan edistäminen Toimintalinjalle esitetään vuodelle 2013 EU- ja valtion rahoitusta yhteensä 0,5 miljoonaa euroa eli 32 % koko rahoituskehyksestä. Toimintalinjan varat kohdentuvat työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla ELY-keskuksellee. Hämeen ELY-keskus myöntää valtionavustuksia yritystukilainsäädännön mukaiseen toimintaan sisältäen investointi- ja kehittämistuet ja energiatuet uusiutuvan energian käyttöön. Toimintalinjassa ei ole lainkaan kuntarahoitusta. Alueen yritystoiminnan kehittämisen voimavarat suunnataan uuden yritystoiminnan syntymiseen ja kasvuyritysten kehittämiseen. Hämeen ELY-keskus panostaa merkittävää kasvupotentiaalia omaavien yritysten ja liiketoiminta-alueiden tunnistamiseen ja kehittämiseen yhteistyössä seudullisen yrityspalveluverkoston toimijoiden kanssa. Valtuus suunnataan ensisijaisesti alkavien ja erityistä kasvupotentiaalia omaavien, yritysten liiketoiminnan käynnistymisen edistämiseen ja toiminnan vakauttamiseen. Lisäksi rahoituksella edistetään palveluliiketoimintojen kehittämistä, erityisesti liikunta- ja terveyspalveluyrittäjyyttä. Rahoituskohteena voi olla uuden teknologian soveltamiseen ja käyttöönottoon liittyvät investoinnit sekä yritystoiminnan kehittämiseen liittyvät muut toimenpiteet, kuten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittäminen sekä liiketoimintojen kehittäminen. Yhteistyöverkoston asiantuntijatyö ja sitä seuraava yritykselle myönnettävä kehittämisavustus toimii usein yritystoiminnan kehittämisen käynnistävänä tekijänä. Toimintalinjan tavoitteena on erityisesti pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen, liiketoimintaosaamisen vahvistaminen, menestysmahdollisuuksien tunnistaminen sekä työelämän laadun ja tuottavuuden parantaminen. Toimintalinjassa panostetaan merkittävää kasvupotentiaalia omaavien yritysten ja liiketoiminta-alueiden tunnistamiseen ja kehittämiseen sekä uusiin kasvaviin toimialoihin. Hämeen ELY- keskus pyrkii rahoitustoiminnassaan varmistamaan hakijoiden tasapuolisen kohtelun ja aikaansaamaan mahdollisimman suuren alueellisen vaikuttavuuden alueen kehittymiseen, työllisyyteen, yritysten kilpailukykyyn ja maaseudun elinvoimaisuuteen. Rahoituksen kohdentamisessa huomioidaan olemassa oleva tarjonta ja yritysten kilpailuedellytykset rahoitettavalla toimialalla ja alueella. Kilpailua vääristävien vaikutusten välttämiseksi 11
tukea ei myönnetä toimintaan, jossa on runsaasti kilpailevaa tarjontaa, vaikka hakevalla yrityksellä olisikin edellytyksiä menestyä kilpailussa. Toimintalinja 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Toimintalinjan tavoitteena on edistää osaamis- ja innovaatiotoimintaa sekä vahvistaa niitä koskevia rakenteita ja osaamisklustereita sekä parantaa innovaatiojärjestelmän kykyä siirtää uusi tieto ja osaaminen käytäntöön. Toimenpiteet edistävät myös yritysten toimintaedellytyksiä. Vuoden 2013 rahoituskehys osoitetaan Hämeen liitolle ja Hämeen ELY-keskukselle työja elinkeinoministeriön hallinnonalalle. Toimintalinjalle esitetään EU- ja valtion rahoitusta 0,639 miljoonaa euroa eli 41 % koko rahoituskehyksestä. Lisäksi arvioidaan kuntarahoitusta kertyvän 0,366 miljoonaa euroa. Hämeen ELY-keskus rahoittaa Etelä-Suomen EAKR-ohjelmassa toimintalinjalla 2 yritysten toimintaympäristön kehittämiseen liittyvää toimintaa. Toimintaympäristötukihankkeissa tyypillisesti pyritään sekä lisäämään paikkakunnalla tai toimialalla jo toimivien yritysten keskinäistä yhteistyötä, mutta samalla etsitään alueelle uusia yrityksiä. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla ohjelmavarat sitoutuvat myös TEKES:in myöntämään teknologiarahoitukseen. Arvioitu TEKES:in osuus yritysrahoituksesta on 20 %. Hämeen liiton rahoituskehys vuodelle 2013 tullaan käytännössä suuntaamaan jo käynnissä olevien hankkeiden loppurahoitukseen. Toimintalinja 3: Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Toimintalinjan rahoituksella edistetään logististen yhteyksien parantamista, ympäristöriskien hallintaa, matkailun toimintaedellytyksiä sekä palveluiden tehokkuutta, savutettavuutta ja toimivuutta. Hankkeita toteutetaan EU:n kestävän kehityksen strategian mukaisesti. Toimintalinjan rahoitus osoitetaan Hämeen liitolle sekä Hämeen ELY-keskuksen kautta ympäristöministeriön hallinnonalalle. Toimintalinjalle esitetään vuodelle 2013 EU- ja valtion rahoitusta 0,430 miljoonaa euroa eli 27 % koko rahoituskehyksestä. Lisäksi arvioidaan kuntarahoitusta kertyvän 0,322 miljoonaa euroa. Hämeen liiton vuoden 2013 rahoitus kohdentuu paitsi jo käynnissä olevien hankkeiden jatkorahoitukseen myös saavutettavuuden sekä palvelutuotannon kehittämiseen. Painopisteinä ovat julkisten palvelujen kehittäminen, public-private yhteistyö sekä hyvinvointipalvelujen kehittäminen sekä alueellista saavutettavuutta ja logistiikkaa edistävät pilotti- ja kehittämishankkeet. Ympäristöministeriön hallinnonalalla Kanta- ja Päijät-Hämeessä pyritään rahoittamaan erityisesti Itämeren suojelua tai vesistöjen suojelua ja ekotehokkuuden kehittämistä edistäviä suunnitteluhankkeita, rakennusperintökohteiden suunnittelun ja kunnostamisen tiedottamista ja neuvontaa edistäviä hankkeita sekä ympäristöriskien hallintaan liittyviä suunnitteluhankkeita. Tuen hakijoina voivat olla yhteisöt ja kunnat. Tuki ei ole tarkoitettu yksityisille henkilöille eikä yrityksille. 12
Toimintalinja 5: Toimenpiteiden temaattinen keskittäminen Toimintalinjan 5 Toimenpiteiden temaattinen keskittäminen hankkeilla vahvistetaan EteläEtelä Suomen suuralueen osaamiskeskittymien kilpailukykyä edistämällä niiden verkostoitumista keskenään, kansallisesti ja kansainvälisesti. Ylimaakunnallisten Ylimaakunnallisten teemahankkeiden avulla keskitetään ja kohdennetaan ohjelmavaroja Etelä-Suomen Etelä Suomen ja maakuntien kehittämisen kanka nalta keskeisiin osaamisalueisiin ja tuetaan osaamiskeskusohjelman keskeisiä sisältöjä. Temaattisessa osiossa on ohjelmakaudella 2007 2013 tähän mennessä toteutettu kuusi hakukierrosta. Hankkeille myönnetty rahoitus on vuoden 2011 loppuun mennessä jakautunut seuraavasti: 13
Vuoden 2012 alkupuolella rahoituspäätöksiä on tehty syksyn 2011 avoimesta hausta valituille hankkeille ja myönnetty rahoitus on siis kohdistunut syksyn 2011 haun teemoihin, joita olivat: 1) ympäristö 2) innovatiiviset puujalosteet 3) kansainvälinen yhteistyö ja verkostoituminen, erityisesti Itämeren alueella 4) digitaaliset sisällöt. Lisäksi vuosien 2012 ja 2013 aikana vapautuu päättyneistä hankkeista myöntövaltuuksia uudelleenkäytettäväksi. Vapautuvien varojen sitomiseksi järjestetään syksyllä 2012 avoin haku, jonka teemoja ovat: 1) huipputeknologinen osaaminen Etelä-Suomessa 2) kertakorvausmallin (lump sum) mukaiset hankkeet aiemmin TL5:sta rahoitettuihin teemoihin liittyen. Vapautuvia valtuuksia kohdennetaan em. teemoihin tai Etelä-Suomen EAKR-ohjelman ohjauskomitean päätöksellä muihin toimintalinjan 5 teemoihin. Toimintalinjan 5 hallinnointi on keskitetty Etelä-Suomen maakuntien yhteiseen EU-yksikköön Päijät-Hämeen liittoon. 14
ESR-ohjelman painopisteet ja rahoitus Kanta-Hämeessä vuonna 2013 ESR-yhteistyöasiakirjassa vuodelle 2013 ESR- ja valtion rahoituksen ohjelmavarat, 1,082 miljoonaa euroa, on jaettu Hämeen ELY-keskuksen kautta työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle. Kanta-Hämeessä ei yhteistyöasiakirjassa osoiteta ohjelmavaroja STM:n hallinnonalalle eikä Hämeen liitolle. Etelä-Suomen ohjelma-alueella STM:n ohjelmavarat keskitetään Uudenmaan ja Varsinais-Suomen yhteistyöasiakirjaan. ESR-ohjelmalle tyypilliseen tapaan pääosa rahoista tullaan käyttämään aiemmin käynnistyneiden hankkeiden suunnitelman mukaiseen jatkorahoituksiin eli varauksiin. Mikäli käytettäväksi jää rahoitusta, se tullaan käyttämään ESR-ohjelmaan sopiviin pieniin julkiselta rahoitukseltaan alle 50.000 euron hankkeisiin. Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Toimintalinjalla 1 on Kanta-Hämeessä ohjelmakauden alusta rahoitettu yrityskasvatuksen kehittämishankkeita, mm. vuonna 2011 päättynyttä YTYÄ hanketta, jossa onnistuttiin suunnittelemaan sellaisia toimintoja, jotka vakiintuivat pysyviksi hankkeen päätyttyä. Hankkeessa luotiin mm. koulun perinteisen oppimisympäristön rinnalle rikastavien oppimisympäristöjen verkosto, jossa painottuvat toiminnallinen ja työpainotteinen oppiminen. Forssan kaupungin nuorten työllistymistä edistävä hanke Quo vadis iuvenis päättyi elokuussa 2012, mutta samansuuntainen toiminta jatkuu toimintalinjalla 2 hankkeessa Quo vadis iuvenis 2. Ensimmäisessä hankkeessa on saatu aikaiseksi erittäin hyviä tuloksia ottaen huomioon työn haasteellisuus. Muita toimintalinjalla 1 rahoitettavia, käynnissä olevia hankkeita ovat esim. Vetovoimainen hyvinvointiala Hämeenlinnassa, jonka tavoitteena on selvittää keinoja vastata kasvavaan hyvinvointialan palvelutarpeeseen, sekä epro kantahämäläisten pk-yritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen -hanke. Toimintalinja 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Toimintalinjalla 2 nuorten työllistyminen on ollut pääteemana rahoitettavissa hankkeissa. Jo päättyneitä hankkeita ovat Ohjausta ammattiin, Nuorten tuetut opinpolut -ohjelma, Työnäky sekä Nuorta ei jätetä työllistymisen edistämishanke. Hankkeet ovat edistäneet työllistymisen edistämisen kautta myös nuorten syrjäytymisen ehkäisyä. Tällä hetkellä käynnissä on edellä mainittu Quo vadis iuvenis 2 sekä Paikantaja-hanke, jossa tuetaan ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden nuorten työllistymistä ohjauksen ja ammatillisen koulutuksen kehittämisen avulla. Ohjauksessa kartoitetaan nuoren osaaminen, määritellään henkilökohtainen palvelutarve ja etsitään nuorelle yksilöllinen ratkaisu työllistymispoluksi. 15
Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Toimintalinja 3 pitää sisällään mm. hankkeita, joiden avulla kehitetään toimijoiden yhteistyötä. Häme Open Campus verkoston kehittäminen -hanke kehittää pysyvän ja verkkoympäristötuetun toimintamallin alueen koulutus-, tutkimus- ja kehittämisyhteistyölle. Forssan seudun toisen asteen koulutusklusteri hanke kokoaa yhteen yhteistyöoppilaitosten henkilöstön ja opiskelijat, Forssan seudun klusteriyritykset, seudun kunnat, koulutusyhteistyöyritykset ja Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy. Tavoitteena on saada koulutus vastaamaan aidosti työelämän tarpeita. Hankkeen edeltäjä, Voorumi-hanke, herätteli kyseistä yhteistyötä aikaisempina vuosina. Toimintalinjan hankkeilla kehitetään myös koulutusta (SIPE simulaattoripedagogiikka nostoalalla, Metsäosuuskunta Evo ja Stude Co). Toimintalinja 4: Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa Toimintalinjalla 4 on mm. käynnissä hanke Korkeakoulujen ja yritysten verkottunut yhteistyö Itämeren alueen maissa (BOAT), jossa verkostoitumisen lisäksi etsitään Itämeren alueen valtioista hyväksi koettuja alueellisia (korkeakoulu-yritys) yhteistyömalleja ja levitetään näistä tietoa hankkeen toiminta-alueella. Kesäkuussa 2012 päättyi hanke VAUHTIA - Vauhtia työelämäyhteistyöhön, T&K&I toimintaan ja työvoiman liikkuvuuteen, jonka tuloksena syntyi kuvaus yritys-oppilaitosyhteistyön toimintamalleista ja niiden kriittisimmistä onnistumisen edellytyksistä ulkomaille tehtyjen benchmarking -matkojen kokemusten pohjalta. Valtakunnallisessa osiossa jatkuu ProMetal II hanke, joka on jatkoa ohjelmakauden alussa alkaneelle InnoSteel MetalOske hankkeelle. Hankkeen tavoitteena on uudistaa ja kehittää kohdealueen metalliyritysten toimintaa. Jatkoa on saanut myös Hämeenlinnan seudun maahanmuuttajaneuvonta ja -opastusjärjestelmän kehittäminen hanke Liitteenä ovat EAKR- ja ESR-toimenpideohjelman hallinnonaloittaiset rahoitustaulukot vuodelle 2013. 16
Hämeenlinnassa 15.10.2012 Hämeen yhteistyöryhmä Johannes Koskinen yhteistyöryhmän puheenjohtaja Osmo Väistö yhteistyöryhmän sihteeri Yhteistyöasiakirjan valmisteluun ja päättämiseen 15.10.2012 osallistuneet viranomaiset Hämeen liitto Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Matti Lipsanen maakuntajohtajan sijainen Pekka Savolainen ylijohtaja 17