Geologian tutkimuskeskuksen toimintaja taloussuunnitelma vuosille

12.9.2006 Geologian tutkimuskeskuksen toimintaja taloussuunnitelma vuosille 2008-2011

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ 1 2 YLEISTÄ 2 2.1 Toiminta-ajatus 2 2.2 Arvot 2 2.3 Visio 3 2.4 Strategiakytkennät 3 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 4 4 TULOSTAVOITTEET JA TOIMINTALINJAUKSET 6 4.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 6 4.2 Toiminnallinen tuloksellisuus 7 4.2.1 Tavoitteet tulosalueittain 7 4.2.2 Tuottavuustavoitteet 8 4.3 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 9 4.4 Resurssisuunnitelmat 10 KUVATEKSTIT: Kuva 1. GTK:n asema tutkimuskentässä. 2 Kuva 2. GTK:n visio ja strategiset tavoitteet. 3 Kuva 3. Keskeiset muutostekijät GTK:n toimintaympäristössä. 5 TAULUKKOTEKSTIT: Taulukko 1. Peruslaskelma/kehysehdotus 32.20.21 GTK:n toimintamenot (S) 10 Taulukko 2. Kustannukset tulosalueittain. 10 LIITTEET: Liite 1. STRATEGIA JA KEHITTÄMISTAVOITTEET Liite 2. SUUNNITELMAT VUOSILLE 2008-2011 Liite 3. TULOSALUEITTAISET VUOSISUUNNITELMAT JA TAVOITTEET 2008 2011 Liite 4. STRATEGINEN INVESTOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2008-2011

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1 TIIVISTELMÄ GTK tuottaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän käyttöön tietoa, joka osaltaan edistää yhteiskunnan taloudellista kasvua ja hyvinvointia luonnon asettamien reunaehtojen mukaisesti. Geologian tutkimuskeskuksen ydintoiminnot ovat geologinen kartoitus, geologisten luonnonvarojen etsintä ja arviointi, tutkimus ja kehittäminen sekä tiedonhallinta. GTK:n toiminta tähtää ennen kaikkea elinkeino-, teknologia- ja innovaatio- sekä energiapolitiikan tavoitteiden toteuttamiseen. Keskeinen tavoite on yrityksille kilpailukykyisen toimintaympäristön edellytysten luominen, puhtaan elinympäristön säilyttäminen ja vakaa alueellinen kehitys. Suunnittelukaudella luonnonvarojen globaali kysyntä kasvaa. Luonnonvarojen kestävä käyttö on integroitunut osaksi EU-päätöksentekoa. Tietoyhteiskunnan kehitys vahvistuu. Kansallisen tutkimusjärjestelmän kehittäminen, kilpailun kiristyminen tutkimusrahoituksesta ja tuottavuuden parantaminen edellyttävät keskittymistä ydintoimintaan ja verkostomaista toimintamallia. GTK:ta kehitetään geoalan osaamiskeskukseksi, joka profiloituu eurooppalaiseksi huippuosaajaksi geologisten luonnonvarojen, niiden tilinpidon ja kestävän käytön osaajana sekä kansalliseksi geotietokeskukseksi. Suunnittelukaudella jatketaan toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia keskittymällä yhä selvemmin ydintoimintoihin ja vahvistamalla painopiste- ja kehittämisalueita. GTK vahvistaa alueiden omiin tarpeisiin pohjautuvaa yksiköiden profiloitumista ja Länsi- Suomen yksikön voimavaroja. Henkilöstömäärää supistetaan henkilöstöstrategian ja tuottavuusohjelman mukaisesti. Haasteellisena tavoitteena henkilöstömäärän supistuessa ja eläköitymisen voimistuessa on varmistaa riittävä uudistumiskyky ja osaaminen sekä edistää henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista. Perinteiset kartoitusohjelmat on uudistettu suunnittelukauden alkuun mennessä tiedonkeruuprosesseiksi, joilla parannetaan palvelukykyä ja toiminnan tehokkuutta. Kartoituksen voimavarat kohdentuvat tarvelähtöisesti raaka-ainetutkimuksia ja yhdyskuntasuunnittelua sekä ympäristönhoitoa palveleviin kartoitushankkeisiin. Aerogeofysiikan valtakunnallinen kartoitusohjelma valmistuu suunnittelukauden alussa. Tutkimus- ja kehittämistoiminnassa GTK vahvistaa rooliaan teknologian kehittäjänä ja laajentaa innovaatiotoimintaansa. Keskeisiä kehittämisalueita ovat geologisten luonnonvarojen ja muodostumien moniulotteinen mallinnus sekä elinkaaritutkimus ja kestävään käyttöön liittyvä tutkimusteknologia. Luonnonvarojen etsinnässä ja arvioinnissa tavoitteena on osoittaa uusia raaka-ainevaroja kallioja maaperästä, tuottaa perustietoa kaivannaisteollisuudelle ja aktiivisilla toimenpiteillä vaikuttaa alan elinvoimaiseen kehittymiseen. Tiedonhallinnan tavoitteenasettelua ohjaa strategiassa määritelty tavoitetila GTK:sta kansallisena geotietokeskuksena. Paikkatiedon ja muiden geologisten aineistojen hallinnan sekä verkkopalvelujen kehittäminen panostetaan niin, että pystytään entistä paremmin vastaamaan muuttuviin asiakastarpeisiin sekä kansallisen tietoyhteiskunnan ja kehittyvien EU-normien asettamiin haasteisiin. Paikkatietojen hallintajärjestelmä otetaan toimintaprosesseissa laajasti käyttöön, millä tavoitellaan toiminnan laadun parantamista ja tuottavuuden kasvua.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 2 2 YLEISTÄ 2.1 Toiminta-ajatus Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) toiminta-ajatuksena on tuottaa vuorovaikutuksessa sidosryhmiensä kanssa maa- ja kallioperästä yhteiskunnan ja elinkeinoelämän käyttöön tietoa, jolla edistetään taloudellista kasvua ja hyvinvointia luonnon asettamien reunaehtojen mukaisesti. Tiedon keskeisiä soveltamisalueita ovat geologisten luonnonvarojen saatavuuteen ja maankäyttöön liittyvät kysymykset ja niiden ratkaisut kestävällä tavalla. GTK toimii tiedon ja osaamisen välittäjänä tiedeyhteisön ja elinkeinoelämän välillä ja toteuttaa kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa sovittuja tulostavoitteita. Keskeisellä sijalla on teollisuuden toimintaedellytysten ja alueiden kilpailukyvyn parantaminen. Yliopistot Tutkimuslaitokset Elinkeinoelämä Soveltavaa tietoa GTK Kartoitus Luonnonvarat Soveltava tutkimus Opetus Perustutkimus Tutkimuspalvelut Tuotekehitys Teknologian kehittäminen Kuva 1. GTK:n asema tutkimuskentässä. 2.2 Arvot GTK:n toimintaa ohjaavat yhteisesti sovitut arvot niin sisäisissä kuin ulkoisissakin suhteissa. Korkeatasoinen asiantuntemus, sen ylläpito ja kehittäminen sekä toiminnan puolueettomuus ja yhteistyö rakentavat pohjaa luottamukselle. Arvojen mukainen toiminta näkyy työyhteisössä avoimuutena, tasapuolisuutena, toisen kunnioituksena ja kannustavuutena. Jokainen tekee työnsä vastuullisesti, arvioi toimintaansa ja myös kehittää sitä. Arvolähtöinen toiminta luo pohjan hyvälle ja tuloksekkaalle työyhteisölle, joka täyttää sidosryhmien odotukset. GTK:n arvot: Tutkimuksellinen ote Luottamus Vastuullisuus - Yhteistyö

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3 2.3 Visio GTK:n tavoitteena on kehittyä palvelevaksi geoalan osaamiskeskukseksi, joka profiloituu eurooppalaiseksi huippuosaajaksi yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitsemien geologisten luonnonvarojen, niiden tilinpidon ja kestävän käytön tutkimuksessa sekä kansalliseksi geotietokeskukseksi, jonka asiantuntemus ja palvelukyky ovat huippuluokkaa. Tavoitteena on kaikilta osin vaikuttava toiminta, joka luo elinvoimaisuutta, työllisyyttä ja hyvinvointia alueille ja vastaa alan haasteisiin myös kansainvälisellä tasolla. Geologiasta kestävää kasvua ja hyvinvointia Vaikuttavuus Globaalia geo-osaamista Elinvoimaisuutta alueille Kestäviä ratkaisuja Työllisyyttä Palveleva geoalan osaamiskeskus Strategiset tavoitteet Perustehtävä Geologisten luonnonvarojen, niiden tilinpidon ja kestävän käytön huippuosaaja Kansallinen geotietokeskus Tarvelähtöinen kartoitus ja tiedonkeruu Luonnonvarojen tilinpito ja käytettävyys Uutta teknologiaa kestävään kehitykseen Geotiedon moniulotteinen tulkinta Aineistot käytettävissä tietoverkon välityksellä Ydintehtäviin keskittyvä, kansainvälisesti verkottunut Huippuosaamisen kehittäminen painopistealueilla Hyvä ja innovatiivinen työyhteisö Kuva 2. GTK:n visio ja strategiset tavoitteet. 2.4 Strategiakytkennät GTK toteuttaa toiminnallaan johdonmukaisesti sekä hallitusohjelman että ministeriön määrittelemien politiikkaohjelmien linjausten ja strategioiden keskeisiä tavoitteita. GTK:n yleisenä tavoitteena on tuottaa tietoa ja palveluja, jotka osaltaan luovat pohjaa yhteiskunnan kestävälle kasvulle, korkealle elintasolle ja hyvinvoinnille. Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisena laitoksena GTK:n toiminta tähtää ennen kaikkea elinkeino- ja teknologia- ja innovaatiopolitiikkojen tavoitteiden toteuttamiseen, joissa keskeistä ovat yrityksille kilpailukykyisen ympäristön luominen, tuotannollisten investointien aikaansaaminen ja puhtaan elinympäristön säilyttäminen. GTK vastaa toiminnallaan hallituksen aluepolitiikan tavoitteisiin ja jatkaa suunnittelukaudella toimintojensa alueellistamista mm. vahvistamalla Länsi-Suomen yksikön toimintaa sekä kehittämällä alueyksiköidensä toimintaa alueiden omien vahvuuksien, tavoitteiden ja mahdollisuuksien pohjalta. GTK:n tavoitteena on toteuttaa konkreettisesti hallituksen ympäristöpoliittisia ta-

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 4 voitteita Suomen aseman vakiinnuttamiseksi tunnettuna tieto- ja osaamisyhteiskuntana, jossa tulevaisuuden kilpailukyky perustuu ekologisesti kestävän kehityksen ehdot täyttävään kulutukseen ja tuotantoon. Ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteita tukien GTK:n turvevarojen arviointi ja tutkimus luo perustan kotimaiselle turvetta käyttävälle energiateollisuudelle ja kansainvälisten ilmastosopimusten edellyttämälle tieteelliselle tutkimustiedolle. GTK:n tuottama geologinen kartoitus- ja tutkimustieto ovat perustana pohjavesien laadusta huolehtimisessa, arvokkaiden luontokohteiden säilyttämisessä sekä ympäristötaloudellisen ja riskittömän maankäytön edistämisessä. Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteisiin liittyen GTK kehittää tiedonhallintaratkaisujaan tavoitteena palvella yhä paremmin elinkeinoelämää, julkista sektoria sekä kansalaisia. GTK on mitoittanut suunnittelukauden toimintansa hallituksen kehyspäätökseen, jossa on huomioitu tuottavuusohjelman edellyttämä henkilöstömäärän vähennys sekä toisaalta kemian laboratoriopalvelujen yhtiöittämiseen liittyvä merkittävästi kasvanut analyysipalvelujen ostotarve. 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Luonnonvarojen hyödyntämiseen ja maankäyttöön liittyvä päätöksenteko pohjautuu yhä selvemmin taloudellisten, ekologisten ja sosiaalisten näkökohtien huomioonottamiseen. Globaalistuvassa taloudessa menestyvät yhteiskunnalliseen vastuuseen ja kestävään kehitykseen sitoutuneet yritykset, joista valtiot ja alueet kilpailevat. EU:n luonnonvarastrategia konkretisoituu ja korostaa luonnonvarojen kestävän käytön periaatteita. Metallien, teollisuusmineraalien ja hyötykivien maailmanlaajuinen kysyntä lisääntyy edelleen väestönkasvun, kiihtyvän urbanisoitumisen ja yleisen hyvinvoinnin parantumisen seurauksena. Euroopassa Fennoskandian malmipotentiaalisen kilpialueen merkitys korostuu monipuolisena luonnonvarojen lähteenä ja teollisuuden turvallisena investointikohteena. GTK:n rooli sovelletun perustiedon ja asiantuntemuksen tuottajana sekä raaka-ainepotentiaalin osoittamisessa kansainvälistyneelle kaivosteollisuudelle on yhä tärkeämpää. Toisaalta talouden kasvavat epävarmuustekijät ja entistä vaikeammin ennakoitavissa olevat suhdannevaihtelut voivat nopeasti heijastua GTK:n aineistojen ja palvelujen kysyntään. Energiasektorilla öljyä korvaavien polttoaineiden ja uusien teknologioiden merkitys korostuu. GTK:lla on tärkeä rooli ydinenergiaan liittyvän jätehuollon ratkaisemisessa ja toisaalta uraanin etsinnän tarvitseman perustiedon tuottajana. Turve säilyttää keskeisen asemansa kotimaisessa energiatuotannossa energiapoliittisten linjausten mukaisesti osana bioenergian käytön lisääntymistä. Turpeen käyttö kasvualustana ja ympäristörakentamisessa kasvaa edelleen. Geoterminen lämpöenergia tarjoaa lisääntyviä hyödyntämismahdollisuuksia.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 5 Luonnonvarojen kysyntä kasvaa EU:n raaka-aine- ja ja energiahuollon tuontiriippuvuus Muuttuvat asiakastarpeet Globalisaatio ja ja EU:n kehitys GTK Kilpailu tutkimusrahoituksesta Tietoyhteiskunta vahvistuu Teknologiapolitiikka Kaivannaisteollisuuden rakennemuutos Huippuosaamisen tarve kasvaa Vastuu kestävästä kehityksestä korostuu Kuva 3. Keskeiset muutostekijät GTK:n toimintaympäristössä. Kotimaassa muuttoliike jatkuu ja kasvualueiden infra-rakentaminen tarvitsee lisääntyvästi rakennusgeologista perustietoa sekä maankamaran raaka-aineita. EU:n vesipuitedirektiivi ohjaa pinta- ja pohjavesien käyttöä sekä hoitoa. Pohjavesialueiden maankäytön suunnittelussa korostuu geologisiin rakenteisiin pohjautuva mallinnus, mikä edellyttää geologisen asiantuntemuksen lisääntyvää käyttöä. Geologian merkitys osana luonnon monimuotoisuutta korostuu kasvavassa luontomatkailussa ja luonnonsuojelualueiden kehittämisessä. Valtionhallinnon toimintojen alueellistaminen jatkuu. Sektoritutkimuksen rakenteellinen uudistaminen ajoittuu pääosin suunnittelukaudelle ja sektoritutkimuslaitosten tulosohjaus terävöityy edelleen. Tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen arviointikäytäntö nivoutuu osaksi tutkimuksen ohjausjärjestelmää. Ulkoisen rahoituksen merkitys tutkimustoiminnassa kasvaa. Yhteiskunnan ja kaivannaissektorin nopeutuvat muutokset sekä väestön ikääntyminen ja valtionhallinnon tuottavuusohjelman toteuttaminen luovat kasvavia paineita ja vaatimuksia julkisen sektorin kehittämiselle sekä henkilöstön osaamiselle ja hyvinvoinnille. EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma korostaa tietotalouden merkitystä sekä EU-tason tutkimusyhteistyötä ja -infrastruktuuria. Kilpailu EU:n tutkimusrahoituksesta kovenee. Toisaalta EU:n laajeneminen ja Pohjoinen ulottuvuus -politiikka luovat myös uusia mahdollisuuksia lähialuehankkeisiin raaka-aine- ja ympäristösektorilla. Uusien jäsenmaiden vahva geoalan osaaminen ja edulliset työvoimakustannukset vaikeuttavat kuitenkin kilpailutilannetta. Tietoverkot muodostuvat keskeisiksi tiedon jakelukanaviksi. Numeerisen geotiedon tarve ja kysyntä kasvavat edelleen. Tietojen hyväksikäyttö ja kysyntä edellyttävät GTK:lta tiedon korkeata laatua, asiantuntemusta, monipuolisia tuotteita ja nopeaa tiedonvälitystä. Tiedonhallinta ja siihen pohjautuva palvelutoiminta ovat entistä tärkeämpi osa GTK:n toimintaa.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 6 4 TULOSTAVOITTEET JA TOIMINTALINJAUKSET 4.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Elinkeinopolitiikan tavoitteiden mukaisesti GTK edistää toiminnallaan Suomen ja erityisesti alueiden kilpailukykyä tuottamalla korkeatasoista tietoa ja asiantuntijapalveluja kallio- ja maaperästä kaivannaisteollisuuden investointien hankkimiseksi ja muun elinkeinotoiminnan kuten luontomatkailun kehittämiseksi. GTK:lla on vahva rooli kotimaisen energiahuollon tarvitsemien raaka-ainevarojen saannin turvaamisessa ja tähän liittyen kansainvälisten ilmastosopimusten edellyttämän tieteellisen tutkimustiedon tuottajana. Asiantuntemuksellaan ja palveluillaan GTK edistää taloudellista ja ympäristönäkökohdat huomioon ottavaa maankäyttöä sekä puhtaan elinympäristön säilymistä ja palvelee kansalaisia heidän omaa elinympäristöään koskevissa kysymyksissä. Strategisten toimintalinjausten mukaisesti GTK:ta kehitetään kansalliseksi geotietokeskukseksi ja eurooppalaiseksi huippuosaajaksi geologisten luonnonvarojen, niiden tilinpidon ja kestävän käytön tutkimuksessa tavoitteena varmistaa toiminnan hyödyllisyys ja vaikuttavuus yhteiskunnassa. GTK vahvistaa rooliaan teknologian kehittäjänä ja laajentaa innovaatiotoimintaa tutkimusohjelmissaan. GTK toimii aktiivisesti yritysten ja muiden tutkimuslaitosten sekä julkisen sektorin kanssa ja hakeutuu yhteistyöhön eurooppalaisten ja muiden kansainvälisten osaamiskeskittymien kanssa. GTK:lla on seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet suunnittelukaudelle: GTK:n toiminta edistää yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitsemien kallioja maaperän raaka-ainevarojen kestävää käyttöä, mikä luo edellytyksiä kaivannaisalan investoinneille, työllisyydelle ja hyvinvoinnille. GTK kehittää ja tarjoaa kansainvälisen tason asiantuntemusta keskeisillä osaamisalueillaan. GTK etsii ratkaisuja yhteiskunnan ja elinkeinoelämän öljyriippuvuuden vähentämiseksi ja kotimaisten korvaavien energialähteiden ja teknologioiden käytön tehostamiseksi. GTK:n toiminta tukee alueellista kehitystä. GTK vahvistaa tutkimus- ja kehittämistoiminnalla luotettavaa tietoperustaa yhteiskunnan kestävälle kehitykselle sekä luo uusia sovelluksia, innovaatioita ja ratkaisuja elinkeinoelämälle. GTK edistää aineistojensa ja palvelujensa aktiivista käyttöä, millä parannetaan edellytyksiä luonnonvarojen hyödyntämistä ja maankäyttöä koskevalle päätöksenteolle sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. GTK verkottuu laajasti kotimaisten ja ulkomaisten asiakkaidensa ja sidosryhmiensä kanssa. GTK tukee kauppa- ja teollisuusministeriötä kaivostoiminnan kehittämiseen liittyvässä valmistelutyössä.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 7 4.2 Toiminnallinen tuloksellisuus 4.2.1 Tavoitteet tulosalueittain GTK:n ydintoiminnat ovat geologinen kartoitus, luonnonvarojen etsintä ja arviointi, tutkimus ja kehittäminen sekä tiedonhallinta, jotka muodostavat samalla GTK:n päätulosalueet. Suunnittelukaudelle tulosalueille on asetettu seuraavat toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet: Geologinen kartoitus Perinteiset karttalehtisidonnaiset kartoitusohjelmat ovat uudistuneet tietoyhteiskunnan ja kansallisen paikkatietostrategian tavoitteita vastaaviksi tarvelähtöisiksi tiedonkeruuprosesseiksi. Voimavarat kohdennetaan yhdyskunta- ja aluesuunnittelua sekä raakaainehuoltoa palveleviin hankkeisiin tarveselvitysten pohjalta ja yhteisrahoitteista toimintaa lisätään. Koko Suomen kattavat viralliset kallio- ja maaperäkarttatietokannat 1. versiot valmistuvat jakelukuntoon ja menettelyt niiden tarvelähtöiseen täydentämiseen on otettu käyttöön. Keskeisiltä kasvukeskusalueilta on saatavilla ajantasaista geologista tietoa ja tulkintoja yhdyskuntasuunnittelun ja kasvavan infrarakentamisen tarpeisiin. Tavoitteena on nostaa taajamageologisen kartoituksen kattavuus Helsingin seudulta vähintään kahdelle uudelle kasvukeskusalueelle suunnittelukauden loppuun mennessä. Aerogeofysiikan matalalento-ohjelma saadaan valmiiksi koko valtakunnasta suunnittelukauden alussa. Luonnonvarojen etsintä ja arviointi GTK:n tieto maankamaran luonnonvarojen sijainnista, määrästä ja hyödynnettävyydestä lisääntyy ja on teollisuuden ja päätöksentekijöiden käytettävissä tilinpitojärjestelmän avulla tukemaan yhteiskunnan kestävää kehitystä. GTK raportoi taloudellisesti mielenkiintoisia raaka-aine-esiintymiä teollisuuden jatkotutkimuksia ja kehitystyötä varten. Turvevaroja arvioidaan keskimäärin 300 km2 vuodessa teollisuuden raakaainevarojen saannin turvaamiseksi kauppa- ja teollisuusministeriön teettämän selvityksen mukaisesti. Kiviainesten tilinpitojärjestelmä laajenee Helsingin seudun kiviaineshuoltoalueelta muille keskeisille kulutusalueille. Kattavuus nousee noin 80 prosenttiin. Järjestelmää laajennetaan kiviaineksia korvaaviin kaivannaistoiminnan sivumateriaaleihin ja bioenergiataseiden laskemista varten teollisesti hyödynnettäviin turvevaroihin. Pohjavesialueiden geologisia rakennekartoituksia ja mallinnuksia lisätään yhteistyössä vesihuoltoviranomaisten kanssa pohjaveden ja muun maankäytön

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 8 reunaehtojen määrittämiseksi sekä vesipuitedirektiivin velvoitteiden toteuttamiseksi. Tutkimus ja kehittäminen Kehittämisalueena on maankamaran luonnonvarojen materiaalivirta- ja elinkaaritutkimus tavoitteena kansainvälisen tason osaaminen ympäristötaloudellisesti optimoidun ja ekotehokkaan tuotannon edistämisessä. Luonnonvarojen kannalta tärkeistä muodostumista ja geologisista muutosprosesseista luodaan uudella teknologialla moniulotteisia malleja, jotka edistävät esiintymien hyötykäyttöä ja globaalimuutoksen ennustettavuutta. GTK on mukana luomassa teknologisia sovelluksia öljyä korvaavaan energiahuoltoon ja kotimaisten energiaraaka-aineiden kestävälle hyödyntämiselle. Uutta teknologiaa luodaan luonnonvarojen etsintään, mineraaliaineksen prosessointiin, ympäristön seurantaan ja tietoaineistojen hallintaan. GTK fokusoi ja tiivistää tutkimusyhteistyötään yliopistojen kanssa erityisesti kalliiden tutkimuslaitteiden käyttöä tehostamalla. GTK osallistuu aktiivisesti tavoitteidensa mukaisiin monitieteellisiin ja kansainvälisiin tutkimushankkeisiin laajentamalla yhteisrahoitteista toimintaansa. Vuosittain julkaistaan keskimäärin 60 tieteellisesti referoitua artikkelia kansainvälisissä sarjoissa. Tiedonhallinta Paikkatietojen hallintajärjestelmän täysimääräinen käyttöönotto lisää prosessitehokkuutta. Tietoaineistojen kuvaustiedot saatetaan kansallisen paikkatietostrategian ja INSPIRE vaatimusten tasolle. Outokumpu Oyj:n laajan tutkimusaineistot liitetään osaksi julkista tietovarantoa. 4.2.2 Tuottavuustavoitteet Hallinnonalan tuottavuusohjelman mukaisesti GTK:n henkilötyövuosien määrä vähenee vuosien 2007-2011 välisenä aikana 140 htv:lla, josta 10 htv:n vähennys kohdistuu vuodelle 2007. KTM:n päätöksen (19.07.2006) mukaisesti osana GTK:n tuottavuusohjelmaa tutkimuskeskuksen kemian analyysipalvelut yhtiöitetään vuoden 2008 alkuun mennessä, mikä merkitsee noin 90 htv:n vähennystä. Tuottavuusohjelma perustuu strategian mukaisesti ydintoiminnan resurssien vahvistamiseen. Noin 40 htv:n vähennys TTS-kauden aikana toteutetaan siirtämällä hallinnollisia perustoimintoja osittain palvelukeskukseen ja jättämällä tukipalvelutoiminnoissa eläköityvien kautta tai muuten vapautuvia toimia täyttämättä. Tuottavuusohjelman toteutuksen lisäksi GTK tavoittelee toiminnassaan kahden prosentin vuotuista tuottavuuslisäystä keinoina toimintaprosessien ja tutkimusmenetelmien kehittäminen sekä tutkimuslaitteistojen uusiminen.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 9 4.3 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen GTK:n henkilöstösuunnittelun ja henkilöstöstrategian perusta on toimintastrategiassa ja sen tavoitteissa. GTK vastaa henkilöstöstään, henkilöstöpoliittisista ja henkilöstöstrategisista linjauksistaan ja niiden toteuttamisesta valtionhallinnon yhteisten periaatelinjausten pohjalta. Valtioneuvoston periaatepäätös valtion henkilöstöpoliittisesta linjasta (VN 30.8.2001) ohjaa yleisellä tasolla koko valtioyhteisön henkilöstöpolitiikkaa. Sen keskeiset tavoitteet ovat tiivistettynä valtionhallinnon yhteisen arvoperustan vahvistaminen ja virkamiesetiikan korkean tason säilyttäminen, valtiotyönantajan kilpailukyvyn turvaaminen, ja osaavan henkilöstön varmistaminen sekä hyvän johtamisen ja työyhteisöjen toimintakyvyn edistäminen. GTK:n henkilöstöstrategian mukaisesti keskeisenä linjauksena on osaamisen ja asiantuntemuksen vahvistaminen. Pitkän aikavälin keskeiset henkilöstötavoitteet toimenpiteineen ovat: 1. Strategialähtöinen henkilöstörakenne, jossa ydintoimintoja vahvistetaan Keinoina: henkilöresurssien suuntaaminen ydintoimintoihin henkilöstön määrän asteittain vähentyessä ostopalvelujen käytön lisääminen tukitoiminnoissa 2. Henkilöstön korkeatasoinen osaaminen Keinoina: henkilöstön uusrekrytointi painopiste- ja innovaatiotehtäviin henkilöstön kehittäminen uusien osaamisalueiden luomiseksi kansainvälistyminen osaamispääoman hallinta ja siirto sekä osaamisen johtaminen 3. Hyvinvoiva ja motivoitunut työyhteisö Keinoina: johtamisen ja työyhteisön kehittäminen työhyvinvointi- ja terveydenhuolto-ohjelman toteuttaminen henkilöstön urakehityksen edellytysten luominen.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 10 4.4 Resurssisuunnitelmat TTS-kauden suunnitellut tulot ja menot on esitetty taulukossa 1. Maksullisen toiminnan tulot pienenevät merkittävästi vuoden 2007 tasosta lähinnä GTK:n kemian analyysipalveluiden yhtiöittämisen johdosta (n. 2,4 milj. euroa/v). Lisäksi merkittävät Afrikan vientihankkeet supistuvat tai päättyvät vuonna 2007. Uusia vientihankkeita tarjotaan TTS-kaudelle aktiivisesti, uusia sitovia hankesopimuksia isoista hankkeista ei tällä hetkellä ole voimassa. TTS-vuoden 2008 maksullisen toiminnan tuloja on vähennetty 3,0 milj. euroa vuosien 2006 ja 2007 tasosta ja myöhempien TTS-vuosien 2,7 milj. euroa. TP TA TAE TTS TTS TTS TTS 1000 euroa 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Tulot 13 004 10 350 10 350 7 400 7 700 7 700 7 700 Maksullinen toiminta 9 734 8 200 8 200 5 200 5 500 5 500 5 500 Muu toiminta 3 270 2 150 2 150 2 200 2 200 2 200 2 200 Menot 53 474 50 665 50 800 46 585 46 944 46 604 45 806 Määräraha 40 470 40 315 40 450 39 185 39 244 38 904 38 106 Taulukko 1. Peruslaskelma/kehysehdotus 32.20.21 GTK:n toimintamenot (S) Yhteisrahoitteisen toiminnan tulojen kasvuksi esitetään 50 000 euroa vuosien 2006 ja 2007 tasosta. Toteutunut Tulossopimus TAE TTS TTS TTS TTS prosenttia 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Geologinen kartoitus 16 22 19 18 17 16 16 Tutkimus ja kehittäminen 29 26 27 27 28 28 28 Luonnonvarojen etsintä ja arviointi 42 37 40 40 40 40 40 Tiedonhallinta 13 15 14 15 15 16 16 Määräraha 100 100 100 100 100 100 100 Taulukko 2. Kustannukset tulosalueittain.

Geologian tutkimuskeskuksen toimintaja taloussuunnitelma vuosille 2008-2011 Liiteosa Liite 1: STRATEGIA JA KEHITTÄMISTAVOITTEET Liite 2: SUUNNITELMAT VUOSILLE 2008-2011 Liite 3: TULOSALUEITTAISET VUOSISUUNNITELMAT JA TAVOIT TEET 2008-2011 Liite 4: STRATEGINEN INVESTOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2008-2011

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 STRATEGIA JA KEHITTÄMISTAVOITTEET Liite 1. GTK:n strategian ja kehittämisen lähtökohtana on toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden varmistaminen ja lisääminen hallituksen ja ministeriön määrittelemään tavoitteenasetteluun liittyen. GTK:n visio geologiasta kestävää kasvua ja hyvinvointia konkretisoituu tavoitteeksi kehittyä palvelevaksi geoalan osaamiskeskukseksi, joka toisaalta profiloituu eurooppalaiseksi huippuosaajaksi geologisten luonnonvarojen, niiden tilinpidon ja kestävän käytön tutkimuksessa ja toisaalta kansalliseksi geotietokeskukseksi, jonka asiantuntemus ja palvelukyky vastaavat kansainvälistä tasoa. GTK on määritellyt strategiset tavoitteensa seuraavasti (ks. myös kuva 2. sivulla 3): Tarvelähtöinen kartoitus ja tiedonkeruu Luonnonvarojen tilinpito ja käytettävyys Uutta teknologiaa kestävään kehitykseen Geotiedon moniulotteinen tulkinta Aineistot käytettävissä tietoverkon välityksellä Ydintehtäviin keskittyvä, kansainvälisesti verkottunut Huippuosaamisen kehittäminen painopistealueilla Hyvä ja innovatiivinen työyhteisö Suunnittelukaudella jatketaan toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia, joiden avulla keskitytään yhä selvemmin ydintoimintoihin ja vahvistetaan strategisten päätavoitteiden mukaisia painopiste- ja kehittämisalueita. GTK vahvistaa edelleen alueellista toimintaansa jatkamalla alueiden omiin tarpeisiin ja mahdollisuuksiin pohjautuvaa yksiköiden profiloitumista (kuva 1.) sekä vahvistamalla Länsi-Suomen yksikön voimavaroja tuottavuusohjelman, luonnollisen poistuman ja sisäisen kierron asettamien reunaehtojen mukaisesti. Kaivosteollisuus Sodankylä Rovaniemi Maankäyttö ja energiahuolto Kokkola Kaivannaisteollisuus ja ympäristön huolto Kuopio Outokumpu Loppi Kasvukeskukset ja kansainväliset projektit Espoo Kuva 1. GTK:n alueelliset toimintaprofiilit.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 2 Tuotanto- ja palveluprosessien tehokkuutta parannetaan osana johtamis- ja laatujärjestelmää. GTK:n sisäisiä palveluprosesseja sekä hanketoimintaa kehitetään tilaaja-tuottaja -asetelman pohjalta. Henkilöstöstrategian tavoitteena on henkilöstömäärän supistuessa ja eläköitymisen voimistuessa turvata osaamisen ylläpito sekä uudistumiskyky ja samanaikaisesti edistää henkilöstön hyvinvointia sekä jaksamista. Henkilöstömäärää supistetaan tuottavuusohjelman mukaisesti. Tehtäväja toimipaikkakiertoa käytetään aktiivisesti voimavarojen kohdentamisessa ja rekrytoinnit kohdistetaan ensisijaisesti painopiste- ja kehittämisalueisiin. GTK vuonna 2015 Vaikuttavuus Maankamaran luonnonvarojen, niiden tilipidon ja kestävän käytön eurooppalainen huippuosaaja. Kansallinen tietokeskus, joka turvaa geologisen tiedon saatavuuden ja edistää sen monipuolistuvaa käyttöä yhteiskunnassa. Vahva alueellinen toimija, joka on tiiviisti integroitunut alueiden kehittämissuunnitelmien toteutukseen ja hyvinvoinnin edistämiseen. Toiminnallinen tuloksellisuus Kilpailukykyinen ja kansainvälistynyt osaaja Tehokkaat tuotanto- ja palveluprosessit Tilaaja-tuottaja asetelma sisäisissä palveluissa ja hanketoiminnassa. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen korkeatasoinen, kansainvälistynyt asiantuntijaorganisaatio. Korkeatasoisen osaamisen ja kansainvälistymisen kehittymistä vahvistetaan toiminnan painopistealueiden mukaisesti. Haasteelliset urakehitysmahdollisuudet kansainvälisessä tutkimusympäristössä. Hyvä johtaminen ja esimiestyö Hyvinvoiva, motivoitunut henkilöstö Kannustava palkkausjärjestelmä Taulukko 1. GTK:n pitkän tähtäyksen kehittämislinjaukset

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 SUUNNITELMAT VUOSILLE 2008-2011 Liite 2. GEOLOGINEN KARTOITUS Geologinen kartoitus tuottaa yhteiskunnan tarvitsemaa tietoperustaa ja sovelluksia geologisten luonnonvarojen etsinnän ja tutkimuksen sekä maankäytön ja ympäristönsuojelun tarpeisiin. Valtakunnallinen aerogeofysikaalinen kartoitusohjelma valmistuu viimeistään suunnittelukauden ensimmäisenä vuonna. Aerogeofysiikan asiantuntemus säilytetään GTK:ssa ja henkilöstöä siirretään muihin toimintoihin. Perinteisen karttalehtisidonnaisen toimintatavan uudistamisprosessi tarvelähtöiseksi tiedonkeruuksi saadaan niin ikään valmiiksi suunnittelukauden alussa. Uusi toimintamalli parantaa toiminnan tehokkuutta ja GTK:n palvelukykyä sekä antaa aikaisempaa paremmat mahdollisuudet yhteisrahoitteiseen ja maksulliseen toimintaan. Kartoitusalueet esitetään kuvassa 1. ja kartoitusohjelmien vuosisuunnitelmat ja tavoitteet liitteessä 3. Tarvelähtöisyys on integroitu prosessien käyttövoimaksi. Voimavarat kohdennetaan yhteiskunnan maankäytön ja raaka-ainehuollon tarpeisiin perustuviin hankkeisiin. Uuden eurooppalaisen koordinaatiojärjestelmän (EUREF-FIN) mukaisten ja uudistettuihin geotietomalleihin perustuvien valtakunnallisten karttatietokantojen ensimmäiset versiot valmistuvat suunnittelukauden alussa. Menettelyt karttatietokantojen täydentämiseksi ja laadun parantamiseksi on otettu käyttöön. Kallioperäkartoitus Voimavarat kohdentuvat valtakunnallisten 1:1 milj. ja yleismittakaavaisen (1:200 000) karttatietokantojen laadintaan sekä kohteelliseen, erityisesti malminetsintää tukevan kohteellisen kartoitustiedon tuottamiseen. 1:200 000 karttatietokannan 1. versio valmistuu internet-jakeluun ja 1:1 milj. karttatietokannasta julkaistaan uudistettu Suomen kallioperäkartta v. 2009. Suunnittelukauden toisella puolisolla toiminta jatkuu tarvelähtöisinä hankkeina, joiden avulla samalla päivitetään valtakunnallisia karttatietokantoja ja parannetaan niiden laatua. Maaperäkartoitus Yhteistyössä MTT:n ja METLA:n kanssa tuotettu maalajeja ja maaperän muuttunutta pintaosaa (maannosta) koskevan, valtakunnallisen yleismittakaavaisen (1:200 000) maaperäkarttaaineiston 1. versio valmistuu jakelukuntoon suunnittelukauden alussa. Perinteinen maaperän peruskartoitus 1:20 000/1:50 000 on uudistunut ja voimavarat kohdennetaan tarvelähtöiseen maaperän tiedonkeruuseen. Keskeisiä teemoja ovat pohjavesi- ja kiviaineshuoltoa sekä yhdyskuntarakentamista tukevat kartoitukset (3-ulotteinen rakennetieto) sekä erilaiset aluesuunnitteluun ja ympäristön hoitoon liittyvät tarpeet (aluetieto).

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 2 Merigeologinen kartoitus Merigeologinen kartoitus kohdistuu ensisijaisesti Pohjanlahden rannikkovesialueille ja painottuu suurten kaupunkien edustoille sekä väylärakennusalueille. Vedenalaisen luonnon monimuotoisuutta selvittävään usean hallinnonalan yhteishankkeeseen (VELMU) osallistutaan resurssien sallimissa rajoissa. Suunnittelukauden päättyessä noin 70 % Suomen rannikkoalueista on kartoitettu. Luotausaineistojen tulkintaan ja aineistojen vaihdettavuuteen yhteistyötahojen kanssa panostetaan uuden tulkintaohjelmiston avulla. Uuden luotausaineiston käsittelyn nopeutuminen vapauttaa myös resursseja vanhojen aineistojen tulkintaan. Strategisesti tärkeällä Suomenlahden itäisellä osalla on tavoitteena selvittää merenpohjan laatua ja perustilaa kansainvälisenä yhteistyönä. Taajamageologinen kartoitus Kartoitusta toteutetaan Helsingin seudun ja KallioInfo-projektin kokemuksien ja tarveselvityksen pohjalta. Tavoitteena on tiiviissä yhteistyössä keskeisten kasvukeskusten suunnittelutahojen kanssa muotoilla ja toteuttaa kunkin alueen maankäyttötarpeisiin parhaiten soveltuva yhteisrahoitteinen palvelukokonaisuus, jossa otetaan huomioon sekä kallio- että maaperätekijät mukaan lukien alkuaineiden taustapitoisuudet eri maalajeissa. Suunnittelukauden tavoitteena on vähintään kahden uuden taajamakartoitusprojektin toteuttaminen. Valtakunnallista maakairausrekisteriä täydennetään kartoitusprojektien yhteydessä ja kairaustietojen käyttöä edistävää tietoverkkovälitteistä palvelukonseptia kehitetään yhteiskunnallisen hyödyn varmistamiseksi. Alueellinen painovoimakartoitus Alueellisen painovoimakartoituksen tarve ja menetelmät, ml. aerogravimetraus, on arvioitu suunnittelukauden alkuun mennessä. Toiminta mitoitetaan selvityksen pohjalta ja se kohdennetaan GTK:n raaka-ainetutkimusten painopisteiden mukaisesti.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3 Kallioperäkartoitus Maaperäkartoitus Merigeologinenkartoitus Taajamageologinen kartoitus Aerogeofysikaalinen kartoitus Alueellinen painovoimakartoitus Kuva 1. Kartoitusalueet

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 4 TUTKIMUS JA KEHITTÄMINEN GTK:n tutkimus- ja kehittämistoiminta luo luotettavaa tietoperustaa yhteiskunnan kestävälle kehitykselle sekä tarjoaa uusia sovelluksia, innovaatioita ja ratkaisuja elinkeinoelämälle. Geologisten luonnonvarojen kestävä käyttö Geologinen Geologinen mallinnus mallinnus Uutta teknologiaa, sovelluksia ja innovaatioita Geoinformaatio Maankäyttö ja ympäristö Kuva 2. Tutkimus- ja kehittämisohjelmat. Tutkimus ja kehittämistoimintaa ohjaa strategiassa määritelty tavoitetila GTK:n pyrkimyksestä kehittyä palvelevaksi geoalan osaamiskeskukseksi ja eurooppalaiseksi huippuosaajaksi geologisten luonnonvarojen, niiden tilinpidon ja kestävän käytön tutkimuksessa. Kansainväliseen ja kotimaiseen yhteistyöhön luodaan uusia toimintamalleja, joilla varmistetaan huippuosaamisen kehittyminen ja tutkimuslaitteiden tehokas käyttö. Tutkimus ja kehittämistoiminta on keskeisessä roolissa GTK:n korkeatasoisen asiantuntemuksen kehittämisessä. Yhteisrahoitteista tutkimustoimintaa laajennetaan GTK:n ydinosaamisen alueilla, mikä lisää GTK:n kansainvälistä tutkimusotetta ja vaikuttavuutta. Tutkimus- ja kehittämisohjelmien vuosisuunnitelmat ja tavoitteet esitetään liitteessä 3. GTK keskittyy luonnonvarojen esiintymisen kannalta tärkeiden geologisten muodostumien, niiden ominaisuuksien ja syntyprosessien tutkimukseen. Kehittämisalueina ovat luonnonvarojen tilinpito, kestävään käyttöön liittyvä tutkimusteknologia sekä moniulotteinen geologinen mallinnus. Uutta teknologiaa luodaan luonnonvarojen etsintään, mineraaliaineksen prosessointiin, ympäristön seurantaan ja tietoaineistojen hallintaan. GTK fokusoi ja tiivistää tutkimusyhteistyötään yliopistojen kanssa erityisesti kalliiden tutkimusinfrastruktuurien käyttöä tehostamalla. GTK osallistuu aktiivisesti tavoitteidensa mukaisiin monitieteellisiin ja kansainvälisiin tutkimushankkeisiin laajentamalla yhteisrahoitteista toimintaansa.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 5 Geologinen mallinnus Kallioperän ja sen luonnonvarojen tutkimus tuottaa uusia geologisia tulkintoja ja malminetsintämalleja, jotka ovat suoraan hyödynnettävissä alan teollisuuden omassa etsintätoiminnassa. Suomen malmipotentiaalista laaditaan uusi kokonaisarvio ja koko Fennoskandian kilveltä valmistuu metallogeeninen kartta yhteistyönä naapurimaiden kanssa. Suomen ja Venäjän väliseen velkakonversio-ohjelman rahoituksella toteutettavan korkean resoluution seismisen heijastusluotaushankkeen (HIRE) tietoa hyödynnetään useiden malmipotentiaalisten muodostumien yksityiskohtaisessa mallinnuksessa. Tutkimus tuottaa uusia kohteita malminetsinnän testattavaksi ja moniulotteiseen mallintamiseen liittyvää teknologista osaamista. Outokummun syväreikäaineiston kansainvälinen tutkimusohjelma valmistuu. Geotiedeyhteisön yhteisen isotooppilaboratorion huippulaitteistoa hyödynnetään geologisessa mallinnuksessa ja ympäristögeologisessa tutkimuksessa. Geofysikaalisessa menetelmäkehityksessä testataan lentogravimetrauksen käyttökelpoisuutta ja kehitetään uusi sähkömagneettinen reikäluotauskalusto. Geologisista kerrostumista tehdyt paleoympäristötutkimukset luovat pohjan tulevan globaalimuutoksen arvioimiselle ja mallintamiselle. GTK osallistuu menneiden aikojen ilmasto- ja ympäristömuutostutkimukseen erityisesti arktisilla alueilla tavoitteena tuottaa luotettavaa tietoa globaalimuutoksen mallinnuksen, riskinarvioinnin ja yhteiskunnan päätöksenteon pohjaksi. Tutkimuksessa hyödynnetään aktiivisesti mm. EU:n tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia. Jääkautisten muodostumien sedimentologinen mallintaminen ulotetaan monimutkaisiin suuriin reunamuodostumiin Salpausselkiin, joihin kohdistuu intensiivistä maankäyttöä sekä pohjaveden ja kiviainesten hyödyntämispaineita. Valmistaudutaan suunnittelujaksolla tapahtuvaan kansainväliseen Integrated Ocean Drilling Program (IODP) kairausohjelmaan mikäli projekti toteutuu Itämerellä. Luonnonvarojen kestävä käyttö Kehittämisalueena on geologisten luonnonvarojen materiaalivirta ja elinkaaritutkimus. Kehittämistyötä toteutetaan yhteistyössä yliopistojen ja eurooppalaisen tutkimusverkoston kanssa. Muita keskeisiä tutkimushankkeita ovat haitta-aineiden kulkeutumismekanismit kaivosympäristöissä ja riskinarvioinnin kehittäminen. Geologisten luonnonvarojen tilinpitojärjestelmä otetaan asteittain käyttöön suunnittelukaudella. Järjestelmään kytketään kaivannaisteollisuuden sivutuotteiden ja jätteiden sekä soveltuvin osin muiden korvaavien ainesten seuranta ympäristötaloudellisesti optimoidun ja ekotehokkaan tuotannon edistämiseksi. Bioenergiataseiden laskentaa varten tilinpitoa laajennetaan ja tarkennetaan turvevaroihin, joissa ensimmäiseksi tutkitaan Parkanon seutukunnan bioenergiatase. GTK vahvistaa geotermisen energian hyödyntämismahdollisuuksiin liittyvää tutkimustoimintaansa ja hakeutuu yhteistyöhön alan kansainvälisen tutkimusverkoston kanssa. GTK kehittää mineraalisten raaka-aineiden tutkimusteknologiaa päämääränä entistä taloudellisemmat ja ekotehokkaammat rikastusprosessit sekä myös ympäristösektoria palvelevat ratkaisut. Turpeen käyttökelpoisuutta energiahuollon tarpeisiin, moninaiskäyttöä sekä kemiallisia ja fysikaalisia ominaisuuksia tutkitaan uusien käyttömuotojen, tuotteiden ja teknologioiden löytämiseksi. Maankäyttö ja ympäristö GTK kehittää taajama- ja rakennusgeologisia tutkimuksia erityisesti Etelä-Suomen kasvukeskuksissa ja Oulun nopeasti kasvavalla talousalueella. Ydinjätteiden ja haitallisten aineiden sijoi-

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 6 tuspaikkatutkimuksissa GTK toimii viranomaisia ja teollisuutta palvelevana puolueettomana asiantuntijana edistäen ratkaisuja pitkäaikaiseen, kestävään loppusijoitukseen. Ydinjätteiden loppusijoitukseen liittyvää tutkimusyhteistyötä jatketaan kotimaisten ja ulkomaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Geologisen monimuotoisuuden ja geologisten arvojen maailmanperinnön tutkimukseen ja kartoitukseen panostetaan osana luonnon perinnön hyödyntämistä yhteistyössä metsähallituksen, ympäristökeskusten ja maakuntien kanssa. Hankkeita toteutetaan yhteisrahoitteisina ympäristöhallinnon ja maakuntien kanssa. Pilaantuneiden maiden tutkimuksessa panostetaan kehityshankkeisiin, joilla luodaan ratkaisuja ympäristöongelmiin erityisesti metalleilla pilaantuneilla alueilla ja kaivosympäristöissä ja edellytyksiä yhteistyöhön teollisuuden sekä konsulttien kanssa. Geologisia ympäristö- ja terveysriskejä kartoitetaan ja tutkitaan monitieteellisenä yhteistyönä ja niiden välttämiseksi etsitään kestäviä menetelmiä. Geoinformaatio Alkuvaiheessa geoinformaation tutkimusohjelman tavoitteena on kansallisen geotietomallin sekä geotiedon analysoinnin, tulkinnan ja visualisoinnin kehittäminen yhteistyöverkostossa. Ohjelma laajenee geologisten tietomassojen syvällisemmän tutkimuksen ja moniulotteisen mallinnuksen teknologioiden kehittämisen suuntaan. EU valmistelussa oleva INSPIRE-direktiivin kehitystyö ja GEOSS-tutkimusohjelman tarpeet ohjaavat myös geoinformaatiotutkimuksen tavoitteita suunnittelukaudella. LUONNONVAROJEN ETSINTÄ JA ARVIOINTI Kestävän kasvun perustana on tieto luonnonvaroista, niiden sijainnista, määrästä, laadusta ja käytettävyydestä. GTK:n ensisijaisena tehtävänä on malminetsinnän ja kaivannaistoiminnan pitkäjänteinen edistäminen, missä korostuu GTK:n rooli uusien etsintäinnovaatioiden sekä sovelletun, korkeatasoisen geotiedon tuottajana, tulkitsijana ja jakelijana. GTK keskittyy roolinsa mukaisesti uusien malmi- ja raaka-ainepotentiaalisten alueiden ja esiintymien löytämiseen ja ensivaiheen tutkimukseen kaivannais- ja energiateollisuuden jatkotutkimuksia ja tuotantoa varten. Toimintatapaa kehitetään siirtämällä resurssointia kohteellisesta etsinnästä raaka-ainepotentiaalisten alueiden entistä monipuolisempaan tutkimukseen. GTK seuraa aktiivisesti kaivannaisalan toimintaa ja sen muutoksia suunnaten oman toimintansa siten, että se mahdollisimman hyvin tukee alan kehittymistä. Luonnonvarojen etsinnän ja arvioinnin tutkimusmetodiikkaa ja asiantuntemusta kehitetään määrätietoisesti kansainvälisen tason säilyttämiseksi. Suomen malminetsintämahdollisuuksista tiedotetaan aktiivisesti alan investointien edistämiseksi, ja asiantuntijapalveluita tarjotaan massamme toimivalle teollisuudelle Luonnonvarojen etsintä- ja arviointiohjelmien alueellinen kohdentuminen suunnittelukaudella esitetään kuvassa 3 sekä vuosisuunnitelmat ja -tavoitteet liitteessä 3.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 7 GTK selvittää Suomen maankamaran luonnonvarojen määrää, sijaintia ja käyttökelpoisuutta ja turvaa pitkällä aikavälillä yhteiskunnan luonnonvarojen saatavuuden kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tavoitteena on osoittaa uusia raaka-aine-esiintymiä kallio- ja maaperästä, tuottaa perustietoa kaivannaisteollisuudelle ja aktiivisilla toimenpiteillä vaikuttaa alan elinvoimaiseen kehittymiseen. Luonnonvarojen etsintä ja arviointi perustuvat erikoisosaamisen, esiintymämallien ja uusimman teknologian hyödyntämiseen. Kestävää kehitystä tukevat alustavat ympäristö- ja hyödynnettävyysselvitykset liitetään osaksi esiintymien etsintä- ja arviointiprosessia. GTK viestittää aktiivisesti luonnonvarojen merkityksestä ja niiden vastuullisesta hyödyntämisestä. Metallit GTK kehittää toimintatapaansa kohteellista etsinnästä malmipotentiaalisten alueiden monipuoliseen tutkimukseen, joka tuottaa laadukasta perustietoa, malminetsintää varten sovellettuja (mm. muuttumisilmiöt, rakennegeologia) kartta-aineistoja, korkeatasoisia julkaisuja ja ennen kaikkea malminetsinnällisiä innovaatioita. GTK keskittyy roolinsa mukaisesti uusien malmipotentiaalisten alueiden ja esiintymien löytämiseen ja ensivaiheen tutkimukseen teollisuuden jatkotoimenpiteitä varten. GTK hyödyntää uusinta teknologiaa sekä kallioperän ja malmeja muodostavien prosessien tutkimusta ja mallintamista, mikä luo uusia edellytyksiä aiemmin tuntemattomien malmivyöhykkeiden ja myös pintaan puhkeamattomien esiintymien paikantamisessa. Uutena menetelmänä hyödynnetään korkean resoluution seismistä mittausta. Toiminta kohdistuu valtakunnan laajuisesti kulta- ja nikkelipotentiaalin arviointiin. Pohjois-Suomessa tutkitaan lisäksi platinametallien esiintymistä emäksisissä intruusioissa sekä Etelä- ja Keski-Suomessa sinkkipotentiaalia. Teollisuusmineraalit Uusien pigmenttimineraaliesiintymien tarve Suomessa on vähenemässä suurien varantojen ja teollisuuden rakennemuutoksen seurauksena. GTK:n etsintää suunnataan tarveselvitysten mukaisesti uusien varantojen ja esiintymätyyppien paikantamiseen. Luonnonkivet Luonnonkivitutkimuksia suunnataan yhteiskunnan ja yritysten tarpeiden mukaisesti. Yhteisrahoitteisena toteutettu valtakunnallinen ensivaiheen kartoitus valmistuu ja GTK:n rooli yksityiskohtaisessa kartoituksessa selvitetään. Kiviainekset GTK:n kiviainesrekisterin tietosisältö ajantasaistetaan vastaamaan elinkeinoelämän ja tilinpitotietojärjestelmän tarpeita siten, että suunnittelukauden lopussa täydennys kattaa noin 80 prosenttia keskeisistä tuotanto- ja kulutusalueista. Keskeisten kiviainesesiintymien harjujen kolmiulotteiseen tutkimukseen ja mallintamiseen panostetaan geofysikaalisia menetelmiä kehittämällä ja laitteita uusimalla.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 8 Pohjavesi Pohjavesialueiden kartoituksen ja tutkimuksen painopiste on yhdyskuntien vaikutuspiirissä olevien harju- ja reunamuodostumien rakennekartoituksessa ja pohjavesikierron mallintamisessa, jota toteutetaan yhteisrahoitteisesti vesihuoltoviranomaisten kanssa laadittuun monivuotiseen kartoitussuunnitelmaan pohjautuen. Pohjavesimuodostumien tutkimusta tehostetaan geofysikaalisten maaperää rikkomattomien menetelmien käyttöä laajentamalla. Kalliopohjaveden hyväksikäyttöä pienten kyläkeskusten vesihuollossa edistetään uusilla tutkimus- ja kaivotekniikoilla. Turve Pitkän aikavälin energiapoliittisten linjausten mukaisesti turvevaroja arvioidaan noin 300 km2/vuosi ja painopiste siirtyy Länsi- ja Itä-Suomeen. Kasvu- ja ympäristöturveselvitysten painopiste on Lounais-Suomessa ja Pohjanmaalla. Turpeen nopeasti (alle 300 v) uusiutuvan pintaosan käyttöä suhteessa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tutkitaan. Toimintaa tehostetaan prosessia kehittämällä, uudella paikannusteknologialla ja tietovarastojen tehokkaalla käytöllä. Uudet tutkimusohjeet otetaan käyttöön viimeistään vuonna 2009.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 9 Metallit Teollisuusmineraalit Luonnonkivet Kiviainekset Pohjavesi Turve Kuva 3. Luonnonvarojen etsinnän ja arvioinnin alueellinen kohdentuminen vuoteen 2011.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 10 TIEDONHALLINTA GTK huolehtii yhteiskunnan tarvitseman geotiedon ylläpidosta ja saatavuudesta sekä edistää sen monipuolista käyttöä. Suunnittelukaudella tiedonhallinnan tavoitteenasettelua ohjaa strategiassa määritelty tavoitetila GTK:sta kansallisena geotietokeskuksena. Vision edellyttämää palvelukykyä rakennetaan tietojärjestelmiä kehittämällä ja tutkimusaineistojen käytettävyyttä parantamalla. Tavoitteena on tietoinfrastruktuuri, joka mahdollistaa sekä korkeatasoiset tietopalvelut asiakkaille että GTK:n operatiivisen toiminnan tehokkuuden. Tulosalueen ohjelmien vuosisuunnitelmat ja tavoitteet esitetään liitteessä 3. Päätavoitteena on geotiedon pitkän aikavälin saatavuuden, tavoitettavuuden ja käytettävyyden turvaaminen sekä tietotekniikkapalvelujen järjestäminen perustoiminnan vaatimusten mukaisesti. Tavoitteisiin pyritään tiiviissä yhteistoiminnassa kartoitus-, tutkimus- ja etsintätoiminnan kanssa: osaamista ja menetelmiä kehitetään, tiedonhallinnan ratkaisuja yhtenäistetään (tietokannat, laite- ja ohjelmistoarkkitehtuuri, palvelukokonaisuudet) ja verkkopalveluja laajennetaan. Tietotekniikan palvelu- ja kehitystoiminnassa (IT-ylläpito, sovelluskehitys, tietojärjestelmäkehitys karttatuotanto) sekä informaatiopalveluissa (kirjastopalvelut, arkistointi, julkaisutoiminta) keskitytään GTK:lle ominaista erityisosaamista vaativien ydinalueiden kehittämiseen. Tietoturvatoiminnalta edellytetään valtionhallinnon vaatimusten mukaista tasoa. Geotietojärjestelmien kehittäminen Keskeinen haaste suunnittelukauden alkupuolella on geologisen paikkatiedon hallintajärjestelmän käyttöönotto ja sen jatkokehitys. Järjestelmän avulla jatkossa hallitaan keskeisten tuotantoprosessien tietovirtoja kokonaisuutena maastosta käyttäjille (yhtenäiset tietomallit, tiedonkeruu, tallennus, varastointi ja jakelu). Järjestelmän käyttöönotto edellyttää tiivistä yhteistyötä kartoituksen ja muun tietotuotannon kanssa. Tavoitteena on GTK:n tuottamien numeeristen aineistojen laadun ja yhtenäisyyden parantaminen sekä myös tietosisällön uudistaminen vastaamaan yhteiskunnan muuttuvia tietotarpeita. Jatkossa myös muiden kuin GTK:n tuottamien geologisten aineistojen saatavuus ja käytettävyys korostuu. Tekninen jatkokehitys painottuu 3Dtiedonhallintaratkaisuihin. Geoaineistojen hallinnan kehittäminen Geologisten aineistojen hallinta on yksi suunnittelukauden painopisteistä, johon suunnataan lisääntyvästi voimavaroja. Tietoverkon välityksellä tapahtuva jakelu, aineisto-oikeuksiin liittyvät kysymykset ja Euroopan laajuinen paikkatietojen yhteensopivuus muodostavat mittavan haasteen, johon vastaaminen edellyttää tietojen kuvauksen, standardoinnin ja luokittelun kehittämistä uudelle tasolle. Käytännön toimenpiteet sisältävät metatietokantojen kehittämistä ja tietorakenteiden muokkaamista kansainvälisten standardien ja suositusten mukaisiksi. INSPIREprosessi tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia Euroopan tasoisen yhteistyön laajentamiseen geologisten paikkatietojen hallinnassa ja hyödyntämisessä. Ulkopuolisten tahojen GTK:n hallintaan siirtämien geologisten aineistojen (mm. Outokumpu Oyj:n tutkimusaineistot) järjestämisellä pyritään saamaan tieto mahdollisimman pian asiakkai-

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 11 den käyttöön. Epäyhtenäisen aineiston tallennus, muokkaus ja arkistointi muodostaa haasteellisen työkokonaisuuden, jonka resursointi tulee suunnittelukauden alussa vaatimaan erityistä huomiota. Arkistointi ja asiakirjojen hallinta saadaan suunnittelukauden alkupuoliskolla järjestettyä asianmukaisesti myös sähköisten dokumenttien osalta. Laaja kokonaisuus sisältää tutkimusaineistojen säilyttämiseen liittyvät ratkaisut sekä nykyisen asiakirjahallintajärjestelmän jatkokehityksen. Tietopalvelujen kehittäminen Verkkopalveluja kehitetään edelleen GTK:n strategian ja valtionhallinnon yleislinjausten mukaisesti. Tavoitteiksi on asetettu palvelun helppokäyttöisyys (löydettävyys, selkeys, hyödyllisyys), ajankohtaisuus (uusien tutkimustulosten, tuotteiden ja palvelujen näkyvyys) sekä kiinnostavuus GTK:n myönteisen julkisuuskuvan vahvistamiseksi. Elektronista julkaisemista kehitetään niin, että GTK:n keskeinen kartta-, raportti- ja julkaisutuotanto on saatavana myös elektronisessa muodossa suunnittelukauden lopussa. Internet-karttapalvelujen toiminnallisuutta ja helppokäyttöisyyttä pyritään jatkuvasti parantamaan asiakastarpeiden mukaisesti. Kansallisen geoportaalin (www.geologia.fi) kehitystyötä jatketaan yhteistyönä yliopistojen ja muiden alan toimijoiden kanssa. GTK kiinnittää kasvavaa huomiota kansalaisille ja oppilaitoksille käyttökelpoisen geologisen informaation tuottamiseen. IT-palvelut ja tietoturva IT-palvelujen ja tietoturvallisuuden kehittämistä ohjataan huomioiden valtionhallinnon yleislinjaukset ja kehittämisohjelmat. Sisäisten palvelujen tehokkuutta tarkastellaan seurantamittareita hyödyntäen. Riittävät investoinnit turvaavat IT-infrastruktuurin jatkuvan kehittämisen, jonka yleistavoitteiksi on asetettu toimiva työympäristö, riittävä tietoturvataso sekä nykyistä alhaisempi ylläpidon ja käyttäjätuen tarve. KANSAINVÄLISTYMINEN Suunnittelukaudella GTK vahvistaa edelleen kansainvälistä vuorovaikutustaan tukeakseen toiminnan tuloksellisuutta ja sen myönteistä kehittymistä. EU-sektorilla GTK vahvistaa rooliaan eurooppalaisten tutkimuslaitosten verkostossa erityisesti geologisten luonnonvarojen ja niiden kestävän käytön tutkimuksessa. GTK osallistuu aktiivisesti EU:n tutkimusprojekteihin ja käyttää asiantuntemustaan toimialaan liittyvän yhteisölainsäädännön ja kansallisten sovellusten valmistelun taustatyöhön. Tutkimusyhteistyö kansainvälisessä verkostossa vahvistuu. Kansainvälinen tutkijavaihdon ja ulkomaisten tutkijaresurssien lisääminen ovat osa kansainvälistymisen tavoitteita suunnittelukaudella. Kansainvälinen kaivannaisteollisuus on GTK:n tärkein asiakasryhmä. GTK jatkaa promootiotoimintaansa globaalin kaivosteollisuuden houkuttelemiseksi Suomeen ja hyödyntää entistä suunnitelmallisemmin mineraalisektorin laajaa kansainvälistä verkostoa myös oman osaamisensa kehittämisessä. Osana kansainvälistymistä vientiprojektitoiminnassa kehitetään kansainvälisiä kumppanuussuhteita kilpailukykyisten, erityisesti lähialueiden ja Afrikan kohdemaiden markkinoille suunnattujen vientituotteiden aikaansaamiseksi.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 12 Kuva 4. GTK:n kansainvälistymisen keinovalikoima TUKIPALVELUT Geopalvelut GTK tuottaa mittaus-, näytteenotto-, prosessointi-, testaus- ja analyysipalveluja sekä näihin liittyviä asiantuntijapalveluja sisäisten ja ulkoisten asiakastarpeiden ohjaamana. Kemian analyysipalvelut hankitaan ulkopuolelta ostopalveluina. Tavoitteena on kansainvälinen laatu- ja hintakilpailukyky sekä pyrkimys erottua kilpailijoista uusilla korkean teknologian tuotteilla. Palvelu- ja tuotevalikoimaa kehitetään huomioimalla markkinoilla oleva tarjonta sekä mahdolliset osaamisen ylläpitämiseen liittyvät kansalliset ja/tai EU:n näkökohdat. Tuotekehitys suunnataan asiakkaalle lisäarvoa tuottaviin palveluihin ja palveluprosesseihin. Geologiaan ja geologisen materiaalin tuntemukseen perustuvaa ympäristöteknologiaa kehitetään täydentämään ja tasapainottamaan olemassa olevaa, pitkälti kaivannaisteollisuussektorille suunnattua palveluvalikoimaa. Tuotekehitystä pyritään toteuttamaan yhteistyössä asiakkaiden kanssa sekä hyödyntämällä eurooppalaisia ja kansainvälisiä yhteistyösopimuksia sekä verkostoja. Palvelujen markkinointia tehostetaan pyrkimällä mukaan kotimaisiin ja ulkomaisiin palveluverkostoihin, toiminnan kehittämistä tukeviin liittoumiin sekä pyrkimällä integroitumaan mahdollisimman pitkälle asiakkaan arvoketjuun. Omaa palvelutuotantoa supistetaan erityisesti kairausja maastomittauspalveluissa ja korvataan alihankinnoilla. Samalla huolehditaan siitä, että alihankintaverkosto täyttää GTK:n laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmässä määritellyt vaatimukset ja tavoitteet. Hallintopalvelut