Kuljetus8/13 Suomen ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenlehti Saku Simpanen: 76-tonnisella ajetaan pihistelyperiaatteella Yrittäjä SKAL:n nuoret yrittäjät: ukkojen klubista helposti lähestyttäväksi järjestöksi Kuljetusyrittäjä Jari Immosen taustavoimina hääräävät osaavat naiset 1
Pääkirjoitus Jos olisin kuljetusyrittäjä Minulla voisi olla Soraveikot Oy, pääkaupunkiseudulla mursketta kuljettava pienyritys, joka etsii uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tälle yritykselle, jolla on pääomaa yhden kasettiyhdistelmän ja oman huoltovarikon verran, luonnostelin lokakuun alussa liiketoimintasuunnitelman. Kun tuli aika määritellä virtuaaliyritykselle henkilöstöä sitouttava päämäärä, sain voimakkaan inspiraation. Samaan koulutukseen osallistuneet kollegani päivittelivät yritykseni ainutta vakikuljettajaparkaa, jolle järjestäisin erilaista valmennusta, kehityskeskusteluja ja sitouttamistoimia pitkin vuotta. Mies ei olisi sinulla kauaakaan töissä, totesivat muut lakonisesti. Lopulta nauroimme kaikki. Tässä numerossa puhalletaan uutta voimaa kuljetusalalle. Minä ja joukko toimihenkilöitä eri puolilta SKAL-organisaatiota hankimme virikkeitä opettelemalla entistä läheisemmin ymmärtämään jäsenyritysten toimintaa. Tutkimusten mukaan vahva asiakaspalvelu, erikoistuminen ja vastuu omasta kehittämisestä ovat menestyvien kuljetusyritysten taustatekijöitä. Ilmankos jokainen meistä virtuaaliyrittäjistä halusi löytää oman alueensa, jolla kehittyisi muita paremmaksi. Onko SKAL huipputekijä omalla alueellaan, vai vain yksi harmaa edunvalvoja muiden joukossa? Kysyimme nuorilta yrittäjiltä, mitä he SKAL:sta ajattelevat. Heidän vastauksensa olivat pohdittuja ja mielenkiintoisia (s. 26-29). Kouluarvosanoilla keskiarvoksemme tulisi sellainen kasi miikka; paljon yritystä ja hyvää tekemistä, mutta ei niin näyttäviä ja kuuluvia tuloksia. Näillä maininnoilla ei heru stipendiä, mutta pääsimme sentään luokalta. Olemme kuitenkin ainoa taho Suomessa, joka tätä hommaa tekee. Jos tämä ainoa oppilas päätyy tarkkikselle räväkällä toiminnallaan tänään, kuka hoitaa edunvalvonnan asiapuolen huomenna? Siitä olemme kaikki yhtä mieltä, että julkisuus on tärkeää. Vain myönteisellä julkisuudella saamme asioita eteenpäin. Mielestäni esimerkiksi tosi-tv ohjelma ei ole oikea kanava viesteillemme juuri tässä vaiheessa. Haluamme vaikuttaa tiemäärärahoihin, liikennevalvonnan resursseihin, lievien liikennerikkomusten rangaistuksiin, harmaaseen talouteen, kuljetuskaluston mitta- ja massakehityksen jatkoon, alalletuloon, EU-tason säädös- ja direktiivimuutoksiin ja vaikka mihin. Joka rintamalla on edettävä, eikä mitään olennaista saa pudota pinnojen väliin. Ottaen huomioon toimialamme erikoistuneisuuden saamme asioillemme paljon media-aikaa. SKAL:n johtohenkilöiden ohella myös jäsenten, erityisesti luottamustehtävissä toimivien, ääniä tarvitaan julkisuudessa. Olen kiitollinen jäsenillemme, jotka kertovat omilla kasvoillaan asioistamme julkisuuteen: Jarkko, Pekka, Hannu, Saku, Marjut ja moni muu te annatte äänellemme syvyyttä ja uskottavuutta. Jatkakaa samaan malliin! Hyvää ja turvallista talvikauden alkua kaikille, Kuljetus Yrittäjä Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenlehti Julkaisija SKAL Kustannus Oy Toimitus päätoimittaja Heini Polamo toimituspäällikkö Anneli Similä viestintäsihteeri Ulla Eskelinen toimitus@skal.fi tai etunimi.sukunimi@skal.fi Toimituksen osoite Nuijamiestentie 7 00400 Helsinki puh. (09) 478 999 fax (09) 587 8520 Vakituiset avustajat Jaana Sivén Olli Blomberg Laura Ristolainen (äitiyslomalla) Ilmoitusmarkkinointi Reppumedia Eero Kaipainen Nuijamiestentie 7 00400 Helsinki puh. 0400 816 060 eero.kaipainen@reppumedia.fi Ilmoitustrafiikki kuljetusyrittaja@faktor.fi Ulkoasu Faktor Oy / Anu Koski Painopaikka Forssa Print keskimääräinen painos 10 000 kpl KANNEN KUVA Olli Blomberg Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 1236-066X heini.polamo@skal.fi 441 612 Painotuote PEFC/02-31-162 Huomio! Runsaasti kiitosta saanut mitta- ja massakiertueen luento on nyt katsottavissa jäsennetissä: www.skal.fi/ asetusmuutosluento. 3
Tässä numerossa 8 2013 Pääkirjoitus 3 Marraskuu 6 Toimitusjohtajalta 15 Valtakunnallinen VALLU nyt netissä 8 Liikennelupahakua voi käyttää myös kännykällä Keski-Suomen 10 kummiyrittäjät eduskunnassa Eduskunnassa pääsee vaikka saunomaan! Saku Simpanen otti 16 uudet massat käyttöön Hyvin kulkee alimmalla tieverkollakin Kun tehdään, 22 niin tehdään kunnolla! Jari Immosen yrityksessä jyllää naisenergia Tunnollinen 24 täydellisyyden tavoittelija Tomi Roimola ei halua olla kumileimasin Miltä näyttää SKAL 26 nuorten silmin? Essi, Jarkko, Timo ja Antti jakoivat risuja ja ruusuja Eteenpäin-messut Oulussa 30 Myös SKAL oli mukana kertomassa alan mahdollisuuksista Poliisi on kovien 32 haasteiden edessä Säästöt laittavat monta asiaa uusiksi 22 Ihanat naiset Mäntyharjulla Sari ja Tanja pitävät Jarin apuna kuljetukset pyörimässä. Ajomestarit lasten 36 liikenneturvallisuuden puolesta 50-vuotiaalla yrityksellä on käynnissä monta projektia Kuljetusalan monet haasteet 37 Ajankohtaispäivässä pohdittiin tulevaisuutta Loginfo valaisi 39 Opinto-ohjaajat kuulolla alan näkymistä Yrkesakademin i Österbotten 40 investoi opetuskalustoon Nu är det bra att tuta och köra! Koeajossa 42 Renault Gamme T, Volvo FH 540 ja DAF Super Space Cab 42 Profiili 66 Timo Lahti sai kauppiaan sielun verenperintönä JOKA NUMEROSSA: SKAL ajassa 48 61 Onnea 59 Svensk resume 61 64 24 27 52 5
Vasemmalta oikealle: Heini Polamo, Seppo Korhonen, Mikko Voutilainen, Matti Perälä, Jani Ylälehto, Tuomas Paukama, Juha Jokinen, Markku Lahtinen, Eero Pasanen, Ari Lahtinen, Hanna Puikkonen ja Mervi Flyktman. Keski-Suomen kummiyrittäjät eduskunnassa SKAL Keski-Suomen toiminnanjohtaja Mikko Voutilainen luotsasi joukkonsa bussilla pääkaupunkiin 15. lokakuuta. Edessä oli mielenkiintoinen päivä eduskunnassa. Heini Polamo Aluksi tutustuimme taloon opastetulla kierroksella. Oppaamme kertoi tähän perinteikkääseen instituutioon liittyvistä traditioista. Kuinkahan moni tietää, että eduskunnassa lämpiää sauna myös median edustajille? Pitkän täysistuntopäivän tai kyselytunnin aikana voi siis kavuta rentoutumaan lauteille kansanedustajien viereen. Tämä on mahdollista vain Suomessa! Entä miltä kuulostaa se, että ainoastaan vaaleilla valittu kansanedustaja saa kulkea istuntosalin lattian poikki? Jos päätyy ministeriksi vaikkapa EU-tehtävistä, täytyy siis valtioneuvoston aitioon kiertää takakautta välttyäkseen puhemiehen näpäytykseltä. Seurasimme hetken täysistuntoa, minkä jälkeen tapasimme vierailua edesauttaneen Anne Kalmarin (kesk), Aila Paloniemen (kesk) ja Sinuhe Wallinheimon (kok). Keski-Suomen kansanedustajien tämänvuotinen puheenjohtaja Mauri Pekkarinen (kesk) riensi tapaamiseen muita myöhemmin, mutta vietti kanssamme kelpo tovin. Hänen avustajansa Anna Järvinen vastasi vierailun järjestelyistä. Kävimme yhdessä läpi kuljetusalalle tärkeitä asioita, kuten teiden ja siltojen korjaustarpeita. Mukanamme oli Ely-keskuksen listaus Keski- Suomen painorajoitetuista silloista. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että 4-tie kaipaa kunnostamista ja kehittämistä. Myös valtatie 9 ja poikittaisyhteydet kuten 77 ja 13 ovat keskisuomalaisia yrittäjiä lähellä. Sinuhe Wallinheimo kertoi tutustuneensa suomalaisen Roadscanners-yrityksen konseptiin, jolla voi maatutkateknologian avulla tutkia esimerkiksi sillan kuntoa. Puhuimme myös tiemaksuista. SKAL kannattaa eurooppalaiseen vinjettijärjestelmään liittymistä, sillä se on valmis, toimivaksi todettu järjestelmä ja edullinen käyttöönottaa. Muun muassa Iso-Britannia aikoo ottaa sen käyttöön. Järjestelmän avulla saadaan moottoriliikenne maksamaan tien käytöstä. Maksua voidaan kompensoida oman maan ammattiliikenteelle esimerkiksi keventämällä verotusta, ja ohjata tuottoja tieverkon ylläpitoon. Näin ei tarvitsisi odottaa mahdollisen EU-laajuisen älyliikenneratkaisun käyttöönottoa joskus vuonna 2018 tai 2020. Esillä oli myös polttoaineveron palautusjärjestelmä, ostajan vastuu ja Suomen kansallinen tulkinta kabotaasista. Toivomme, että eduskunta äänestää kansallisen linjamme puolesta ja tukee asiassa liikenneministeriötä. Kansanedustajia kiinnosti muun muassa vinjettijärjestelmän yksityiskohdat ja työaikadirektiivin käytännön seuraukset sekä talvitienpito. Lisäksi keskustelimme alalletulon vaikeutumisesta tammikuisen lakimuutoksen seurauksena. 280 tuntia ammattipätevyysopintoja on monelle alle 21-vuotiaalle liian iso kakku haukattavaksi. SKAL julkaisi asiasta tiedotteen Autoliikenteen Työnantajaliiton kanssa 23.10. Neljän pintaan joukko tyytyväisiä kuljetusyrittäjiä suuntasi jälleen kohti Keski-Suomea. Päivä oli ollut antoisa ja asiaa paljon. Yrittäjät kiittelivät kohteen kiinnostavuutta ja hyvää yhteishenkeä, joka matkan aikana vallitsi. Toivottavasti reissu antoi hyviä eväitä jatkaa vilkasta yhteydenpitoa kummiyrittäjien ja heidän nimikkokansanedustajiensa välillä. 12
iiro.lehtonen@skal.fi Toimitusjohtajalta Yhdessä pääsemme pitkälle Itse olen ollut mukana SKAL:n toiminnassa ja tiedän kuinka tärkeää työtä SKAL tekee kuljetusyrittäjien eteen. Perustan näkemykseni kokemukseen, vaikka kaikille jäsenille SKAL:n työn merkitys ei välitykään. Haluaisin nähdä SKAL:n tiukempana ja jyrkempänä järjestönä, kertomassa voimakkaammin omat ja jäsenten tuntemukset. Tuo sitaatti, joka sopisi myös toimitusjohtajan suuhun, on peräisin SKALnuorten ryhmään kuuluvan jäsenyrittäjän kynästä - terävästä sellaisesta. Hienoa, että nuoret näkevät järjestön arvon. He myös odottavat tuloksia. Järjestön pitää mennä eteenpäin ja näyttää kuljetusalan kehityksen suuntaa. Lainasin tuon sitaatin arvioidakseni tässä ääneen, millä keinoin tuloksia syntyy. Kannustan jäsenkuntaa tätä asiaa laajemminkin yhdessä pohtimaan. Haluan arvioida myös sitä, olemmeko me valmiit tiukempaan toimintaan, vai olemmeko me halukkaampia säilyttämään veljelliset välit muihin osapuoliin. SKAL on vahva suomalainen, luotettava asiantuntija ja jäsenen puolella. Näistä arvoistamme alleviivaan nyt luotettavan asiantuntijan. Edunvalvontamme perustuu asiantuntemukseen. Asiantuntijaan luotetaan ja asiantuntijan esitysten pohjalta asia ratkaistaan. Meitä kuunnellaan, kun osaamme sanoa, kuinka asiat ovat, ja mitä tehdystä esityksestä seuraa. Luottamusta ei synny vanhalla neukkutyylillä, paukuttamalla kenkää pöytään YK:n yleiskokouksessa. Vanha totuus on, että demokratiassa enemmistö päättää ja asioita ajetaan järjen ja tunteen, mutta ei äänen voimalla. SKAL:lle sopii tiukkakin tyyli ja asioiden jämäkkä perusteleminen. Se osoittaa, että olemme tosissamme ja että asia on meille tärkeä. Jämäkkyyden ja hyvien suhteiden välillä ei mielestäni ole yhtään ristiriitaa. Kumppaneita tarvitaan, kun yksin ei ole valtaa asiaa ratkaista. Kalkkiviivoilla korostuvat sosiaaliset taidot, kyky luopua jostain ja nähdä saatavilla olevan sovun merkitys. SKAL:n uusimmat saavutukset: tiukat kabotaasipykälät, liikennelupien porsaanreikien tukkiminen ja kuljetuspalveluiden ostajanvastuu, ovat syntyneet SKAL:n asiantuntemuksen pohjalta, tiiviillä yhteistyöllä eri osapuolten kesken. Yhteisenä tavoitteena on ollut harmaan talouden torjunta ja pelisääntöjen kirkastaminen, josta hyötyvät kaikki paitsi lainkiertäjät. Tuloksia saadaan SKAL:n pitkäjänteisellä edunvalvonnalla. Meihin luotetaan. Uusimpana osoituksena tästä on Suomen Yrittäjien tuore päätös tukeutua SKAL:n Brysselin toimiston osaamiseen koko yrittäjäjärjestön EUedunvalvonnassa. Samalla se tarjoaa meille mahdollisuuden kehittää toimintaamme, lisätä resurssejamme ja näin vahvistaa verkostomme vaikuttavuutta Brysselissä. Yhdessä pääsemme pitkälle. Iiro Lehtonen 15
Yrittäminen ei ole vain yrittämistä Se on kovaa tekemistä! Tätä painottivat Saku ja Jaana-Riitta Simpanen viime huhtikuussa vastaanottaessaan Savon Yrittäjät ry:n Kuljetus S. Simpanen Oy:lle myöntämää maakunnallista Nuori Yrittäjä 2013 -palkintoa. Päivä Sakun mukana talvisella tukkikeikalla osoitti, että painotus on perusteltu. Olli Blomberg Saku ja Jaana-Riitta Simpasen 70/30-periaatteella omistama Kuljetus S. Simpanen Oy Pielaveden Säviältä otti ilmeisesti ensimmäisenä maassamme käyttöön jo alusta alkaen uusien kokonaismassojen mukaisesti suunnitellun ja varustellun täysperävaunullisen puutavarayhdistelmän. Simpasen näyttävä, kokosininen yhdistelmä tuli monelle alan ammattilaiselle tutuksi jo ennen varsinaiseen leipätyöhönsä joutumista. Tulihan sitä esiteltyä Jyväskylän kuljetusnäyttelyssä, Härmän Powerissa, Ruotsin Mittia-metsämessuilla ja Volvon uutuuskiertueella, Saku kertoilee. Rekisteriin sen panimme elokuussa, joten vanhoilla painoilla tuli ajettua kunnes uudet painot saatiin voimaan lokakuun toisena päivänä. Siitä lähtien on täysiä kuormia kuljetettu. Kyseessä on uusimman sukupolven Volvo FH16 Globetrotter 750-hevosvoimaisella moottorilla. Auton vetotapa on 8x4/2 eli siinä on vetävän telin takana nostettava ja ohjaava yksittäispyöräinen tukiakseli, ammattilaiset puhuvat puimuriperästä. Asennustyön toteutti Sakun itsensä tilaamana VTA. Perävaunu on Jykin valmistama 5-akselinen, paripyöräisenä. Kuormatilojen asiaa ajavat automaattisilla kuormankiristimillä varustetut Exte-pankot. Varustelun suoritti Alucar ja nosturina on Hiab 1080S, aiemmin myös Jonssina tunnettu. Koko yhdistelmä on täysilmajousitettu. Sillä saadaan paitsi vakautta niin myös lisää maavaraa pahoissa paikoissa, Saku toteaa, kun ennen taipaleelle lähtöä Saku Simpanen on yrittäjä henkeen ja vereen vaikka tekijä olisikin hänen mielestään osuvampi ilmaisu. 16
tarkastelemme yhdistelmän hienouksia ja ominaisuuksia. kien lisäksi kyytiin pääsee vielä pieni erä kuitupuuta ja sitten ei kun liikkeelle. Alkutalven jännitystä Sakun mukaan alkusyksy on sujunut pieniä elektroniikkahäiriöitä lukuun ottamatta hienosti, mutta nyt yllättävän varhain kohdalle osuneiden jää- ja lumikelien aikaan saadaan varmaan ensimmäiset maistiaiset siitä, kuinka talvikelillä pärjätään. Ja hyvin näyttää kulkevan, ainakin reportaasipäivänä. Sukellus kaikkein alimmalle tieverkolle eli sydänsavolaisille metsäautoteille Pielaveden Lampaanjärven savottamaisemiin aluksi tyhjänä ei tuota ongelmia, jyrkistä mäistä ja mutkista huolimatta. Pakkaslunta ja polannetta riittää. Toimittajan silmissä aivan mahdottoman sokkelon perällä tehdyn neulansilmäkäännöksen jälkeen ajouran varrelta löytyy Keitele Forestille lähtöä odottava kuusitukkipino ajosuunnassa tarkasteluna melkoisen jyrkässä ylämäessä. Tuk- Kohti ihmisten ilmoja Pitkittäis- ja poikittaislukot kytkettynä ja nostoakseli kevennettynä ei mäki näytä tuntuvan missään. Saku vannoo tehokkaan moottorin ja juuri oikein eli ns. Fuel2-ohjelmoidun I-Shift-vaihteiston nimeen. Hyötysuhteen pitää hänen mukaansa olla kohdallaan, jo polttoaineen kulutuksenkin takia. Pihistelyperiaatteella ajavat muuten talon kaikki kuljettajat. Paluumatkalla mäkistä ja mutkaista ränniä korven uumenista sivistyksen pariin tulee todistettua, että ilmajousitus pitää yhdistelmän koko ajan vakaana ajouran pinnassa olevista syvistä painanteista huolimatta. Kojetaulun näyttö kertoo, että kokonaismassaa on juuri sopivasti eli muutaman kilon verran yli 76 tonnia. Sakun omalla välikuormauslanssilla Säviällä kuitupuut nostetaan sivuun odottamaan toista ajokertaa ja korvataan kuusi- Raakapuukuljetusten arkipäivää: nosturijumppa vaatii edelleenkin ketteryyttä vaikka ohjaamo suojaakin tuulelta ja kylmältä. tukeilla. Näin menetellen saadaan Sakun mukaan aina täydet kuormat oikeaa lajiketta asianomaiselle vastaanottajalle. Metsässä kuorman teko vei vajaan tunnin. Keitele Forestin sahan vastaanottopöydälle Saku nostelee kuorman vajaas- Yhdeksän akselia ja 76 tonnia, yrityksenä palkittu Keitele Forest on jälleen saanut tukkitäydennystä yrittäjänä palkitun Saku Simpasen yhdistelmällä. 17
Vahdinvaihto Säviällä. Tiia Lintunen lähtee 76-tonnisella iltavuoroon Sakun aamuvuoron jälkeen. Kuljetus S. Simpanen Oy Juuret vuodessa 1968, perustettu 2008 Kotipaikka: Säviä, Pielavesi Kalustona: 2 puutavarayhdistelmä Henkilöstö: 3-4 palkkasuhteista kuljettajaa Verkostossa: 3 aliyrittäjää kalustoineen Suoriteala: raakapuun kuljetukset sa vartissa. Nosturin käyttö on ilmiömäisen tehokasta, turhia liikkeitä ei esiinny. Tavallisenkin nosturin käytön Saku hallitsee vallan mainiosti. Osoituksena siitä on neljä finaalipaikkaa Puunkuormaajamestari-kisoissa. Tänä vuonna sijoitus oli hyvä kuudes. Innolla alalla Kun UPM:n toimitusmyyntinä Keitele Forestille tuodut tukit on purettu, on aika palata kohti Säviää ja vuoronvaihtoa. Matkan aikana Saku kertoilee lisää yrittäjätaustastaan. Isä Seppo Simpanen aloitti ammattimaisen autoliikenteen vuonna 1968. Saku tuli 30 vuotta myöhemmin mukaan äänettömänä yhtiömiehenä, perustettiin Ky. Seppo kuoli vaikean sairauden murtamana vuonna 2006 ja vuonna 2008 Saku ja Jaana-Riitta valitsivat uudeksi toimintamuodoksi osakeyhtiön. SKAL:ssa olemme olleet mukana koko ajan, Saku toteaa. Paikallisyhdistyksenä on Pielaveden-Keiteleen Ammattiautoilijat ry ja suoritealajärjestönä Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry. SKAL:n kummitoiminnassa Saku on mukana toimien kansanedustaja Elsi Kataisen kummina. Siihen liittyen hänellä on ollut mahdollisuus käydä mm. tutustumassa eduskunnan työskentelyyn. Ei se ole läheskään sellainen hullunmylly, kuin miltä se eri medioissa joskus saattaa vaikuttaa. Olen itse nähnyt kuinka eri puolueiden edustajat käyvät esimerkiksi eduskunnan kahvilassa keskenään rakentavia keskusteluja eri aihepiireihin liittyen. Uskon myös, että olen saanut oman alani tietoutta välitettyä kummiedustajalleni, Saku kertoo. Verkoston voimin Kuljetus S. Simpanen Oy:llä on kaksi omaa puutavarayhdistelmää, tätä nykyä kuljetetaan siis yksinomaan raakapuuta. Jonkin aikaa kuljetettiin ns. häkkiyhdistelmällä myös kantoja energiakäyttöön, mutta tästä luovuttiin olosuhteiden muututtua kokonaisuuden kannalta epäotollisiksi. Omien autojen lisäksi Simpasen verkostossa on mukana kolme aliyrittäjää omine autoineen ja henkilökuntineen. Simpaset itse työllistävät suhdanteista riippuen 3-4 palkkasuhteista kuljettajaa. Yksi heistä on Sakun viehättävä ajokaveri, armeijassa rekkakortin suorittanut Tiia Lintunen (25). Tiia pyysi pari vuotta sitten saada tulla muutamalle keikalle mukaan katsastamaan millaista puunajo on, kun kappaletavarakuljetukset aiemmassa työpaikassa eivät hänen mielestään tuntuneet luontevilta. Loppu on sitten historiaa, Saku naurahtaa. Tiia onkin todellinen luonnonlahjakkuus, ns. isojen poikien on aivan turha yrittää häntä neuvoa tai opastaa. Yhdessä monen muun naisen kanssa hän on elävä todiste siitä, ettei tämä ala ole yksistään miesten hommaa. Myös Sakun vaimo Jaana-Riitta on yrittäjä. Artesaaniksi opiskelleena hän tekee mm. ompelutöitä kotona, mutta sekään ei hänelle riitä. Jo hankittua merkonomin tutkintoa hän täydentää opiskelemalla vielä koulunkäynnin ohjaajaksi. Jaana-Riitan työpäivään kuuluu myös kuljetusyrityksen kirjanpidon ja laskentatoimen hoito. Lapsia perheellä on kaksi, tyttäret Siiri 9 v ja Saana 6 v. Saku ja Jaana-Riitta ovat eri tilanteissa kertoneet suhtautuvansa hieman kriittisesti ilmaisuun yrittäjä. Perustelu vaikuttaa varsin järkevältä. Emmehän me itse asiassa yritä mitään, me teemme. Eikö parempi ilmaisu siis voisi olla vaikka tekijä?, Jaana-Riitta leikkimielisesti pohdiskelee aamuhetken teekupposta nauttiessamme. Ei edes EK:n viimeisin ehdotus nimikemuodosta ammattiyrittäjä ainakaan Simpasten mielestä kuulosta oikein onnistuneelta. 18
Kun tehdään, niin tehdään sitten kunnolla! Mitä siitä tulee, kun viimeisen päälle tarkka kuljetusyrittäjä palkkaa naispuolisen metsätalousinsinöörin ajojärjestelijäksi? No siitä tulee viimeisen päälle yhteen pelaava työpari, joka pitää kaluston ja logistiikan pyörimässä. Anneli Similä Sari ja Tanja tuovat naisenergiaa puunkuljetuksiin. Lokakuinen sää Mäntyharjulla on harmaa. Suositun mökkipaikkakunnan kesäasukkaat ovat paenneet lähestyvää talvea kaupunkikoteihinsa ja hiljeneminen näkyy katukuvassa. Paikkakunnan elinvoimaisuus ja toimintakyky eivät kuitenkaan ole kiinni kesämökkiläisistä, vaan paikallisista asukkaista ja yrityksistä. Niin kuin Jari Immosen kuljetusyrityksestä, jonka siisti ja tilava toimisto on aivan Mäntyharjun keskustassa. Puuta jo kolmannessa polvessa Jari Immonen on kolmannen polven kuljetusyrittäjä Mäntyharjulta. Yritys kuljettaa ainespuuta kuudella autolla asiakkainaan UPM ja StoraEnso. Yrityksellä on toiminnassa mukana myös kolme vakituista yhteistyökumppania. Kuljetusalueena on pääsääntöisesti Mäntyharju, Hirvensalmi, Pertunmaa, osa Mikkeliä ja tarpeen mukaan toimitaan myös muilla alueilla. Kuljetukset hoituvat 11 kuljettajan voimin kuljetusetäisyyksien ollessa pääasiassa hiukan päälle 100 km. Toimiston jykevälle neuvottelupöydälle on haastattelupäivänä katettu maistuva aamiainen, jota nauttiessamme Jari, avovaimonsa Sari Tyni sekä ajojärjestelijänä toimiva Tanja Häkkinen kertovat samalla yrityksen toiminnoista. Jarin kännykkä soi lähes taukoamatta eikä Tanjankaan kännykkä hiljaisena pysy. Huolellisesta suunnittelusta huolimatta päivän aikana eteen tulee aina tilanteita, joihin on reagoitava nopeasti, jotta kuljetusten sujuvuus taataan. Kohta Jarille tuleekin lähtö irrottamaan pyöristään pehmeään maahan kiinni juuttunutta autoa läheiseltä varastointipaikalta. Tuo edellä mainittu jykevä neuvottelupöytä on muuten kiveä ja puuta, ja niin painava, että sitä kantamaan tarvittiin kuulemma kuusi miestä. Käytettynä ostettu, Jari korostaa. Pöytä pysyy tukevasti jaloillaan eikä ihan vähästä heilahda. On niin kuin isäntänsä, tulee mieleen, kun Jari kertoo jo vuosia sitten tapahtuneesta episodista. Silloin asiakkaan edustaja oli ilmoittanut, että kuljetussopimuksen jatkaminen näyttää epävarmalta huonossa tilanteessa. Jari oli hetken miettinyt, käynyt ulkona tupakalla ja palannut asiaa uudestaan kysymään. Näin tapahtui kolme kertaa ja lopulta edustaja oli todennut, että Pitänee perua sanansa, kun mies on noin sitkeä. Naisenergia jyllää toimistossa Haastattelun aikana selviää, että Jari on myös tarkka, erityisesti kalustonsa ulkonäön ja puhtauden suhteen. Jari luottaa mieluiten itseensä, kun autoihin tarvitaan pieniä korjauksia. Autojen on myös oltava aina mahdollisimman puhtaita. Hän on tosi tarkka näissä asioissa. Täytyy sanoa, että näiden yhteisten 27 vuoden aikana on monesti kumppanilta kysytty pitkää pinnaa, kun Jarilla on aina jokin projekti tai remontti menossa, Sari nauraa. 22
Kuljetusliike Jari Immosen näyttävät autot ovat kaikki sinisiä, mutta ei mitä tahansa sinisiä, vaan värisävy on tarkkaan suunniteltu. Jokaisella autolla on myös oma nimensä, night (yö) -sana on osa jokaista nimeä. Kuvassa Jari, Sari ja Tanja. Jari voikin tätä nykyä keskittyä entistä täysipainoisemmin mieluisimpaan työsarkaansa, eli kaluston hoitamiseen ja muihin käytännön asioihin. Paperityöt ja ajojärjestelyt hoituvat yrityksessä nimittäin kahden tehokkaan naisen voimin. Avovaimo Sari tekee yrityksessä iltaisin toimistotöitä, oman sihteeritoimensa lisäksi. Suunnitelmissa on jossain vaiheessa siirtyä kokonaan yrityksen palvelukseen. Työt ovat lisääntyneet ja vielä lisääntyvät, kun asiakkaat siirtävät yhä enemmän toimintoja kuljetusyrityksen hoidettaviksi. Tanja tekee pääasiassa ajojärjestelyä, mutta yhdessä Sarin kanssa he hoitavat muun muassa laskutusta. Tanja valmistui viitisen vuotta sitten metsätalousinsinööriksi. Hän oli opiskelujen aikana harjoittelemassa UPM:lla kuljetuksenohjausta ja oppi tuntemaan paikallisia kuljetusyrittäjiä. Myös Immosen Jarin. Tanja tuli ensin meille osa-aikaiseksi. Tarvitsin ennen kaikkea apua tietokoneen käytössä, mutta pikku hiljaa homma laajeni ja Tanja siirtyi kokopäiväiseksi. Nyt hän vastaa aikatauluista, ajojärjestelyistä sekä varastonhallinnasta, Jari kertoo. Tanja on nyt työskennellyt yrityksessä kolme vuotta ja Jari on selvästi tyytyväinen rekrytointiinsa. Montaa naista ei vastaavassa roolissa tällä alalla varmastikaan ole. Työssä tarvitaan tarkkuutta ja nopeaa reagointikykyä ja itse asiassa mielestäni naiset hoitavat monet hommat miehiä paljon säntillisemmin, Jari arvelee. Metsätalous hallussa Tanja, 30 v, on aina ollut kiinnostunut luonnosta, joten hän arvelee sen vaikuttaneen opintosuuntansa valintaan. Vapaa-aikanaan hän muun muassa metsästää ja vaeltaa luonnossa. Opiskelin ensin metsäalan markkinointia, mutta pian kiinnostuin metsätaloudesta ja opiskelut painottuivat sinne. Tanja on valmistumisensa jälkeen opiskellut myös metsälakia Pieksämäellä ja tämän vuoden alusta hän aloitti Jarin pyynnöstä SKAL:n ja Työtehoseuran yhdessä järjestämän kuljetusalan työnjohtokoulutuksen. Parina päivänä kuukaudessa matka vie Helsinkiin kuuntelemaan luentoja ja loput työt tehdään etänä. Paperit koulutuksesta tulevat käteen ensi vuoden joulukuussa. Kurssilla opitaan hyödyllisiä asioita, joita voi suoraan soveltaa yrityksessä. Lopputyökin tehdään oman yrityksen toiminnasta ja aiheenvalinnassa voi miettiä, miten siitä saisi parhaiten yritystä hyödyntävän. Valtteina muutosvalmius ja joustavuus Jari kuvailee Tanjan kanssa työnjakoa seuraavasti: - Tanja pitää pyörät pyörimässä logistisella tasolla, minä käytännön tasolla. Hänellä on parempi tieto teoriasta, minulla taas käytännöstä. Nämä taidot yhdistämällä pystymme täyttämään asiakkaan toiveet parhaalla mahdollisella tavalla. Jari kuvailee Tanjaa pitkämieliseksi, joka tasoittelee Jarin välillä räiskyvää luonnetta. Tanjan työnjälki saa Jarilta vilpittömiä kehuja. Tanja ja Sari taas kuvailevat Jaria joustavaksi ja reiluksi, suoralla selkärangalla varustetuksi ihmiseksi. Jari arvostaa kuljettajia ja pitää aina heidän puoliaan. Eikä Jari malta olla kehumatta työntekijöitään. Jokaisen työpanos merkitsee. Meillä on kyllä keskivertoa parempia kuljettajia. Puunkuljetus on raskasta työtä, jota pitää tehdä yksin monesti huonoissa olosuhteissa. Työn haasteellisuus kuitenkin viehättää. Sekä Jari että Tanja korostavat muutosvalmiutta ja joustavuutta kilpailuvaltteina. Hyvä työnjälki ratkaisee. Mieluummin tehdään vaikka vähän vähemmän, mutta huolella. Asiakkaan huutoon vastataan ja se mikä tehdään, tehdään kunnolla! 23
Tomi Roimola. Tunnollinen täydellisyyden tavoittelija Nopeasti lisääntyneet luottamustoimet vaativat Tomi Roimolalta entistä tarkempaa tehtäväjärjestyksen miettimistä ja laajempaa paneutumista eri suoritealojen kuljetusyrittäjien asioihin. Ulla Eskelinen Kaakkois-Suomen Kuljetusyrittäjät ry:tä on tämän vuoden alusta edustanut SKAL:n hallituksessa Tomi Roimola, Autoyhtymä Roimola Ky:n toinen omistaja. Hänellä on veljensä Jukan kanssa yksi maidonkeräilyauto Miehikkälässä. Hallitustyöskentely Kaksivuotisesta kaudesta SKAL:n hallituksessa on kohta kulunut puolet. Tomi kertoo, että ensimmäiset kokoukset menivät väkisinkin hieman kuunteluoppilaana. Tärkeä yhteistoimintapaikka SKAL on. Kukaan meistä ei pääse yksin aukomaan ovia ministeriöön tai eduskuntaan, mutta järjestöltä se sujuu. Toivon, että hallituksen kokoukset olisivat perusteellisesti keskustelevia, koska kumileimasimena en halua toimia missään asiassa, Tomi toteaa. 24
Alue- ja paikallistason toimintaa Kaakkois-Suomen Kuljetusyrittäjät ry:ssä tapahtui vuodenvaihteessa paljon. Sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja saavuttivat eläkeiän ja järjestön johtoon tarvittiin uudet henkilöt. Tuntuu, että melkein kylmiltään hommaan lähdin. Hallituksen jäsenenäkin olen ollut alueyhdistyksessä vasta yhden kauden. Heti valinnan jälkeen jouduin muun muassa perehtymään nopeasti itselleni vieraampiin satama-asioihin valmistuessani neuvottelupöytään Stevecon kanssa. Onneksi tunnen kuitenkin alueen yrittäjät ja tiesin heti, keneltä saan perusteellisia pohjatietoja asioista etukäteen, Tomi kertoo. Paikallisyhdistystasolla Tomi Roimolalle on kertynyt kokemusta Kaakon Kuormaautoilijoiden sihteerinä 18 vuoden ajan. Tämäkin pesti alkoi aikanaan ennalta suunnittelematta, mutta kauppaopistossa oli onneksi opetettu kokoustekniikkaa ja yhdistystoiminnan perusteet, joiden avulla tehtäviin pääsi nopeasti kiinni. Yhdistys on aktiivinen niin koulutusten kuin vapaa-ajan harrastustenkin järjestäjänä. Erikoisjärjestön edusmiehenä Tomi on toiminut aktiivisesti elintarvikekuljetusten edunvalvojana Elintarvikealan Kuljetusyrittäjien (EKY) Kaakkois- Suomen alueosaston puheenjohtajana ja valtakunnan tasolla hän on nyt mukana erikoisjärjestön hallituksessa kolmatta vuotta. Tärkeänä hän pitää muun muassa toimintaansa Meijerialan keräystyöryhmässä, jossa neuvotellaan yhdessä asiakkaan kanssa. Täydellisyyteen pyrkijältä tämän kaiken edunvalvonnan yhdistäminen vaatii paljon. Tomi haluaa hoitaa kaikki tehtävänsä velvollisuudentuntoisesti, tasapuolisesti ja rehellisesti. Edustettavana on koko SKAL:n jäsenkunta. Rajapinnalla toimiminen Kymenlaakso on liikenteellisesti vilkas alue. Erityiseksi sen tekevät satamat Kotkassa ja Haminassa sekä kolme idänliikenteen rajanylityspaikkaa Vaalimaalla, Nuijamaalla ja Imatralla. Liikennettä rajalle on tunnetusti paljon ja sen vaikutukset tuntuvat asukkaiden keskuudessa. Siksi on tärkeää huolehtia myös suhteista valvoviin viranomaisiin hyvin. Alueyhdistyksen aiempi pitkäaikainen, maineikas puheenjohtaja Matti Jaatinen on pohjustanut erinomaisesti suhteiden hoitamisen ja Tomi haluaa jatkaa samalla linjalla. Yhdistys järjestää säännöllisesti tapaamisia poliisin, tullin, rajavartiolaitoksen ja ELY-keskuksen edustajien kanssa. Pienyrittäjän työpäivät Pienyrittäjän yritystoiminta ei saa kärsiä nousukierteisen järjestötyön takia, siksi on mietittävä asioiden tärkeysjärjestystä huolella. Nykyisin määräpäivät alkavat yllättää, kun olen vielä paneutunut edelliseen tehtävääni. Yhden auton yrityksessä molempien omistajien ja kahden kuljettajan on kaikkien ajettava. Me olemme toistaiseksi onnistuneet vuorojen jakamisessa hyvin ilman säännöllisiä viikoittain kiertäviä vuoroja. Meillä jokainen ilmoittaa omat vapaapäivätoivomuksensa ennakkoon ja työvuorolistat tehdään niiden perusteella. Hyvien tuuraajien avulla on selvitty tänä vuonna myös kahden kuukauden mittaisesta kuljettajan sairauslomasta, Tomi kertoo. Maidon keräilykuljetukset ovat spesiaalilaji, johon ei voi ketä tahansa ratin taakse asettaa. Kuljettajalla on oltava hygieniapassi ja hänen on selviydyttävä alempikuntoisellakin tieverkolla liikkuessaan. PIHI-mies Tomi Roimola on tehnyt yrityksessään paljon energiatehokkuustyötä. Siksi hänet pyydettiin mukaan kehittämään myös kuljetusyritysten tarpeisiin räätälöityä helppokäyttöistä PIHI-seurantajärjestelmää. Perustietojen syöttämisen jälkeen PIHI on todella vaivaton ja ilmainen kulutuksenseurantajärjestelmä, jonka avulla voi säästää kuljetusyrityksen polttoainekuluja ja tarjota raportteja asiakkaallekin, Tomi esittelee. Jäsenhankinta Järjestön tärkeimpiin tehtäviin kuuluu jäsenhankinta. Tomi onkin ollut sillä saralla ahkera. Tänä vuonna hän saanut neljä uutta yrittäjää mukaan toimintaan ja on sitä mieltä, että kuljetusyrittäjä on paras uuden jäsenen hankkija. Hän esimerkiksi markkinoi jäsenyyttä usein ensin vain joko suoritealan tai aluetoiminnan näkökulmasta ja laajentaa vasta kiinnostuksen sytyttyä organisaatiomme muiden tasojen selvittelyyn. Sen rakennetta kun ei ole aina ihan helppo uudelle tuttavuudelle selittää, Tomi toteaa. Fyysinen kunto kohdallaan Jos Tomilla on edessä elämänmuutoksia tai uusiin tehtäviin paneutumista hän lisää liikuntaa. Hyvä fyysinen kunto auttaa häntä kestämään paremmin henkisiä paineita. Viime aikoina lajeina ovat olleet kerran viikossa voimistelu ja sen jälkeen lentopalloa. Kesä- ja talvilajeina vaihtelevat pyöräily ja hiihtäminen. Kukaan meistä ei pääse yksin aukomaan ovia ministeriöön tai eduskuntaan, mutta järjestöltä se sujuu. Tomi Roimolan järjestökokemus: Kaakon Kuorma-autoilijat ry:n sihteeri vuodesta 1996 EKY:n Kaakkois-Suomen alueosaston puheenjohtaja vuodesta 2009 EKY:n hallituksen jäsen vuodesta 2010 Kaakkois-Suomen Kuljetusyrittäjät ry:n hallituksen jäsen vuodesta 2011 ja puheenjohtaja vuodesta 2013 SKAL:n hallituksen varsinainen jäsen vuodesta 2013 25
Miltä näyttää SKAL nuorten silmin Raskaita tietopaketteja harvakseltaan ei kiitos. Selkeään muotoon pureskeltua infoa useammin kyllä kiitos. Tiukempaa ja jyrkempää edunvalvontaa. Kaikki likoon jäsenten puolesta, vaikka sitten oman tuolin heilumisen uhallakin. Anneli Similä Muun muassa näitä toiveita listasivat neljä nuorta SKAL:n jäsentä Essi Mäkelä, Antti Finnilä, Timo Käsnänen ja Jarkko Vartiamäki kysyessämme heiltä mielipiteitä ja toiveita järjestön toiminnasta. Nuoret myös hiillostivat SKAL:n johtoa muutamalla vastakysymyksellä. 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. Mikä on näkemyksesi SKAL:sta järjestönä ja mihin kokemuksiin käsityksesi perustuu? Minkälaisena toimijana haluaisit nähdä SKAL:n? Mitä tekisit alan arvostuksen nostamiseksi? Lisäisitkö alan valistusta kouluissa vai mediassa? Viime Kuljetusyrittäjä-lehdessä toimitusjohtaja Iiro Lehtonen kertoi palstallaan jäseneltä tulleesta viestistä: Tuntuu, ettei teillä ole muuta tekemistä kuin kysellä jatkuvasti mielipiteitä. Tilastotieto ei vie tätä junaa eteenpäin, nyt pitäisi löytää uusia avauksia, tai järjestö näivettyy omiin ympyröihinsä. Mitä mieltä olet tästä? Mikä mielestäsi voisi olla uusi SKAL-hanke? Mihin SKAL-tapahtumiin osallistut? Minkälaista yhteydenpitoa ja apua toivoisit SKAL:lta? Minkä arvosanan annat SKAL:n toiminnalle? Mistä annat risuja, mistä ruusuja? Jarkko Vartiamäki, Rantatöysä 1. Itse olen ollut mukana SKAL:n toiminnassa ja tiedän kuinka tärkeää työtä SKAL tekee kuljetusyrittäjien eteen. Perustan näkemykseni kokemukseen, vaikka kaikille jäsenille SKAL:n työn merkitys ei välitykään. 2. Haluaisin nähdä SKAL:n tiukempana ja jyrkempänä järjestönä, kertomassa voimakkaammin omat ja jäsenten tuntemukset. Vastuuhenkilöiden on laitettava kaikkensa likoon jäsenten puolesta, vaikka oma palli heiluisikin. 26 Onko SKAL:n johto valmis tällaiseen toimintaan vai onko mielestänne tärkeämpää säilyttää veljelliset välit muihin osapuoliin? Esimerkiksi mitta- ja massakysymys halusivatko muut osapuolet edetä asiassa yhteistyöhengessä vai ajaa vain omaa etuaan ja asiaansa? Se taitaa tänä päivänä olla pelin henki. 3. Taitaa olla niin, että kuljetusalan on ensin itse ruvettava arvostamaan itseään. On oltava ylpeä tästä alasta. Tätä kautta myös muut arvostavat ja oivaltavat kuinka hieno ala tämä oikeasti on. Sitä käsitystä, että logistiikka on rasite eikä toimiala, on kyllä todella vaikea kääntää oikeaksi. 4. Viestissä on varmasti osaksi totuutta mukana. SKAL:lla on kuitenkin loistava hallitus ja puheenjohtajisto, jonne on valittu penaalin terävimmät kynät. Käytetäänkö kaikkea tätä kädenulottuvilla olevaa tietoa hyväksi vai puidaanko isoja kysymyksiä liian pienessä piirissä? 5. Yksinkertaisesti jäsenten etujen ajaminen. 6. Osallistun tilaisuuksiin aika paljon ja hyödyllisimpänä pidän oman suoritealani kokouksia (MKY). Toivoisin SKAL:lta, että se osaisi kertoa asioista paljon yksinkertaisemmin. Vaikka asiat ja kysymykset ovat vaikeita ja monimutkaisia, tarvittaisiin entistä maanläheisempiä vastauksia. Nippelitietojen ja lakikiemuroiden edessä monet jäsenet nostavat kädet pystyyn ja sen seurauksena pienikin info jää saamatta. On hyvä, että SKAL tiedottaa kaikista asioista, jotka koskettavat kuljetusyrittäjän tavallista arkea. Esimerkiksi infolla tyyppitodistusten hakemisesta ajoissa painomuutoksiin liittyen on ollut valtava merkitys. Kannatti olla ajoissa liikkeellä, myöhästyjillä kestää kuukausia ennen kuin painot saa muutettua. 7. Arvosanaksi SKAL:lle annan 8. Toiminta on toki kehittynyt. Nyt on tarkka paikka, että laatu kyetään säilyttämään henkilövähennysten jälkeen ja vielä parantamaan sitä. Nyt järjestetyt infotilaisuudet mittaja massa-asiassa olivat loistavia. Murron Petriltä tuli raudanlujaa faktaa ilman sekunninkaan viivettä, oli kysymys minkälainen tahansa. Hyvä Petri! Arvosanaksi SKAL:lle annan 8.
Essi Mäkelä, Ilmajoki 1. Näkemykseni SKAL:sta perustuvat omiin kokemuksiini sekä yrityksemme sieltä saamiin palveluihin. Koen, että SKAL on asiantuntijataho, josta saa apua nimenomaan kuljetusalan yritystoimintaan. SKAL on asiantunteva ja huolellinen järjestö. 2. SKAL on mielestäni nytkin hyvin toimiva järjestö, nimenomaan asiantuntevuutensa vuoksi. Itse ehkä kaipaisin jotain tekemisen meininkiä, joka näkyisi ihan tavalliselle jäsenellekin saakka. Tässä yhteydessä tarkoitan tällä tavallisella jäsenellä, ei niin kovin aktiivista, mutta aina tunnollisesti jäsenmaksunsa maksavaa jäsentä. Uskon että tällaisen tavallisen jäsenen silmin SKAL tekee varmasti paljon sellaista työtä, mistä tämä jäsen ei ole tietoinen. 3. Kuljetusalan arvostuksen nostamisen täytyisi lähteä meistä kuljetusalalla työskentelevistä. Minusta tuntuu, ettei meillä Suomessa olla totuttu siihen, että joku on aidosti ja ääneen iloinen omasta osaamisestaan. Meidän pitäisi olla enemmän ylpeitä omasta sekä toistemme työstä! Suuren yleisön silmissä alan arvostusta voidaan nostaa ihan jokapäiväisessä toiminnassamme. Monesti muut tiellä liikkujat näkevät kuljetusalan vain isoina ja näyttävinä autoina tien päällä. Jos tämän ison ja näyttävän auton kuljettaja noudattaa liikennesääntöjä, huomioi muut tiellä liikkujat ja pitää vielä hyvää huoltaan autostaan (esim. kaikki valot palavat), niin eväät positiiviseen mielikuvaan kuljetusalasta ovat olemassa. TV ja sosiaalinen media ovat tämän päivän juttuja viestinnässä. Minä koen tärkeäksi, että lehdistöä/ mediaa informoitaisiin kuljetusalan termistöstä ja pyydettäisiin heiltä inhimillisyyttä onnetto- muustapahtumien uutisoinnissa. Vai miltä kuulostaa: Kaksiosainen rekka-auto törmäsi eteen ajaneeseen henkilöautoon ja rekan takavaunu suistui ojaan. Kun todellisuudessa jutun olisi pitänyt olla näin: Sivutieltä tullut henkilöauto ajoi täysperävaunuyhdistelmän eteen, minkä seurauksena perävaunu suistui ojaan. 4. Ymmärrän jäseneltä tulleen palautteen mielipiteiden kyselystä, mutta millä muulla tavalla järjestö saisi tietoa jäseniltään, ellei kyselemällä? Kuljetusyrittäjälehdessä (7/13) julkaistiin SKAL Kuljetusbarometri 3/2013. Kysely oli lähetetty noin 4 900 SKAL:n jäsenyrittäjälle, mutta siihen vastasi vain 694 jäsentä eli noin 14 %. Minä toivoisin jäseniltä hiukan enemmän aktiivisuutta kyselyihin vastaamisessa ja SKAL:lta puolestaan harkintaa kyseltävien kokonaisuuksien kysymyksien lukumäärässä. 5. Minä olen Iiro Lehtosen kanssa (Kuljetusyrittäjä lehti 7/2013, toimitusjohtajalta-palstalla) samaa mieltä sakkolappujen korvaamisesta maksulapuilla ja minusta tämä voisi olla seuraava iso SKAL-hanke. Pääajatuksena tässä sakkolappujen korvaamisessa maksulapuilla on erottaa todellinen tienpäällä tapahtuva rikollisuus huolimattomuusvirheistä. Pienet rikkeet, vähäiset ylinopeudet tai lievät ajo- ja lepoaikarikkomukset tulisi nähdä arkipäiväisinä asioina, jotka olisivat hoidettavissa pysäköintivirhemaksujen tapaan. 6. Tällä hetkellä osallistun jonkin verran SKAL:n ja EKY:n (Elintarvikealan Kuljetusyrittäjät) järjestämiin tapahtumiin. Hyödyllisimpinä näistä tapahtumista pidän ehdottomasti tiedotustilaisuuksia (esim. mitta- ja massainfo) ja kesäpäiviä hauskimpina. Hyväksi tiedotuskanavaksi olen kokenut SKAL:n ja SKAL Pohjanmaan Facebook sivut. Jos käyttää sosiaalista mediaa, suosittelen tykkäämään molemmista sivuista. 7. Olemme saaneet hyvää palvelua SKAL:sta ja EKY:stä silloin, kun olemme sitä tarvinneet, joten arvosanaksi annan hyvän 8. Ruusuja: - Nuorten ryhmän perustamisesta - Laadukkaasta Kuljetusyrittäjä-lehdestä Risuja: - SKAL:n kuuluisi tarjota, tyrkyttää palveluitaan jäsenille enemmän. Esimerkiksi raskaan liikenteen vertaistukipalvelusta ei varmasti tiedä kovin moni jäsen. Lähipiiristäni kuuluu henkilö tähän vapaaehtoistoimintaan, eikä hänelle ole tullut ainuttakaan puhelua vajaan kahden vuoden aikana. Koen tärkeäksi, että lehdistöä/ mediaa informoitaisiin kuljetusalan termistöstä ja pyydettäisiin heiltä inhimillisyyttä onnettomuustapahtumien uutisoinnissa. 27
Oleellista ei ole se, miten minä olen hyötynyt SKAL:sta, vaan miten koko alan etuja on ajettu. Timo Käsnänen, Nilsiä 1. SKAL on järjestönä ehdottomasti tarpeellinen, mutta ehkä jonkin verran kankea toiminnassaan. Esimerkkinä tästä voisi olla viimeisin mitta- ja massauudistus. Toimihenkilöt ovat asiantuntevia ja motivoituneita. Toppuutellaanko heitä ehkä liikaa jäsenistön ja hallituksen taholta? Tarvitsisiko SKAL:n koko rakenne muutosta, jolla saataisiin rakennettua vahva alan kattojärjestö? Tuntuu, että tällä hetkellä voimavarat ovat ripoteltuna ympäriinsä, jolloin osaamista ja taloudellisia varoja hukataan. Tämä käsitykseni on rakentunut lähinnä SKAL Nuorten tiimissä ja SKAL Itä-Suomen hallituksessa toimiessani. Mielestäni jäsenistö ajattelee järjestön toimissa liikaa omaa yritystoimintaansa, ei alan yleistä ja yhteistä parasta. 2. Haluaisin nähdä SKAL:n järjestönä, joka lobbaa alan etua voimakkaasti Suomessa ja EU:ssa. Kaikkia uusia asioita ei välttämättä tule vastustaa, vaan miettiä kuinka niistä saadaan vaikuttamalla sellaisia, joista on jopa etua tulevaisuudessa. Strateginen johto voi toimia nopeasti alan ja SKAL:n edun mukaisesti ilman, että jäsenistö sitoo heidän käsiään. Luottamustoimissa SKAL:ssa toimivien jäsenten tulisi asettaa alan yhteinen etu omien, alueen tai suoritealan intressien edelle. 3. Alan tunnettuuden lisääjänä tulee tvsarja mieleen väkisinkin. Keskisuuren kuljetusyrityksen sovittaminen jonkun kotimaisen draamasarjan keskiöön voisi hyvin toimia mielenkiinnon herättäjänä alalle. Esimerkiksi aikoinaan tv:stä tuli sarja Puhtaat valkeat lakanat, joka ajoittui 1960-luvulta 1990-luvulle. Sarja pohjautui vaatetustehtaan toimintaan, mutta jos keskiössä olisi ollut kuljetusyritys, olisi tieliikenteen merkitys esimerkiksi Neuvostoliiton viennissä saatu esiin hienolla tavalla. 5. Ehkä se olisi alan tärkeyden ja arvostuksen nosto. Ja taas tämä mitta-massa juttu tälläista yllätystä ei saa tulla enää tulevaisuudessa. SKAL:n pitää olla suunnittelemassa tälläisia asioita yhdessä teollisuuden ja valtiovallan kanssa. On lobattava. Oliko tästä pöydästä poisjäämisen syy se, että SKAL koetaan teollisuuden ja valtiovallan mielestä kaiken jarruksi ja valittajaksi? 6. Osallistun tilaisuuksiin, jotka ovat mielenkiintoisia, minulle uusia tai missä voisi kehittyä hyvää rakentavaa keskustelua. Nuorten-tiimiin suostuin suoralta kädeltä ja se on ollut hyvä juttu ainakin tähän asti. Järjestöpäivä oli tänä vuonna ohjelmaltaan huono, onko juoksutapahtuma mitä oikeasti halutaan oheisohjelmak- si?? Järjestöpäivään saataisiin osallistujia, jos oheisohjelma olisi hyvä. Olisiko tässä SKAL-festareiden paikka? Miten toimisi järjestöpäivä risteilyn merkeissä? Liiketoiminta pitää jokaisen itse osata, siihen ei järjestö voi olla ensimmäisenä auttamassa. Vinkit ja ohjeet tulevat varmasti muuten tarpeeseen ainakin uudella yrittäjällä. Uusi yrittäjä joutuu yleensä opettelemaan asiat kantapään kautta, etenkin jos aloittaa tyhjästä ilman kasvamista kuljetusyrittäjyyteen. Mutta tässäkin oma aktiivisuus on kaiken ydin. Kun ottaa asioista itse selvää, niin ei tule yllätyksiä. 7. Arvosanaksi SKAL:lle annan 8. Ehkä SKAL on tullut lähemmäksi jäsentä. Itse olen ollut toiminnassa aktiivisesti mukana, joten ei-aktiivisen jäsenen kanta on minulle kuitenkin epäselvä. Palveluista olen hyödyntänyt lakipalveluja pari kertaa. Mielestäni oleellista ei olekaan se, miten minä olen hyötynyt SKAL:sta, vaan miten koko alan etua on ajettu. Jos toimintakentässä on luotu hyvät edellytykset koko alalle toimia, niin silloin minunkin yritykselläni on edellytykset onnistua, loppu on vain itsestä kiinni. 28
Antti Finnilä, Nurmo 1. SKAL on mielestäni hieman etäinen järjestö. Sen erikoisjärjestöt, esimerkiksi EKY, on läheisempi. SKAL:ssa toimiviin henkilöihin yhteydenoton kynnys on suuri, juuri tuon etäisyyden takia. EKY:ssä ihmiset ovat tutumpia ja olen tavannut heidät henkilökohtaisesti. Varmasti siksi yhteydenotto on luontevampaa. 2. Haluaisin nähdä SKAL:n kuljetusyrittäjien asioita ajavana järjestönä, jota on helppo lähestyä. SKAL:n tulisi mielestäni tuoda voimakkaammin asioita ja epäkohtia esille. 3. Ehkä jonkinlainen televisiodokumentti tai vastaava voisi tuoda alan tärkeyden ihmisten tietoisuuteen. Nuorten saamisesta alalle olen vähän eri mieltä, omassa yrityksessämme on todella paljon nuoria työn- SKAL:n tulisi mielestäni tuoda voimakkaammin asioita ja epäkohtia esille. tekijöitä. Arvioisin, että kaikkien 26 työntekijän keski-ikä jää 30 vuoden pintaan. Ainakaan Nurmon kouluissa minun aikanani ei puhuttu liikenneammateista mitään. Olisi ollut todella mukavaa, jos ammattikoulu olisi käynyt kertomassa kyseisistä ammateista. Tietääkseni Seinäjoella on järjestetty päiviä, jolloin peruskoulun viimeistä vuotta käyvät oppilaat ovat päivän ajan saaneet tutustua haluamiinsa kolmeen koulutusvaihtoehtoon paikanpäällä. Tästä on ollut todella positiivisia kokemuksia. SKAL voisi järjestää esimerkiksi vastaavia päiviä halukkaille. Alan arvostusta voi jokainen meistä nostaa esiintymällä edukseen. Sosiaalinen media olisi mielestäni tv:n lisäksi toinen varsinkin nuorten tavoittamiseksi hyvä kanava. SKAL:n tulisi myös levittää aktiivisemmin hyviä juttuja alasta kaiken kansan tietoon. Nyt saadaan lukea aina iltapäivälehdistä huonossa valossa kirjoitettuja juttuja. 4. Tilastoja on hyvä tehdä ja ylläpitää, mutta eivät ne kyllä yksistään tätä junaa käännä oikeaan suuntaan. Täytyy myös tehdä asioille jotain ja olla esillä tarvittaessa. 5. Mielestäni esimerkiksi yksi hanke voisi olla tiemaksujärjestelmän luominen yhdessä valtion kanssa. Tällä pystyttäisiin valvomaan ulkomaalaisten maassa oloa sekä parantamaan kotimaisten kuljetusyritysten asemaa. Maksun voisi palauttaa kotimaisille yrityksille polttoaineverossa. Näin kaikki, jotka teitämme käyttävät, myös niin sanotusti ylläpitäisivät niitä. 6. Toivon, että SKAL antaisi kaiken mahdollisen avun kuljetusyrityksille, jotka tuskailevat kannattamattomuuden ja kehnon painonkorotuslain kanssa. Äskettäin Seinäjoella pidetty mitta- ja massaluento oli todella hyvä. Paljon ajankohtaista asiaa, josta tietoa tarvitsin. Olisi hyvä, että SKAL:ssa olisi jonkinlainen yhteyshenkilö, johon yhteydenoton kynnys olisi matala. Hienoa olisi, jos kontaktin jälkeen tulisi tunne, että asiaani todella paneudutaan. EKY:n Seppo Toloselta olen saanut apua hintaneuvotteluissa, mikä on hyvä asia. 7. SKAL:lle annan arvosanaksi 6 ja EKY:lle 8. SKAL yrittää kovasti kehittyä. Esimerkkinä tästä on SKAL Nuorten tiimin perustaminen. Risuja annan siitä, että SKAL ei tarpeeksi tiukasti ole niiden tärkeiden asioiden takana, joita halutaan ajaa eteenpäin. Esimerkiksi mitta- ja massa-asiassa tuntui, että hallitusta ei paljon SKAL:n kanta kiinnostanut, vaikka SKAL saikin jotain hyvää aikaiseksi kyseiseen lakiin. Ruusuja annan siitä, että SKAL yrittää selvästi muuttua etäisestä ukkojen klubista helpommin lähestyttäväksi järjestöksi. 29
Poliisi on kovien haasteiden edessä Liikkuvan poliisin lakkauttaminen on tosiasia. Ensi vuoden alusta alkaen toiminnot ja henkilöstö siirretään pääosin paikallispoliisiin. Miten raskaan liikenteen valvonta varmistetaan tulevaisuudessa ja häviääkö asiantuntijoiden tietotaito taivaan tuuliin tässä mylläkässä? Anneli Similä Liikkuvan poliisin lakkauttaminen on osa poliisin hallintorakenneuudistusta (PORA III). Uudistuksella pyritään noin 25-30 miljoonan euron säästöihin vuoteen 2016 mennessä. Muutokset eivät koske vain liikkuvaa poliisia, vaan koko poliisihallintoa erilaisin painoarvoin. Poliisihallituksen hankejohtaja Jorma Issakainen selvitti Helsingin Kuljetusyrittäjien järjestämässä viranomaistapaamisessa lokakuun puolivälissä perusteellisesti toimenpiteitä, joilla muutoksia ja säästöjä toteutetaan. Lisäksi kuultiin muun muassa Kari Rantalan, Jussi Päivänsalon ja Tuomo Markoffin mielenkiintoiset puheenvuorot siitä, miten he näkevät raskaan liikenteen valvonnan arjen ensi vuoden alusta. Liikenteen valvonta siirtyy paikallispoliisiin Liikkuvan poliisin päällikkö Kari Rantala siirtyy ensi vuoden alusta Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen poliisipäälliköksi. Kari Rantala kertoi sisäisen turvallisuuden ministeriryhmän viime syksynä tekemästä linjauksesta, jonka mukaan poliisiin perustetaan liikenneturvallisuuden ja liikennevalvonnan ohjaustoiminto. Ohjaustoiminnosta ei kuitenkaan ole tulossa niin vahva kuin lupailtiin. Henkilöitä yksikössä on viisi, joista yhdellä on kokemusta liikkuvasta poliisista ja yhden paikka on vielä täysin auki. Rantalan mukaan vaatii vielä paljon työtä saada tämä yksikkö toimivaksi. Nykyisen liikkuvan poliisin henkilöitä sijoitetaan paikallispoliiseihin vetämään liikennevalvonnan yksiköitä. Liikenteen valvonnan asiantuntemus pysyy näin ollen hyvällä tasolla. On kuitenkin varmistettava tulevaisuus ja pidettävä huolta siitä, etteivät pelot liikenteen valvonnan vähenemisestä toteudu. Tämä on vaara, joka on torjuttava. Muutosvaiheessa on erityisesti huolehdittava resursseista, Rantala jatkoi. Kari Rantala korosti, että erityisesti raskaan liikenteen valvonnassa tarvittavan asiantuntemuksen ja riittävän koulutuksen säilymisestä tulee tarkkaan huolehtia nyt muutosvaiheessa. Ratkaisumalleja yritetään löytää syksyn aikana ja viimeistään ensi vuonna. Poliisiammattikorkeakoulu vastaa jatkossakin raskaan liikenteen peruskoulutuksesta. Liikkuvan poliisin väki toimii siellä kouluttajina niin kuin aiemminkin. Erona on nyt se, että kouluttajat siirtyvät pysyvästi Poliisiammattikorkeakoulun leipiin. Pelkkä peruskoulutus ei kuitenkaan riitä siihen, mitä kentällä tarvitaan. Työskentely edellyttää jatkuvaa kouluttautumista, työssä oppimista ja liikenteen valvonnassa mukana olemista, jotta asiantuntemus ja ammattitaito pysyvät tarvittavalla tasolla. Raskasta liikennettä koskee huomattava määrä säädöksiä, joiden on oltava valvojilla hallussa. Uskon, että tähän saamme vielä tukea, Rantala totesi. Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä linjasi viime syksynä, että liikennevalvonnan määrä ja laatu täytyy pysyä tietyllä tasolla, joka linjattiin 619 henkilötyövuodeksi. Tätä seurataan eduskuntatasolla joka vuosi. Poliisihallituksen, laitosten ja tulosohjaajien on huolehdittava siitä, että liikennevalvonta on aitoa eikä liikenteen seassa ajelua. Liikennevalvontaan ei myöskään saa kirjata siihen kuulumattomia alueita, kuten esimerkiksi hälytystehtävistä takaisin ajot tai vastaavat. Sakottaminen kunnille, ajokortit Trafille? Kari Rantala heitti ilmaan myös mielenkiintoisen aiheen, jota kommentoitiin monelta taholta. Kyseessä on automaattinen liikennevalvonta ja rikkomusten seuraamismenettely, jota useat kunnat, Helsinki etunenässä, olisi halukas ottamaan hoitaakseen. Tähän liittyy periaatteellisia kysymyksiä, joilla on lainsäädännöllinen kytkös. Tulisiko kunnan viranomaisille sakotusoikeus tai tehtäisiinkö liikennerikkomuksista ei-rikoksia, jotka käsiteltäisiin hallinnollisina maksuina, tulee arvioitavaksi. Jotta järjestelmä olisi tehokas, tulisi se saada rasittamaan myös ajokorttia, Rantala pelkisti pohdittavaksi tulevaa asiaa. Tilaisuudessa mukana ollut liikenne- ja viestintäministeriön hallitusneuvos Jorma Hörkkö totesi, että tieliikennelain kokonaisuudistuksen yhteydessä asiaa mietitään. Nyt työssä ollaan vasta alkuvaiheessa. Ajokorttiasioiden hoito tulee näillä näkymin myös siirtymään pois poliisilta, Trafiin. Trafin johtavan asiantuntijan Ari Herralan mukaan hankesuunnitelmissa aikataulu on asetettu vuoteen 2015. Käytännön toiminnan hoitamiseksi kyseeseen tulisi todennäköisesti palveluntuottaja-malli. Pääkaupunkiseudulla yhteistyön oltava tiivistä Toinen tilaisuudessa olleista liikkuvan poliisin esikunnan edustajista, ylikomisario Jussi Päivänsalo, siirtyy vuodenvaihteessa Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen liikennesektorin johtajaksi. Pääasiassa sektorimme koostuu tulevaisuudessa liikkuvan poliisin Helsingin yksikön työntekijöistä. Parikymmentä liikennevalvojaa on lähdössä mukaani Espooseen. Alueemme on iso eikä voi vähätellä sitä, että olemme kovien haasteiden edessä. On kuitenkin nähtävä myönteiset asiat ja tehtävä se, mihin porukalla pys- 32
Tuomo Markoff Jorma Issakainen Jussi Päivänsalo Kari Rantala tymme. Raskaan liikenteen osaaminen on harvojen käsissä ja tämä on tiedostettava, kun rakennamme uutta kuviota. Päivänsalo korosti, ettei liikkuvan poliisin väki voi poliisilaitoksissa eriytyä omaksi porukakseen, vaan katseet on käännettävä laitosten valvonta- ja hälytyssektorien suuntaan. Edes teoriassa ei ole valmiutta selvitä ilman tiivistä yhteistyötä. Pääkaupunkiseudun raskaan liikenteen valvonta jakaantuu siis tulevaisuudessa kolmeen; Helsingin, Länsi-Uudenmaan ja Itä- Uudenmaan alueisiin. Päivänsalo korosti, että vuoropuhelua näiden kolmen laitoksen välillä on käytävä työvuoroista lähtien, jotta käytännön työ saadaan mahdolliseksi. Varsinkin isot valvontaiskut vaativat miehiä, jolloin joudutaan tukeutumaan pääkaupunkiseudun isoihin laitoksiin. Ulkomaalaiset syynissä Helsingin raskaan liikenteen valvonnasta vastaava Tuomo Markoff siirtyi nykyiseen toimeensa uudistuksen myötä Malmilta jo keväällä. Takana on nyt kuusi kuukautta vetovastuuta valvonnasta Kehä III:n sisällä, jossa raskasta liikennettä riittää. Kun suomalaiset kuljetusyrittäjät ovat monesti sitä mieltä, että vain kotimaisia ajoneuvoja pysäytetään ja ulkomaiset pääsevät kuin koirat veräjästä, Tuomo Markoff oikaisi tätä käsitystä. Tänä aikana olen lähettänyt yhteensä 10 virolaista ja puolalaista kuormaa takaisin kotiinsa heti satamasta ala-arvoisen sidonnan takia. Säästöt ulottuvat kaikkiin poliisin toimintoihin Tilaisuuden alussa poliisin säästöjä selvitti poliisihallituksen hankejohtaja Jorma Issakainen. Ensi vuoden alusta entinen liikkuva poliisi on siis muisto vain, ja liikenteen valvonta siirtyy pääosin paikallispoliisille. Säästöjä revitään muistakin poliisin toiminnoista vuosien 2014 2016 välisenä aikana. Henkilöstön määrää vähennetään erityisesti johtotehtävistä sekä hallinto-, esikunta ja tukitehtävistä. Ketään ei kuitenkaan irtisanota, vaan henkilöt sijoitetaan uusiin tehtäviin ilmoittautumismenettelyssä ja virkajärjestelyin. Tavoitteena on, että kaikilla muutoksen kohteena olevilla on uusi tehtävä tiedossa marraskuun 2013 loppuun mennessä. Henkilöstöjärjestelyissä toteutetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa ja työhyvinvointiin panostetaan, Jorma Issakainen selvitti. Muita konkreettisia toimia ensi vuonna ovat muun muassa poliisilaitosten määrän vähentäminen puoleen, nykyisestä 24:stä 11:een. Lisäksi automaattisen liikennevalvonnan tukitoiminnot keskitetään nykyisestä seitsemästä toimipaikasta Helsinkiin Malmille. Yhteenveto Uskallamme olettaa ja jopa vaatia, että liikkuvan poliisin edustajat jakavat tietoa osaamisestaan poliisilaitoksen sisällä. Näin tieto lisääntyy ja kynnys puuttua raskaan liikenteen valvontaan paranee. Kokonaisuutena valvonta voi vielä vaikkapa parantua, aika näyttää, Jorma Issakainen totesi tilaisuuden lopuksi. Myös Jussi Päivänsalo näki tiedonkulun Säästöjä kerätään lisäksi keskusrikospoliisin, suojelupoliisin ja poliisiammattikorkeakoulun toimintaa tehostamalla. Keskusrikospoliisin toimipaikat Kouvolassa, Mikkelissä, Kuopiossa, Jyväskylässä ja Vaasassa lakkautetaan. Poliisiammattikorkeakoulun tutkintorakenne uudistetaan 1.8.2014. Koulun henkilöstöä vähennetään 20 henkilötyövuotta vuoteen 2016 mennessä. Koulun maksullista toimintaa lisätään ja opintososiaaliset etuudet muutetaan muiden ammattikorkeakoulujen mukaisiksi. Tämä tarkoittaa muun muassa opiskelijoiden tähän saakka ilmaisen asunnon ja ruoan tulemista maksullisiksi. Myös poliisihallituksessa kevennetään rakenteita. Yksiköitä ja henkilöstön määrää vähennetään. Poliisin tekniikkakeskus lakkautetaan, pääosin tehtävät ja henkilöstö sijoittuvat Kouvolaan. Poliisin palveluverkkoa kehitetään ja tavoitteena on, että vuoteen 2016 mennessä pääpoliisiasemia on 11, poliisiasemia 108 ja 32-42 yhteispalvelupistettä, joissa ovat poliisin palvelut. Toimitilatehokkuutta lisätään ja tarpeettomista toimitiloista luovutaan. parantumisessa paikallistasolla mahdollisuuden. Suuremmat ongelmat tulevat olemaa valtakunnallisia, erityisesti harmaan talouden torjunnassa. Valtakunnan koulutukseen on saatava satsausta, yksikkötasolla luotamme että koulutus hoituu vierihoitona. 33
SKAL ajassa Onnittelemme 18.11. 15.12.2013 80 VUOTTA 10.12. Backman, Taina Ii 75 VUOTTA 30.11. Korpikoski, Timo Kokkola 7.12. Paasonen, Olavi Espoo 14.12. Lukkarila, Jouko Himanka 70 VUOTTA 24.11. Lilja, Jaakko Vantaa 26.11. Mertaniemi, Heikki Alajärvi 29.11. Saarinen, Jarkko Pertteli 30.11. Lyytikäinen, Antti Kuopio 6.12. Pulkkinen, Ilmari Liperi 10.12. Litokorpi, Harry Naantali 60 VUOTTA 24.11. Viikari, Raimo narva 26.11. Toppari, Kaija nurmo 29.11. Lehtisalo, Esa Kemi 4.12. Passila, Jari Hauho 7.12. Dalman, Hans Helsinki 50 VUOTTA 19.11. Vilander, Ari Rovaniemi 20.11. Uotinen, Jari Kuortti 21.11. Leppäjärvi, Mauri Hyvinkää 21.11. Mattila, Pekka Nivala 21.11. Pyykkönen, Timo Näljänkä 26.11. Tanninen, Ari Leppävirta 26.11. Viik, Teppo Konnevesi 2.12. Lindfors, Lars Tolkkinen 2.12. Vahtera, Jukka Kruusila 4.12. Hallikainen, Pekka Ahlainen 6.12. Malm, Jarmo Kungsböle 6.12. Rönnlöf, Jan närpes St 6.12. Smalén, Martti Helsinki 8.12. Siuro, Jukka Kokemäki 9.12. Virtanen, Kari Pori 12.12. Grönroos, Timo Ekenäs 15.12. Laaksonen, Timo Helsinki Merkkipäiväpalstalla julkaistaan Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenrekisterin perusteella liikenteestä vastaavien johtajien ja veteraanijäsenten juhlapäivät automaattisesti. Mukaan otetaan 50-, 60- ja 70-vuotiaat sekä siitä eteenpäin 5-vuotisportain syntymäpäivää viettävät. Henkilö voi itse kieltää julkaisemisen ilmoittamalla siitä Ulla Eskeliselle, puh (09) 478 99 321 tai ulla.eskelinen@skal.fi. Yhdistysten, jotka haluavat onnitella erikseen muita henkilöitä, tulee myös ilmoittaa siitä kaksi kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Oikaisu Viime numerossa tuusulalaisen Pentti Ruohosen merkkipäiväksi oli virheellisesti merkitty 5.11. Hän viettää 70-vuotismerkkipäiväänsä kuitenkin vasta 15.11.2013. Huomio! Joulukuun lehdessä ilmoitetaan merkkipäivät ajalle 16.12.2013 16.2.2014, koska tammikuussa ei ilmesty lehteä. Tilaa SKAL Kalenteri 2014 Ulkonäöltään SKAL:n vuosikirjan 2013 kanssa yhtenäinen kierresidottu taskukalenteri lähetetään tämän lehden mukana kaikille SKAL:n jäsenyrittäjille ja -yrityksille. kalenteri 2014 Päivitetty sisältö on vankka tietopaketti alan lainsäädännöstä, arvonlisäverotuksesta ja työsuhdeasioista. Kalenterin sisältöä on ryhmitelty nyt uudella tavalla. Järjestön omat yhteystiedot ovat kalenterina alussa. Muut yhteystiedot löytyvät sivulta 168 alkaen. Kalenterissa on viikko- ja vuosisuunnitelmasivut. Kalenteri on suunniteltu ja painettu Suomessa. skal_kalenteri2.indd 1 8/14/13 4:10 PM Kalenterin kappalehinta on 7,00 + alv 24 % ja postituskulut. Yli kymmenen kappaleen tilauksissa hinta on 6,00 + alv 24 % ja postituskulut. Tavaraliikenneveteraanit koolla Tavaraliikenneveteraanit seuralaisineen kokoontuivat tänä kesänä Mäntyharjun Salmelassa 6.8.2013 ja asettautuivat ryhmäkuvaan Maisemapuistossa. Tilaa kalenteri esimerkiksi joululahjaksi kuljettajillesi, toimihenkilöillesi tai asiakkaillesi SKAL:n palvelutoimistosta, puh. (09) 4789 9347 tai tiina.lehtinen@skal.fi 59
Ex tempore Eila Parviainen kokosi kirjaimet sanaan Digiaika Digitaalisuus tuo liikenteen käyttöön paljon uusia hyödyllisiä palveluja, mutta samalla avautuu myös mahdollisuus uudenlaiselle vallankäytölle ja valvonnalle. Intohimo alaan ja omaan työhön antaa voimaa Moottorin uudelle toimitukselle. g/km nousi mittayksikkönä laajasta tuntemattomuudesta liikenteen rahankäytön keskiöön päästöperusteisen verotuksen myötä. Innostunut asenne kannustaa löytämään uusia ratkaisuja. Autoilu on Suomessa välttämätön osa yhteiskunnan arjen toimintaa. Jyrkkä asenne puolesta tai vastaan ei auta ketään, mutta hyvällä liikennemuotojen välisellä yhteistyöllä voidaan rakentaa entistä parempi liikenneverkko tavaroiden ja ihmisten liikkumisen tarpeisiin. Idearikkautta tarvitaan, jotta Suomi voi säilyttää kilpailukykynsä kansainvälisillä markkinoilla. Yksin emme pärjää. Käyttäjä voi aina vaikuttaa kehityksen suuntaan. Omat valinnat ja tavat toimia ovat osa vaikuttamista, mutta myös päätöksentekoon voi vaikuttaa tuomalla esiin itselle tärkeitä asioita. Ajoterveyteen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Ajoneuvojen tekninen kehitys on tehnyt niistä apuvälineitä, joiden turvin entistä iäkkäämpi voi liikkua asioillaan omin päin. Kuljettajien ikääntyminen lisää kuitenkin terveysriskejä. Päätoimittaja Eila Parviainen aloitti Moottorin toimittajana jo vuonna 1998. Päätoimittajan pestiä on kestänyt sitäkin jo kymmenen vuotta. Tänä syksynä tapahtui isoja muutoksia, kun lehden julkaisija Autoliitto vaihtoi kumppania. Moottoria kustantaa nyt Keskisuomalainen-konserniin kuuluva SLY-Aikakauslehdet. Kustantajan vaihtuessa myös toimitus uusiutui. Noin puolet tekijöistä siirtyi entisen kustantajan palveluksesta ja toinen puoli rekrytoitiin uusia. Ensi vuoden alussa Moottori ottaa ison askeleen, kun uudet digitaaliset palvelut otetaan käyttöön. kuva: Moottori 60