1/4 KARHUKUNTIEN NEUVOTTELUKUNTA: PÖYTÄKIRJA 1/2008 Paikka: Hotelli Hiittenharju, Harjavalta Aika: 03.04.2008, klo 12.00-14.52 Läsnä: Ritakallio, Asko, pj Pitkänen, pasi, siht Jokiranta, Tapani Nummikari, Reijo Uotila, Simo Hurri, Aimo Luoto, Lasse, klo 12.00-14.12 Korpela, Aarno Sutinen, Marjatta Anttila, Ismo Staff, Erkki, klo 12.00-13.11 Kotiranta, Juhani Hartelin, Harry Myllymaa, Ilmo Ahola, Kelpo Hatanpää, Mikko Pykäläinen, Toivo Lehtolammi, Jarkko Laaksonen, Timo Jokinen, Samuli Saarinen, Matti Ritakallio,Asko Karrimaa, Jaana Jalkanen, Martti, klo 12.00 13..25 Hannus, Kari, klo 12.00 12.30 Laakkonen, Seppo, klo 12.55 14.12 Lahtinen, Matti, klo 12.16 13.25 Ala-Luopa, Pentti 1. Kokouksen avaaminen Neuvottelukunnan puheenjohtaja Asko Ritakallio avasi kokouksen klo 12.00. 2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 3. Pöytäkirjantarkastajien valinta Päätös: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Tapani Jokiranta ja Simo Uotila.
2/4 4. Satatakunnan pelastuslaitoksen yhteistoimintasopimuksen uudistaminen (Kari Hannus) Kari Hannus kertoi pelastuslaitoksen yhteistoimintasopimuksen uudistamisesta. Muutosta on tulossa hallintomalliin, jossa esitetään kuntajohtajista koostuvaa neuvottelukuntaa. Muutosta esitetään myös kustannusten jakoon, missä esitetään siirtymistä /asukas -järjestelmään. Sopimusluonnos, johtosääntöluonnos sekä perustelumuistio ovat menossa kunnanhallituksiin lausunnoille, jotka pyydetään 07.05. mennessä. Lopullinen esitys lähtee kuntiin tämän jälkeen. Ideana on, että uusi sopimus ja hallintomalli astuvat voimaan vuoden 2009 alusta. Uuden kustannustenjakomalliin käyttöön otossa esitetään kolmen vuoden siirtymäaikaa. Käydyssä keskustelussa korostetiin mm. seuraavia asioita: - Jos kunnassa on ollut palveluissa VPK-painotus, kustannukset muuttuvat suuresti. - Kauempana keskuspaikkakunnista on tukeuduttu paikalliseen toimintaan. Kustannukset saattavat nousta uudessa mallissa. Etäisyydet tulee ottaa uudessa sopimuksessa huomioon. Mallilaskelmat tulisi olla mukana luonnosmateriaalissa. - Nykyinen neuvottelukunta on ollut asiantunteva. Miten säilytetään asiantuntemus tulevaisuudessa? - Miten katastrofien, esimerkiksi tulvien kustannukset katetaan? Menevätkö muiden maksettavaksi? Päätös: Merkittiin saatu selvitys sekä käyty keskustelu tiedoksi. 5. Pyhäjärviseudun kuntaliitosprosessi (Matti Lahtinen) Matti Lahtinen kertoi Pyhäjärviseudun kuntaliitosprosessista. Hän aloitti luomalla katsauksen Pyhäjärviseudun kuntien yhteistyön historiaan. Yhteistyöllä on seudulla pitkät perinteet ja yhdessä on totuttu toimimaan. Vuonna 2005 kunnat ilmoittivat valtioneuvostolle, että ne muodostavat työssäkäynti- ja palvelualueen. Sykysyllä 2007 konkretisoitui se, että valtio edellyttää vahvaa sosiaali- ja terveystoimen integraatiota. Tuolloin alueen kunnissa havahduttiin siihen, että nyt kunnilla on valinnan paikka. Halutaanko luovuttaa 2/3 kuntien budjetista kuntayhtymille vai muodostaa vahva peruskunta, jolla on mahdollisuudet hoitaa itse useimmat kunnille kuuluvat tehtävät. Tämän jälkeen asiat etenivät varsin nopeasti. Kuntaliitospäätös oli kaikissa kunnissa täysin yksimielinen. Lahtinen krosti, että kovin pienistä ei saisi loukkaantua. Vaikeat asiat tulee pystyä puhumaan pois ja mennä sitten eteenpäin. Toistaiseksi palaute on ollut positiivista. Lahtinen korosti, että kuntaliitosprosesissa jokaisen tulee miettiä oman kunnan ja yksikön todellinen tila tulevaisuudessa. Useimpien kuntien osalta se on murheellista katsottavaa. Kuntaliitos vaatii aina todellista tahtoa ja luottamusta. Kuntaliitos on strateginen valinta niin pitkälle tulevaisuuteen, että kaikkia yksityiskohtia ei voi edes nähdä. Kaikkea ei siis voi sopia. Pyhäjärviseudunkin tapauksessa strategiset linjaukset on kirjattu sopimukseen, mutta kaikkea ei ole sovittu. Riittävän
3/4 vahvan peruskunnan tulee olla vetovoimainen, kiinnostava, kilpailukykyinen sekä demokraattinen. Käydyssä keskustelussa tuotiin esille mm. seuraavia asioita: - Tasavahvat kunnat ja selkeä työssäkäyntialue ovat todennäköisesi helpottaneet liitosprosessia. Erikokoisten kuntien ollessa kyseessä ovat lähtökohdat erilaiset. - Kuntaliitos on positiivinen yllätys ja ratkaisu sekä esimerkki uskalluksesta, oivalluksesta ja keskinäisestä luottamuksesta. - Kuntaliitoksen takana on aina aito tahto ja luottamus sekä rohkeus ja ennakkoluulottomuus. Todellinen työ alkaa siitä kun päätös tehty ja liitos astunut voimaan. Kun voimavarat ovat loppumassa, on uskallettava puhua myös rakenteista. - Raumaa ja Poria tulee vahvistaa eikä hajoittaa. Emme tule toimeen, jos meillä ei ole vahvaa maakuntakeskusta. Koko maakunta hyötyy, sillä ympäristö pärjää silloin myös. Tosiasiat on tunnustettava ja luovuttava vastakkainasettelusta. Meidän on katsottava 20-30 vuotta eteenpäin. Päätös: Merkittiin saatu selvitys sekä käyty keskustelu tiedoksi. 6. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen yhteistyön tiivistäminen (Seppo Laakkonen) Seppo Laakkonen esitteli asiaa liitteen 2 pohjalta. Laakkonen kertoi ensin lyhyesti prosessin historiasta. Tällä hetkellä olemme tilanteessa, jossa meillä on kolmen etenemislinjan malli. Tavoitteena on yksi ammatillisen koulutuksen järestäjä vuonna 2013. Tämä edellyttää vapaaehtoisia yhdistymisiä, oppisopimustoiminnan yhdistymistä sekä sopimuspohjaista valmistautumista järjestäjävoimien kokoamiseen. Jos meillä luottamusta, halua, rohkeutta ja uskallusta, niin onnsitumme kyllä. Opetusministeriö seuraa Satakunnan tilannetta mielenkiinnolla. Hanke on suurimpia hankkeita tällä hetkellä. Ministeriö on myös kiinnostunut yhdistymisrahan käytöstä. Valmisteilla olevan yhtiön osalta on tavoitteena, että perustamisasiakirjat olisivat valmiita ja hyväksytty kaupunginhallituksissa kesäkuussa 2008. Valtuustopäätöksiä odotellaan elokuussa tai syyskuun alussa. Tämän jälkeen pidetään yhtiökokous, valitaan hallitus sekä reksiteröidään yhtiö. Ajatuksena on, että yhtiön hallitus johtaisi käytännön toimintaa lokakuusta lähtien. Koulutuksen järjestämislupien siirto tapahtuisi aikaisintaan 1.8.2009. Käydyssä keskustelussa tuotiin esille erilaisia vaihtoehtoisia etenemistapoja ja nostettiin esille mm. kysymys siitä, kanataako asiassa edetä välivaiheiden kautta (kuntayhtymien yhdistämsien kautta) vaiko pyrkiä suoraan tavoitteena olevaan koko maakunnan kattavaan malliin. Päätös: Merkittiin saatu selvitys, käyty keskustelu sekä liite 2 tiedoksi. 7. Satatakunnan sairaanhoitopiirin uuden perussopimuksen valmistelu (Jaana Karrimaa)
4/4 Jaana Karrimaa kertoi asiasta liiiteiden 3-4 pohjalta. Valmistelutyö liittyy PARAShankkeeseen ja se on ollut käynnissä 2006 syksystä. Jäsenkuntien tahto on, että erityishuoltopiiri ja sairaanhoitopiiri yhdistetään. Perussopimuksen muuttaminen ja toiminnan uudelleen organisointi ovat olleet lausunnoilla kunnissa. Valtaosa lausunnoista on myönteisiä. ori ja Punkalaidun esittävät muutoksia sopimusluonnokseen. Lopullinen sopimus menee yhtymähallituksen kautta kuntiin hyväksyttäväksi. Asialle tovotaan nopeaa käsittelyä. Käydyssä keskustelussa nostettiin esille eettinen kysymys siitä, onko kehitysvammaisuus sairaus. Päätös: Merkittiin saatu selvitys, käyty keskustelu sekä liitteet 3-4 tiedoksi. 8. Vuoden 2007 toimintakertomus (Pasi Pitkänen, liite 1) - Seutusihteerin ehdotus: Neuvottelukunta hyväksyy liitteenä 1 olevan toimintakertomuksen. 9. Muut asiat Pasi Pitkänen esittelia asian lyhyesti nostaen esille merkittävämpiä asioita ja tulevaisuuden haasteita. Päätös: Hyväksyttiin liitteenä 1 oleva toimintakertomus. --- 10. Tiedotettavat asiat 11. Seuraava kokous Satakunnan lääkäriautotoiminnan kehittäminen Uutta lääkäriautoa varustellaan parasta aikaa. Satakunnan ensihoidon lääkäriautotoiminnan tukiyhdistys ry kiittää kuntia tuesta. Samalla yhdistys toivoo, että kunnat jatkossakin tukisivat toimintaa. Päätös: Seuraava kokous pidetään 10.06.2008 klo 12.00 Noormarkussa. 12. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja Asko Ritakallio päätti kokouksen klo 14.52. Pöytäkirjan vakuudeksi Porissa 23.04.2008: Asko Ritakallio, pj Pasi Pitkänen, siht
5/4 Tapani Jokiranta Simo Uotila