Lahden huoltoliikenneselvitys

Raportti Veli-Pekka Salminen & Pasi Halttunen 2011 Lahden huoltoliikenneselvitys

SISÄLLYS 1 ESIPUHE 1 2 LÄHTÖKOHDAT 2 2.1 Tavoitteet 2 2.2 Tutkimusmenetelmät ja työnkuvaus 2 2.3 Selvityksen aluerajaus 3 3 KESKUSTA-ALUEEN TAVARAHUOLTOLIIKENNE 3 3.1 Tulokset ja havainnot 3 3.2 Ajoneuvotyypit 5 3.3 Kuljetusmäärien painottuminen 5 3.4 Tavaraliikenne 6 3.5 Lastaus- ja purkupaikat sekä ajankäyttö 7 3.6 Mielipiteet 8 4 KAUPPAKESKUSTEN TAVARAHUOLTOLIIKENNE 9 4.1 Tavarahuoltoliikenne kauppakeskus Trion osalta 9 4.2 Kommentteja kauppakeskus Trion tavarahuoltoliikenteestä 12 4.3 Tavarahuoltoliikenne kauppakeskus Sokoksen osalta 13 4.4 Liikennelaskenta Vapaudenkadulla 13 5 JÄTEHUOLTOLIIKENNE 14 5.1 Jätteiden keräyskalustosta yleisesti keskusta- alueella 14 5.2 Jätteiden keräyksen suunnittelu ja seuraus 15 5.3 Jätekuljetusten kokonaismäärä 16 5.4 Ruuhkahuiput jätteenkeräyksessä 16 6 YHTEENVETO 18 7 LIITTEET 20

1 1 ESIPUHE Lahden asukkaiden viihtyisyyttä, terveyttä ja hyvinvointia halutaan lisätä mm. kehittämällä yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää kevyen ja julkisen liikenteen ehdoilla. Lahden keskusta-alueen kehittämisen myötä huoltoliikenteen liikkumista ja pysäköimistä keskustassa tultaisiin mahdollisesti kontrolloimaan tarpeellisiksi katsotuilla toimenpiteillä. Esimerkiksi raskaita ajoneuvoyhdistelmiä ei sallittaisi keskustan kehän sisäpuolelle ilman erityistä lupaa. Lahden huoltoliikenneselvitystä ohjanneeseen työryhmään ovat osallistuneet: Reetta Jänis, Lahden ammattikorkeakoulu, IMMU-hanke Riitta Niskanen, Lahden kaupunki, Kunnallistekniikka Matti Hoikkanen, Lahden kaupunki, Kunnallistekniikka Kimmo Sutinen, Lahden kaupunki, Maankäyttö Kari Helokivi, Lahden Yrittäjät (Lasse Järvinen, Lahden Yrittäjät) Timo Taulo, Keskustaeheytys ry Raimo Kiljunen, Kiinteistöliitto Päijät-Häme/Päijät-Hämeen Kiinteistöyhdistys ry Paikallisilla teoilla ilmastonmuutoksen hillintään eli IMMU- hankkeen tavoitteena on selvittää ja sopia konkreettiset keinot ilmastonmuutoksen hillintään Päijät-Hämeessä. Hanke on käynnissä vuosina 2009 2011 ja sitä tukee Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Hanketta koordinoi Lahden ammattikorkeakoulun Innovaatiokeskus (1.1.2011 alkaen). Hankeen kansallinen rahoittaja on Päijät-Hämeen liitto ja kumppaneina ovat Lahden kaupunki, Lahti Energia Oy ja Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy. Hanke tukee Lahden seudullisen ilmasto-ohjelman tekemistä ja kehittämistä. Lisäksi hankkeessa tuotetaan päättäjille, kuntalaisille ja yrityksille ajankohtaista tietoa ilmastonmuutokseen vaikuttavista toimista. Lahti, toukokuu 2011

2 2 LÄHTÖKOHDAT Lahden keskustan kehittämishanke etenee voimakkaasti vuoden 2011 aikana. Keskusta-alueen kehittämisessä on tavoitteena mm. vähentää keskusta-alueen ajoneuvoliikennettä, sekä edistää laadukkaan ja turvallisen kävelykatualueen muodostamista ydinkeskustaan. Tavoitteiden ja mahdollisten uusien liikenneratkaisujen toteutuminen Lahden keskusta-alueella tulee vaatimaan muutoksia nykyisiin huoltoliikennekäytäntöihin. Huoltoliikennettä voidaan tehostaa ja vähentää ohjauksella sekä antamalla palvelun tuottajille vaihtoehtoisia ratkaisuja ja selkeitä toimintaohjeita. Vaihtoehtoisten ratkaisujen pohjaksi tarvitaan riittävästi tietoa keskustan yrittäjiltä. He toimivat työssään näköalapaikalla seuraamassa kaupungin liikenteen toimivuutta. Toimivien vaihtoehtojen avulla vähennetään niin kasvihuonekaasupäästöjä kuin kustannuksia kaikilta osapuolilta. 2.1 Tavoitteet Lahden keskusta-alueen huoltoliikenneselvityksen tavoitteeksi asetettiin rajatun tutkimusalueen tavarahuolto- ja jätehuoltoliikenteen nykytilan kartoittaminen. Tavoitteena oli selvittää tutkimusalueella toimivien yritysten nykyiset huoltoliikennemäärät, aikataulut ja liikennöintitiheydet. Huoltoliikenteellä tarkoitetaan tässä selvityksessä Lahden keskustan alueen yritysten tavarahuoltoliikennettä ja erikseen käsiteltynä jätehuoltoliikennettä keskustan kiinteistöjen osalta. 2.2 Tutkimusmenetelmät ja työnkuvaus Selvityksen aineisto koostuu Lahden ydinkeskustan liikeyrittäjille tehdystä kyselystä (liite 3), pienimuotoisesta liikennelaskennasta (liite 4) ja ydinkeskustassa tehdystä havainnoinnista sekä jätekuljetusyritysten edustajien haastatteluissa saaduista tiedoista. Tutkimusmenetelmänä käytettiin Internet- kyselyä, jossa kartoitettiin yritysten tavarahuoltoliikenteen nykytilaa. Kyselyssä keskityttiin keskustan yrittäjien tietoihin ja kokemuksiin tavarahuoltoliikenteen määristä, ajankohdista ja tiheyksistä. Lisäksi toteutettiin täydentävä kysely, joka lähetettiin kohderyhmälle perinteisenä paperipostina. Liikennelaskenta suoritettiin Vapaudenkadulla Trion ja Hansa- korttelin välisellä katuosuudella. Laskentalomakkeelle kerättiin tietoja huoltotoimintaan liittyvistä ajoneuvotyypeistä, liikennöinti ajankohdista tulo- ja lähtöaikoineen sekä yleisiä huomioita liikennetapahtumista. Rajatulla alueella sijainneet kaksi kauppakeskusta Trio ja Sokos käsiteltiin omina kokonaisuuksinaan poiketen keskustan muista yrityksistä. Triosta vastaukset kerättiin kyselyllä, joka lähetettiin kaikille siellä toimiville yrityksille ja Sokos vastasi yhtenä kokonaisuutena. Jätehuoltoyrityksiin suuntautuneet haastattelut suoritettiin paikanpäällä yritysten toimitiloissa ja seuraavassa vaiheessa tietoja tarkennettiin puhelimitse ja sähköpostin välityksellä. Haastatteluissa kartoitettiin tietoa jätekuljetuskalustosta, ajoreiteistä jne. Kyselyn yleinen rakenne: Perustiedot, Lastaus- ja purkupaikkoja koskevat tiedot, Kuljetusvälineitä koskevat tiedot sekä Yhteenveto osio.

3 2.3 Selvityksen aluerajaus Aluetta rajattaessa päädyttiin ohjausryhmän toimesta alueeseen, joka käsittää kaikkiaan 21 katua aivan Lahden ydinkeskustassa (ks. Kuva 1). Kuva 1. Huoltoliikenneselvityksen aluerajaus 3 KESKUSTA-ALUEEN TAVARAHUOLTOLIIKENNE Tässä osiossa Lahden ydinkeskustan huoltoliikennettä tarkastellaan keskusta-alueella toimivien yrittäjien näkökulmasta, pois lukien isot kauppakeskukset, jotka käsitellään omassa osiossaan. Alueella toimivilla yrittäjillä on varmasti parasta kokemusta ja näkemystä keskusta-alueen liikennejärjestelyistä ja huoltoliikenteen toimivuudesta. 3.1 Tulokset ja havainnot Lopullinen lähetetty kyselyjen määrä oli yhteensä 390, joista vastauksia saatiin 63 kpl (16 %). Vastaajat kaduittain nähdään kaaviosta 1. Toimialoista, eniten vastauksia saatiin tukku- ja vähittäiskauppiailta sekä palvelualalta. Vähiten huoltoliikennekysely kiinnosti taiteet, viihde ja virkistystoimialalla toimivia yrittäjiä (kaavio 2).

4 Kaavio 1. Kyselyyn vastanneiden määrä kaduittain Kaavio 2. Kyselyyn vastanneet toimialoittain

5 3.2 Ajoneuvotyypit Kysyttäessä huoltoliikenteen käyttämää ajoneuvotyyppiä, voidaan seuraavasta kaaviosta 3 nähdä, että ajoneuvoyhdistelmän käyttö on vähäistä. Yleisimmät ajoneuvot ovat henkilöauto sekä pakettiauto. Kaavio 3. Tavarahuoltoliikenteessä käytetyt ajoneuvotyypit kaduittain 3.3 Kuljetusmäärien painottuminen Kuljetusmäärät painottuivat vastausten perusteella välille maanantai torstai tasaisesti ja jonkin verran perjantaille. Viikonloppuisin huoltoliikenne on verraten vähäistä (kaavio 4). Suurimmalla osalla vastaajista tavaraliikennettä tapahtuu ajalla 11:00 16:00 (kaavio 5). Kuljetusliikennettä hoidetaan pääsääntöisesti itse tai kuljetusyrityksen toimesta.

6 Kaavio 4. Tavarahuoltoliikenteen painottuminen viikonpäivittäin Kaavio 5. Kuljetusmäärien painottuminen eri vuorokauden aikaan 3.4 Tavaraliikenne Kyselyssä kartoitettiin myös alueella liikennöiviä kuljetusyrityksiä (liite 2). Tavaraliikenteen osalta kuljetusyrityksiä keskustan alueella liikennöi erittäin laajalla sektorilla, johtuen toimialojen määrästä. Keskustan liikeyritysten edustajat vastasivat kyselyssä, mitä kuljetusliikkeitä he käyttävät liiketoimintansa mahdollistamiseksi. Pääsääntöisesti tavaraliikennettä hoidetaan itse, mutta myös kuljetus- ja logistiikkayrityksiltä ostetaan palvelua (kaavio 6).

7 Kaavio 6. Keskustan yritysten logistiikka toimintatapojen jakauma 3.5 Lastaus- ja purkupaikat sekä ajankäyttö Arvioitaessa lastauspaikkojen käyttömääriä viikkotasolla, yleisimmät lastauspaikat vastaajien keskuudessa (kaavio 7) ovat asiakasovi sekä parkkihallin kautta tapahtuva lastaus. Noin 31 % vastaajista ilmoitti tavaroiden lastauspaikakseen asiakasoven. Ilmoitetut lastauspaikat nähdään liitteessä 5 olevalla kartalla ja eri lastauspaikkojen käyttömäärät kertoina kaduittain nähdään kaaviosta 8. Ylivoimaisesti eniten, noin 73 % vastaajista arvioi ajoneuvon viipyvän lastauspaikalla tai kadulla 1-15 minuuttia. Kaavio 7. Yleisimmät lastauspaikat keskustan yrityksillä

8 Vuorikatu Vesijärvenkatu Vapaudenkatu Torikatu Saimaankatu Rautatienkatu Puistokatu Mariankatu Loviisankatu Kirkkokatu Hämeenkatu Harjukatu Fellmanninkatu Erkonkatu Asemakatu Alueen ulkopuolella Aleksanterinkatu KATU -Oma lastauspaikka -Yhteinen lastauspaikka -Asiakasovi -Parkkihalli -Takaovi -Jokin muu 0 100 200 Määrä viikossa Kaavio 8. Tavarahuoltoliikenteen käytetyimmät lastaus-/purkupaikat kaduittain kertoina viikossa 3.6 Mielipiteet Selvityksessä kartoitettiin tyytyväisyyttä yrityksen lastauspaikkaan sekä kuljetustoimintaan (taulukko 1). Selvitys toteutettiin ns. Likertin- asteikollisella kysymyssarjalla. Likertin- asteikko on mielipideväittämissä yleisesti käytetty, tässä tapauksessa 5-portainen asteikko, jossa luku 1 edustaa arvoa huono ja luku 5 arvoa erinomainen. Ääripäiden väliin sijoittuvat arvot välttävä, tyydyttävä ja hyvä. Lastauspaikan sijainti, toimivuus ja turvallisuus koettiin keskiarvona olevan tyydyttävällä tasolla. Sijaintiin oltiin eniten tyytyväisiä Asemakadulla ja vähiten tyytyväisiä Torikadulla ja Puistokadulla. Toimivuuteen tyytyväisimpiä olivat Asemakadulta vastanneet ja tyytymättömimpiä Torikadulta vastanneet. Turvallisuutta arvioitaessa Asemakadun vastanneet olivat tyytyväisimpiä ja vähiten tyytyväisiä Puistokadulta vastanneet. Tyytyväisyyttä kuljetustoimintaan kysyttäessä, pääosin oli vastattu tyydyttävä tai hyvä. Yhteistyön, tiedonkulun, aikataulujen pitävyyden ja tehokkuuden osalta, vastaajat kokivat kuljetustoiminnan olevan hyvällä tasolla kokonaisuutena. Vapaalla sanalla kirjoitetut kommentit (liite 1) painottuivat nykyisten ja mahdollisten suunnitelmien kritisoimiseen sekä kehittämiseen ja toiveisiin tilanteen parantamiseksi. Näitä olivat nykyisten parkkipaikkojen ja lastauspaikkojen oikeanlainen käyttö ja tehokkaampi valvonta, katujen kunnossapito, yms. Myös katujen yleisilmeeseen toivottiin muutosta sekä selkeyttä mahdollisten vaaratilanteiden välttämiseksi. Toriparkki oli myös saanut paljon huomiota vastaajien keskuudessa.

9 Taulukko 1. Mielipiteet kaduittain asteikolla 1-5 (ka.) 4 KAUPPAKESKUSTEN TAVARAHUOLTOLIIKENNE Selvitykseen rajatulle alueelle Lahden keskustassa sijoittui kaksi isompaa kauppakeskusta, joita tässä raportissa käsittelemme erillään keskustan pienemmistä yrityksistä. Kauppakeskusten huoltoliikenne volyymit ovat huomattavasti suurempia kuin pienempien alueella toimivien yritysten. 4.1 Tavarahuoltoliikenne kauppakeskus Trion osalta Lahden keskustassa sijaitseva Trio on yksi Suomen suurimmista kauppakeskuksista ja Päijät-Hämeen yksi vahvimpia erikoiskaupan keskittymiä. Kauppakeskuksen uudistuksen myötä vuonna 2008 yhdistettiin kolme erillistä rakennusta yhdeksi kauppakeskuskokonaisuudeksi. Kauppakeskus Triossa yrityksiä on tällä hetkellä 91 kpl, joista kyselyyn vastasi noin 36 %. Seuraava kaavio 9 esittää vastanneiden yritysten toimialajakauman. Kaavio 9. Vastanneiden yritysten toimialajakauma kauppakeskus Triossa

10 Kauppakeskuksen lastauslaitureilla tai -pisteillä ei ole henkilöä vastaanottamassa tai purkamassa tavaraa autoista. Suurimpaan osaan yrityksistä tavaratoimitukset hoidetaan kuljetusliikkeiden toimesta esimerkiksi rullakoilla, lavoilla tms. Suuri osa tavaroista tuodaan hissillä alakerran lastaus- /purkupaikoilta yrityksiin, jotka sijaitsevat kolmessa kerroksessa. Tämä luonnollisesti pidentää lastausaikaa. Kauppakeskuksen sisällä toimivat yrittäjät eivät välttämättä tiedä minkälaisella autolla tavara tulee yritykseen, minne kuljetusliikkeen auto on parkkeerattu tai kuinka kauan se viipyy kadulla/lastauspaikalla. Suurin osa Trion yrityksistä kuuluu niin sanotun runkokuljetuksen piiriin. Tavaratilaukset ja toimitukset hoidetaan ko. kauppaketjun toimesta (osittain tai kokonaan). Pienemmät yritykset hoitavat tavaraliikenteensä suurelta osin itse (kaavio 10). Kaavio 10. Trion yritysten tavarahuoltoliikenteestä päättävät Tavarahuoltoliikenteen pysäköintiä tapahtuu Aleksanterinkadun puolelle aukealle tai Vesijärvenkadun sekä Kauppakadun puolelle jalkakäytävälle. Lastauspaikkoja(kuva 2) Triossa on useita (A, B, C, D), mutta pääsääntöisesti tavaraliikenne hoidetaan Trioon Vapaudenkadun puolelta B- huoltoportista (kuva 3). Trion kyselyyn vastanneista yrityksistä 90 % ilmoitti tavaraliikenteen hoituvan Vapaudenkadulta. Myös Trion käytössä oleva jätehuoltopiste sijaitsee kyseisellä kadulla. A, B ja C lastauspaikat sijaitsevat Vapaudenkadulla Trion puolella ja D (kaksi pistettä) sijaitsevat puolestaan Hansa- korttelinpuolella ns. Hansakujan varrella. Kuva 2. Trion lastauspisteiden sijainnit

11 Kuva 3. Trion lastauspiste A, yleisnäkymä Trion ja Hansan välistä, Trion lastauspiste B Kauppakeskus Triossa tavaraliikenne painottuu arkipäiville, pääsääntöisesti ajalle 06:00 12:00 (kaavio 11). Viikonloppuisin tapahtuvaa tavaraliikennettä ei juuri ole, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. 40 35 30 25 20 17 19 19 17 16 15 10 5 4 2 0 Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai Klo_00:00-06:00 1 1 1 1 1 1 0 Klo_06:00-12:00 17 19 19 17 16 4 2 klo_12:00-18:00 12 12 10 14 12 2 2 Klo_18:00-00:00 2 2 2 2 2 1 1 Kaavio 11. Trion huoltoliikenteen painottuminen kertoina(vuorokauden aika ja viikonpäivä)

12 4.2 Kommentteja kauppakeskus Trion tavarahuoltoliikenteestä Trion kohdalla havaittiin jonkin verran myös laitonta pysäköintiä tavaran kuljetusvälimatkojen lyhentämiseksi kauppakeskukseen. Nämä ovat kuitenkin useimmiten kuljettajien omia ratkaisuja. Kuormaauto on yleisin kuljetusväline, eikä varsinaista silmiinpistävää kuljetushuippua viikon eri päivinä voida sanoa olevan. Huoltoliikenteen kokonaismäärä kauppakeskus Trioon viikonpäivittäin nähdään kaaviosta 12(33 yritystä). Arvioitaessa mahdollisia sesongin vaikutuksia kuljetusmääriin, suurin osa vastaajista ilmoitti kuljetustarpeiden kaksin- tai kolminkertaistuvan. Kaavio 12. Huoltoliikenteen kokonaismäärä Trion yrityksissä (33 yritystä) Tyytyväisyys lastaus-/purkupaikkoihin sekä kuljetustoimintaan koettiin Triossa toimivien yrittäjien keskuudessa olevan hyvällä tasolla(kaavio 13). Vapaa sana painottui enemmän sisäiseen logistiikkaan, kuten esimerkiksi hissien toimivuuteen tavaroiden käsittelyssä tai lastauspaikkoihin.(liite 1) Kaavio 13. Vastaajien mielipiteet Triossa (1=huono, 2=välttävä, 3=hyvä ja 4=erinomainen)

13 4.3 Tavarahuoltoliikenne kauppakeskus Sokoksen osalta Sokos Lahden liikepaikka sijaitsee aivan kaupungin ydinkeskustassa. Sokoksella asioi vuodessa n. 4 milj. asiakasta ja Sokoksen Pysäköintihallissa on vuodessa lähes 300 000 autokäyntiä (150 autopaikkaa - käynti Hämeenkadun puolelta). Tavaraliikennettä on n. 80 kertaa päivässä eli yli 20 000 käyntiä vuodessa. Sokoksen tavarahuoltoliikenne hoidetaan pääasiassa Rautatienkadun puolelta (kävelykatu osuudella) ja osittain Hämeenkadun puolelta pysäköintihallin kautta (kuva 4). Kuva 4. Rautatienkadulta Sokoksen lastauspaikka, yleisnäkymä ja Hämeenkadun p- halli 4.4 Liikennelaskenta Vapaudenkadulla Liikennelaskenta ei tuottanut aiemmista selvitystuloksista poikkeavaa tietoa. Autojen kokonaismäärä 7 tunnin aikana oli 42 kpl, joista suurin osa kuorma-autoja ja pakettiautoja. Kuvassa 5 voimme nähdä tyypillisen tilanteen Vapaudenkadulla. Yksi auto odottaa pääsyä varattuun lastaus-/ purkupaikkaan ja yksi ajoneuvo vie katutilaa lastin purkamisen takia. Kuva 5. Lastaustilanne Vapaudenkadulla

14 5 JÄTEHUOLTOLIIKENNE Tässä osiossa on tarkoitus selvittää jätekuljetusten kokonaismäärä Lahden keskustan alueella. Selvitys tapahtui haastattelemalla kolmea suurinta alueella toimivaa jätehuoltoyritystä. Haastattelussa pyrittiin selvittämään tietoa kuljetuskalustosta, sekä kuljetustiheydestä mahdollisine tarkennuksineen, kuten viikonpäivä ja vuorokauden aika. Varsinaista tarkentavaa tietoa saatiin kuitenkin vain kahdelta jätehuoltoyritykseltä: Lassila & Tikanoja Oy:ltä sekä Sita Finland Oy:ltä. 5.1 Jätteiden keräyskalustosta yleisesti keskusta- alueella Kaikkien jätteiden hyödyntämistä tai käsittelyä säätelevät jätelainsäädännön yleiset määräykset ja velvoitteet. Lisäksi on annettu erityissäädöksiä mm. ongelmajätteistä, paristoista ja akuista, hammashoidon amalgaamipitoisista jätteistä, keräyspaperista, käytöstä poistetuista renkaista, pakkauksista, rakennusjätteistä, otsonikerrosta heikentävistä aineista sekä öljyjätteistä. Kiinteistöllä on oltava riittävä määrä jäteastioita. Tarvittavien jäteastioiden määrään vaikuttaa kiinteistön asukasrakenne sekä keräyspisteiden lukumäärä. Taloyhtiöissä käytetyt astiakoot vaihtelevat 120-1000 litran välillä, yleisin lienee 660 litraa. Vertailuna, omakotitaloissa yleisin koko on 240 litraa. On sanomattakin selvää että tyhjennysrytmi riippuu jätteen määrästä. Kuva 6. Yleisimmät jäteastiat Myös vaihtolavoja ja puristimia käytetään jätteen keräyksessä. Varsinkin suurten tavaratalojen yhteydessä olevilla jätepisteillä löytyy vaihtolavoja sekä puristimia, joilla kerätään esim. kartonkijätettä. Kontteihin (kuva 7) sijoitetut ongelmajätteet kerätään useimmiten kappaletavara-autolla. Kuva 7. Vaihtolavan ja kontin käyttö jätteen keräyksessä

15 Lahden keskustan alueella käytetyin kalusto on joko 2 tai 3-akselinen, kuvan 8 mukainen umpikorillinen kuorma-auto. Keräys- ja kuormauslaitteet määräytyvät käyttökohteiden, alueen ja tyhjennettävien keräysyksiköiden mukaisesti. Myös kerättävällä jätejakeella on vaikutus kalustotyyppiin. Lahden keskusta-alueella jätteiden keräyskalustona käytetään myös jonkin verran pienempiä autoja, koska keräysalueella on ahtaita paikkoja ja ketterä kalusto on välttämättömyys tehokkaalle keräykselle. Keskustan ulkopuolella käytetään usein isompaa kalustoa, sillä ketteryydestä ja pienestä koosta ei ole hyötyä. Tällä tavoin myös keräysalue voi olla laajempi, koska kuormiin saadaan enemmän jätettä. Suuremmat jätekuormat lisäävät ajoreittien asiakasmääriä ja vähentävät kaatopaikkakäyntejä. Kuva 8. Tyypillisimpiä jäteautoja (lähde: Lassila & Tikanoja) 5.2 Jätteiden keräyksen suunnittelu ja seuraus Selvityksessä mukana olleista jätehuoltoyrityksistä kahdella on käytössään tietokoneavusteinen reittien suunnitteluun ja seuraamiseen tarkoitettu sovellus, ja kolmannella sovellus on tulossa käyttöön lähiaikoina. Tämän tietokonesovelluksen avulla pyritään minimoimaan kustannukset sekä optimoimaan päivittäiset ajoreitit jätehuollon osalta. Järjestelmä toimii palvelimella, jossa hallitaan kaikki tehtäviin ja kuljetuksiin liittyvät tiedot. Toimistokäytössä voidaan useimmiten hyödyntää olemassa olevia työasemia. Jokaisen ajoneuvon reittiä ja tehtäviä on mahdollista seurata yksityiskohtaisesti. Sovelluksen käyttöönoton myötä ajoreitit saadaan optimoitua tehokkaiksi sekä parannettua asiakaspalvelua. Paikannussovelluksessa on mukana tarkat satelliittipaikannustoiminnot. Sovelluksella paikannetaan mm. ajoneuvojen sijainnit, keräily- ja jakelupisteet, tyhjennys sekä lastauspisteet (kuva 9).

16 Kuva 9. Paikannussovellus- näkymä erään jäteajoneuvon reitistä 5.3 Jätekuljetusten kokonaismäärä Jätehuollon tarpeet vaihtelevat jonkin verran päivittäin. Pisteet joista jätteitä kerätään, ovat joissain tapauksissa ahtaita ja samassa pisteessä tai tilassa sijaitsee monta erilaista jäteastiaa. Erilaisia jätteitä kerätään erilaisilla kalustoilla, joten jäteastioita tyhjennetään viikon aikana samasta pisteestä useita eri kertoja. Mainittakoon tässä yhteydessä että alueella toimii myös muita jätteenkuljetusyrityksiä esimerkiksi pahvinkeräyksessä. Yleisimmät jätejakeet ovat kaatopaikkajäte, energiajäte, biojäte sekä paperi- ja pahvijätteet. Tyhjennyskertojen kokonaismäärä yhteensä viikkotasolla vaihtelee 3-130 välillä kaduittain. 5.4 Ruuhkahuiput jätteenkeräyksessä Keskimääräinen jäteauton pysähtymisaika vaihtelee 3-7 minuutin välillä. Ruuhkahuiput ajoittuvat aikaväleille 06:00 7:30 sekä 10:00 12:00. Viikonpäivissä ei ole mainittavaa ruuhkapäivää. Kaduittain löytyy kuitenkin eroja jätepisteiden sijoittelussa. Jätehuollon vaikuttaminen muuhun liikenteeseen nähdään kaaviosta 14. Kaavio esittää jätepisteiden määrän kaduittain sekä kuinka moni kohteista vaatii kadulle pysäköintiä jätehuollon takia. Jätepisteitä alueella on yhteensä noin 330 ja yhdessä jätepisteessä voi siis olla useampi jätejae. Seitsemällä eri kadulla joudutaan jäteauto pysäköimään muun liikenteen haitaksi. Lukuun ottamatta Aleksanterinkatua 25, ei jätehuoltoyritysten antamista tiedoista selviä tarkkoja määriä eikä kohteita, joissa jätehuolto joudutaan hoitamaan pysäköimällä kadulle. Arvioiden mukaan Harjukadulla ja Vesijärvenkadulla pysähdytään kadulle lähes kaikissa jätepisteissä. Hämeenkadulla, Vuorikadulla, Loviisankadulla sekä Sibeliuksenkadulla muutamat jätepisteet vaativat kadulle pysäköimistä.

Kaavio 14. Jätehuoltopisteiden ja kadulle pysäköinnin kohteiden määrät kaduittain viikossa 17

18 6 YHTEENVETO Tässä selvityksessä on tutkittu huoltoliikennettä yritysten näkökulmasta, jotta voidaan varmistua liikennejärjestelyjen toimivuudesta tältä osin. Kaupungin keskustan mahdolliset eheytystoimenpiteet tulevat vaikuttamaan etenkin katutasossa toimivien yrittäjien toimintaedellytyksiin sijaintikadullaan. Selvityksessä ei ilmennyt mitään erityistä poikkeamaa huoltoliikenteen osalta, lukuun ottamatta Vapaudenkadun ruuhkaisuutta ja vaarallisuutta ajatellen jalankulkijoita. Huoltoliikenteen määrän arvioiminen osoittautui vastausten perusteella vaikeaksi. Tämä selittynee sillä, että aina ei ole olemassa säännöllisyyttä huoltoliikenteessä, koska tarpeet ja tilanteet vaihtelevat. Lisäksi huoltoliikenteen pysäköimistä jalkakäytävillä ja kävelyalueilla tultaisiin tarvittaessa ohjaamaan nykyistä tarkemmin ja rajoitettaisiin tarvittaessa tiettyihin ajankohtiin. Keskustan huoltoliikenteen järkevöittäminen on sekä kuljetusyritysten, alueella toimivien yrittäjien, sekä kaupungin etu. Tällä selvityksellä pyrittiin saamaan ko. toimijoilta tietoa mahdollisten keskusta-alueen muutosten tueksi. Selvityksessä käsiteltiin keskustan yritykset ja kauppakeskukset erikseen. Yhteenvetona selvityksen tuloksista voidaan todeta, että Lahden keskustan alueen kyselyyn vastanneista yrityksistä suurin osa edustaa toimialaltaan tukku- ja vähittäiskauppaa. Tavarahuoltoliikenne hoituu pääosin yrittäjien itse hoitamana tai käyttäen kuljetusliikkeiden palveluja. Keskustan alueella tavarahuoltoliikenteessä yleisimmät ajoneuvot ovat henkilö- ja pakettiauto. Yleisimmiksi lastaus- ja purkupaikoiksi yrittäjät ilmoittivat asiakasoven, joten näin ollen tavarankuljetusajoneuvo viipyy kadulla toimenpiteen ajan. Yleisin arvio lastaus- purkutapahtuman kestosta oli 1-15 minuuttia. Tavarantoimituksia ilmoitettiin tapahtuvan joka päivä maanantaista sunnuntaihin. Torstai kuitenkin oli yrittäjien mukaan vilkkain päivä tässä suhteessa. Yrittäjien paras arvio vuorokautiseksi tavarantoimitusajankohdaksi oli klo. 11.00-16.00. Kauppakeskus Trion kyselyyn vastanneet yrittäjät ilmoittivat yleisimmäksi toimialaksi pukeutuminen. Tavaratoimitukset kohdistuvat pääasiassa kauppakeskuksen virallisiin lastaus- purkupaikkoihin, joista kuljetusliikkeiden edustajat (kuljettajat) purkavat lastin ja toimittavat sen kauppakeskuksen sisälle suoraan tilaajan eli yrityksen toimipaikkaan. Vastaanottavalla yrittäjällä ei näin ollen välttämättä ole tarkempaa tietoa ko. kuljetusvälineestä. Yleisimmäksi tavarankuljetusvälineeksi Trion yrittäjät kuitenkin ilmoittivat kuorma-auton. Yritysten sijaitessa kauppakeskuksen kolmessa kerroksessa, tavaroiden toimittaminen saattaa viedä aikaa esimerkiksi hissien odottelun tms. johdosta. Kyselyn mielipide-osiossa olikin havaittavissa toiveita kauppakeskuksen sisäisen logistiikan kehittämiseksi. Kyselyyn vastanneet Trion yritykset ilmoittivat tavaraliikenteensä (tilausten ja aikataulutusten) hoituvan pääasiassa heidän edustamansa kauppaketjun toimesta. Suurin osa tavaraliikenteestä hoituu Vapaudenkadun puolelta, jossa ovat varsinaiset lastaukseen ja purkuun tarkoitetut paikat (A, B, C, D). Satunnaisesti tavarahuoltoon käytetään myös kauppakeskuksen asiakasovia ja näin ollen ajoneuvot pysäköidään toimituksen ajaksi jalkakäytäville tms. Tavaraliikenteen ilmoitettiin painottuvan suhteellisen tasaisesti arkisin aamupäiville. Vapaudenkadulla Trion kohdalla suoritetussa liikennelaskennassa ei ilmennyt merkittäviä poikkeuksia edellä kerrottuihin asioihin. Kauppakeskus Sokos puolestaan ilmoitti tavarahuoltoliikenteensä hoituvan pääasiallisesti Rautatienkadun puolella sijaitsevasta huoltopisteestä, johon ajoneuvo ajetaan sisään toimituksen ajaksi. Näin ollen kävelykatu jää vapaaksi lastaus- purkutapahtuman ajaksi. Tavarahuoltoa varten käytössä on myös park-

19 kihalli, johon sisäänajo tapahtuu Hämeenkadun puolelta. Yleisin ajoneuvo Sokoksen tavarahuoltoliikenteessä on kuorma-auto. Sokoksen tapauksessa on huomioimisen arvoista tavaraliikenteen kohdistuminen osittain kävelykatuosuudelle sekä suurehko vuorokautinen huoltoliikennemäärä. Tämä antaa haasteita kevyen liikenteen sujumiselle ja onkin huomioitavissa vapaiden tekstien kommenteissa, ympäröiviltä yrityksiltä. Jätehuollon Lahden keskustan alueella hoitaa pääasiassa kolme yritystä. Suurin toimija ilmoitti hoitavansa n. 90 % tutkimusalueen kaduilla sijaitsevista jätepisteistä. Kysyttäessä kehitysehdotuksia tai kommentteja, liittyivät vastaukset jätepisteiden sijoitteluun sekä aikatauluihin. Yhtenä kehitysehdotuksena mainittiin jätepisteiden yhdistäminen eri kiinteistöyhtiöiden välillä. Tällä tavoin saataisiin pysähdysten määrää vähennettyä ja toimintaa nopeutettua. Jos taas jätteenkeräyksen aloittamisen keskustan alueella ajoittaisi aamuyöhön, saisi kokonaisaikaa vähennettyä jopa puoleen alkuperäisestä. Esimerkiksi, jos jätteen tyhjennys alkaisi klo 05:00, olisi keskustan jätteet tyhjennetty kaksi tuntia aiemmin. Tämä selvitys on suuntaa antava ja mahdollisten jatkotutkimusten tueksi tarkoitettu. Kyselyyn vastasi yhteensä noin 90 yritystä ja tuo määrä edustaa vain pientä osaa Lahdessa toimivista yrittäjistä. Keskustan alueella toimii satoja yrittäjiä, joilla varmasti jokaisella on mielipiteensä mahdollisiin huoltoliikennettä koskeviin muutoksiin. Kyselyllä lähestyttiin yrittäjiä Internetin välityksellä ja perinteisellä postilla, joten mahdollisimman monella oli varmasti mahdollisuus vastata. Eniten vastauksia saatiin Aleksanterinkadulta, Rautatienkadulta ja Hämeenkadulta. Ydinkeskustassa toimivat liikkeet ovat tärkeä osa keskustan vetovoimaisuutta ja niiden toimintaedellytykset alueella on erityisesti huomioitava pohdittaessa mahdollisia kehitysratkaisuja huoltoliikenteen suhteen. Tavaraliikenteen kehittämistä ei ratkaista kerralla. Verkostoitumista ja yhteistyöhön perustuvaa vuoropuhelua yrittäjien ja päättäjien kanssa on jatkettava myös tulevaisuudessa. Yleisesti voidaan todeta, että liikenteen kehittäminen on syytä jakaa osakokonaisuuksiin. Osakokonaisuuksien tarkastelu auttaa näkemään kokonaisuuden entistä monivivahteisemmin ja mahdollisesti entistä syvemmältä.

7 LIITTEET LIITE 1 Kommentit Trion kauppakeskuksen kohdalla heikkoa on ahtaat ajoväylät Vapaudenkadun puolella. Isossa kauppakeskuksessa hissien määrä/koko ei täsmää toimivien yritysten määrään suhteutettuna. Meidän kohdalla auto ajaa Aleksanterinkadun puolelle jalkakäytävälle josta kuski kärrää tavarat sisään myymälään. Kauppakeskus Trion Lastaus hisseistä on poistettava kynnykset ja samoin ovet on saatava lukittua auki asentoon ja ovien kynnykset poistettava. Purkupaikka ahdas ja hankala isolle autolle Lastauspaikan toimivuus esim. hissin suhteen huono. Lavat eivät mahdu hissiin mikä tarkoittaa, että lavat purettava käytävällä, mikä huonontaa esim. paloturvallisuutta. Lastauspaikka pieni, joten lastauspaikalle pääsyä joutuu toisinaan odottamaan Vapaudenkadulla. Trion lastauslaituri B on aivan liian pieni ja matala, sinne ei mahdu korkealla autolla peruuttamaan. Laiturille myös paljon tavarantoimittajia, joten joutuu odottamaan vuoroaan. Lastauslaiturille peruutettaessa joutuu varomaan vilkasta jalankulku- ja pyöräliikennettä, koska ihmiset kulkevat juuri lastauslaiturin editse. Lastauslaituri sijaitsee Vapaudenkadulla ja joskus autoja on pysäköity juuri lastauslaiturin eteen, joten laiturille ei pääse eikä mahdu edes odottamaan vuoroaan. Yleisesti Trion tavaraliikenne on niin mittavaa etteivät nykyiset lastauspaikat ja niiden mitoituket vastaa tämänpäivän tarpeita. Vapaudenkadun muu liikenne (varsinkin kevyt liikenne ja jalankulkijat) altistuvat liian usein vaaratilanteisiin raskaan kaluston liikennäidessä. "lastauslaituri johon sopii tavarankuljetukseen sopivia autoja tarvittava määrä. kun rullakot puretaan kadun varressa joka on kallellaan, se usein kaatuu jolloin tavarat menevät rikki. se on myös suuri turvallisuuriski. painavat rullakot vaativat useita miehiä rullakon sisälle saamiseksi. myös ovet ovat liian matalia kuljetuksille suurin huolenaiha logistiikassa on trion sisäiset järjestelyt! ovia ja kulkureittejä ei ole suunniteltu kuljetukset huomioonottaen. takertumis ja allejäämisvaara on todellinen ja jatkuva. kauppakeksekusjohdolla ei ole intressejä tehdä sille mitään vaikka se on oleellinen osa myymälän toimintaa" kohda 12. kolme viimeistä kohtaa olisin voinut jättää ruksimatta. Tavarantuojat toimittavat kaikki toimitukset myymälään asti, joten meillä ei ole lastauspaikoille mitään asiaa. joulun aika on lähinnä vaikeeta aikaa vapaudenkadulla kun tavaraliikenne jumittaa autotalliin ajavat asiakkaat.siellä on silloin tällöin täys kaaos Me olemme olleet Itellan palveluihin melkoisen tyytyväisiä. Lastaus-/purkupaikan toimivuudesta on tullut huonoa palautetta tavaran toimittajilta. Tiettyinä kellon aikoina (yleensä iltapäivällä) lastauslaituri on monesti ahdas ja täysi, jolloin tavarantoimittajamme joutuvat odottamaan toisten kuorma-autojen lähtöä lastauslaiturilta. Tämän takia etenkin sesonkiaikoina tavarantoimitus saattaa joskus viivästyä. "automme ovat joutuneet odottamaan ""laituriin"" pääsyä parhaimillaan jopa tunnin."" Lahdessa tai Triossa logistiikka ei toimi edes ala-arvoisesti. Autoja purkaa päivät pitkät kauppakeskuksen ovien edessä joiden tulisi olla kaikesta purku ja lastaustoiminnasta vapaat (vuokraus sopimuksessa määritelty). Lastaus tilojen mitat eivät sovi kaikille autoille ja koska käytämme isommassa kalustossa erikokoisia vuokra-autoja aiheuttaa se usein hankaluuksia. Kuten jo mainitsin ovat purkupaikat usein Itellan autojen miehittämiä useita tunteja joten joudumme käyttämään yleisiä parrkipaikkoja ja koska ajo-oikeutemme on Hansan puolelle on aamuisin lähes mahdoton kulkea lukittujen ovien 80 cm kokoisista aukoista tavarakärryjen kanssa. Ehkä meillä on kiinteistöpäällikkönä yhteistyökyvytön henkilö

koska hänen aikanaan on tullut liikaa näitä ongelmia. Näillä toimenpiteillä on saatu vapaudenkatu näyttämään puku ja lastaus alueelta trion kohdalta" Vapaudenkadulla Helmi-pankin puolella polkupyöräilijät aiheuttavat vaaratilanteita kun tavarantoimittajien autoja on puoliksi jalkakäytävällä tai kun liikkeen ovesta astuu jalkakäytävälle. Sokos Lahden liikepaikka on merkittävä keskustan kaupallisen tarjonnan ja vetovoimaisuuden takia. Sokoksella asioi vuodessa 4 milj. asiakasta. Sokoksen P-hallissa on vuodessa lähes 300000 autokäyntiä. Tavaraliikennettä on 80 per päivä eli yli 20000 käyntiä vuodessa ja kasvamaan päin. Sokos on keskeinen toimija keskutassa ja sen takia sen saavutettavuus niin autolla että tavaraliikenteen osalta tulee tulevaisuudessakin turvata hyvin. kaupungin maksullisilla paikoilla tapahtuvaan talojen asukkaiden yöpysäköinnin venymiseen tulisi voida suunnata tehokkaampaa valvontaa, jotta parkkipaikat olisivat tyhjinä asiakkaiden tullessa. kävelykadun osuus vapari-hämeenkatu pitäisi rauhoittaa liikenteeltä. sokos saisi tavarat myös hämeenkadulta. joko p-mahdollisuuksia aleksi/vesku tms sitten toriparkki(meillä on jo 500000.n maksuvelvoite toriparkkiin, kaupunki määrää kaavalla vesku 18)jos kävelykatu aleksista, sitten se, EIKÄ mitään tommolanskaun LINJA-AUTOJAKAAN k-katua sotkemaan. ei kävelykeskustaa. parkkipaikat takaisin keskustan kadunvarteen. toriparkki heti. :-) polkupyörät pois kaupunkikuvaa pilaamasta :-) tavaraliikenne kadulla isoihin liikkeisiin esim. sokos klo 4-7 joudun käyttämään rautatienkadun "kävelykatua" päivittäin, on hengenvaarallinen, peruuttavia kuljetusautoja, ja "normaali" -liikennettä jatkuvasti. jos kävelet kävelykadulla sinulle "töötätään" näytetään keskaria, ajetaan päälle, jos et väistä. mannerheimintieltä pitäisi saada kääntyä rautatienkadulle. Ydinkeskustaa voisi rauhoittaa enemmän jalan ja pyörällä kulkijoille. Tavarantoimittajien toki pitää päästä kulkemaan hyvin. Parkkimaksuja voisi tuntuvasti alentaa, ovat ydinkeskustassa ihan ryöstöluokkaa. Itselleni ei tulisi mieleenkään pitää työaikana autoa parkissa Marian- tai Hämeenkadulla, koska kulut viikossa olisivat useampi kymppi. 1. Rakentamalla toriparkki pikaisesti: toimitilavuokrauksen alalla törmäämme säännöllisesti autopaikkojen kysyntään, joka ylittää kykymme tarjota. 2. Huolto- ja henkilöajoväylien ja reittien selkeä merkitseminen. vuorokauden aikojen rajoittaminen, jolloin kuorma-autoilla ei ole asiaa kävelykaduille. Tuo Sokoksen tilannehan on surkea; että pitää kävelykatuosuudella (Aleksi - Hämeenkatu) välillä Rautatienkadulla vetää isoja tavaratoimituksia. Kävelykadun irvikuva. Tavaran purkuun tulisi osoittaa kaupungilta kohdennettu pysäköinti, asfaltiin merkitty alue. Aika määrite ja autossa tulisi olla ammatillinen todiste kuljetustoiminnasta. Jos jotain ongelmaa nimenomaan puistokadulla niin mainitsen pyöräilijöille koituvan vaaraa kun tulevat radiomäen suunnasta pitkin puistokatua kohden rautatienkatua.on tapahtunut monta läheltä piti tilannetta,kun autoilijat puistokatu 3 + 5 tulevat pihoistaan katuosuudelle pyöräilijöiden kova vauhti suorastaan pelottaa ettei sattuisi vahinkoja. Pyöräilyn tulisi tapahtua ainoastaan puiston puoleisella puistokadulla. Käsittääkseni niin onkin liikennemerkein oheistettu. Mutta se välillä unohtuu. Radiomäeltä urheilijat ja Harjukadun koululaiset tulisi oheistaa neuvonta teemoilla. Varmaan parantaisi tilannetta etenkin tulevana kesä aikana. Kuljetustoiminnasta tulevat minuutin pari pysähdykset eivät ole haitanneet talon pihalta tulevien autoilijoiden turvallisuutta. Inva / taksit yleensä tarvitsevat virallisen paikan jättää asiakkaansa turvallisesti kyydistä, joten kadulla jokin alue on oltava niin kuin nykyäänkin on tapana. Tämmöisiä ajatuksia. Liikkeen omistajana tietysti asiakasvirrat ovat a ja o. Asiakkaan liikkumisen helppous on ensiarvoisen tärkeää. Pikkukaupungissa on totuttu siihen että auton voi jättää todella lähelle. Siis parkkipaikkojen läheisyys on elinehto. Jos auto pitää viedä ensin hankalasti jo-

honkin parkkilaitokseen ja sieltä kävellä pitkä matka liikkeeseen. Ei onnistu Lahdessa. Asiakas valitsee silloin marketit ja ostoskeskukset ja pienet liikkeet kuolee pois. Se mikä toimii jossain ei toimi välttämättä täällä. Yleisesti toivoisin Lahden yleisilmeen kaunistamista. Hämeenkatu 15-16 kohdalle saisi viihtyisän pikkupuistikon jos yökerhon lasipyramidin voisi poistaa tieltä. pikkupuita, istutuksia ja penkkejä. Olen huomannut että Hämeenkatu on ahdas kuljetusliikkeiden autoille varsinkin ja puuttuu kunnollinen lastaus ja purkupaikka. Hämeenkatu 16 B:n porttikongi ei ole oikea paikka pysäköinnille koska se jumittaa henkilöautoliikenteen kulun täysin. Väylät ovat todella ahtaat henkilöautollekin. Usein joudun odottamaan parkkihalliin pääsyä kadulla tukkimassa liikennettä kun kuorma-auto on tukkinut väylän porttikongiin. Siinä saattaa sitten mennä puoli tuntia ja asiakkaat odottavat oven takana ja minä autossa. Autoilu keskustassa pitää säilyttää sujuvana ja parkkipaikat toimivina Kun toriparkki on saatu valmiiksi, voidaan alkaa maisemoida keskustaa pysäköinnin osalta. Tämä osaltaan mahdollistaa myös huoltoliikenteen siirtämisen tiettyihin kellonaikoihin. Pelkka aamun aikainen huoltoaika ei ole hyvä ratkaisu pienten erikoisliikkeiden kannalta. Näissä kauppias tekee jo ennestään erittäin pitkää päivää, jota ei voida enää pidentää sillä, että hänen tarvitsisi tulla töihin tunnin - kaksi nykyistä aiemmin ottamaan tavaraa vastaan. Muutama tunti aamulla aikaisin ja pari tuntia lähempänä iltaa saattaisi toimia. Kaikkille kävelypainotteisille kaduille tulee kunnostustöiden yhteydessä tehdä kaukolämmön paluuvedellä toimiva, kadun sulana pitävä järjestelmä (Lanun aukio). Kaupunkikeskustan käytettävyys laajenee myös talveen ja liukkaudesta johtuvat kaatumisonnettomuudet loppuvat käytännössä kokonaan. Ilman toimivaa ja viihtyisää kaupunkikeskustaa ei meillä pitkällä juoksulla ole kaupunkia. Keskustan liikennejärjestelyjen pitäisi edetä asukkaiden, jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden ehdoilla, EI tavaraliikenteen tai yksityisautoilun. Huoltoliikenne pitäisi hoitaa sellaisina aikoina, jolloin esimerkiksi pienet koululaiset eivät ole liikkeellä. Tavaraliikenne tukkii aivan liian usein pyöräteitä ja jalankulkijoiden väyliä ja vaarantaa siten ihmisten turvallisuutta. Kannatan tavaraliikenteen sujuvuuden lisäämistä, jos se merkitsee omia erillisiä väyliä ja lastauspaikkoja, mutta en missään tapauksessa kannata sitä, että lastausta saa tapahtua missä ja koska tahansa. Torinalus parkki kiireelinen Edelleen haluaisin asiakkaille lyhyt aikaisia parkkipaikkoja. Varsinkin viikonloppuisin asiakkaat eivät saa autojaan parkkiin. Mielestäni toriparkki tarvitaan. Useissa pienemmissäkin kaupungeissa on torinalus parkkialueet kuin Lahti. Kadunvarsi pysäköinti pitäisi kohdistaa juurikin lyhyelle parkkeeraukselle eli "kivijalka"liikkeiden asiakkaille. Leffateatteri ym. usean tunnin pituiset parkkeeraukset olisi torin alla. Keskustasta kuolee tällä menolla kaikki liikkeet, kovat vuokrat, ei parkkipaikkoja. Todella huono yhtälö. Kävelykatu Sokoksen kohdalla ei toimi koska siinä on niin paljon tavarakuljetusta. Ohitie rauhottaisi varmaankin Aleksin läpikulkuajoa. Suojatie kulttuuria pitäisi saada iskostettua autoilijoille. Harva päästää jalankulkijan sujuvasti kulkemaan, ja toisaalta jalankulkijoilla ei ole mitään logiikkaa omissa toimissaan. Ylipäätään jalankulkijoiden ja autoilijoiden tulisi miettiä toisen kannalta asiaa sujuvan liikenteen toteutumiseksi. Toriparkki keräämään henkilöautot. Yritysten tavarahuolto turvattava Kävelykatuihin panostaminen > Rautatienkadun kävelykadun jatkaminen (on ok) > lastausalueiden huomioinen suunnitelmissa. vastaan vain, että toriparkki on täysin tarpeeton (sähköpostitse tullut vastaus, ei vastannut kyselyyn)

LIITE 2 Kuljetusliikkeet Transpoint, Itella, Kespro, DPD, Schenker, Kaukokiito, VR, Rantanen, Tavarataksi, Upk, Plaskukka Helsingin kukkatoimitus, Räihä, L&T, Kespr, Valio, Koff, Kuriirifirmojen jakeluautot, Kiitolinja, Matkahuolto, Timonen, UPS Pianokuljetus Ari Salminen, Hartwa-Trade, WSOP Finland, Tmi Matti Koivikko, Nurminen Logistic

LIITE 3 Kyselylomake

LIITE 4 Liikennelaskenta-lomake

LIITE 5 Lastauspaikat