KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.6.2016 COM(2016) 405 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Bulgariaa, Liettuaa ja Slovakiaa koskevaan ydinvoimaloiden käytöstäpoiston avustusohjelmaan liittyvn työn toteuttamisesta vuonna 2015 ja sitä edeltävinä vuosina FI FI

1 JOHDANTO Tässä kertomuksessa tarkastellaan, miten Euroopan unionin avustusohjelmissa, joilla tuetaan ydinvoimaloiden käytöstäpoistoa Bulgariassa, Liettuassa ja Slovakiassa, on edistytty vuonna 2015 ja sitä edeltävinä vuosina. Sillä täytetään asiaankuuluvissa neuvoston asetuksissa 1,2 säädetyt raportointivaatimukset, ja sen pohjalta hyväksytään avustusohjelmien mukaiset seuraavat vuotuiset työohjelmat. Ydinvoimaloiden käytöstäpoiston avustusohjelmat tarkoitus, talousarvio ja soveltamisala Liittyessään EU:hun Bulgaria, Liettua ja Slovakia sitoutuivat sulkemaan kahdeksan neuvostovalmisteista ydinvoimalaa ennen niiden suunnitellun käyttöiän päättymistä. Vastineeksi EU sitoutui tarjoamaan rahoitustukea näille kolmelle jäsenvaltiolle, jotta ne poistaisivat käytöstä seuraavat nimetyt ydinvoimalat: Kozloduyn ydinvoimala, yksiköt 1 4, Bulgaria Ignalinan ydinvoimala, Liettua, sekä Bohunice V1 -ydinvoimala, Slovakia. Vuodesta 2014 lähtien ydinvoimaloiden käytöstäpoiston avustusohjelmien 1, 2 tarkoituksena on auttaa asianomaisia jäsenvaltioita etenemään vakaasti kohti käytöstäpoistamisen loppuvaihetta samalla kun varmistetaan mahdollisimman tiukkojen turvallisuusvaatimusten soveltaminen. Kaikissa kolmessa tapauksessa loppuvaihe määritellään ympäristövaurioalueeksi: ydinreaktorirakennukset ja ne oheisrakennukset, joita ei ole tarkoitettu uudelleenkäyttöön, puretaan, maan pinnan läheisyyteen rakennetaan loppusijoitustiloja tai niitä parannetaan käytöstäpoistosta syntyvän matala- ja keskiaktiivisen radioaktiivisen jätteen sijoittamiseksi ja välivarastointitiloja otetaan käyttöön käytettyä polttoainetta ja sellaista radioaktiivista jätettä varten, jota ei voida sijoittaa maan pinnan läheisyyteen. Käytöstäpoiston jälkeen tapahtuvaa käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen sijoittamista syvällä olevaan geologiseen varastoon käsitellään kunkin jäsenvaltion kansallisessa käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huoltoa koskevassa ohjelmassa asiaa koskevan direktiivin 3 mukaisesti. 1 2 3 Neuvoston asetus (Euratom) N:o 1368/2013, annettu 13 päivänä joulukuuta 2013, unionin tuesta ydinvoimaloiden käytöstä poistamisen avustusohjelmille Bulgariassa ja Slovakiassa sekä asetusten (Euratom) N:o 549/2007 ja (Euratom) N:o 647/2010 kumoamisesta (EUVL L 346, 20.12.2013, s. 1) ja oikaisu (EUVL L 8, 11.1.2014, s. 31). Neuvoston asetus (Euratom) N:o 1369/2013, annettu 13 päivänä joulukuuta 2013, unionin tuesta ydinvoimaloiden käytöstä poistamisen avustusohjelmalle Liettuassa ja asetuksen (EY) N:o 1990/2006 kumoamisesta (EUVL L 346, 20.12.2013, s. 7) ja oikaisu (EUVL L 8, 11.1.2014, s. 30 ja EUVL L 121, 24.4.2014, s. 59). Neuvoston direktiivi 2011/70/Euratom, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2011, yhteisön kehyksen perustamisesta käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen vastuullista ja turvallista huoltoa varten (EUVL L 199, 2.8.2011, s. 48 56). 2

Nykyisessä avustusohjelmassa ei tarjota uutta rahoitustukea käytöstäpoiston vaikutuksia lieventäviin energia-alan toimenpiteisiin 4 ; nykyisten hankkeiden toteuttaminen jatkuu kuitenkin vielä useiden vuosien ajan. Kahden asiaa koskevan asetuksen 1,2 2 artiklassa määritellään käytöstäpoistoohjelmien tärkeimmät tavoitteet vuosia 2014 2020 koskevalla rahoituskaudella. Nämä tavoitteet esitettiin tarkemmin komission elokuussa 2014 hyväksymissä täytäntöönpanomenettelyissä 5, ja kutakin käytöstäpoisto-ohjelmaa varten vahvistettiin uudet perustasot niiden loppuvaiheeseen saakka Taulukko 1 Käytöstäpoisto-ohjelmiin kohdennetut varat lähteittäin, tilanne 30.6.2015 (miljoonaa euroa) Unionin tuki Vuoden 2013 loppuun 2014-2020 Yhteensä mennessä 6 Kansalliset lähteet Muut Korot Yhteensä lähteet 7 Kozloduy 491 293 784 147 9 17 957 Ignalina 1 043 451 1 494 91 7 22 36 8 1 643 Bohunice 437 225 662 372 8 11 1 053 Yhteensä 1 971 969 2 940 4 5 6 7 8 Aiemmissa rahoituskehyksissä EU:n rahoitustuen käyttöönoton tavoitteena oli auttaa jäsenvaltioita poistamaan aikaistetusti suljetut reaktorit turvallisesti käytöstä sekä toteuttamaan käytöstäpoiston vaikutuksia lieventäviä energia-alan toimenpiteitä, jotka liittyivät muun muassa kapasiteetin korvaamiseen, ympäristön parantamiseen sekä uudenaikaistamiseen ja energiatehokkuuteen. Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 7. päivänä elokuuta 2014, Bulgariaa, Liettuaa ja Slovakiaa koskeviin ydinvoimaloiden käytöstäpoiston avustusohjelmiin liittyvistä soveltamissäännöistä kaudella 2014 2020, C(2014) 5449 final. Mukaan lukien varat, joita ei ollut vielä osoitettu avustuksiin käytöstäpoiston kansainvälisistä tukirahastoista. Tilanne 30. syyskuuta 2015. Uudella CPMA:n kanssa kesäkuussa 2015 allekirjoitetulla valtuutussopimuksella kaudeksi 2014 2020 sallittiin korkojen uudelleenkäyttö Ignalina-ohjelmaa varten; lähitulevaisuudessa pitäisi näin ollen olla käytettävissä 2 miljoonan euron suuruinen lisämäärä. 3

Taulukko 2 Keskeiset perustason luvut ja vajeet Päättymispäivä Arvioidut kustannukset (miljoonaa euroa) Vajeet 9 (miljoonaa euroa) Vuoteen 2020 Yht. loppuun saakka Vuoteen 2020 Yht. loppuun saakka Kozloduy 2030 800 1 107 Ei ole 150 Ignalina 2038 1 597 3 377 Ei ole 1 734 Bohunice 2025 996 1 246 Ei ole 193 2 OHJELMAN HALLINNOINTI 2.1 Toteutusmenetelmä Komissio toteuttaa avustusohjelmia käyttämällä välillistä hallinnointia. Vuodesta 2001 lähtien toteutustehtäviä on uskottu Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankille (EBRD), jonka kautta rahoitusosuudet maksetaan kolmeen käytöstäpoiston kansainväliseen tukirahastoon. Liettuassa on vuodesta 2003 alkaen yhä suurempi osa tehtävistä siirretty hankehallinnoinnin kansalliselle keskusvirastolle (CPMA). Näin ollen Ignalina-ohjelmaa hallinnoidaan kahden eri kanavan kautta. Komission yksiköt arvioivat vuonna 2015 Slovakian tasavallan pyynnöstä Slovakian kansallisen innovaatio- ja energiaviraston (SIEA) uuden toteutuskanavan perustamiseksi Bohubnice-ohjelmalle. Valtuutussopimuksen ehdoista neuvotellaan parhaillaan. 2.2 Vuotuinen ohjelmatyö ja seuranta Komissio kannustaa kehitystä, jossa vastuu käytöstäpoistotoiminnasta siirtyy kokonaan kansalliselle tasolle. Näin ollen kukin jäsenvaltio nimittää ohjelmakoordinaattorin (ministeri- tai valtiosihteeritasolla), joka on vastuussa käytöstäpoisto-ohjelman suunnittelusta, koordinoinnista ja valvonnasta kansallisella tasolla. Ohjelmakoordinaattorien on toimitettava vuotuiset työohjelmat ja rahoituspäätökset komission hyväksyttäviksi ja annettaviksi. Lisäksi kutakin jäsenvaltiota varten on perustettu seurantakomitea seuranta- ja raportointitehtävien suorittamista varten. Komissio on näiden komiteoiden jäsen ja toimii ohjelmakoordinaattoreiden kanssa kokousten puheenjohtajana. Vuoden 2014 aikana kehitettiin asteittain ja otettiin käyttöön uudet menettelysäännöt. Seurantakomiteat olivat vuonna 2015 täydessä toimintakunnossa kussakin jäsenvaltiossa asiaankuuluvien käytöstäpoiston kansainvälisten tukirahastojen rahoittajien kokouksen rinnalla. Komission yksiköt tukivat tuensaajia edistymisen ja 9 Rahoitusvaje lasketaan käytöstäpoisto-ohjelman arvioitujen kustannusten (taulukko 2) ja unionilta, jäsenvaltioilta, muista lähteistä ja koroista peräisin olevien kohdennettujen varojen (taulukko 1) välisenä erotuksena. 4

tuloksellisuuden mittaamisessa käytettävän ansaittu arvo -menetelmän (Earned Value Management) 10 täytäntöönpanossa. Tämä kertomus perustuu seurantakomiteoiden toimittamaan aineistoon. Komission yksiköt keskittivät vuonna 2015 kentällä tapahtuvan seurantansa säteilysuojelujärjestelmiin taustalla on vaatimus varmistaa mahdollisimman tiukkojen turvallisuusvaatimusten soveltaminen. Tämä erityinen seurantatoiminta on määrä saada päätökseen vuonna 2016, ja sen on tarkoitus tuottaa lisää turvallisuuteen liittyvän suorituskyvyn indikaattoreita. 2.3 Tarkastus- ja arviointitoimet Avustusohjelmia tarkastetaan ja arvioidaan säännöllisesti. Komission sisäisen tarkastuksen osasto osana sen omaa sisäisen tarkastuksen ohjelmaa toteutti vuonna 2015 avustusohjelmien hallinnoinnin ja valvonnan tarkastuksen. Kun asianomaisista asetuksista 1,2 johtuvien ennakkoehtojen vuonna 2014 toteutetusta arvioinnista oli tehty kriittinen havainto, komission energian pääosasto esitti varauman sisäisen valvonnan järjestelmän satunnaisen puutteen johdosta ja käynnisti toimintasuunnitelman, jonka päätarkoituksena oli arvioida perusteellisesti kunkin asianomaisen jäsenvaltion rahoitussuunnitelman kestävyyttä käytöstäpoiston saattamiseksi turvallisesti loppuun. Myös Euroopan tilintarkastustuomioistuin käynnisti tuloksellisuuden tarkastuksen edellisen tarkastuksensa jälkimainingeissa 11. Uuden tarkastuskertomuksen odotetaan valmistuvan vuonna 2016. Vuonna 2016 komission yksiköt ryhtyvät tarvittaviin toimiin ydinvoimaloiden käytöstäpoiston avustusohjelmien väliarvioinnin valmistelemiseksi. 2.4 Talousarvion toteuttaminen Komissio hyväksyi vuosia 2014 ja 2015 koskevat vuotuiset työohjelmat ja niihin liittyvät rahoituspäätökset 12,13 30. lokakuuta 2014 ja 30. heinäkuuta 2015. Täytäntöönpanoelinten (EBRD ja CPMA) kanssa allekirjoitettiin valtuutussopimukset kesäkuussa 2015. Kaikki vuodeksi 2014 varatut varat sidottiin näillä sopimuksilla 5. kesäkuuta 2015 (EBRD) ja 5. lokakuuta 2015 (CPMA). Vuodeksi 2015 Bulgarian ja Liettuan osalta varatut varat sidottiin 23. joulukuuta 2015 (EBRD) ja 23. lokakuuta 2015 (CPMA). Slovakian osalta vuodeksi 2015 varatut varat sidotaan, kunhan parhaillaan neuvoteltavana oleva valtuutussopimus SIEA:n kanssa saadaan valmiiksi. 10 11 12 13 Projektinhallintatekniikka, jolla mitataan tuloksellisuutta ja edistymistä. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 16/011, Ydinvoimaloiden käytöstä poistamiseen tarkoitettu EU:n taloudellinen tuki Bulgarialle, Liettualle ja Slovakialle: saavutettu edistys ja tulevat haasteet. Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 30 päivänä lokakuuta 2014, rahoituspäätöksen hyväksymisestä Bohunicen, Ignalinan ja Kozloduyn ydinvoimaloiden käytöstäpoiston avustusohjelmien täytäntöönpanemiseksi vuonna 2014 (C(2014) 8104). Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 30 päivänä heinäkuuta 2015, rahoituspäätöksen hyväksymisestä Bohunicen, Ignalinan ja Kozloduyn ydinvoimaloiden käytöstäpoiston avustusohjelmien täytäntöönpanemiseksi vuonna 2015 (C(2015) 5211). 5

Komissio on siirtänyt varoja EBRD:lle ja CPMA:lle sopimustarpeita koskevien ennusteiden ja hankkeiden toteutuksessa tapahtuneen edistyksen perusteella. 3 EDISTYMINEN JA TULOKSELLISUUS Kaikki reaktorit on pysäytetty, ja yhtä lukuun ottamatta kaikista reaktoreista 14 on poistettu polttoaine. Tärkeitä virstanpylväitä on saavutettu. Käytöstäpoistolupia myönnettiin Bulgariassa ja Slovakiassa. Käytetyn polttoaineen ja jätteen käsittelyinfrastruktuurien käyttöönotto on Liettuassa tullut kylmätestausvaiheeseen. Nämä saavutukset ovat merkittäviä askeleita kohti näiden laitosalueiden turvallisuuden paranemista. Kaikkien kolmen käytöstäpoisto-ohjelman osalta on edistytty merkittävästi. Tämä on erityisen ilmeistä silloin, kun purkutöissä on syntynyt huomattavia määriä materiaaleja, joista suurin osa on vapautettu ja siirretty sen jälkeen kierrätykseen. Raportoinnin viitepäivän (30. kesäkuuta 2015) tilanteen mukaan tulokset olivat yleisesti ottaen odotusten mukaisia joiltakin osin toiminta oli erinomaista ja joitakin riskejä on vielä jäljellä. 3.1 Bulgaria Kozloduyn ydinvoimala Kozloduyn ydinvoimalan yksiköt 1 4 ovat VVER 440/230 -tyyppisiä reaktoreita: yksiköt 1 ja 2 suljettiin vuonna 2002 ja yksiköt 3 ja 4 vuonna 2006. Yksiköt 1 ja 2 ovat olleet radioaktiivisen jätteen huollosta vastaavan Bulgarian valtionyhtiön SERAWin valvonnassa vuodesta 2008 alkaen. Yksiköt 3 ja 4, joissa ei ole ollut polttoainetta heinäkuusta 2012 alkaen, siirrettiin maaliskuussa 2013 voimalaitoksen haltijalta SERAWille. SERAW on energiaministeriön alaisuudessa toimiva luvanhaltija/toiminnanharjoittaja, joka vastaa Kozloduyn ydinvoimalan yksiköiden 1 4 käytöstäpoistosta ja tulevasta kansallisesta loppusijoituslaitoksesta. Ohjelman perustilanne Komissio hyväksyi täytäntöönpanomenettelyjen 6 liitteessä 4 esitetyn ohjelman perusskenaarion. Se esitettiin yksityiskohtaisesti Kozloduyn ydinvoimalan käytöstäpoistosuunnitelmassa, jonka Bulgarian viranomaiset hyväksyivät, kuten käytöstäpoistoluvassa vahvistetaan. Suunnitelma täyttää kansallisesti määritellyt vaatimukset ja Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n standardit. Tarkistetussa suunnitelmassa aikaistetaan aiempiin versioihin nähden ohjelman päättymispäivää viidellä vuodella, ja uusi (2013) 1 107 miljoonan euron kustannusarvio on aiempaa 11 prosenttia pienempi. Edistyminen Tavoitteet, jotka oli määrä saavuttaa raportoinnin viitepäivämäärään mennessä, saavutettiin perusskenaarion mukaisessa aikataulussa. Reaktorisydämistä ja -altaista on poistettu polttoaine, ja käytöstäpoistoluvat Kozloduyn ydinvoimalan yksiköille 1 2 myönnettiin marraskuussa 2014. SERAW 14 Ignalinan ydinvoimalan yksikkö 2. 6

toimitti huhtikuussa 2015 Bulgarian ydinvalvontavirastolle yksikköjen 3 4 käytöstäpoistolupia koskevan hakemuksen. Lupaa ei kuitenkaan myönnetä suunnitellusti tammikuussa 2016. Turbiinihallin purkaminen on edennyt tasaiseen tahtiin. Tuloksellisuus Yleinen suoriutuminen oli tyydyttävää. Turbiinihallista saadun romumetallin määrä oli 83 prosenttia suunnitelluista arvoista. Sitä vastoin turbiinihallista puretun betonin määrä ylitti tavoitteen 66 prosentilla. Aikataulussa pysyminen oli optimaalista monien käytöstäpoistohankkeiden osalta 15. Joidenkin hankkeiden viivästymistä ei kuitenkaan voitu estää. Erityisen suuria viivästymisriskejä oli aiheutunut niitä ympäristövaikutuksen arviointia koskevista oikeudellisista haasteista, jotka liittyivät radioaktiivisen jätteen tilavuuden pienentämiseen tarkoitetun laitoksen ja käytöstäpoisto-ohjelman toteuttamiseen. Nämä riskit poistuivat Bulgarian korkeimman hallinto-oikeuden hylättyä muutoksenhakumahdollisuuden. Sitä vastoin loppusijoituslaitosta koskevat hankkeet eivät pysyneet aikataulussaan, koska asiaankuuluva ympäristövaikutusten arviointi jouduttiin toistamaan. Raportointikaudella ohjelmaan kohdistui yleensä enemmän riskejä hallinnollisista kuin teknisistä syistä. Osoituksena tästä on Kozloduyn ydinvoimalan yksikköjen 3 4 käytöstäpoistolupien myöntämisen lykkääntyminen. Nämä riskit uhkaavat ohjelman kriittistä polkua, mihin on puututtava vuoden 2016 vuotuisessa työohjelmassa. Vuosina 2014 ja 2015 hankkeiden ansaittu arvo mukautettiin tosiasiallisiin kustannuksiin, mikä osoittaa kustannustehokkuuden olevan tyydyttävällä tasolla. Yhteisrahoitus Bulgarian kansallisista lähteistä peräisin olevaa rahoitusta oli 31. joulukuuta 2014 yhteensä 147 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin 13:a prosenttia käytöstäpoistoohjelman arvioiduista kustannuksista. Tämänhetkisten tietojen perusteella rahoitusvajetta ei ole odotettavissa ennen vuotta 2020. Vuosia 2021 2030 koskeva rahoitusvaje oli kesäkuussa 2015 noin 150 miljoonaa euroa (ks. taulukko 2) eli 14 prosenttia niistä kokonaiskuluista, joita käytöstäpoisto-ohjelman saattamiseen loppuvaiheeseen vuonna 2030 arvioidaan tarvittavan. Vuoden 2015 alkupuoliskolla rahoitusvajeen todettiin pienentyneen, mihin oli syynä määrärahojen kohdentaminen uudelleen energiasektorilta 16 käytöstäpoistoon Kozloduyn käytöstäpoiston kansainvälisessä tukirahastossa. Bulgaria aikoo lisätä kansallista rahoitusosuutta vuoden 2020 jälkeen Kozloduyn ydinvoimalan yksiköiden 5 ja 6, joita aiotaan vielä käyttää pitkään, tuottaman sähkön myynnistä saaduilla varoilla. 15 16 Kozloduy-ohjelma on jaettu kahteen osaan: käytöstäpoistohankkeet ja kansallista loppusijoituslaitosta koskevat hankkeet. Erityisesti lämpövoimalan rakentamishanke peruutettiin; sen talousarvio oli 39 miljoonaa euroa. 7

3.2 Liettua Ignalinan ydinvoimala Ignalinan ydinvoimalassa on kaksi RBMK 1500 -tyyppistä reaktoria: yksiköt 1 ja 2 suljettiin vuonna 2004 ja 2009. Liettuan valtionyhtiö Ignalinan ydinvoimala (INPP) on luvanhaltija/toiminnanharjoittaja, joka vastaa käytöstä poistettavista laitoksista ja jätteiden loppusijoituslaitoksista. Se toimii energiaministeriön valvonnassa. Ohjelman perustilanne Komissio hyväksyi täytäntöönpanomenettelyjen 6 liitteessä 2 esitetyn ohjelman perusskenaarion. Se esitettiin yksityiskohtaisesti lopullisessa käytöstäpoistosuunnitelmassa, jonka Liettuan tasavallan energiaministeri hyväksyi 25. elokuuta 2014. Suunnitelma täyttää kansallisesti määritellyt vaatimukset ja IAEA:n standardit. Elokuussa 2014 suunnitelman edellistä versiota (heinäkuu 2005) tarkistettiin merkittävästi, esimerkiksi järjestelemällä työnositus ja kustannusrakenne uudelleen ja ottamalla mukaan useita alun perin pois jätettyjä toimintoja. Tämä johti kustannusarvion kaksinkertaistumiseen ja ohjelman päättymispäivän lykkääntymiseen yhdeksällä vuodella. Edistyminen Tavoitteet, jotka oli määrä saavuttaa syyskuuhun 2015 mennessä, saavutettiin perusskenaarion mukaisessa aikataulussa. Polttoaineen poistamiseen reaktorista tähtäävissä keskeisissä hankkeissa on edistytty merkittävästi. Lokakuussa 2015 asennustyöt saatiin päätökseen käytetyn polttoaineen allashalleissa, ja käyttöönoton kylmätestaukset käynnistyivät. Lisäksi elokuussa 2015 aloitettiin kylmätestaukset radioaktiivisen jätteen käsittely- ja välivarastointilaitoksen käyttöönottoa varten. Dekontaminointi ja purkaminen turbiinihallissa edistyivät huomattavasti. Konkreettista edistymistä tapahtui 97 prosenttia yksikössä 1 ja 15 prosenttia yksikössä 2. Tuloksellisuus Yleinen suoriutuminen oli tyydyttävää syyskuuhun 2015 saakka. Purettujen laitteiden määrät ylittivät noin 40 prosentilla suunnitellut määrät. Käsitellyn ja varastoidun radioaktiivisen jätteen kokonaismäärä oli suunnitelman mukaisella tasolla (käsittelytavoite ylitettiin 5 prosentilla, varastointi jäi 6 prosenttia tavoitteesta), vaikkakin yksittäisten jäteluokkien tulokset vaihtelivat arvioiden ylä- ja alapuolella. Aikataulussa pysymistä on tarpeen parantaa joillakin osa-alueilla. Raportoinnin viitepäivämäärään mennessä sattuneilla viivästyksillä ei kuitenkaan ollut vaikutusta ohjelman kriittiseen polkuun. Hallintoon liittyvän riskin vähentämisessä onnistuttiin merkittävästi ratkaisemalla kustannuksitta pitkäaikainen sopimusriita, joka olisi 8

saattanut vaikuttaa kriittiseen hankkeeseen (käytetyn polttoaineen välivarasto), joka on ratkaisevan tärkeä, jotta päästäisiin rahoitustuen osalta tämän rahoituskehyksen aikana asetettuun EU:n päätavoitteeseen eli käytetyn polttoaineen poistamiseen reaktorirakennuksista. Hankkeiden ansaittu arvo mukautettiin tosiasiallisiin kustannuksiin, mikä osoittaa kustannustehokkuuden olevan tyydyttävällä tasolla. Yhteisrahoitus Liettuan kansallisista lähteistä oli 30. syyskuuta 2015 rahoitettu käytöstäpoistohankkeita 91 miljoonalla eurolla ja energia-alan hankkeita 90 miljoonalla eurolla. Tämänhetkisten tietojen perusteella rahoitusvajetta ei ole odotettavissa ennen vuotta 2020. Käytöstäpoisto-ohjelman rahoitusvaje kaudelle 2021 2038 ei ole tämän rahoituskehyksen alusta lähtien muuttunut olennaisesti ja on 1,73 miljardia euroa (ks. taulukko 2) eli puolet niistä kokonaiskuluista, joita käytöstäpoisto-ohjelman saattamiseen loppuvaiheeseen vuonna 2038 arvioidaan tarvittavan. Edellä mainitussa perusteellisessa arvioinnissa (ks. kohta 2.3) tarkastellaan rahoitussuunnitelmien kestävyyttä. Voimassa olevan kansallisen lainsäädännön 17 mukaisesti Liettuan hallitus neuvottelee asianmukaisen EU:n lisätuen myöntämisestä vuoden 2020 jälkeen. Samassa laissa velvoitetaan kuitenkin maksamaan valtion budjetista kaikki kustannukset, jos muita rahoituslähteitä ei löydetä. 3.3 Slovakia Bohunice V1 -ydinvoimala Bohunice V1 -ydinvoimalassa on kaksi VVER 440/230 -tyyppistä reaktoria. Yksiköt 1 ja 2 suljettiin pysyvästi vuonna 2006 ja 2008. Slovakian Jadrová a vyraďovacia spoločnosť (JAVYS) on valtion valvonnassa talousministeriön kautta oleva yritys. JAVYS on luvanhaltija/toiminnanharjoittaja, joka vastaa Bohunice V1:n käytöstäpoistosta ja jätteiden loppusijoituslaitoksista. Ohjelman perustilanne Komissio hyväksyi täytäntöönpanomenettelyjen 6 liitteessä 3 esitetyn ohjelman perusskenaarion. Se esitettiin yksityiskohtaisesti Bohunice V1 -ydinvoimalan käytöstäpoistosuunnitelmassa, joka on päivätty 22. lokakuuta 2014. Yksityiskohtainen käytöstäpoistosuunnitelma on käytöstäpoistolupia koskevien asiakirjojen mukainen ja täyttää kansallisesti määritellyt vaatimukset ja IAEA:n standardit. Yksityiskohtainen käytöstäpoistosuunnitelma perustuu aiempiin asiakirjoihin eli käytöstäpoiston projektisuunnitelmaan (2006) ja vaihetta 1 koskevaan käytöstäpoistosuunnitelmaan (2010), ja siihen sisältyy vaihetta 2 koskeva käytöstäpoistosuunnitelma (2014). Yksityiskohtaisessa käytöstäpoistosuunnitelmassa on säilytetty alkuperäinen työnosituksen rakenne ja alkuperäinen päättymispäivä (2025) mutta kokonaiskustannukset on arvioitu 9 prosenttia suuremmiksi. 17 TAR, 16. kesäkuuta 2014, nro 7639, muutoslaki XII-914, 5. kesäkuuta 2014. 9

Edistyminen Tavoitteet, jotka oli määrä saavuttaa syyskuuhun 2015 mennessä, saavutettiin perusskenaarion mukaisessa aikataulussa. Reaktorisydämistä ja -altaista on poistettu polttoaine, ja Slovakian ydinalan sääntelyviranomainen myönsi joulukuussa 2014 luvan 18 Bohunice V1 - ydinvoimalaitoksen käytöstäpoiston vaiheelle 2. Kaikki järjestelmät yhtä lukuun ottamatta turbiinihallissa ja reaktorin V1 oheisrakennukset purettiin suunnitellusti. Radioaktiivisen jätteen käsittelyn osalta on syytä korostaa jätevesilietteen ja sorbenttien käsittelyä koskevan hankkeen C7-B saamista onnistuneesti päätökseen. Yli 5 000 tynnyriä kiinteytettyä radioaktiivista jätettä tuotettiin ja siirrettiin pakattaviksi ja loppukäsittelyyn. Tuloksellisuus Yleinen suoriutuminen oli tyydyttävää syyskuuhun 2015 saakka, ja joiltakin osin onnistuttiin erinomaisesti (esim. hanke C7-B). Tavanomaisen ja vaarallisen (muun kuin radioaktiivisen) jätteen tuotetut määrät ylittivät suunnitellut arvot 27 prosentilla ja 5 prosentilla. Loppusijoitukseen tarkoitetun pakatun radioaktiivisen jätteen tuotannossa on päästy 75 prosenttiin suunnitellusta kumulatiivisesta arvosta vuodesta 2014 lähtien. Määrä vastaa kuitenkin purkamis-/puhdistushankkeiden tuotosta, ja siihen on vaikuttanut se, että käyttöön on otettu asianmukaiset teknologiset vaihtoehdot jätteen tilavuuden optimointia varten. Aikataulussa pysyminen oli optimaalista useimpien hankkeiden osalta. Joidenkin hankkeiden viivästymistä ei kuitenkaan voitu estää. Raportoinnin viitepäivämäärään mennessä näillä viivästyksillä ei ollut mitään vaikutusta ohjelman kriittiseen polkuun. Vuoden 2015 loppupuolella merkittävä hanke (D2 ensiöpiirin dekontaminointi) keskeytettiin sopimusnäkökohtien vuoksi. Tämä saattaa vaikuttaa ohjelman kriittiseen polkuun. Tätä riskiä on käsiteltävä Slovakian vuoden 2016 työohjelmassa. Hankkeiden ansaittu arvo mukautettiin tosiasiallisiin kustannuksiin, mikä osoittaa kustannustehokkuuden olevan tyydyttävällä tasolla. Yhteisrahoitus Slovakian tasavallan kansallisista lähteistä peräisin olevaa rahoitusta oli 31. joulukuuta 2014 yhteensä 372 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin 30:tä prosenttia käytöstäpoisto-ohjelman arvioiduista kustannuksista. Tämänhetkisten tietojen perusteella rahoitusvajetta ei ole odotettavissa ennen vuotta 2020. Vuosia 2021 2025 koskeva rahoitusvaje oli kesäkuussa 2015 noin 193 miljoonaa euroa (ks. taulukko 2) 18 Käytötäpoistoluvat on kansallisten säännösten mukaisesti jaettu vaiheisiin. Ensimmäisen vaiheen käytöstäpoistolupa, joka mahdollistaa purkutyöt valvottujen alueiden ulkopuolella, myönnettiin suunnitelmien mukaisesti vuonna 2011. Toisen vaiheen käytöstäpoistolupa, joka mahdollistaa reaktorin purkamisen, myönnettiin vuonna 2014 suunniteltua aiemmin. 10

eli 15 prosenttia niistä kuluista, joita käytöstäpoisto-ohjelman saattamiseen loppuvaiheeseen arvioidaan tarvittavan 19. 3.4 Energia-alan hankkeet Vuoden 2013 lopussa ydinvoimaloiden käytöstäpoiston avustusohjelmista oli rahoitettu energia-alan hankkeita kunkin kansallisen energiapolitiikan mukaisesti. Osa ennen vuotta 2014 sidotuista varoista on vielä käytettävä käynnissä oleviin hankkeisiin. Bulgaria Apua annettiin energiatehokkuutta (esim. julkisissa rakennuksissa, katuvalaistus, kaivoslaitteet), sähkön siirtoa ja jakelua sekä sähköntuotantoa koskeviin hankkeisiin. Kaksi kolmasosaa hankkeista saatiin päätökseen, ja maksut olivat 59 prosenttia maksusitoumuksista. Liettua Ignalinan käytöstäpoiston kansainvälinen tukirahasto on tehokkaasti ja onnistuneesti rahoittanut hankkeita, joilla tuetaan Liettuan ja Puolan välisen siirtoyhteyden Liettuan puoleisen osan kehittämistä. CPMA:n kautta apua on annettu energiatehokkuushankkeisiin (esim. julkisissa rakennuksissa ja katuvalaistus); maksujen määrä on noin 50 prosenttia maksusitoumuksista. Slovakia Avustusohjelmalla tuettiin energiansiirtoalan toimenpiteitä sekä energiatehokkuustoimenpiteitä julkisissa rakennuksissa. Viimeksi mainitut hankkeet saatiin päätökseen. Merkittäviä hankkeita saatiin päätökseen myös energiansiirtoalalla. Yleisesti ottaen 70 prosenttia hankkeista saatiin päätökseen, ja maksut olivat 55 prosenttia maksusitoumuksista. 4 PÄÄTELMÄT Käytöstäpoistosuunnitelmien laatiminen ja hyväksyminen osoittaa, että Bulgaria, Liettua ja Slovakia ovat sitoutuneet ottamaan lopullisen vastuun kyseisten ydinvoimaloiden käytöstäpoistosta. Käytöstäpoisto-ohjelmien päätökseen saattamiseksi tarvittavat rahoitustarpeet on kartoitettu, sillä tarpeiden ja jo varmistettujen rahoitusvarojen välillä havaittiin puutteita EU:n avustusohjelmalla on näiltä osin merkittävä rooli. Tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella missään näistä kolmesta maasta ei ole odotettavissa rajoitusvajetta ennen vuotta 2020. Vuosien 2014 2020 rahoituskehyksen tavoitteiden saavuttaminen parantaa huomattavasti kaikkien kolmen laitosalueen turvallisuutta. Tarvittavien lisävarojen kerääminen pitkällä aikavälillä (vuoden 2020 19 Valmisteltaessa Slovakian vuoden 2016 vuotuista työohjelmaa Slovakian tasavalta ilmoitti, että kansallisista rahoituslähteistä saatavan rahoituksen määrä oli noussut noin 476 miljoonaan euroon 31. joulukuuta 2015, mikä pienentää rahoitusvajeen 89 miljoonaan euroon. 11

jälkeen) edellyttää vuoden 2014 lopun tilanteen perusteella 20 kuitenkin huolellista seurantaa, erityisesti Liettuassa. Merkittävää edistystä on tapahtunut paitsi valmistelutöissä ja organisaatiomuutoksissa myös varsinaisessa rakennusten ja laitteiden poistamisessa ja radioaktiivisen jätteen käsittelyssä. Yksityiskohtaisten tavoitteiden ja indikaattorien (joita kyseiset kolme jäsenvaltiota ehdottivat ja jotka komissio on hyväksynyt hyväksymällä menettelyt 6 ) ansiosta voidaan seurata tarkasti työn edistymistä määrällisten tietojen perusteella. Komission yksiköt ovat lisäksi yhteistyössä tuensaajien kanssa ottaneet käyttöön ansaittu arvo - menetelmän kyseisissä kolmessa ohjelmassa (ks. liitteen taulukko B.2) siten, että täytäntöönpanon edistymisen vertailukelpoisuutta ja komission seurannan tehokkuutta on parannettu. Tulevaisuudennäkymät Käytöstäpoistolupien myöntäminen mahdollisti Bulgariassa ja Slovakiassa sen, että ydinjärjestelmien purkaminen voitiin aloittaa. Käytetyn polttoaineen välivaraston käyttöönotto tulee Liettuassa viimeiseen vaiheeseen, kun käytetty polttoaine siirretään vuodesta 2017 alkaen kuivavarastoon. Tulevina vuosina puhdistustoimet tuottavat yhä enemmän ydinvoimaloista poistettavia materiaaleja. Väliarviointi joka on määrä tehdä vuoden 2017 loppuun mennessä antaa kattavan kuvan yleisestä edistymisestä, lyhyen aikavälin näkymistä sekä suunnittelusta toiminnan päätökseen saattamiseen asti. 20 Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle Bulgariaa, Liettuaa ja Slovakiaa koskevaan ydinvoimaloiden käytöstäpoiston avustusohjelmaan liittyvän työn toteuttamisesta vuosina 2010 2014 (COM(2015) 78 final). 12