1 PERUSTURVAPALVELUJEN TOIMIALAN KÄYTTÖSUUNNI- TELMA VUODELLE 2016 Asiakirjan lukuohje: Talousarvioasiakirjan tavoitteet ja mittarit (tulosalue) sinisessä laatikossa Käyttösuunnitelman tavoitteet ja mittarit (tulosyksikkö) punaisessa laatikossa (TÄMÄ OSUUS POISTETAAN VALTUUSTOTASON KÄYTTÖSUUNNITELMASTA) 1853 Yhteistoiminta-alueen perusturvapalvelut / Mustijoen perusturva Perusturvapalvelut / Mustijoen perusturva Tp 2014 Ta KsM Ta 2016 Ltk Ta 2016 Ks 2016 Toimintatuotot 26 001 993 29 426 882 29 426 882 31 343 468 31 241 412 31 033 412 - ulkoinen 9 014 250 9 014 250 8 755 050 8 991 345 9 084 445 - ulk./yht.toim.korv. 15 363 554 15 363 554 15 512 407 15 411 238 15 318 138 - ulkoinen yht. 23 330 437 24 377 804 24 377 804 24 267 457 24 402 583 24 402 583 - sisäinen 2 671 556 5 049 078 5 049 078 7 076 011 6 838 829 6 630 829 Toimintamenot -93 329 982-101 431 628-99 610 028-104 183 721-101 816 775-101 608 775 - ulkoinen -82 319 734-87 365 055-85 543 455-86 823 634-84 857 901-84 857 901 - sisäinen -11 010 248-14 066 573-14 066 573-17 360 087-16 958 874-16 750 874 Toimintakate -67 327 989-72 004 746-70 183 146-72 840 253-70 575 363-70 575 363 Suunnitelmapoistot -342 429-319 000-319 000-257 000-257 000 Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot 651 400 651 400 Vyörytystuotot hall.sis. 3 809 831 2 902 332 2 902 332 Vyörytysmenot -1 230 931-1 120 142-1 120 142-1 302 800-1 302 800 Vyörytysmenot hall.sis. -3 808 753-2 902 332-2 902 332 Tilikauden tulos -68 900 272-73 443 888-71 622 288-72 840 253-71 483 763-71 483 763 Pornainen yhteistoimintakorvaukset (ns. kuntaraha) Yhteistoimintakorvaukset Tp 2014 Ta KsM Ta 2016 Ltk Ta 2016 Ks 2016 Johto ja hallinto 581 210 598 005 598 005 524 338 524 338 524 338 Lasten-, nuorten- ja perheiden palvelut 1 865 052 2 301 345 2 301 345 2 533 912 2 525 272 2 522 272 Varhaiskasvatus 2 916 793 3 065 063 3 065 063 3 210 527 3 200 807 3 115 707 Ikäihmisten palvelut (Hoito- ja hoiva) 2 146 495 2 500 309 2 500 309 2 200 023 2 136 834 2 136 834 Perusterveyden-huolto 1 663 360 1 679 732 1 679 732 1 670 607 1 650 987 1 645 987 Erikoissairaanhoito 5 109 858 5 219 100 5 219 100 5 373 000 5 373 000 5 373 000 Yhteensä 14 282 768 15 363 554 15 363 554 15 512 407 15 411 238 15 318 138 Toimielimen palveluajatus Mustijoen perusturvan tehtävänä on edistää ja tukea Mäntsälän ja Pornaisten kunnan asukkaiden elämänhallintaa, toimintakykyä ja terveyttä niin, että kuntien asukkaat voivat hyvin, ovat aikaisempaa terveempiä ja ottavat vastuun oman ja ympäristönsä hyvinvoinnista. Perusturva järjestää vaikuttavat ja oikea-aikaiset sosiaali- ja terveyspalvelut alueen väestölle ja vaikuttaa alueella hyvinvoinnin asiantuntijana.
2 Yhteistoiminta-alueen perusturvalautakunta Kuntastrategiassa palvelutoimialoille on asetettu kaksi strategista tavoitetta menestystekijöineen: 1. Kuntalaisten hyvinvointia edistetään asiakaslähtöisesti Osallistava ja yhteisvastuullinen toimintakulttuuri Perusturvapalveluissa osallistumista ja yhteisvastuullisuutta tuetaan mm. asiakkaan ja hänen lähiympäristönsä omaa vastuuta ja roolia vahvistamalla hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja ylläpitämisessä. Hoito-, palvelu- ja kasvatussuunnitelmissa nämä tavoitteet konkretisoituvat asiakastasolla. Sähköinen asiointi tukee omalta osaltaan asiakkaan/kuntalaisen osallistumista. Hyvinvoinnin edellytysten vahvistaminen Perusturvapalveluissa tämä kuntastrategian tavoite velvoittaa perusturvapalveluja tukemaan ja vahvistamaan kuntalaisten omia voimavaroja ja/tai niiden edellytyksiä. Palvelutarpeiden ennalta ehkäiseminen Perusturvapalveluissa tässä kohdin asetetaan tavoitteita ennaltaehkäisyyn, varhaiseen tukeen ja matalan kynnyksen palveluihin liittyen (kokonaan palvelutarpeelta tai raskaammilta palveluilta välttyminen). 2. Toimiva ja osaava kunta varmistaa palvelujen tuloksellisen järjestämisen Monipuoliset ja tarkoituksenmukaiset palveluiden järjestämistavat Perusturvapalveluissa tähän sisältyy keskeisesti kumppanuusyhteistyöhän liittyvät tavoitteet sekä asiantuntijoina vaikuttaminen. Osallistava ja tuloksellinen johtaminen Palvelujen saatavuudesta, oikea-aikaisuudesta ja niiden kehittämisestä kertovat tavoitteet sisällytetään perusturvapalveluissa tähän. Tähän sisällytetään myös asiakaspalautteeseen ja palvelun vaikuttavuuteen liittyvät asiat. Henkilöstön työhyvinvointi ja osaaminen Asiakaslähtöiseen osaamisen kehittämiseen, työhyvinvoinnin ja oman työn kehittämiseen liittyvät tavoitteet asetetaan tässä. Palvelutarpeiden ennakointi Perusturvassa palvelutarpeiden ennakointi edellyttää mm. toimintaympäristön muutosten seuraamista sekä johtamisen ja päätöksenteon työvälineiden kehittämistä. Oikea ja ajantasainen tieto on edellytys tiedolla johtamiselle. Kuntalaisten hyvinvoinnista kertovan järjestelmän elementtiä kehitetään kuntatason yhteistyönä palveluiden ennakoinnin, suunnittelun, seurannan ja mittaamisen mahdollistamiseksi. Mittarina voi toimia esimerkiksi formuloitu hyvinvointitieto asiakkailta, kuntalaisilta, työntekijöiltä, kumppaneilta (hyvinvointiselvitykset, kyselyt, opinnäytetyöt). Asiakasprofiilit kertovat siitä, että keskeiset asiakkaat on tunnistettu ja painopistevalintoja voidaan tehdä. Toimialaa ja sen tavoitteita ohjaa kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen hyväksymät suunnitelmat ja ohjelmat, joista perusturvan näkökulmasta keskeisiä ovat mm. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, Ikäpoliittinen ohjelma, Päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen linjaukset sekä osin Mäntsälän kunnan kiinteistöjen kehittämisohjelma ja
3 Asunto-ohjelma. Vuoden aikana toteutettiin ns. Tarve-projekti, jossa arvioitiin kunnan kehitysvammaisten tulevaisuuden asumisratkaisuja. Talousarviovuoden 2016 aikana on tarkoituksenmukaista käynnistää kotona asuvien kehitysvammaisten ja heidän perheidensä asumisvalmentaminen ja ryhmäasumisen korvaavat asumisen järjestelyt kunnan eri toimijoiden yhteistyössä. Tässä onnistuminen ja tulevaisuuden kustannuksilta välttyminen edellyttää suunnittelija/valmentaja-tyyppistä resursointia kuntaan. Tähän resurssiin ei perusturvapalveluiden talousarviossa ole varauduttu. Perusturvan toiminnallisia tavoitteita ohjaa myös sairaanhoitopiirin valtuustossa hyväksytty Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Toimintaa ohjaa omalta osaltaan operatiiviset ohjeet ja suunnitelmat, joista esimerkkejä ovat turvallisuussuunnitelmat, päihde- ja mielenterveyssuunnitelma, perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjeet sekä potilasturvallisuussuunnitelma. Työllisyyden edistämisen toimenpideohjelma on kunnassa parhaillaan valmistelussa. Siellä asetetaan tavoitteita myös perusturvapalveluille. Ennakoitavissa olevat muutossuunnat vuoteen 2020: Kuntatalouden tiukkeneminen Kunta- ja palvelurakennemuutokset Ikäihmisten absoluuttisen määrän kasvu asumisratkaisut esteettömän asumisen tarpeen kasvu (ml. erityisryhmät)
4 185300 Perusturvan johto ja hallinto -tulosalue Perusturvan johto ja hallinto Tp 2014 Ta KsM Ta 2016 Ltk Ta 2016 Ks 2016 Toimintatuotot 1 641 180 1 668 579 1 668 579 1 615 706 1 815 706 1 615 706 - ulkoinen 298 000 298 000 200 000 - ulk./yht.toim.korv. 598 005 598 005 524 338 524 338 524 338 - ulkoinen yht. 856 569 896 005 896 005 524 338 724 338 524 338 - sisäinen 784 611 772 574 772 574 1 091 368 1 091 368 1 091 368 Toimintamenot -2 906 109-2 958 682-2 843 450-2 498 518-898 518-2 498 518 - ulkoinen -2 186 168-2 188 014-2 072 782-1 660 382-60 382-1 660 382 - sisäinen -719 941-770 668-770 668-838 136-838 136-838 136 Toimintakate -1 264 929-1 290 103-1 174 871-882 812 917 188-882 812 Suunnitelmapoistot -18 967-93 000-93 000-59 500-59 500 Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot 651 400 651 400 Vyörytystuotot hall.sis. 1 919 366 1 456 658 1 456 658 Vyörytysmenot -78 704-1 120 142-1 120 142-666 307-666 307 Vyörytysmenot hall.sis. Tilikauden tulos 556 766-2 503 245-2 388 013-882 812 2 299 439 499 439 Tulosalueen palveluajatus Perusturvan johto ja hallintopalvelut ohjaavat, mahdollistavat ja tukevat toimialan perustehtävässä (= palveluajatus) onnistumista osana kuntaorganisaatiota. Toimialan hallinnon ja talouden tukipalveluiden tehtävänä on vastata perusturvan tukipalveluiden toimivuudesta siten, että perusturvan johtaminen, päätöksenteko, esimiestyö ja eri tulosalueiden ydintehtävät mahdollistuvat. Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2016 2018 Suunnitelmakauden isoin muutos on valtakunnallinen ja seudullinen (Keski-Uusimaa) sote-uudistus. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa koskevassa valtioneuvoston asetuksessa todetaan, että kuntien on sovittava tavoista toimia laaja-alaisessa yhteistyössä alueen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toteuttamiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa poikkihallinnollista tavoiteasetantaa kunnan eri toimialojen kesken, samoin kuin alueellisesti asetettuja tavoitteita yli kuntarajojen muihin kuntiin ja toimijoihin. Arvioiden mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon vaikutus terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä on noin 15 % ja 85 % on seurausta toimintaympäristön muista ratkaisuista. Ratkaisevaa siis on sosiaali- ja terveydenhuollon kyky havaita keskeiset muutokset toimintaympäristössä sekä arvioida niiden vaikutus väestön terveyteen ja hyvinvointiin ja välittää tämä tieto kunnan päättäjille, kuntaorganisaation sisällä sekä verkostoyhteistyössä. STM:n terveydenedistämisen laatusuosituksen mukaan terveyttä ja hyvinvointia edistävien tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan terveyden edistämisen rakenteiden arviointia, johtamisen kehittämistä, voimavarojen suuntaamista ehkäisevään työhön, hyvinvointiosaamisen vahvistamista sekä toiminnan säännöllistä seurantaa ja arviointia. Tiukkeneva talous ja sitä kautta asiakastarpeeseen nähden niukkenevat resurssit lisäävät riskiä menettää osaavia työntekijöitä, kun työn hallittavuus vaikeutuu.
5 Tämä riski on kunnan sisällä edelleen tiedostettava kuntien keskeisessä kilpailutilanteessa osaavista työntekijöistä. Osaaminen on perustehtävässä onnistumisessa keskiössä. Toimiala on ollut mukana laatimassa kunnan työllisyyden edistämisen toimenpideohjelmaa 2016 2018. Toimenpideohjelmaan sisältyy mm. ns. Motto-hanke, jossa kehitetään työllistymistä tukevia palvelu- ja toimintamalleja julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Hankkeeseen haetaan ulkopuolista rahoitusta. Kunnan työllisyyspalveluiden työnjako tulee selkeyttää ja kuntatasolla resursointi varmistaa. Perusturvapalveluiden vastuulla on ylläpitää henkilöiden toimintakykyä ja parantaa elämänhallintaa ja näin luoda edellytyksiä siirtymiselle välityömarkkinoille tai suoraan avoimille työmarkkinoille. Työttömyysongelmatiikkaan liittyen työhön kuntouttaminen kuvaa toimialan perustehtävää. Haasteellista on löytää jatkopolut työhön kuntoutuneille. Koko toimialaa ja sen toimintaympäristöä koskevia yleisiä muutoksia: Valtakunnalliset kunta- ja palvelurakenneuudistukset Kuntayhteistyötä koskevat muutokset palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa Varhaiskasvatuksen toimialaratkaisu Kumppanuuksien hallinnan merkityksen vahvistuminen Paljon palveluita tarvitsevien palveluprosessien haltuunotto ja kysynnän vähentäminen Kuntoutuksen oikea-aikaisuus ja vaikuttavuus Työttömyydestä aiheutuvat hyvinvointivajeet ja kustannukset ekannan kakkosvaiheen jatkuminen ja ekansan käynnistyminen Suunnitelmakaudella lisätään sähköisten palveluiden tarjontaa. Tällä nopeutetaan ja sujuvoitetaan asiakaspalvelua sekä tuetaan asiakkaiden kiinnostusta omasta hyvinvoinnista ja mahdollistetaan omien asioiden parempi seuranta. Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2016 Työllisyyteen liittyvien vastuiden täsmentäminen kuntatasolla ekannan kakkosvaiheen jatko ekansan käynnistyminen Seudulliseen sote-valmisteluun osallistuminen Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella 2016 2018 Yhteistyömallin luominen palveluja paljon tarvitseville samalla suurkuluttajaksi ajautumisen ehkäiseminen Yhteistyömallin kuvaus valitun/valittujen asiakassegmenttien osalta Kuntoutuksen oikea-aikaisuus ja sisällyttäminen palveluprosessiin varhain ja ennalta vaikuttaen Toteutuneen kuvaus
6 Käyttösuunnitelman tavoite ja seurantamittarit v. 2016 Valtakunnalliseen ja seudulliseen sote-valmisteluun vaikuttaminen ja osallistuminen Toteutuneen kuvaus ekannan käyttöönoton laajentaminen ja ekansan käyttöönotto Käyttöönoton tilanne
7 Perusturvan johto ja hallinto, tukipalvelusuoritteita HALLINTO- JA TUKIPALVELUT / PERUSTURVA TP2013 TP2014 TP VARHAISKASVATUS Asiakasmaksupäätökset 1 762 2 145 1 644 Yksityisen hoidon tukipäätökset 314 252 278 Ostopalvelupäätökset sekä lasten kotihoidontuen kuntalisäpäätökset 1.3.2013 alk 162 345 73 Lähetetyt asiakaslaskut 7 949 Käsitellyt ostolaskut 1 230 HOITO- JA HOIVAPALVELUT Kotihoidon, omaishoidontuen ja kotihoidon tukipalvelujen asiakasmaksupäätökset 1 561 1 614 1 527 Laitoshoidon ja palveluasumisen asiakasmaksupäätökset 617 590 574 Hoito- ja hoivapalveluiden asiakaslaskut 5 947 8 086 8 020 Myönnetyt vapaakortit 185 122 124 VAMMAISPALVELUT Henkilökohtaisten avustajien palkkojen ja kehitysvammaisten työosuusrahojen sekä 810 940 1 220 perhehoidon kulukorvausten maksatus Käsitellyt ostolaskut n. 2000 PERUSTERVEYDENHUOLTOPALVELUT Annetut maksusitoumukset 104 84 95 Pyydetyt/saadut maksusitoumukset 100 90 90 Vapaa valinta / kirjaukset Pegasokseen 1 548 280 Tapaturmailmoitukset ja laskut vakuutusyhtiöille 120+120 130+130 142+142 Käsitellyt ostolaskut n. 1500 n. 1500 n. 1700 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Maksujen kirjaukset ProConsonaan 1 660 1 650 HALLINNON JA MUIDEN YKSIKÖIDEN PALVELUT Peruturvan yleislaskutuksen laskut 740 Kunta- ja kotikuntalaskutuksen laskut 413 423 258 Hallinnon, ESH:n ja muiden yksiköiden käsitellyt ostolaskut 1 810 POSTI Frankeeratut kirjeet 50 523 49 555 Postijaon ajetut kilometrit 5402 km 10098 km VALMISTELUTYÖT SEKÄ MUUT TYÖT Perusturvalautakunnan esityslistat ja pöytäkirjat 24+24 23+23 Viranhaltijapäätösten valmistelu 149 163
8 185310 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -tulosalue Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Tp 2014 Ta KsM Ta 2016 Ltk Ta 2016 Ks 2016 Toimintatuotot 3 205 293 3 766 745 3 766 745 4 155 378 4 146 738 4 143 738 - ulkoinen 835 500 835 500 808 400 808 400 808 400 - ulk./yht.toim.korv. 2 301 345 2 301 345 2 533 912 2 525 272 2 522 272 - ulkoinen yht. 2 673 647 3 136 845 3 136 845 3 342 312 3 333 672 3 330 672 - sisäinen 531 646 629 900 629 900 813 066 813 066 813 066 Toimintamenot -15 096 541-16 926 227-16 577 648-16 946 633-16 883 713-16 589 048 - ulkoinen -13 735 471-14 862 251-14 513 672-14 373 267-14 364 553-14 114 553 - sisäinen -1 361 070-2 063 976-2 063 976-2 573 366-2 519 160-2 474 495 Toimintamenot -11 891 248-13 159 482-12 810 903-12 791 255-12 736 975-12 445 310 Suunnitelmapoistot -37 647-30 000-30 000-43 000-43 000 Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis. 423 849 396 635 396 635 Vyörytysmenot -273 964-137 826-137 826 Vyörytysmenot hall.sis. -881 977-711 521-711 521 Tilikauden tulos -12 660 987-13 189 482-12 840 903-12 791 255-13 232 687-12 941 022 Tulosalueen palveluajatus Tulosalueen tavoitteena on, että Mustijoen perusturvan alueen lapset, nuoret ja perheet voivat hyvin ja saavat oikeaan aikaan tarvitsemiaan hyvinvointia edistäviä ja tukevia palveluja. Tavoitteena on myös, että lapset, nuoret ja perheet osallistuvat oman ja lähiympäristönsä hyvinvoinnin kehittämiseen. Tulosalueen palveluja ovat: Perhepalvelut: Perheneuvola: Perheneuvola, Oppilashuolto Psykiatrisen sairaanhoitajan palvelut Perheasiain sovittelu Lastensuojelun sosiaalityö Lastenvalvojan palvelut Avohuollon tukitoimenpiteet: Tukihenkilötoiminta, Tukiperhetoiminta, Taloudelliset tukitoimenpiteet, Loma- ja virkistystoiminta, Perhekuntoutus laitoksessa, Turvakotipalvelut, Ensikotipalvelut, Lastensuojelun kotipalvelu, Lastensuojelun hoito- ja terapiapalvelut, Lastensuojelun päihdepalvelut, Intensiivinen perhetyö Kodin ulkopuolelle sijoitetut: Perhehoito, Perhekotihoito, Laitoshoito Jälkihuolto: Tukihenkilötoiminta, Tukiperhetoiminta, Taloudelliset tukitoimenpiteet, Perhekuntoutus laitoksessa, Turvakotipalvelut, Ensikotipalvelut, Lastensuojelun kotipalvelu, Lastensuojelun hoito- ja terapiapalvelut, Lastensuojelun päihdepalvelut, Tukiasuntopalvelut, Jälkihuoltosijoitukset/ Perhehoito, Jälkihuoltosijoitukset/ Perhekotihoito, Jälkihuoltosijoitukset/ Laitoshoito Lastensuojelun perhetyö: Lastensuojelun perhetyön palvelut Sosiaalipäivystys Adoptiopalvelut, Adoptioneuvonta Puheterapia Aikuissosiaalityö ja työhön kuntoutuksen palvelut (toimintaympäristön edellyttämä uusi kokonaisuus): Aikuissosiaalityö
9 Kuntouttava työtoiminta Perhesosiaalityön palvelut Työmarkkinatuen kuntaosuus Toimeentulotukipalvelut: Perustoimeentulotuki, ehkäisevä toimeentulotuki, täydentävä toimeentulotuki, Kuntouttavan työtoiminnan tuet Hyvinvointineuvola: Äitiysneuvola Perhesuunnittelu Lastenneuvola Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Perhetyö: Perhetyö, Lapsiperheiden kotipalvelu (Arja, siirtyikö tämä Pian alle?) Aikuisten psykososiaaliset palvelut: Päihdehuolto: Laitoshoito, avohoito, ehkäisevä päihdetyö, A-klinikka, ylläpito- ja korvaushoito, katkaisuhoito, kuntoutushoito, asumispalvelut Mielenterveystyö: Psykiatrisen sairaanhoitajan palvelut, asumispalvelut, muu mielenterveystyö, esim. avustukset Terveyskeskuspsykologi Vammaispalvelut: Vammaisneuvosto Asumispalvelut/ vammaispalvelut: VPL-asumispalvelut, asumisen muutostyöt ja laitteet Kuljetuspalvelut/ vammaispalvelut: VPL-kuljetuspalvelut Omaishoidon tuki/ vammaispalvelut Tulkkipalvelut ja viittomaopetus Apuvälineet ja laitteet/ vammaispalvelut Henkilökohtaiset avustajat/ vammaispalvelut Henkilökohtainen apu/ vammaispalvelut Vaikeavammaisten päivätoiminta Sosiaalityö, vammaispalvelut Muut avustukset, vammaispalvelut Kehitysvammapalvelut: Kotihoidon ohjaus, kehitysvammapalvelut Kehitysvammaisten avohoito/ Päivätoiminta Kehitysvammaisten avohoito/ Työtoiminta Kehitysvammaisten avohoito/ Omaishoidon tuki Kehitysvammaisten asumispalvelut: Tuettu asuminen, kehitysvammapalvelut, ohjattu asuminen, kehitysvammapalvelut, tehostettu asuminen, kehitysvammapalvelut, asumisvalmennus, kehitysvammapalvelut Kehitysvammaisten laitoshoito Kehitysvammaisten perhehoito Kehitysvammaisten iltapäivähoito Leiri- ja lomatoiminta, kehitysvammapalvelut Henkilökohtaiset avustajat, kehitysvammapalvelut Henkilökohtainen apu, kehitysvammapalvelut Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2016 2018 Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyvät Kelalle 1.1.2017 lukien. Kunnat vastaavat edelleen täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta, jotka
10 edellyttävät pääsääntöisesti erityistä harkintaa. Rahoitusvastuu säilyy nykymuotoisena. Perustoimeentulotuen menoista vastaavat yhtä suurelta osin valtio ja kunnat. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on selvittänyt vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon erityislainsäädännön uudistamista. Tavoitteena on yhdistää vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki yhdeksi erityislaiksi. Uudistuksessa keskeistä on palvelun/tuen tarvelähtöisyys ja yksilöllinen palveluiden kokonaisuus. Laki olisi tulossa voimaan 2017. Voimaantulo on kuitenkin epävarmaa. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on selvittänyt sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita. Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevista palveluista annettava erityislain voimaantulo on avoinna. Hallitusohjelman mukaan työvoimahallintoa uudistetaan työllistymistä tukevaksi ja samalla selvitetään työvoimapalveluiden siirto resursseineen vaikeimmin työllistyvien osalta kuntien vastuulle. Perhepalveluiden osalta hallitusohjelmassa korostetaan mm. varhaista tukea, ennaltaehkäisevää työotetta ja vaikuttavia asiakaslähtöisiä palveluketjuja yli hallinnon rajojen. Nuorten tukemisessa syvennetään julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä. Nuorten elämän hallintaa, työllistämistä tuetaan vahvistamalla sosiaali- ja terveyspalveluita osana nuorisotakuuta. Vanhemmuutta ja matalan kynnyksen palveluita vahvistetaan ja palvelut järjestetään lapsi- ja perhekohtaisesti hallintorajat ylittäen. Tulosalueella on jo investoitu ennaltaehkäisevään työhön, varhaiseen puuttumiseen/tukemiseen, vanhemmuuden tukemiseen sekä matalan kynnyksen palveluihin. Ennaltaehkäisevää työotetta on edelleen vahvistettu mm. siirtämällä toimintavuoden aikana korjaavasta lastensuojelusta kaksi sosiaalityöntekijän virkaa perhesosiaalityöhön. Tulosalueen yksikköjen välistä yhteistyötä yksilö- ja perhetasolla on entisestään tiivistetty (mm. yhteiset asiakassuunnitelmat, työparityöskentely). Poikkihallinnollista yhteistyötä on lisätty. Esimerkkinä on säännöllisesti kokoontuva kuntatason oppilashuollon ohjausryhmä, jossa edustettuna vakinaisesti sivistystoimen, varhaiskasvatuksen ja sosiaalipalveluiden esimiestaso. Asiantuntijoina on ollut edustettuna perusterveydenhuollon edustus. Tavoitteena on siilomaisesta työskentelystä siirtyminen entistä enemmän yhteisiin asiakasprosesseihin. Keväälle 2016 on suunniteltu perusopetuksen, vapaa-aikapalveluiden, varhaiskasvatuksen ja perhepalvelun yhteinen strategiaseminaari. Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2016 Uusi isyyslaki astuu voimaan 1.1.2016, jolla helpotetaan isyyden tunnistamismenettelyä. Isyys on mahdollista tunnistaa neuvolakäyntien yhteydessä jo ennen lapsen syntymää. Noin 80 % ovat ns. selkeitä tapauksia, jotka voidaan tunnustaa neuvolassa. Isyyden selvityksiä on noin 100 vuodessa. Tulosalueen henkilöstösuunnitelmaan sisältyy uusina toisen asteen koulukuraattori, nimikemuutoksena koulupsykologin toimi ja sosiaaliohjaajan toimen muutos sosiaaliohjaajan viraksi (päätöksenteko edellyttää virkaa). Opiskelijaterveydenhuollon palvelut on järjestetty siten, että Mäntsälän lukio ja Keuda Mäntsälä hoidetaan kunnan omana palveluna. Opiskelijoita on yhteensä 600. Heidän käytettävissä on terveydenhoitajan palvelut neljänä päivänä viikossa. Keudan Saaren yksikössä on 500 opiskelijaa, joiden opiskelijaterveydenhuoltopalvelut on järjestetty
11 ostopalveluna 2 päivänä viikossa. Saaren yksikkö on organisoinut ostopalvelun ja kunta on toiminut maksajana. Kunnan tulee järjestää myös Saaren yksikön osalta kyseinen palvelu 2016 lukien joko omana tai ostopalveluna. Tarve-projektiin pohjautuva kehitysvammaisten asumispalvelumallin jatkoprojekti edellyttää määräaikaisen projektivetäjän palkkaamista. Tämä resurssi ei sisälly toimialan talousarvioesitykseen. Toimiala esittää tähän kunnan saaman perintörahan kohdentamista (talousarviopäätöksestä erillinen asia). Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Typ käynnistyy 1.1.2016. Työ - ja elinkeinotoimisto, kansaneläkelaitos ja kunta organisoisivat moniammatillista yhteistyötä tarvitsevien työttömien palvelut työllistymisen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Asiakkaalle tarjotaan hänen palvelutarpeen mukaisia julkisia työvoimapalveluja sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja yhteisessä toimipisteessä. Te-toimisto on arvioinut omassa asiakaskartoituksessaan kuntakohtaisesti Typin asiakkaiden määrää. Te-toimiston ilmoituksen mukaan lukuihin tulee suhtautua varauksella, kuitenkin suuntaa antaen. Arvion mukaan Mäntsälässä olisi yhteensä 260 ja Pornaisissa yhteensä 41 Typ:iin kuuluvaa asiakasta. Kesäkuun työmarkkinalistalla oli 142 mäntsäläläistä ja 42 pornaislaista. Työmarkkinatuen kuntaosuuden edellyttämä määrärahavaraus kasvaa vuodesta Mäntsälässä 146 000 eurolla. Varaus on nyt tulosalueen talousarviossa, mutta toimiala on esittänyt sen siirtämistä hallintopalveluihin osaksi työllisyyspalveluiden kokonaisuutta. Kuluvana vuonna on käynnistynyt Keski-Uudenmaan 2016 kuntakokeilu, jonka ydin on alueellinen Ohjaamo. Ohjaamo toimisi vastuutahona nuorisotakuun toteuttamisessa. Ohjaamoa mallinnetaan monialaisena ja moniammatillisena palvelukeskuksena, joka toimisi Typ-ajattelun mukaisena nuorten työvoiman palvelukeskuksena. Ohjaamossa painopiste on koulutuksellisten vaihtoehtojen ja ratkaisujen löytyminen. Toimintamallissa korostuvat uudet asiakkaat ja varhainen puuttuminen. Pitkäaikaista moniammatillista asiakkuutta tarvitsevat haastavat nuoret kuuluisivat tai siirtyisivät Typ-asiakkuuteen tai kunnan peruspalveluihin. Sosiaalityöstä nuorten sosiaalityöntekijä on kokeilussa ns. asiakasvastaavana. Tulosalueelle laaditaan edelleen yksikkökohtaiset sekä esimieskohtaiset tuloskortit. Tuloskorttien yhteisenä kriittisenä menestystekijänä on mm. aikuisten ja nuorten työhön kuntoutuksen palvelujen toimivuus, tuottavuuden ja vaikuttavuuden vahvistuminen, perheiden ja lasten hyvinvoinnin edistäminen mitattuna sijoitusten kestolla. Tulosalueen toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella 2016 2018 Tulosalueen osaamisen johtamisen kehittäminen vaikuttavuuden ja tuottavuuden lisäämiseksi. Johtaminen ei ole ylhäältä alas tapahtuvaa vaan edellyttää myös työntekijän omaa aktiivisuutta. Kehittävä työote on osa asiakastyötä. 1. Henkilöstön osaaminen on kartoitettu 2. Koulutusohjelma on valmis 3. Henkilöstön ammatti- ja tehtävärakenne ja työnjako on päivitetty 4. Työntekijäaloitteet Tuetaan asiakkaiden osallistumista, omatoimisuutta ja vastuuta oman hyvinvointinsa edistämiseen. Palvelujen vaikuttavuuden lisääminen edellyttää myös asiakkaiden osallisuuden lisäämistä. Asiakaspalautteet, asiakasraadit
12 Kumppanuusyhteistyö on aktiivista ja tavoitteellista lisäten asiakkaiden hyvinvointia ja osallisuutta Kasvatuskumppanuuteen perustuva yhteistyö lastensuojelun yksityisten sijoituspalveluiden tuottajien kanssa on luotu (toteutunutta kuvataan laadullisesti ja sijoitusten kestolla) Perhepalvelut Tulosyksikön tavoitteet ja niiden seurantamittarit v. 2016 Kuvataan perheneuvolan ja nuorten tukipisteen palvelutuotteet (toiminnan vaikuttavuuden arviointi, asiakasnäkökulma, tarveperusteiset palvelut) Palvelutuotevalikoima valmis Laaditaan toisen asteen psykososiaalisten palvelujen (psykologi, kuraattori) suunnitelma 1. Psykososiaalisten opiskeluhuollon palvelujen suunnitelman valmistelun tilanne 2. Palaute koulujen oppilashuoltoryhmiltä koulun sosiaalityön toimivuudesta (kysely oppilashuoltoryhmille keväällä 2016) Selvitetään sähköisten palvelujen hyödyntämistä matalan kynnyksen palveluna lasten, nuorten, perheitten palvelualueella Sähköisten palveluiden selvityksen valmistelun tilanne Aikuissosiaalityö ja työhön kuntoutuksen palvelut Tulosyksikön tavoitteet ja niiden seurantamittarit v. 2016 Sosiaali- ja terveystoimen työhön kuntoutuksen palvelut toimivat kitkattomasti työllistymistä edistävässä monialaisessa yhteispalvelussa 1. Päättyneet asiakkuudet 2. Työmarkkinalistan tilanne 2016/tammikuu ja 2017/tammikuu Hyvinvointineuvola Tulosyksikön tavoitteet ja niiden seurantamittarit v. 2016 1. Opiskelijan hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 2. Kouluikäisen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 3. Alle kouluikäisen lapsen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 1. Opiskeluterveydenhuollon suunnitelma 2016 2018 2. Kouluterveydenhuollon suunnitelman päivittäminen 2016 2018 3. Voimaperhe-hanke jatkuu
13 4. Kannustava vuorovaikutus -hanke 2017 2018 Aikuisten psykososiaaliset palvelut Tulosyksikön tavoitteet ja niiden seurantamittarit v. 2016 Päihde- ja mielenterveysyksikön tuottavuuden ja vaikuttavuuden lisääminen 1. Uusien asiakkaiden määrä toimintavuoden aikana 2. Päättyneet asiakkuudet toimintavuoden aikana Päihde- ja mielenterveyspalvelujen sähköisten palvelujen hyödyntäminen sekä nettipalvelujen kehittäminen matalan kynnyksen palveluna 1. Nettipalvelu käytössä 2. Sähköiset lähetteet Tulosyksikön tavoitteet ja niiden seurantamittarit v. 2016 Monipuolistaa kehitysvammaisten asumisratkaisuvaihtoehtoja Kehitysvammaisten asumiseen liittyvä hanke on käynnistynyt
14 Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen suoritteita LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT/1 TP2013 TP2014 TP KS2016 PERHENEUVOLA Asiakkaat 248 203 203 Käynnit 1 931 1 841 1 661 KOULUPSYKOLOGIT Asiakkaat 188 194 219 Käynnit 886 888 1 105 NUORTEN VASTAANOTTO Asiakkaat 127 131 178 Käynnit 958 942 1 628 PUHETERAPIA Asiakkaat 325 291 304 Käynnit 1 387 1 296 1 324 LASTENSUOJELUN SOSIAALITYÖ, asiakkaat 467 246 170 PERHESOSIAALITYÖ, asiakkaat 65 SOSIAALI PÄIVYSTYS, asiakkaat 250 PALVELUTARPEEN ARVIOINTI PERHESOSIAALITYÖSSÄ, asiakkaat 123 KODIN ULKOPUOLELLE SIJOITETUT /LASU Asiakkaat 47 30 25 Hoitopäivät 14 538 13 978 13 565 JÄLKIHUOLTO, asiakkaat 28 23 43 LASTENVALVOJA, elatussopimukset 258 308 332 AIKUISSOSIAALITYÖ Sosiaalityö, asiakasperheet 756 527 Perustoimeentulotuki, asiakasperheet 692 698 670 Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki, asiakasperheet 142 201 180 Välitystiliasiakkaat 30 24 35 Työmarkkinatuki, asiakkaat 78 95 191 Kuntouttava työtoiminta, asiakkaat 69 59 72 HYVINVOINTINEUVOLA, MÄNTSÄLÄ Käynnit yhteensä 12 032 11 057 9 599 10 347 Lastenneuvola, asiakkaat 2 214 2 169 1 917 2 100 Lastenneuvola, käynnit lääkärillä 1 814 1 718 1 526 1 700 Lastenneuvola, käynnit hoitajalla 4 829 5 059 4 301 4 500 Äitiysneuvola, asiakkaat 586 655 471 530 Äitiysneuvola, käynnit lääkärillä 1 006 737 636 747 Äitiysneuvola, käynnit hoitajalla 3 398 2 697 2 322 2 500 Perhesuunnitteluneuvola, asiakkaat 789 846 654 700 Perhesuunnitteluneuvola, käynnit lääkärillä 641 466 312 400 Perhesuunnitteluneuvola, käynnit hoitajalla 344 380 502 500
LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT/2 TP2013 TP2014 TP KS2016 HYVINVOINTINEUVOLA, PORNAINEN Käynnit yhteensä 3 087 2 884 2 657 2 726 Lastenneuvola, asiakkaat 604 710 537 586 Lastenneuvola, käynnit lääkärillä 361 406 383 392 Lastenneuvola, käynnit hoitajalla 1 473 1 637 1 268 1 273 Äitiysneuvola, asiakkaat 169 176 132 150 Äitiysneuvola, käynnit lääkärillä 215 201 161 171 Äitiysneuvola, käynnit hoitajalla 837 527 615 650 Perhesuunnitteluneuvola, asiakkaat 148 113 156 160 Perhesuunnitteluneuvola, käynnit lääkärillä 12 0 61 70 Perhesuunnitteluneuvola, käynnit hoitajalla 189 113 169 170 KOULU- JA OPISKELIJATERVEYDENHUOLTO, MÄNTSÄLÄ Asiakkaat 3 405 3 325 3 220 3 300 Käynnit lääkärillä 1 410 1 516 1 396 1 400 Käynnit hoitajalla 7 283 7 423 6 461 6 500 KOULU- JA OPISKELIJATERVEYDENHUOLTO, PORNAINEN Asiakkaat 810 799 980 980 Käynnit lääkärillä 278 274 354 354 Käynnit hoitajalla 1 479 1 665 1 847 1 847 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU Asiakkaat 109 88 97 100 Kodinhoitajakäynnit 694 702 590 620 MIELENTERVEYSAVOPALVELUT JA KRIISIPÄIVYSTYS Asiakkaat 348 372 407 410 Käynnit 1 462 1 529 1 750 1 800 MIELENTERVEYSASUMISPALVELUT Asiakkaat 13 16 16 16 Hoitopäivät 4 495 3 960 4 186 4 800 MIELENTERVEYSPALVELUIDEN PSYKIATRINEN SAIRAANHOITAJA Asiakkaat 286 337 367 380 Käynnit 1 119 1 477 1 690 1 800 PÄIHDEHUOLLON AVOPALVELUT Asiakkaat 408 246 176 180 Käynnit 1 878 1 735 1 121 1 150 PÄIHDEHUOLLON LAITOSKUNTOUTUS Asiakkaat 3 7 13 12 Hoitopäivät 114 338 521 500 15
LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT/3 TP2013 TP2014 TP KS2016 VAMMAISTEN ASUMISPALVELUT Asiakkaat 17 16 13 Hoitopäivät 4 791 4 925 4 375 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUASUMINEN Asiakkaat 55 45 48 Hoitopäivät 10 136 10 245 11 230 KEHITYSVAMMAISTEN LAITOSHOITO, MLÄ Asiakkaat 3 3 3 Hoitopäivät 1 095 1 093 1 095 KEHITYSVAMMAISTEN PERHEHOITO Asiakkaat 16 13 15 Hoitopäivät 832 817 966 16
17 185330 Hoito- ja hoivapalvelut -tulosalue Ikäihmisten palvelut (hoito- ja hoiva) Tp 2014 Ta KsM Ta 2016 Ltk Ta 2016 Ks 2016 Toimintatuotot 7 224 407 7 417 679 7 417 679 7 816 732 7 760 926 7 820 926 - ulkoinen 3 888 700 3 888 700 3 903 100 3 939 400 3 999 400 - ulk./yht.toim.korv. 2 500 309 2 500 309 2 200 023 2 136 834 2 136 834 - ulkoinen yht. 6 147 039 6 389 009 6 389 009 6 103 123 6 076 234 6 136 234 - sisäinen 1 077 368 1 028 670 1 028 670 1 713 609 1 684 692 1 684 692 Toimintamenot -18 328 725-19 076 196-18 347 812-19 970 271-19 767 494-19 576 672 - ulkoinen -14 599 071-14 887 177-14 158 793-14 572 278-14 506 808-14 356 808 - sisäinen -3 729 655-4 189 019-4 189 019-5 397 993-5 260 686-5 219 864 Toimintakate -11 104 319-11 658 517-10 930 133-12 153 539-12 006 568-11 755 746 Suunnitelmapoistot -140 919-70 000-70 000-54 000-54 000 Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis. 416 574 405 747 405 747 Vyörytysmenot -332 842-179 045-179 045 Vyörytysmenot hall.sis. -1 077 952-814 760-814 760 Tilikauden tulos -12 239 457-11 728 517-11 000 133-12 153 539-12 648 626-12 397 804 Tulosalueen palveluajatus Hoito- ja hoivapalvelut edistävät kuntalaisten hyvinvointia, toimintakykyä ja omatoimisuutta vaikuttamalla ja järjestämällä kuntalaisten tarvitsemia kotiin annettavia palveluja ja lyhytaikaista hoitoa sekä ympärivuorokautista hoitoa. Painopisteenä on tukea kotona asumista viemällä riittävät palvelut kotiin oikea-aikaisesti. Hoito- ja hoivapalvelut palvelujen tilaajavastuullisena tuottaa palveluja ikäihmisille sekä toimii palveluntuottajana vammaispalvelulle, kehitysvammapalvelulle, mielenterveys-, päihde- ja perhepalveluille, joiden osalta tilaajavastuu on Lasten, nuorten ja perheiden palveluilla. Hoito- ja hoivapalvelut tilaavat asiakasryhmälleen sisäisesti palveluja mm. perusterveydenhuollosta. Hoito- ja hoivapalvelut myös ostavat asiakkailleen palveluja merkittävässä määrin ulkopuolisilta palveluntuottajilta (tehostettua palveluasumista). Tulosalueen palveluja ovat: Avopalvelut: ennaltaehkäisevät kotikäynnit kotihoito kotihoidon lääkeannosjakelu kotiutustiimin palvelut kotihoidon ryhmäasuminen kotiin vietävät ateriat kauppa- ja asiointipalvelut sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu turvapalvelun järjestäminen kunnan alueella kotona asuville veteraanien siivouspalvelut ikäihmisten päivätoiminta ja ikäihmisten ennalta ehkäisevä kerhotoiminta ikäihmisten terveysneuvonta ja -ohjaus muistihoito - muistipoliklinikka omaishoidon palkkio ja omaishoitajien tuki palveluohjaus tehostettu palveluasuminen (oma ja ostettu)
18 vuorohoito palvelualueen asiakkaiden vapaaehtoistoiminnan järjestäminen Laitospalvelut: akuutti vuodeosastohoito vuodeosaston saattohoito pitkäaikainen laitoshoito Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2016 2018 Hoito- ja hoivapalvelujen järjestämisen taustalla ovat sosiaalihuoltolaki, vanhuspalvelulaki ja terveydenhuoltolaki. Pitkäaikaisen hoidon tarpeessa olevien kotikuntamuuttajien palvelujen järjestämistä ohjaa kotikuntalaki (1377/2010). Iäkkäiden henkilöiden palvelujen järjestämiseen liittyvien lakien uudistukset alkoivat 1.1.2011 voimaan tulleella terveydenhuoltolailla, 1.7.2013 vanhuspalvelulailla ja 1.4. sosiaalihuoltolailla. Seuraavaksi uudistetaan asiakasmaksulakia ja lakia itsemääräämisoikeudesta. Tulossa on muutoksia myös lakiin omaishoidontuesta ja mahdollisesti omaishoidon tuen hoitopalkkioiden maksatukseen liittyvästä järjestelystä. Näiden muutosten tarkoituksena on tukea ikääntyneen väestön toimintakyvyn edistämistä, oikea-aikaisia ja monipuolisien palvelujen tarpeen selvittämiseen perustuvia palveluja, palvelurakenteen muutosta, tarkoituksenmukaista henkilöstön määrää ja osaamista sekä johtamista. Iäkkäiden ihmisten osallisuuden vahvistaminen ja mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ilmenee kaikissa lakimuutoksissa. Vanhuspalvelulaki tuli voimaan 1.7.2013. Suurinta osaa pykälistä sovellettiin toimintaan heti lain tultua voimaan, osaa 1.1.2014 ja osa määräyksistä tuli voimaan 1.1. alkaen. Lain tavoitteena on: edistää ikääntyneiden hyvinvointia ja kaventaa hyvinvointieroja tukea ikääntyneiden osallisuutta ja voimavaroja edistää ikääntyneiden itsenäistä suoriutumista puuttumalla ajoissa toimintakyvyn heikkenemiseen ja sen riskitekijöihin turvata ikääntyneiden palvelutarpeen arviointiin pääsy ja määrältään ja laadultaan riittävät palvelut 1.1. voimaan tullut vanhuspalvelulain muutos täsmensi laitoshoidon kriteereitä siten, että se entistä paremmin toteuttaa lain tavoitetta kotiin annettavien palveluiden ensisijaisuudesta. Rakennemuutos vähentää kustannusten kasvua. Kunta voi vastata iäkkään henkilön palveluntarpeeseen pitkäaikaisella laitoshoidolla vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai asiakasturvallisuuteen tai potilasturvallisuuteen liittyvät perusteet (Vanhuspalvelulaki 14a). Uusi sosiaalihuoltolaki tuli voimaan 1.4.. Sen pykälät 46, 48 ja 49 tulevat voimaan 1.6.2016. Sosiaalihuoltolakia yleislakina sovelletaan myös iäkkäisiin henkilöihin. Vanhuspalvelulakia sovelletaan niissä tilanteissa, joissa iäkkäällä henkilöllä on oikeus sen mukaisiin palveluihin ja ne toteuttavat asiakkaan etua paremmin kuin sosiaalihuoltolaki. Muutoksia ja tarkennuksia: Liikkumisen tuen (Shl 23 ) laajentaminen pelkästä kuljetuspalvelusta koskemaan laajemmin kaikkia liikkumista tukevia toimia turvata osaltaan iäkkäiden henkilöiden suoriutumista, omatoimisuutta, osallisuutta sekä kotona asumista. Kunnan
19 Ikäpoliittinen ohjelma sisältää palveluliikenteen kehittämisen kunnassa. Tarpeeseen vastaaminen edellyttää eri hallintokuntien ja yritysten yhteistyötä. Tarjottava neuvontapalveluja sekä erityisesti riskiryhmiin kuuluville terveystarkastuksia, vastaanottoja, kotikäyntejä, joihin kuuluu monipuolinen neuvonta ja ohjaus varhainen ongelmien tunnistaminen ja tuki. Ennaltaehkäisevät kotikäynnit -hankkeessa 2016 luodaan toimintamallia ikäihmisten ennaltaehkäiseville kotikäynneille ja neuvontapalveluille osaltaan. Vanhuspalvelulain tuomia velvoitteita Kunnan käytettävissä on oltava ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemista sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalvelujen laadukasta järjestämistä varten riittävästi monipuolista asiantuntemusta. ( 10). Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan lisähenkilöstöä avoterveydenhoitoon ja kuntoutukseen sekä kotihoitoon ja kotiuttamistiimiin. Kunnan on nimettävä iäkkäälle henkilölle vastuutyöntekijä, jos hän tarvitsee apua palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa. ( 17). Kotiuttamistiimin tai avoterveydenhoidon työntekijä toimii tilanteen mukaan tarvittaessa kotona asuvien ei-kotihoidon asiakkaiden vastuutyöntekijöinä. Ennuste väestön ikääntymisestä Mäntsälässä ja Pornaisissa tilastokeskuksen ennusteen mukaisesti: Mäntsälä tot 2014 2020 2025 2030 65-74 1992 2 471 2 533 2 740 75-84 976 1261 1763 2 071 85-94 322 424 508 696 95-23 36 44 54 > 75 yht 1321 1721 2315 2821 Pornainen tot 2014 2020 2025 2030 65-74 425 535 581 671 75-84 180 246 378 444 85-94 55 85 92 138 95-4 8 8 12 > 75 yht 239 339 478 594 Hoito- ja hoivapalvelujen asiakaskunta koostuu ikääntyneistä ja monen ikäisistä päihde- ja mielenterveysasiakkaita sekä pitkäaikaissairaista. Ikäihmisten määrän kasvaessa tehostetun palveluasumisen tarve kasvaa. Ikäpoliittisessa ohjelmassa valtuusto on linjannut, että Mäntsälään rakennetaan uusi 40-paikkainen tehostetun palveluasumisen yksikkö vuoteen 2020 mennessä. Suunnitelman käynnistymiseen varaudutaan. Rakentamistarpeeseen vaikuttaa alueella tehtävät yksityisten toimijoiden ratkaisut. Kotihoidon käynnit 2013 6/2014 2014 6/
20 Käynnit yhteensä 107 230 59 959 121 868 62 884 MLÄ 80 314 45 271 92660 49 883 POR 26 916 14 688 29 208 13 001 Kotihoidon käyntimäärien kasvu edellyttää jatkossa henkilöstön määrän lisäämisen. Käyntimäärän lisääntyminen kuvaa asiakkaiden palvelutarpeen kasvun, sillä asiakasmäärä ei ole oleellisesti lisääntynyt. Kotona hoidetaan enemmän apua tarvitsevia henkilöitä. Toimialan talousarvioesitys sisältää kotihoidon ja kotiutustiimin vahvistamista. Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2016 Ikäpoliittinen ohjelma arvioidaan ja päivitetään kuntatasoisesti kaudelle 2016 2019 (kunnanhallituksen päätös 143 / ) Ikäpoliittinen ohjelma 2013 2030 hyväksyttiin valtuustossa 10.12.2012. Ohjelma päivitetään syksyllä. Päivityksen yhteydessä tehdyt linjaukset ja valtuustojen päätökset otetaan huomioon seuraavien vuosien talousarvioita laadittaessa. Vanhuspalvelulaissa edellytetään ikäihmisten asumisen ja elinympäristön kehittämistä. Mäntsälän ikäihmisille rakennetaan uusia ja entisen korvaavia vuokra-asuntoja Kivistöntie 16:ssa. Hoito- ja hoivapalvelut osallistuu asukkaiden valintaan, koska asukkaiden tarvitsemat palvelut järjestetään kunnallisen kotihoidon turvin. Rakennuksen asuntoja ja toimitiloja suunniteltaessa on otettu huomioon paljon apua tarvitsevien ikäihmisten tarpeet. Ensisijaisesti asukkaat muuttavat Osuustien ja Vanhan Porvoontien vanhustentaloista, joiden kunto ja turvallisuus eivät vastaa toimintarajoitteisten asukkaiden asumistarpeita. Kunnan investointisuunnitelmaan sisältyy myös Kotokartanon perusparannus. Mikäli hanke toteutuu, se edellyttää väistötilojen hankintaa ja mahdollisesti asumisen järjestämistä ostopalveluna joillekin asukkaille. Palvelurakenteen muutostarpeita selvitetään edelleen. Mikäli Kotokartanon peruskorjaushanke etenee, tulee hoivaosaston (38 laitospaikkaa) paikkojen muuttaminen palveluasumiseksi osittain tai kokonaan selvittää potilaiden hoidon ja kustannusvaikutusten osalta. Ikääntyvien omaehtoisen hyvinvoinnin ja terveyden lisääminen -hanke alkaa 9/ jatkuen vuoden 2016 loppuun. Hankkeessa kokeillaan mm. ennaltaehkäisevien palvelujen kartoitusten ja neuvonnan ohjauksen malleja. Ennaltaehkäisevässä työssä tiivistetään yhteistyötä seurakunnan, yritysten ja järjestöjen kanssa. Palvelualueella kehitetään johtamista. Kotokartanon palveluasumisen ja hoivaosaston johtamisvastuu on siirretty yhden osastonhoitajan vastuulle 6/. Tavoitteena on asukkaiden yhdenvertainen hoidon ja hoivan laatu, henkilöstön joustava käyttö koko talossa ja henkilöstön osaamisen kehittäminen. Vanhuspalvelulain edellyttämä vastuutyöntekijämalli otetaan käyttöön. Kotihoidon toiminnan kehittäminen jatkuu. Käyttöön otettu (syksy ) kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä vakiinnutetaan kotihoitoon. Toiminnanohjausjärjestelmän tavoitteena on lisätä asiakkaalla tehtävän välittömän työajan määrää optimoimalla henkilöstöresurssien käyttö. Toisena tavoitteena on tiedonkulun parantaminen mukana kannettavilla mobiililaitteilla. Palvelualue osallistuu Keski- ja Länsi -Uudenmaan Kotona kotoa kotiin -hankkeeseen. Hanke alkaa syksyllä. Hankkeessa kehitetään kotihoidon toimintatapoja.
21 Kotihoidon asiakkaiden lääkeannosjakelua laajennetaan koskemaan koko Mäntsälän keskustan aluetta. Kotihoidossa järjestetään valituille asiakkaille mahdollisuus kokeilla kotiateriapalvelua. Sillä tarjotaan kotona asuville ikäihmisille ateria-automaattipalvelun, jonka avulla he itse pystyvät lämmittämään päivittäiset ateriat heille sopivana ajankohtana. Kotiateriapalveluyritys täyttää ateria-automaatin valituilla valmiilla pakasteaterioilla, jossa on yhdistettynä pakastin ja kiertoilmauuni. Valtakunnallisessa muistiohjelmassa (2012 2020) ohjataan kuntia järjestämään muistipotilaan hoitoprosessi, johon kuuluu muistipoliklinikan lisäksi potilaan jatkohoidon järjestäminen. Kunnan henkilöstösäästöpäätösten yhteydessä täyttämättä jätetty muistineuvojan vakanssin täyttäminen (syksy ) on edellytys em. tavoitteen toteuttamiselle. Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella 2016 2018 Valtakunnallisen palvelurakennesuosituksen mukaisessa palvelurakenteessa pysyminen 75 vuotta täyttäneiden osalta 1. Ikäryhmästä tehostetussa palveluasumisessa 31.12. (tavoite 5 6 %, tavoite vuodelle 2017 on 6 7 %) 2. Ikäryhmästä pitkäaikaisessa laitoshoidossa 31.12. (tavoite 2 3 %) 3. Ikäryhmästä säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. (tavoite 13 14 %) Ennaltaehkäisevän toiminnan kehittäminen Ikääntyvien omaehtoisen hyvinvoinnin ja terveyden lisäämisen -hankkeen (ennaltaehkäisevät kotikäynnit) toimeenpano ja sen tulokset Erikoissairaanhoidosta otetaan potilaat vastaan oikeaan aikaan Siirtoviivepäivät erikoissairaanhoidosta (tavoite 0) 1. Hoidon ja hoivan tarpeessa olevat asiakkaat hoidetaan oikealla hoitotasolla 2. Lain asettama velvoite toteutuu eli palvelu järjestetään 3 kk:n aikana tarpeen toteamisesta 1. Jonotusajat (palveluasuminen, vanhainkoti, kotihoito) 2. Hoidettavien hoitoisuus (Ravatar-mittaus 2 x vuosi) Avopalvelut Tulosyksikön tavoitteet ja niiden seurantamittarit v. 2016 Kotona asumisen tukeminen siten, että 91 92 % 75 vuotta täyttäneistä kykenee asumaan kotona Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden suhteellinen osuus ikäryhmästä Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto Kuvaus käyttöönoton toteumasta ja järjestelmän toiminnasta ja hyödyntämisestä
22 Ikääntyvien omaehtoisen hyvinvoinnin ja terveyden lisääminen -hankkeessa kokeillaan ja kehitetään ennaltaehkäiseviä toimintamalleja jatkokäyttöön Kuvaus hankkeen toteumasta ja testatuista toimintamalleista ja jatkosuunnitelmasta pysyväisluonteiselle toiminnalle Laitospalvelut Tulosyksikön tavoitteet ja niiden seurantamittarit v. 2016 Palvelurakenteen arviointi laitoshoidosta palveluasumiseksi Tuotettu selvitys muutoksen kustannusvaikutuksista ja hoidon järjestämisestä Seurataan ja arvioidaan terveyskeskuksen vuodeosaston ja pitkäaikaisyksikköjen (hoivaosasto ja Aurinkomäen vanhainkoti) hoitopaikkojen riittävyyttä Käyttöasteet (%) Toimintakykymittarin valinta ja testaus vuodeosastokäyttöön Testattu ja valittu toimintakykymittari Hoito- ja hoivapalvelujen suoritteita
HOITO- JA HOIVAPALVELUT TP2013 TP2014 TP KS2016 OMAISHOIDONTUKI, yli 65 v. Asiakkaat, Mäntsälä 32 39 33 34 Asiakkaat, Pornainen 6 8 9 10 KOTIHOITO, MÄNTSÄLÄ Asiakkaat 379 432 430 436 Käynnit 80 314 92 760 104 550 114 074 KOTIHOITO, PORNAINEN Asiakkaat 92 108 106 105 Käynnit 20 916 29 208 25 523 27 536 KOTISAIRAANHOIDON LÄÄKÄRIVASTAANOTTO Käynnit 318 322 259 275 MUISTIPOLIKLINIKKA Asiakkaat lääkärillä 142 147 153 Käynnit, lääkärillä 154 168 185 170 Asiakkaat muistihoitajalla 304 297 301 Käynnit muistihoitajalla 330 367 351 TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN, HOITOPÄIVÄT Isokoto 10 629 11 063 10 849 8 487 Kivistöntie 12 299 11 359 12 317 12 365 Pellavakoti 2 043 2 105 2 089 2 190 Ostettu palveluasuminen 11 805 13 350 12 612 12 775 LAITOSHOITO, HOITOPÄIVÄT Terveyskeskuksen hoivaosasto 14 719 14 334 14 110 Terveyskeskuksen vuodeosasto 12 604 12 523 12 406 Aurinkomäki 10 184 10 166 10 481 Ostopalvelut, Kiljava 457 1 085 801 Osopalvelut, muut 365 365 365 365 VUOROHOITO TEHOSTETUSSA ASUMISPALVELUSSA, Hoitopäivät 1 515 1 976 1 776 23
24 185350 Perusterveydenhuolto -tulosalue Perusterveydenhuolto Tp 2014 Ta KsM Ta 2016 Ltk Ta 2016 Ks 2016 Toimintatuotot 3 684 941 6 026 817 6 026 817 6 908 411 6 680 521 6 700 621 - ulkoinen 1 892 500 1 892 500 1 942 900 1 942 895 2 175 995 - ulk./yht.toim.korv. 1 679 732 1 679 732 1 670 607 1 650 987 1 645 987 - ulkoinen yht. 3 486 617 3 572 232 3 572 232 3 613 507 3 593 882 3 821 982 - sisäinen 198 324 2 454 585 2 454 585 3 294 904 3 086 639 2 878 639 Toimintamenot -11 251 948-13 338 460-13 745 018-14 973 044-14 658 555-14 136 042 - ulkoinen -9 994 470-10 622 155-11 028 713-11 436 388-11 256 389-10 856 389 - sisäinen -1 257 479-2 716 305-2 716 305-3 536 656-3 402 166-3 279 653 Toimintakate -7 567 008-7 311 643-7 718 201-8 064 633-7 978 034-7 435 421 Suunnitelmapoistot -78 623-70 000-70 000-40 500-40 500 Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis. 648 068 318 384 318 384 Vyörytysmenot -202 578-113 746-113 746 Vyörytysmenot hall.sis. -872 941-578 443-578 443 Tilikauden tulos -8 073 083-7 381 643-7 788 201-8 064 633-8 392 339-7 849 726 Tulosalueen palveluajatus Tarpeelliset perusterveydenhuollon palvelut järjestetään lainsäädännön edellyttämien aikarajojen mukaisesti kuntalaisten hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä tukien. Tulosalueen palveluja ovat: vastaanottopalvelut päivystyspalvelut lääkäripalvelut muille tulosalueille järjestetään perusterveydenhuollosta (resurssivastuu) laboratoriopalvelut (HUS-osto) kuvantamispalvelut (HUS-osto) välinehuolto lääkekeskus kuntoutuspalvelut (fysioterapia, toimintaterapia, lääkinnällinen kuntoutus, apuvälinepalvelut) työterveyshuolto suun terveydenhuolto Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2016 2018 Terveydenhuoltolain tuoma hoitopaikan vapaa valinta alkoi 1.1.2014. Hoitopaikan vapaa valinta velvoittaa tuotteistamaan palvelut. Palvelun tuotteistamisen myötä pystytään kuvaamaan, luokittelemaan sekä laskuttamaan palvelut ulkopaikkakuntalaisilta nykyistä kohdennetummin. Tuotteistusprosessi on optimaalista toteuttaa kuntatasolla sovitulla yhteisellä menetelmällä. earkistoinnin (ekanta) käyttöönotto alkoi toukokuussa 2014. Se muutti toimintaprosesseja ja edellyttää edelleen laajaa henkilöstön koulutusta ja työtapojen muutosta. Potilastietojärjestelmä muuttui lääkintälaitteeksi, mikä toi uusia lainsäädännön velvoitteita liittyen arkistointiin sekä ammattihenkilöiden pätevyyteen. Vuonna 2016 toteutetaan ekanta-palveluiden 2-vaihe, jossa mm. suun terveydenhuolto liittyy ekanta-palveluun ja vastaanoton ja potilaan palveluita laajennetaan.
25 Päivystysasetus astui voimaan 1.1.. Suun terveydenhuollon päivystyksen toteutuminen yhteispäivystyksen yhteydessä ei vielä toteudu täysin asetuksessa tarkoitetulla tavalla. Työterveyshuollon järjestämistapaan liittyvä selvitys on tehty. Uudesta järjestämistavasta tehtäneen päätös loppuvuodesta, jolloin muutoksen toimeenpano tapahtuisi vuoden 2016 kuluessa. 1.9.2013 voimaan tulleessa kuntalain muutoksessa edellytettiin, että mikäli työterveyshuolto toimii kilpailluilla markkinoilla, työterveyshuollon sairaanhoito tulee yhtiöittää viimeistään 1.1. mennessä. Toukokuun alussa voimaan tulleessa kuntalaissa (410/) on yhtiöittämistä koskeva siirtymäsäännös 150, jonka mukaan kuntien on yhtiöitettävä työterveyshuollon sairaanhoitopalvelut viimeistään vuoden 2016 loppuun mennessä. Apuvälinepalvelun alueelliseen järjestämiseen siirrytään vähitellen toimintakauden aikana. Sähköisesti tuotettavat terveydenhuollon palvelut lisääntyvät valtakunnallisesti (Sipilän hallitusohjelma). Tietojärjestelmien toimivuuteen liittyvät vaatimukset kasvavat vuosittain ja sähköinen asiointi lisääntyy. Sähköisten ja omatoimisuutta tukevien palveluiden vaatimusten kasvaminen aiheuttaa sen, että terveydenhuollon toimintaympäristössä ammattilaisen toimenkuva on yhä enemmän ohjaava ja tukeva. Lääkehoidon kokonaisarviointi otetaan käyttöön hallitusohjelman mukaisesti. Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2016 Työterveyshuollon suuntautuminen lakisääteiseen työterveyshuoltoon valtakunnallisesti: Krooniset sairaudet siirtyvät hoidettavaksi perusterveydenhuoltoon. Työterveyshuollon järjestämistavan muutos (seudullinen ratkaisu). Operatiivisia toimenpiteitä vähennetään ja vähennetään potilaan sairaalassa oloaikaa, mikä lisää avohoidon tarvetta. Vuoden 2016 aikana ekanta-palvelun 2-vaiheen toteutuminen. Koulutukseen varattava resurssia, 1-vaiheessa tehtyä työtä voidaan hyödyntää. KELA-korvauksien alentaminen lisää paineita terveyskeskushoitoon. Potilaiden oman vastuun korostamisella ja terveyden edistämisen keinoilla pyritään turvaamaan resurssien riittävyys. Terveyskeskuksen vastaanoton rakenneuudistusta toteutetaan vuonna ja toiminnan kehittäminen jatkuu kasvavasti vuonna 2016. Uusi typ-laki, joka asettaa uusia vaatimuksia pitkäaikaistyöttömien terveystarkastusten toteuttamiselle 1.1.2016 alkaen. Tämä edellyttää toimivia hoito- ja palveluketjuja ja yhteistyön tiivistämistä aikuissosiaalityön kanssa. Mäntsälään rakennetaan uusia yksityisiä palvelutaloja, joihin muuttaa myös muista kunnista merkittäviä määriä vanhuksia, joiden hoito siirtyy Mäntsälän kunnan vastuulle. Potilaat ovat vanhuksia, eli ovat terveyspalveluita enemmän tarvitsevia ja lisäävät terveydenhuollon kuormitusta. Tämä on mm. peruste esitetylle lääkäriresurssin lisäämiselle. Ulkokuntalaisten hoidosta kunta laskuttaa vanhusten kotikuntia. Kuntoutuksen tämänhetkiset toimitilat eivät tue kuntoutuksen toimintaa vaan toimintoja joudutaan epätarkoituksenmukaisesti suunnittelemaan tilojen ehdoilla. Uusien tilojen suunnitteluprosessi on aloitettu vuonna. Kunnan investointisuunnitelma sisältää tällä hetkellä kuntoutuksen tilojen remontoinnin Kotokartanon kellaritiloihin. Toimiala on antanut tästä lausuntonsa eikä pidä kellariin rakentamista optimaalisena ratkaisuna.