Pika 50 -moni-toimikone

METSÄ TEHON TIEDOTUS METSÄTEHO REPORT Pika 50 -moni-toimikone PIKA 50 PROCESSOR VOITTO POLKKI JAAKKO SALMINEN HELSINKI 1970 298

Metsätehon tiedotus - Metsäteho Report 298 METSÄTEHO Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton metsätyöntutkimusosasto Forest Work Study Section of the Central Association of Finnish Woodworking Industries P I K A 5 0 - M 0 N I T 0 I M I K 0 N E Pika 50 Processor Voitto Pölkki ja Jaakko Salminen Sisällysluettelo Table of Contents Sivu Page Tiivistelmä........................ 2 Yleistä............................ 3 Koneen rakenne ja t oiminta... 3 Korjuumenetelmät................... 5 Suoritetut tutkimukset... 7 Työaika............................ 7 Tuotos............................. 9 Kustannukset....................... 9 Liite (Tekniset tiedot)... 12 Summa r y (in English)... 14

- 2 - T I I V I S T E L M Ä Metsäteho suoritti talvella 1970 tutkimuksia Pika 50 -monitoimikoneen käytöstä noin 5 m kuusipuun valmistukseen eri korjuumenetelmillä Oy Nokia Ab:n työmaalla Kiikoisissa. Menetelmässä 1 Pika 50 liikkuu ajouralla käsitellen hakkuumiehen suunnatusti kaatamia puita. Puut siirretään koneeseen joko suoraan omalla nostopuomilla tai koneen omaa v'intturia apuna käyttäen. Menetelmässä 2 Pika 50 liikkuu ajouralla käsitellen ennakolta ajouran varteen kasattuja puita. Menetelmässä 3 Pika 50toimiiauto- tai traktoritienvarsivarastolla käsitellen sinne juonnettuja puita. Pika 50:n työajan menekki ja rakenne eri korjuumenetelmiä käytettäessä esitetään asetelmassa sivulla 8. Puukohtaisen tehoajan riippuvuus rungon koosta menetelmällä 1 esitetään kuvassa 8 (s. 8). Pika 50:n tuotos ja kokonaiskustannukset menetelmästä ja rungon koosta riippuen esitetään kuvissa 9 ja 10 (s. 10). Pika 50:n käyttöön perustuvan korjuumenetelmän 1 kokonaiskustannukset tavanomaisten korjuumenetelmien kokonaiskustannuksiin verrattuina vuonna 1970 ~sitetään kuvassa 11 (s. 10). Kokonaiskustannuksiin on laskettu valmistus-, lähikuljetus- ja autoonkuormauskustannukset sosiaalikuluineen. Tutkimusten mukaan Pika 50:n käyttöön perustuva korjuumenetelmäonjäreän (yli 0. 2 k-m3 /runko) kuusen osalta kilpailukykyinen nykyiseen työmenetelmätaksaan perustuvan korjuumenetelmän kanssa. Sen sijaan vuoden 1969/70 sopimuksen mukaiseen tappikarsitun ja silmävaraisesti katkotun tavaran työvaihetaksaan perustuva korjuumenetelmä on edullisin. Esitetyt kustannuslaskelmat sisältävät paljon epävarmuustekijöitä. Kokemuksen karttuessa, menetelmien kehittyessä ja koneen parantuessa Pika 50 -monitoimikoneen käyttömahdollisuudet paranevat.

Metsätehon tiedotus - Metsäteho Report 298 P I K A 5 0 -M 0 N I T 0 I M I K 0 N E PIKA 50 PROCESSOR Tutkimus liittyy Pohjoismaiden Neuvoston aloitteesta Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa asianomaisten valtioiden rahoittamina suoritettaviin yhteispohjoismaisiin metsäteknillisiin kehittämistutkimuksiin. Näiden tutkimusten koordinoiva elin on Nordiska Skogsarbetsstudiernas Råd. Esillä oleva tutkimus kuuluu karsinnan koneellistamista koskevaan projektiin, jonka johtava maa on Ruotsi. The study is assoaiated with the joint Nordia forest teahnozogy devezopment studies to be aonduated on the initiative of the Nordia CounaiZ in Denmark~ Finland~ No!'lUay and Sweden. The studies wizz be finanaed by the respeative governments. The aoordinating organ for these studies is the Nordiska Skogsarbetsstudiemas Råd. The present study bezongs to the projeat aonaeming the meahanisation of Zimbing for whiah Sweden is the Leading aountry. METSÄTEHO

.-:.., _ ~!.-. - - ~ ~. :,_ ~ J. ~..... z- ~. _... :-.. --~ ~.. ~,

- 3 - YLEISTÄ Pika 50 on karsintaa, katkontaa ja kasausta suorittava monitoimikone, jonka sarjavalmistus alkoi vuonna 1969. Tällä hetkellä koneita on käytössä viisi kappaletta. Ne toimivat eräiden metsäteollisuusyhtiöiden työmailla eri puolilla Suomea. Kaikista Pika 50 -koneista kerätään Metsätehon toimesta jatkuvasti ajankäyttö-, tuotos- ja korjaustilastoja. Näiden lisäksi on suoritettu ja suoritetaan yksityiskohtaisia tutkimuksia leimikkotekijöiden vaikutuksen selvittämiseksi oikeiden korjuumenetelmien kehittämistä ja koneen käytön tehostamista varten. Tällaisia tutkimuksia on suoritettu Oy Nokia Ab:n ja Tehdaspuu Oy :n työmailla. KONEEN R A K E N N E J A T 0 I M I N T A Kone rakentuu kahdesta osasta : alustakoneesta ja monitoimikoneosasta. Alustakoneena on Valmet 880 S -runkojuontotraktorin alusta. Traktorin takaosaan kiinnitetyn monitoimikoneosan muodostavat nostopuomi nostokourineen, karsintapuomi veitsityyppisine karsinta-jakiinnipitolaitteineen, katkontalaite, vastaanottolaite ja ohjaamo. Koneen rakenne päämittoineen nähdään kuvasta 2 ja karsintalaitteen rakenne kuvasta 3. Toimiessaan kone tarttuu nostopuomillaan tavallisesti puun tyvipäähän ja siirtää puun karsintalaitteeseen. Puun syöttö tapahtuu jaksoittain edestakaisin liikkuvalla karsintapuomilla. Karsintapuomin ulostyöntövai heen aikana puu pysyy kiinnipitolaitteen avulla paikallaan ja karsintaterät leikkaavat oksat rungon myötäi-

- 4 - Kuva 1. Pika 50 -monitoimikone. - Valok. Metsäteho Fig. 1. The Finnish Pika 50 processor. - Photo by Metsäteho "-Nostokoura Vastaanottolaite /.5700 sooo 10700 Kuva 2. Pika 50 -monitoimikoneen rakenne päämittoineen Kuva 3. Pika 50:n karsintalaitteen muodostaa kaksi kiinteätä ja kuusi liikkuvaa terää

- 5-2 ~ /~~ ~~~~~---'>~~ Kuva 4. Tavalliset korjuumenetelmät Pika 50 -monitoimikonetta sovellettaessa sesti. Katkonta suoritetaan samanaikaisesti karsinnan kanssa giljotiinityyppisellä leikkuuterällä. Katkottu tavara kerääntyy taskuun, josta se ajoittain pudotetaan maahan kasaan. Yksityiskohtaiset tekniset tiedot esitetään liitteessä 1 (s. 12). KORJUUMENETELMÄT Pika 50 -monitoimikone voidaan liittää puutavaran korjuuseen usealla tavalla. Kuvassa 4 esitetään tavallisesti kyseeseen tulevat korjuumenetelmät. Näitä menetelmiä on kehitetty ja kokeiltu erityisesti Oy Nokia Ab :n työmailla metsänhoi ta ja Matti Ponsin johdolla. Menetelmä 1 (kuva 5) Pika 50 liikkuu ajouralla ja käsittelee hakkuumiehen suunnatusti kaatamia puita. Puut siirretään koneeseen j oko suoraan omalla nostopuomilla tai koneen omaa vintturia apuna käyttäen. I lman vi nssausta t oimittaessa kone ulottuu käsittelemään noin 6 m leveän kaistan ja apumiestä ei tarvita. Omaa vintturia käytettäessä puut vinssataan apumiehen toimesta koneen kulkusuuntaan katsottuna vasemmalta puolelta. Vinssattavan kaistan leveyden on oltava sellainen, että kone ei joudu odottamaan

- 6 - Kuva 5. Menetelmä 1. Pika 50 liikkuu a j ouralla käsitellen puita joko ilman vinssausta tai vinssaten ne luokseen omalla vintturillaan Kuva 6. Menetelmä 2. Pika 50 liikkuu ajouralla käsitellen sen varteen ennakolta kasattuja puita Kuva 7. Menetelmä 3. Pika 50 liikkuu auto- tai traktor i tienvarsi varastolta toiselle käsitellen varastolle j uonnettuja puita

- 7 - puita. Leveys on tavallisesti 15... 20 m maastosta riippuen. kaistan on oltava melko kapea. Paksun lumen aikaan Menetelmä soveltuu Pika 50:lle parhaiten hyvässä maastossa. Menetelmä 2 (kuva 6) Pika 50 liikkuu ajouralla käsitellen sen varteen ennakolta erillisellä koneella kasattuja puita. Tällöin koneen mukana ei tarvita apumiestä. Ennaltakasaus voidaan suorittaa joko erillisellä vintturilla tai usein jo j uont etyöstä poistetulla runkojuontatraktorilla tahi kaato-kasauskoneella. Kasat eivät saa olla kovin suuria, jottei työ hidastuisi. Kaistan leveys määräytyy puuston tiheyden mukaan. Menetelmä soveltuu parhaiten maastossa, jossa koneen liikkuminen on hidasta. Menetelmä 3 (kuva 7) Pika 50 toimii auto- tai traktoritienvarsivarastolla, jonne puut on juonnettu. Menetelmä ei vaadi apumiehen käyttämistä, ja sitä voidaan soveltaa silloin, kun käytettävissä on runsaasti varastotilaa ja tien varsi on työskentelyyn soveltuva. Juontamatkan t ulisi olla melko lyhyt. S U 0 R I T E T U T T U T K I M U K S E T Pika 50 -moni toimikoneen eri menetelmiä tutkittiin Metsätehon toimesta yhteistyössä Oy Nokia Ab:n kanssa talvella 1970 Kiikoisissa. Tutkimusolosuhteet olivat erittäin hyvät. tottunut Pika-koneen käyttöön, Kuljettaja, Erkki Koivuluoma, oli ja hänen työtaitonsa voidaan arvostella hyväksi. Kone valmisti noin 5-metristä kuusi t avaraa pudottaen sekä tuki t että kui tupuut samaan kasaan. Oksaisuus oli kaikilla menetelmillä III luokkaa. Maasto oli I tai o II luokkaa. Ulkoilman lämpötila oli tutkimuksen aikana -7... - 25 C. Yksityiskohtainen aikatutkimusaineisto käsittää kai kkiaan 891 runkoa. TYÖAIKA Pika 50:n työajan keskimääräinen menekki ja rakenne esitetään seuraavassa asetelmassa.

- 8 - Asetelma T y ö a i k a PUUKOHTAINEN AIKA Korjuumenetelmä 2 3 min/ runko Tehoaika - Puun otto ja sovittelu 0.28 0.32 0.34 - Karsi nta j a katkonta 0.75 0.67 0.65 - Latvan irrotus o.o4 0.03 0.03 Keskeytykset - Puun odotus 0.08 - Puun uudelleen otto 0.01 0.02 0.02 - Konehäiriöt 0.04 0.04 o.o4 TYÖPISTEKOHTAI SET AJAT Tehoaika - Siirtymiseen valmistautuminen o.o6 0.02 0.02 - Siirtymi nen 0.24 0.13 0.07 Keskeytykset -Työn suunnittelu 0.02 - Huolto ja korjaus o.o6 o.o6 o.o6 - Muut keskeytykset 0. 04 0.04 o.o4 TY Ö A I KA yhteensä 1.62 1.33 1.27 Rungon keskimääräinen koko, k-m3 0.54 0.49 0.43 Leimikon t i heys, puuta/ha 430 248 210 Työpisteiden välinen siirtymismatka, m 8 9 7 Käsitelty puita, kpl/ työpiste 3 6 13 Tutkimusaineisto, puuta 198 201 492 Puukohtaisen tehoajan riippuvuus rungon (= puun käyttöosan) koosta menetelmässä 1 esitetään kuvassa 8. Kuvasta nähdään, että latvan irrotusaika on rungon koosta riippumaton. Samoin puun otto- ja koneeseensovitteluaika riippuu rungon koosta vain vähän, mutta sen sijaan karsinta- ja katkonta-aika kasvaa voimakkaasti rungon koon suuretessa. 0 ~ 2... E.;.ld... 0.r: "'.., "' 1.50 1.00 s:: 0.50 "' s::.....,.r: "' 0 ~ 0 -- Lat r.-r rrot s ~ -- v ~ f---- :...-- --~ / :::::--,... -:...-- Kar ~int< ja atko ta - PIJ ~ 0 t o j sov t te u onee se en 0.2 0. 4 0.6 0.8 1.0 Rungon koko, k -~ Kuva 8. Puukohtai sen t ehoaj an riippuvuus rungon koosta menetelmää 1 käyt et t äessä

- 9 - T U 0 T 0 S Pika 50 -monitoimikoneen tuot os riippuu puustosta (lähinnä puun koosta, leimikon tiheydestä ja oksaisuudesta), maastosta (kivisyydestä, mäkisyydestä ja upottavuudesta), sääolosuhteista j a koneen työtavasta sekä valmistettavan puutavaran pituudesta. Lisäksi tuotos on tietenkin aina riippuvainen kuljettajan ammattitaidosta sekä työmaan suunnittelusta j a j ärjestelystä (esim. puiden kaadosta). Kuvasta 9 nähdään koneen tuotoksen riippuvuus rungon koosta ja korjuumenetelmästä. Tulokset vastaavat työmaan keskimääräisiä olosuhteita. Rungon koon vaikutus tuotokseen on erittäin suuri. Eri menetelmien väliset erot olivat verraten pienet, mutta on ilmeistä, että esitettyä huonommassa maastossa, j ossa koneen liikkuminen on vaikeampaa, pienenee tuotos niissä menetelmissä, joissa kone j outuu liikkumaan maastossa. Tämä koskee lähinnä menetelmää 1, mutta osittain myös menetelmää 2. K U S T A N N U K S E T Koska koneet ovat olleet käytössä vasta suhteellisen lyhyen ajan, ei koneen kustannuksi.sta ole vielä riittävästi tietoja. Seuraavassa teoreettisessa t untikustannuslaskelmassa oletetaan koneen käyttöiäksi 4 vuotta eli 8 000 tehotuntia. Vuotuinen tehotuntimäärä edellyttää täten jatkuvaa kaksivuorotyötä. Keskeytykset oletetaan noin 40... 45 %:ksi koko työajasta menetelmästä riippuen. Koneenhinta on 170 000 mk ja korkokanta on 8 %. Palkkakustannukset on laskettu työehtosopimusten mukaan maksettui na palkkoina j a muut käyttökustannukset on valittu arviolta. Näillä edellytyksillä Pika 50:n tuntikustannuslaskelma muodostui seuraavaksi. mk/ tehotunti Palkkakustannukset sosiaalikuluineen (käyttäjä ja apumies) 22, - Muut käyttökustannukset (korjaus, huolto, polttoaine ym. ) 21,- Pääomakustannukset (poisto ja korko) 23,- Kokonaiskustannukset yhteensä 66,- Menetelmässä, jossa ei tarvita apumiestä, palkkakustannukset ovat 13 mk/ tehotunti ja kokonaiskustannukset 53 mk/tehotunti. Edellä olevien tuotos- ja tuntikustannuslukuj en avulla esitetään kuvassa 10 kokonaiskustannukset Pika 50 -konetta eri menetelmillä käytettäessä. On huomatt ava, että kuvan esittämiin kustannuksiin ei sisälly lajittelukustannuksia, vaan

- 10-35 s.. 5 30.<:.,... > t 25 ~.g.<: 0., s.. 20 ~~ 1 :l.><: 0 15 '0.,.,.., 0.-i ~ g 10 ~. 1.., 5 6 0 1-- 1/ Gf l# V ~ ::0 ~ ~ V ~ ~ 0.200 0.400 Rungon koko, k-~ _ Men1 telml Mat od ' ~ 2 / Y' -f 0.600 o.8oo Stern s i ze, solid cu.m Kuva 9. Pika 50 :n tuotos eri menetelmiä käyttäen noin 5 m kuusipuuta valmistettaessa. 1 = Pika 50 ajouralla kasaten itse puut, 2 = Pika 50 ajouralla käsitellen ennakolta kasattuja puita, 3 = Pika 50 autotiellä Fig. 9. Output of t he Pika 50 in the preparation of about 5-m spruce logs by different methods of Nork. 1 = Pika 50 on the st rip r oad bunching the ;tree lengths, 2 = Pika 50 on the strip r oad handling bunched tree lengths, 3 = Pika 50 at the landing alongside the truck r oad 20 "'E e 1 15 ~ g ~'0....., 0., "' "'' 3~ 10 ~.., "' "'"' ::! -».><:"' "'... 0 "' 0:.-i 0"'.><:-» 0 0 :<E-o 5 0-1\ l\ ~\ ' ~ ~~ ~ ~ i i r-- Met ~ :J ~ne1 jelmk 0.200 0.400 0.600 0.800 1.000 Rungon koko, k -~ - St ern size, sol i d cu.m Kuva 10. Pika 50:n kokonaiskustannukset eri menetelmiä käyttäen noin 5 m kuusipuuta val-. mistettaessa Fi g. 10. Total costs of the Pika 50 f or differ ent methods of processing about 5-m spruce l ogs 20, 00 17,50 15, 00 12, 50 10, 00 7,50 :~ ~ vpikj 50, orjl UJMn teln\ 1, 11 o1n5 mlrul. sita ara \ VTl &Ien telll ~takl fa, 2 llku ~llip no ta ara 1'-.1 /t Ty!ill pmett llllät UJ;sa, kuua tuk t + m la vap1 rota ara 1 ""'-... " ""-... -.:::...~!'--.!'--. - - - ~ 1'--... r-...,'l)'< vaih tak~._,,., us1... r---r--r:::j t:-~ r--:--- t--- 0 0. 100 0.200 0.300 Rungon koko, 0. 400 k-m? l Ty vaih tak! ~ ml!ftty 0.500 0.600 Kuva 11. Pika 50 -monitoimikoneen käyttöön perust uvan korjuumenetel män 1 kokonaiskustannukset tavanomaisten korjuumenetelmien kust annuksiin verrattuina vuonna 1970. Edellytykset: Työvaihetaksa vuoden 1969/70 sopimuksen muka i sesti tappikarsi tul l e Ja silmävaraisesti katkotulle puutavaralle. Kokonai s kustannukset sisältävät puutavaran valmi stuksen, 200 m:n lähikuljetuksen me t sät raktor illa, autoonkuormauksen er i llisenä nost urilla Ja sosiaalikulut

- 11 - tuki t ja kui tupuu ovat samassa kasassa ajouran tai autotien varressa. Kuvasta nähdään, että k-m3 -kustannukset riippuvat huomattavasti rungon koosta ja että rungon koon pienetessä 0.2 k-m3 :stä alkaen kustannukset nousevat jyrkästi. Pika-koneen kustannukset eivät ole sellaisinaan riittävä peruste korjuumenetelmän valintaan, vaan on otettava myös huomioon korjuuketjuun liittyvien muiden työvaiheiden kustannukset. Koska vielä ovat tarkemminselvittämättä kokonaisten puiden ajouran varteen kasaamisen ja autotien varteen juontamisen vaatimat kustannukset, ei korjuumenetelmien 2 ja 3 kustannuksia voida laskea. Sen sijaan tällä hetkellä pystytään tarkemmin laskemaan vain korjuumenetelmän 1 edellyttämät kustannukset. Ne esitetään kuvassa 11. Samassa kuvassa esitetään myös tavanomaisten korjuumenetelmien kustannukset. Kuvasta nähdään, että Pika 50:een perustuva korjuumenetelmä 1 on kuusen osalta kilpailukykyinen tällä hetkellä eniten käytetyn, työmenetelmätaksaan perustuvan korjuumenetelmän kanssa. Sen sijaan vuoden 1969/ 70 sopimukseen perustuvan tappikarsitun ja silmävaraisesti katkotun tavaran työvaihetaksan käyttöönperustuvakorjuumenetelmä on tätä halvempi. Voidaan todeta, että Pika-konetta tulisi käyttää ensisijaisesti riittävän järeissä (yli 0.2 k-m3 / runko) kuusimetsissä. Esitetyt kustannuslaskelmat sisältävät paljon epävarmuustekijöitä, mm. vuotuisen tehotuntimäärän osalta. Toisaalta kokemuksen karttuessa, menetelmien kehittyessä ja koneen parantuessa voidaan tuotosta nykyisestään lisätä ja käyttökustannuksia alentaa. Lisäksi ihmistyön kustannukset nousevat huomattavasti nopeammin kuin konekustannukset, joten monitoimikoneen käytön edullisuus paranee.

- 12 - LIITE TEKN I SET T I EDOT YlEI SMI TAT JA PAINOT Suurin pituus Kuljetuspituus Leveys Korkeus 10.7 m 8.4 m 2.7 m 4. 2 m Maavara Kokonaispaino Etuakselipaino Taka-akselipai no 57 cm 9.2 t 3.0 t 6.2 t ALUSTAKONE Valmet 880 SP Ohjauslaitteet Moottori Valmet 411 AS, 4-sylinterinen suorasuihkutusdiesel Teho Våäntömomentti 110 hv SAE/2300 r / min 37 kpm SAE/1500 r/min Sähköjärj estelmän sähköjännite 24 V Polttonestesäiliö 100 1 Vaihteisto Kaksoisturbiinityyppinen momentinmuunnin j a power shift -planeettavaihteisto. Kak si nopeusaluetta eteen (0... 28 km/h) ja yksi taakse (0... 10 km/ h) Renkaat Kaikissa pyörissä 18.4-26/12 Ohjauspyörällä hoidettava hydrostaattinen runko-ohjaus kahdella kaksitoi misella hydraulisella ohjaussylinterillä. Rungon kääntökulma.:!:.4o 0, rungon kallistuskulma.± 15. Hydrauliikka Ohj auksessa Webster-hammaspyöräpumppu tuotoltaan 83 1/ min/2300 r/mi~ työpaineeltaan 95 kp/cm Työskentelyssä hammaspyöräpumppu tuotoltaan 120 1/ min/ 2300 r/min työpaineeltaan 140 kp/ cm2 Hydrauliöljysäiliö 100 1 Vintturi Hydraulinen Valmet-vintturi vetovoimaltaan 5300 kp vetonopeudeltaan 22.5 ja 69 m/ min MONITOI MIKONE Nostopuomi Ulottuvuus Nettonostovoima. Kääntökulma 3.7... 4.7 m 1000... 750 kp.± 70 Kääntönopeus 30... 40 <Js Kääntövoima 2000... 3000 kp Nosto- j a laskukulma + 15...- 45

- 13 - LIITE jatk. Karsintapuomi Iskunpituus Suurin veto- ja työntövoima Suurin veto- ja työntönopeus 3. 1 m 2900 kp 60 m/ min Katkontalaite Se t oimii yhdellä hydraulisylint erillä Terän paksuus Teräkulma Katkontavoima 12 mm 30 15000 kp Karsintalaite Kaksi kiinteää ja kuusi liikkuvaa veitsiterää, jot ka sulkeutuvat rungon ympäri yhden hydraulisylinterin ja vipujen avulla Karsittavan puun suurin paksuus II 11 pienin II Oksattoman rungon pienin pituus syötössä Terän paksuus Teräkulma Terien puristusvoima Terien avautumis- j a sulkeutumisaika Kiinnipi tolaite 50 cm 5 cm 50 cm 12 mm 30 200... 400 kp 1 s Se toimii yhdellä hydraulisylinterillä Terän puristusvoima 2800 kp Vastaanottolaite Vastaanottopöytä, jossa pölkyt taskussa hydraulisesti lasket ta vien käsi varsien varassa Ohjaamo Umpinainen. Ohjaamossa pyörivä istuin, lämmityslaite ja kaikkien laittei den hallintaventtiilit j a -vivut. Työva lopisteet : 2 eteen, 2 taakse j a 1 kummallekin sivulle Hydraulii kka Kaksoissiipipumppu teholtaan 124 1/ min/ 2300 r/ min j a 95 1/ min/ 2300 r / min t yöpaineeltaan 140 ja 160 kp/ cm2 Katkontalaitetta varten hydrauliakku varauskyvyltään 19.0 1 Karsintalaitetta vart en hydrauli akku varauskyvyltään 3.7 1 Hydrauliöljysäiliö 170 1

- 14 - P i k a 5 0 P r o c e s s o r By Voitto Pölkki and Jaakko Salminen SUMMARY Metsäteho conducted studies in winter 1970 on the use of a Pika 50 processor for different harvesting methods at the working site of Oy Nokia Ab at Kiikoinen. Pika 50 is a processor which limbs, bucks and bunches. I t was put into serial production in 1969. The machine consists of two parts: the basic machine and the processor part. The basic machine is a Valmet 880 S skidder chassis wi th hoisting grapple, limbing boom with knife-type limbing and holder devices, bucking device, receiving unit and controls. When in operatien the hoisting boom grips the butt end (usually) of the tree length and moves it into the limbing unit. The tree lengths are fed in by a limbing boom which moves to and fro. When the limbing boom is pushing outward the tree length is kept in place by the holder device and the limbing knives cut the branches along the surface. Bucking is performed simultaneously with limbing by a guillotine -type cutter. The bucked timber is collected into a pocket from which it is periodically dropped to the ground. Three harvesting methods were studied. I n method 1 the Pika 50 moves along the strip road and processes tree lengths f elled by the logger according to the directed-felling method. The tree lengths are moved into the machine ei ther by the lifting boom or by winch. I n method 2 the Pika 50 moves on the strip road processing tree lengths bunched alongside the strip road. In method 3 the Pika 50 operates at the 1anding alongside the truck or tractor road to which the tree lengths have been skidded. The output and costs of processing about 5-m spruce logs by the different methods are given in Figs. 9 and 10 (p. 10). The Pika 50 should be used in Finnish conditions primarily in forests growing sufficiently large-sized spruce (over 0.2 solid cu.m/ stem). When experience grows, methods develop and the machine improves, the output can be increased and the costs lowered.