Lähetämme ohessa Haukiveden yhteistarkkailun vuosiyhteenvedon

/ Stora Enso Oyj VUOSIYHTEENVETO A 74.6 Varkauden tehdas Tilausnro 450062709 Keski-Savon Vesi Oy Carelian Caviar Oy 30.3.204 Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen ympäristönsuojelultk Joroisten ympäristönsuojelultk Etelä-Savon ely-keskus Lähetämme ohessa Haukiveden yhteistarkkailun vuosiyhteenvedon 205. SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Minna I Kukkonen tutkija, FL www.ymparistotutkimus.fi Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy

SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY A 74.6 STORA ENSO OYJ KESKI-SAVON VESI OY CARELIAN CAVIAR OY HAUKIVEDEN YHTEISTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 205 JOENSUU 4.5.206 MINNA I KUKKONEN

S I S Ä L L Y S JOHDANTO...4. YHTEISTARKKAILUN TARKOITUS JA PERUSTE...4.2 TARKKAILUALUEEN KUVAUS...5.3 TARKKAILUN SUORITUS...5 2 SÄÄOLOT...7 2. SÄÄTILA...7 2.2 VIRTAAMAT JA VESIVARAT...0 3 VESISTÖKUORMITUS...0 3. STORA-ENSO OYJ VARKAUDEN TEHTAAT...0 3.2 KESKI-SAVON VESI OY, AKONNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO...3 3.3 CARELIAN CAVIAR OY...4 3.4 HAUKIVETEEN KOHDISTUVA KUORMITUS...5 4 VESISTÖTARKKAILUN TULOKSET...6 4. MAALISKUU...6 4.2 TOUKOKUU...7 4.3 ELOKUU...8 4.4 LOKAKUU...20 4.5 VEDENLAATU PIDEMMÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ...2 5 KASVIPLANKTONTUTKIMUKSET (SEURAAVAN KERRAN 206)...27 6 POHJAELÄINTUTKIMUS (SEURAAVAN KERRAN 206)...27 Liitteet Vuoden 205 tulosaineisto 2

TIIVISTELMÄ Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy suoritti vuonna 205 Stora Enso Oyj:n Varkauden tehtaiden, Keski-Savon Vesi Oy:n (aiemmin Varkauden kaupunki) ja Carelian Caviar Oy:n jätevesien purkuvesistön vedenlaadun tarkkailun. Uusi tarkkailuohjelma hyväksyttiin 3..206. Osa muutoksista otettiin käyttöön jo vuonna 205. Vuonna 205 Varkauden alueen kuormittajista Stora Enson Varkauden tehtaiden kuormitus oli suurimmalta osin edellistä vuotta pienempi. Akonniemen jätevedenpuhdistamon biologisen hapenkulutuksen sekä fosforin kuormitus nousivat hieman verrattuna edellisvuoteen. Carelian Caviar Oy:n fosforin ja typen kuormitus kasvoivat. Tarkkailuvelvollisten kuormitus on kokonaisuudessaan vähäistä, muutama prosentti Haukiveteen päätyvästä kokonaiskuormasta. Mennyt talvi 204-205 oli edellistä talvea kylmempi, joskin lumien sulamista ilmeni jo helmikuussa. Vesinäytteenotto onnistui kuitenkin maaliskuussa veden lämpötilakerrostuneisuuden aikana. Yleisesti vedenlaatu oli havaintokerroilla lähinnä edellisvuosien kaltaista. Maaliskuussa Huruslahden syvänteelle ei päästy näytteenottoon. Huruslahden perukassa happitilanne oli heikko. Varkauden tehtaiden alapuolella Ykspuussa veden laatu oli lähellä Pirtinvirtaa ja Voimakanavaa, lievästi rehevää. Hygieeninen laatu oli hyvä eikä bakteereja esiintynyt suurempia määriä. Varkauden kaupungin jätevedenpuhdistamon lähihavaintopaikalla Akonniemessä vesi oli kerrostunutta ja purkuvesien vaikutukset näkyivät tavanomaisesti syvemmissä vesikerroksissa typpiyhdisteiden sekä sähkönjohtavuuden kasvuna. Nikkelin pitoisuus oli matala. Siitinselällä vesimassa oli sekoittunut ja lähes tasalaatuista. Jätevesivaikutuksiin viittasi lievästi sähkönjohtavuus. Alapuolisilla asemilla alusveden happitilanne oli tavanomainen tai parempi. Merkkejä jätevesivaikutuksista ei ollut. Päällysveden hygieeninen laatu oli hyvä ja vesi oli lähinnä karua kaikilla asemilla. Veden ravinnepitoisuudet laskivat Haukivedellä alavirtaan mentäessä ja olivat paikoin tavanomaista matalampia. Loppukesällä Huruslahden hapetin toimi hyvin ja syvänteen happitilanne oli tavanomaista perempi. Vesi syvänneasemalla oli lievästi rehevää. Levätuotanto oli keskimääräistä. Hygieeninen laatu oli hyvä. Huruslahden perukassa happi oli loppunut välivettä myöten, mutta tavanomaista sisäistä kuormitusta ei esiintynyt. Huruslahdesta purkautuvan Pirtinvirran sekä Unnukasta tulevan Voimakanavan veden laadun erot olivat loppukesällä vähäisiä. Varkauden tehtaiden alapuolella Ykspuussa vedenlaatu oli lähellä Pirtinvirran ja Voimakanavan kaltaista, eikä selviä jätevesivaikutuksia ollut havaittavissa. Levätuotanto viittasi reheviin olosuhteisiin. Varkauden kaupungin jätevedenpuhdistamon purkuvesien alapuolella Akonniemessä syvänteen happitilanne oli heikko, mutta ei yhtä laajasti kuin yleensä. Puhdistamon purkuvesien vaikutus näkyi pohjan lähellä sähkönjohtavuuden ja typpiyhdisteiden määrän 3

kohoamisena, mutta rajoittui tavanomaista pienemmälle alueelle. Päällysvesi oli laadultaan samankaltaista yläpuolisen Ykspuun kanssa: rehevää ja levätuotanto oli tavanomaista runsaampaa. Bakteeritiheys oli matala. Akonniemen alapuolisella Siitinselällä veden laatu oli tavanomaista parempaa ja happea riitti alusveteen. Fosforipitoisuus oli hieman koholla alus-ja päällysvedessä. Siitinselän alapuolisella Haukivedellä happitilanne oli syvänneasemilla lähellä edellisvuosien vastaavaa tasoa, osalla paikoista happitilanne oli heikentynyt. Tahkonselällä happitilanne oli heikoin. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuus oli koholla usealla asemalla johtuen tn. kesän sateisuudesta. Kokonaisuudessaan veden laatu eri havaintopaikoilla oli lähellä viime vuosien loppukesän tilannetta. Päällysveden ravinnepitoisuuksien perusteella Kinkamon ja Savilahden välisen alueen pitoisuudet viittaavat lähinnä ekologisessa luokituksessa hyvään, osin tyydyttävään sekä Kuokanselältä alaspäin erinomaiseen tai hyvään. Kasviplanktontuotanto oli edellisvuoden tasolla tai sitä vähäisempää. Vuosi 206 on laajan tutkimuksen vuosi. JOHDANTO. Yhteistarkkailun tarkoitus ja peruste Yhteistarkkailun tarkoituksena on seurata ympäristölupavelvollisten jätevesien leviämistä ja niiden vaikutuksia purkuvesistössä. Ympäristölupavelvollisia on kolme, Stora Enso Oyj, Keski-Savon Vesi Oy ja Carelian Caviar Oy. Stora Enson Oyj:n tämän hetkinen tarkkailuvelvoite perustuu Itä-Suomen ympäristölupaviraston 27.8.205 antaman päätöksen nro 53/205/ (ISAVI/4379/204). Kohdan 54 mukaan luvan saajan on tarkkailtava tehtaiden päästöjen vaikutuksia osallistumalla Haukiveden yhteistarkkailuohjelmaan. Keski-Savon Vesi Oy:n Varkauden Akonniemen jätevesipuhdistamon tarkkailuvelvoite on määritelty Itä-Suomen aluehallintoviraston 30.9.205 antamassa päätöksessä nro 64/205/ (ISAVI/4/205). Luvan kohdassa 4 todetaan, että vesistövaikutuksia ja kalastusoloja tulee tarkkailla yhdessä Stora Enso Oyj:n kanssa. Carelian Caviar Oy:llä on toiminnalleen Itä-Suomen ympäristölupaviraston 29.3.202 myöntämä lupa (numero 25/202/, Dnro ISAVI/83/04.08/20). Vesistö- ja kalataloustarkkailut toteutetaan yhteistarkkailuna Stora Enson Oyj:n ja Keski-Savon Vesi Oy:n kanssa. Haukiveden yhteistarkkailun ohjelma päivitettiin vuonna 205 ja hyväksyttiin Pohjois- Savon ELYn toimesta 3..206 (POSELY/400/07.00/200). Aiempi ohjelma oli hyväksytty Pohjois-Savon ympäristökeskuksen toimesta 2.5.2007 (PSA-2003-Y-78-2). Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy toteutti ohjelmaa osin jo vuonna 205, mutta kokonaisuudessaan se otetaan käyttöön vuonna 206. 4

.2 Tarkkailualueen kuvaus Varkauden seudun jätevesien purkuvesistö Haukivesi ja sen valuma-alue sijaitsevat pääosin Etelä-Savon maakunnassa Rantasalmen ja Joroisten kuntien sekä Savonlinnan kaupungin alueella. Pääkuormittajat, Stora Enso Oyj:n Varkauden tehtaat ja Varkauden kaupunki, sijaitsevat Pohjois-Savon maakunnassa. Alueen maaperä on moreenivaltaista, jonka osuus on 50-60 %. Joroisissa esiintyy myös suhteellisen runsaasti hietamaita (yli 30 %), jolloin moreenin osuus jää noin 30 %:iin. Kallioperä on pääosin kiteistä liusketta. Pellon osuus maa-alasta on Etelä-Savon alueella noin 7 %. Haukivedellä tarkoitetaan Varkauden salmien, Virtasalmen Sikonleuan Selkäsalmen, Savonlinnan salmen, Oravin kanavan ja Tappuvirran rajoittamaa vesialuetta. Haukiveden katsotaan kuuluvan osana tasapintaiseen Iso-Saimaaseen, joskin Savonlinnan Kyrönsalmessa on pienehkö kynnys. Edellä rajatun Haukiveden pinta-ala on 54 km 2. Varsinaisen Haukiveden pinta-alaksi ilman saaria ja Joroisten selkää on saatu 460 km 2. Järvi on lahtien ja saarien rikkoma, luoteesta kaakkoon suuntautuva verrattain kapea allas. Järven suurin pituus on 80 km ja suurin syvyys 52 m. Haukivesi kuuluu Vuoksen vesistön Haukiveden valuma-alueeseen 4.2 ja tarkemmin Haukiveden lähialueeseen (4.2), jonka alarajana on Savonlinna. Haukiveden lähivaluma-alueen pinta-ala on 289 km 2 ja järvisyys 57,46 %. Alue kuuluu Vuoksen vesienhoitoalueeseen ja se luokitellaan tyypiltään suureksi humusjärveksi (Sh)..3 Tarkkailun suoritus Vertailualueena on Varkauden yläpuolinen Unnukan Kinkamonselkä ja tarkkailualueena jätevesien aikaisempi purkualue Huruslahti sekä Haukivesi Siitinselältä Peonselälle saakka (kartta ). Varkauden lähialueen havaintoasemien sijainti on esitetty kartassa 2. Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy otti tutkimusvuonna vesistötarkkailunäytteet neljä kertaa vuodessa eli maaliskuussa, toukokuussa, elokuussa sekä loka-marraskuussa. Näytteet tutkittiin Ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa akkreditoiduin menetelmin ja tulokset lähetettiin niiden valmistuttua asianosaisille sekä Pohjois- ja Etelä-Savon ELYkeskuksille. 5

Kartta. Haukiveden alueen fysikaalis-kemialliset havaintopaikat. 6

Kartta 2. Varkauden lähialueen vesistötarkkailuhavaintopaikkojen sijainti 2 SÄÄOLOT 2. Säätila Tarkkailuvuoden 205 sääoloja Etelä-Savossa on arvioitu Punkaharjulla havaittujen ilman lämpötilan ja sademäärien perusteella (kuvat ja 2). Vuonna 205 talvikuukaudet olivat keskimääräistä lämpimämpiä, kun taas kesä oli koleampi. Sateita tuli vaihtelevasti, eniten touko-, kesä- ja joulukuussa. Tiedot ovat Etelä-Savon ELY-keskuksen vesikatsauksista ja Ilmatieteenlaitoksen ilmastokatsauksista. 7

Kuva. Punkaharjun kuukausittainen keskilämpötila 205 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Kuva 2. Punkaharjun kuukausittainen sademäärä 205 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Tammikuussa lämpötila vaihteli nopeasti hyvin kylmästä aina nollakeliin. Helmikuun keskilämpötila oli pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna selvästi korkeampi. Lumipeite pieneni jo useana päivänä, kun lämpötila oli plussan puolella. Maaliskuussa päivät olivat lämpimiä ja öisin lämpötila laski kuitenkin pakkasen puolelle. Lumipeite alkoi hiljalleen sulaa. Huhtikuussakin keskilämpötila oli Etelä-Savossa pitkän ajan keskiarvoa hieman korkeampi. Loputkin lumet sulivat huhtikuun aikana ja sateita tuli keskimääräistä enemmän. Lumien esiintyminen tammi-huhtikuussa 205 on esitetty kuvassa 3. Toukokuussa lämpötila oli keskimäärin pitkän ajan keskiarvon lähettyvillä, sateita tuli hieman keskiarvoa enemmän. 8

Kuva 3. Lumen esiintyminen tammi-huhtikuussa 205. Kesäkuu alkoi keskiarvoja viileämmällä säällä. Sateita tuli melko tasaisesti koko alkukuun ajan, paikallisesti sateet saattoivat olla rankkojakin. Kovat tuulet katkoivat paikoin puita ja aiheuttivat Itä-Suomessa jonkun verran sähkökatkoja. Heinäkuu oli hieman keskiarvoja viileämpi ja sateisempi. Elokuu alkoi heinäkuun tapaan keskiarvoja viileämpänä, mutta puolen välin kieppeillä sää hieman lämpeni. Sateita ja ukkosia esiintyi paikallisesti, mutta keskimääräistä vähemmän. Syyskuun alku oli keskimääräisen lämpötilojen mukainen mutta kuun edetessä lämpötilat pysyivät korkeina ja lämpötilat olivat normaaliin nähden korkeammat. Sademäärä oli alle pitkän ajan keskiarvon. Lokakuussa.0. Valio-myrsky aiheutti Itä-Suomen alueella paikoin jopa muutaman päivän sähkökatkoja. Lämpötila kävi lokakuun alusta keskiarvoja matalammalla ja ensimmäiset yöpakkaset saapuivat. Kuun puolta väliä kohti lämpeni jälleen pikkuhiljaa. Sademäärä oli noin puolet keskimääräisestä. Marraskuun loppupuolella lumi kävi jo maassa, mutta se suli miltei heti pois. Kuukausi oli keskimääräistä lämpimämpi ja sademäärältään tavanomainen Joulukuussa lunta satoi jo muutamaan kerran, mutta ne sulivat jälleen sateiden myötä. Vuoden vaihteessa suuressa osassa Etelä-Savoa oli vain muutama sentti lunta. Lumen esiintyminen marras-joulukuussa vuonna 205 on esitetty kuvassa 4. Kuva 4. Lumen esiintyminen marras-joulukuussa 205.. 9

2.2 Virtaamat ja vesivarat Etelä-Savon järvien jäänpaksuudet olivat tammikuun alussa melko lähellä keskiarvoja ja jäät vahvistuivat loppukuuta kohden. Helmikuun alkupuolella jäät olivat vielä vahvistuneet, mutta loppukuusta ja maaliskuussa vesisateet ja leudot säät haurastuttivat jäiden kantavuutta. Jäät lähtivät huhtikuussa. Loppuvuodesta suurin osa Etelä-Savon järvistä jäätyi joulukuun loppupuolella. Vuosi alkoi keskiarvoa korkeammilla järvien pinnankorkeuksilla. Toukokuun puolessa välissä Saimaan pinta oli 40 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Vedenkorkeus oli hitaassa noususuunnassa toukokuulle saakka, jolloin nousu hieman kiihtyi. Vedenpinta kääntyi taas hitaaseen laskuun heinäkuussa ja laskua jatkui aina joulukuulle saakka. Joulukuussa vedenpinnat nousivat hieman. Joulukuun puolessa välissä Saimaan vedenpinnan korkeus oli 0 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Pohjaveden pinnat olivat alkuvuoden ajan keskiarvoja korkeampia, pinnat kääntyivät laskuun touko-kesäkuussa. Viileä kesä hidasti ajankohdalle tyypillistä pohjaveden pintojen laskua, mutta paikoin pinnat laskivat jopa keskiarvon alle. Marras-joulukuussa pohjavesien pinnat kääntyivät jälleen nousuun ja vuoden vaihteessa oltiin lähellä keskiarvolukemia. 3 VESISTÖKUORMITUS 3. Stora-Enso Oyj Varkauden tehtaat Puhdistamon keskimääräinen jätevesien puhdistuksen kokonaistehokkuus (%) on viime vuosina ollut seuraava: 2006 2007 2008 2009 200 20 202 203 204 205 Kiintoaine 95 93 94 96 96 97 94 96 95 95 COD 86 86 87 88 85 84 8 80 77 76 BOD 95 93 95 95 96 97 96 96 95 96 Fosfori 69 7 74 74 68 68 54 60 5 29 Typpi 9 34 29 22 3-22 -54-73 -07-53 AOX 54 49 49 46 6 68 44 64 56 30 Ympäristöluvan (ISAVI/4379/204, päätös nro 53/205/, annettu 27.8.205) mukaan jätevedet on käsiteltävä siten, että jätevesien mukana vesistöön joutuvat päästöt ovat enintään seuraavat: 0

kuukausikeskiarvo vuosikeskiarvo COD-Cr 25 t O 2/d (.0.8; 5 t O 2/d) 20 t O 2/d (.0.8; 9 t O 2/d) AOX 0 kg/d 90 kg/d Fosfori 25 kg/d 20 kg/d (.0.8.; 8 kg/d) Uuden luvan mukaisesti.0.208 lupaehdot tiukkenevat. Puhdistamon kuormitus Kuormitukseen lasketaan mukaan kaikki velvoitetarkkailun alaiset purkuviemärit; puhdistamolta vesistöön, päätehdasalueen sadevesiviemäri ja puhtaiden/jäähdytysvesien viemäri. Taulukossa ja 2 sekä kuvassa 5 on viimeaikaisia tuloksia ja kehitys puhdistamolla. Puhdistamolta lähtevä jätevesimäärä oli suurin touko-elokuussa. Kuormituksen määrä ainekohtaisesti vaihteli kuukausittain. Syyskuussa jätevesien määrä ja kuormitus olivat matalimmat. Kuormituksen vuosikeskiarvo kemiallisen hapenkulutuksen, AOX:n ja fosforin osalta täytti lupaehdot. Taulukko. Varkauden tehtailta vesistöön lähtevä keskimääräinen jätevesikuormitus kuukausittain vuonna 204. Kuukausi Virtaama m3/d Kiintoaine t/d COD t/d BOD t/d Kok.N kg/d Kok.P kg/d Kok.S t/d AOX kg/d 5490,66 8,7,2 4 23 0 53 2 5475,3 7,7 0,92 86 2 8 49 3 53808,76 8,4 9 7 48 4 45985,43 8,2 30 8 8 44 5 62007,63 6,5 0,46 93 0 9 37 6 75232,8 6,5 0,44 4 3 9 37 7 74555,79 6,9 0,5 66 9 44 8 6768,78 9,0 0,7 220 32 0 33 9 920 0,02 0, 0,0 4 0,6 0, 0 34075,2 7,5 0,57 394 25 7 5 45048,69 8,9 0,76 44 5 7 3 2 464,46 9,2 0,47 97 8 8 3 Keskiarvo 5229,46 7,3 0,67 45 7 8 32 Varkauden tehtaiden keskimääräinen vuosijuoksutus oli edellisvuotta matalampi. Kuormituksen osalta kiintoaine nousi edellisvuodesta. Muiden mitattujen muuttujien osalta kuormitus oli edellisvuoden tasoista tai vähäisempää. Typen negatiivinen reduktio johtuu ravinnelisäyksen (urea) tarpeesta. Kesällä 202 tehtiin lammikon ruoppauskoe, jossa testattiin ruoppauslietteen käsittelyä. Tavoitteena oli aloittaa kesällä 203 lammikon ruoppausta kohdista, joihin on eniten kertynyt lietettä. Tertiäärivaihetta on ajettu ilmastetun lammikon toimintatehokkuuden mukaan lähinnä fosforin poistamiseksi.

Ureaa joudutaan annostelemaan koko vuoden ajan ilmastetun lammikon biotoiminnan tehostamiseksi. Typen poistoreduktio on muodostunut negatiiviseksi siitä syystä, että riittävä liukoisen typen tarve on saavutettu urean annostelua lisäämällä. 80 000 60 000 Virtaama m3/d kg/d 300 250 200 kok.n 40 000 20 000 0 80 70 60 50 40 30 20 0 0 2006 2007 2008 2009 200 20 202 203 204 205 kg/d kok.p T O CL (AO X ) 2006 2007 2008 2009 200 20 202 203 204 205 50 00 50 0 kg/d Kintoaine BO D7 3500 3000 2500 2000 500 000 500 0 2006 2007 2008 2009 200 20 202 203 204 205 2006 2007 2008 2009 200 20 202 203 204 205 kg/d CO DCr kok.s 8000 6000 4000 2000 0000 8000 6000 4000 2000 0 Kuva 5. Varkauden tehtaiden jätevesivirtaaman (m 3 /d), kokonaistypen- ja fosforin, AO- Xin, BOD 7 ja kiintoaineen sekä kemiallisen hapenkulutuksen ja kokonaisrikkikuorman (kg/d) kehittyminen vuosina 2006-205. Lupaehtojen kokonaisfosforin vuosikeskiarvon raja (20 kg/d) merkitty kuvaan. COD Cr:n ja AOX:n rajat ovat asteikon ulkopuolella. 2

Taulukko 2. Varkauden tehtaiden kokonaiskuormituksen (mukana jäähdytysvedet ja pääsadevesikanaali) kehittyminen vuosina 2006-205. 2006 2007 2008 2009 200 20 202 203 204 205 Johtamisvrk 365 365 365 365 365 365 365 365 365 365 Virtaama m 3 /d 68745 68390 7438 60744 63305 52473 5974 6560 62320 5229 Kiintoaine kg/d 2530 3040 285 860 690 760 270 840 020 460 BOD7 kg/d 900 220 2052 680 90 430 650 50 760 670 COD kg/d 5780 580 5883 3740 2990 70 7640 6420 8350 7290 kok.p kg/d 9 20 8 6 9 5 9 4 7 7 kok.n kg/d 22 26 260 222 259 66 208 54 200 45 kok.s kg/d 2450 2770 3550 920 9680 8360 850 9490 8790 880 TOCL (AOX) kg/d 67 55 47 34 42 37 37 43 45 32 3.2 Keski-Savon Vesi Oy, Akonniemen jätevedenpuhdistamo Keski-Savon Vesi Oy:n Akonniemen rinnakkaissaostuslaitoksen ensimmäinen toimintavuosi oli 998. Akonniemen jätevedenpuhdistamon lupa tarkastettiin ja Keski-Savon Vesi Oy sai Itä-Suomen aluehallintoviraston 30.9.205 päätöksellä nro 64/205/ (ISAVI/4/205) uudet lupaehdot. Päätös tuli voimaan vasta loppuvuodesta, joten vuoden 205 kuormituksia tarkastellaan aiempien lupaehtojen mukaan: -BHK7ATU enintään 0 mg/l, puhdistusteho vähintään 95 % - Kok. P enintään 0,3 mg/l, puhdistusteho vähintään 95 % Arvot lasketaan neljännesvuosikeskiarvoina mahdolliset ohitukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Lisäksi jäteveden käsittelyn tulee täyttää valtioneuvoston asetuksen Nro 888/2006 mukaiset vähimmäisvaatimukset: - COD-Cr enintään 25 mgo2/l tai puhdistusteho vähintään 75 % - kiintoainepitoisuus enintään 35 mg/l tai puhdistusteho vähintään 90 % Arvot lasketaan näytekohtaisina. Tarkkailuvuoden aikana saa olla enintään kaksi sellaista näytettä, jotka eivät täytä määrättyjä raja-arvoja. Vuonna 205 Akonniemen puhdistamon fosforin kokonaiskuormitus oli 767 kg ja typen kuormitus 05 850 kg (kuva 6). Typen kuormitukset olivat lähellä edellisvuoden tasoa, mutta fosforikuormitus ja biokemiallinen hapenkulutus nousivat hieman. Kaikki puhdistamon ympäristöluvan vaatimukset täytettiin vuonna 205. Myös Valtioneuvoston asetuksen VNa 888/2006 vaatimukset BOD7-ATU-arvolle, kokonaisfosforille ja kiintoaineelle täyttyivät. Puhdistamolle tuleva keskikuorma ylitti vuonna 205 mitoituskuorman kaikilla lasketuilla parametreilla. Vuotovesiä tuli laitokselle vuositasolla arvioituna keskimäärin 30 % tulovirtaamasta, eniten maalis-toukokuussa sekä joulukuussa 47-54 % virtaamasta. 3

Kuva 6. Varkauden kaupungin Akonniemen jätevedenpuhdistamon kuormitus viime vuosina 3.3 Carelian Caviar Oy Carelian Caviar Oy:n ympäristöluvan lupaehdoissa todetaan mm. seuraavaa: 5. Laitoksella tapahtuvan kalankasvatuksen suora päästö vesistöön saa olla korkeintaan 330 kg fosforia ja 6 300 kg typpeä vuodessa. Kuormituksessa on otettava huomioon ohijuoksutukset ja toimintahäiriöiden aikainen kuormitus. 6. Laitoksen suorien päästöjen (purkuputkeen johdettavat vedet) fosforin ominaiskuormitus saa olla enintään 2,0 g tuotettua kalakiloa kohti. Vuonna 205 kalalaitoksen kuormitus vesianalyysitulosten perusteella oli 75 kg fosforia ja 2 044 kg typpeä sekä rehunkäytön perusteella arvioituna 70 kg fosforia ja 5 668 kg typpeä taulukon 3 mukaisesti. Kuorma alapuoliseen vesistöön kasvoi fosforin sekä vesinäytteeseen perustuvan typen osalta. Rehuun perustuva typpikuorma sen sijaan pieneni. Vuonna 204 fosforikuorma oli 39/80 kg ja typen kuorma 855/600 kg (vesinäyteperusteinen/rehuperusteinen). Vuonna 203 vastaavat arvot olivat 93/548 kg fosforia ja 756/4837 kg typpeä. Rehunkäyttö oli vuonna 205 edellisvuotta pienempi. 4

Carelian Caviar Oy:n kuormitus on murto-osa Haukiveden kokonaiskuormituksesta, mutta voi paikallisesti näkyä rehevöitymisen merkkeinä. Taulukko 3. Carelian Caviar Oy:n laskennallinen ravinnekuormitus rehunkäytön ja vesianalyysien perusteella vuonna 205. Laskennallinen kokonaiskuormitus Rehun kok P %(keskiarvo), Rehun kok P Sitoutuu kalaan Poistettu lietteen mukana Päästö kok P Rehun kok N %(keskiarvo) 9,7 Rehun kok N Sitoutuu kalaan Poistettu lietteen mukana Päästö kok N 09 kg 20 kg 802 kg 70 kg 9 006 kg 822 kg 2 56 kg 5 668 kg Kokonaiskuormitus vesianalyysien perusteella Kok N 2 044 kg Kok P 75 kg 3.4 Haukiveteen kohdistuva kuormitus Taulukkoon 4 on laskettu Varkauden alueen tarkkailuvelvollisten kuormitusosuus Haukiveden kuormituksesta. Lisäksi siinä on kuormittajien osuudet Varkauden alueelta laskevien vesien kokonaismäärästä, Unnukan suunnasta (v-a 04.27) sekä valuma-alueelta 04.26. Näiden alueiden kuorma-arviot ovat vuosien 2005-204 keskiarvot Suomen ympäristökeskuksen VEMALA-mallista. VEPS-osuus laskee kokonaiskuormitusta Haukivedelle eikä se huomioi pidättäytymistä (VEPS tiedot vuodelta 2007 paitsi metsätalous 2005, laskeuma ja hulevesi 2002). Tarkkailuvelvollisten osuus on vähäinen kokonaiskuormasta. Varkauden tehtaiden kokonaisfosforikuormitus oli suhteessa suurin fosforikuormittaja pistekuormittajista ja Akonniemen puhdistamo suurin typen kuormittaja (taulukko 4). Osuudet olivat edellisvuosien tasolla. 5

Taulukko 4. Fosforin ja typen kokonaiskuormitus sekä pistekuormittajien osuudet kokonaiskuormituksesta vuonna 205 VEPS = Haukiveteen kohdistuva kokonaiskuormitus, VEMALA = Haukiveteen yläpuolisista vesistöistä ja pistekuormittajista kohdistuva keskimääräinen kuormitus vuosina 2005-204. Fosfori Arviointimenetelmä Typpi Arviointimenetelmä VEPS VEMALA VEPS VEMALA Kuormittaja kg / v % kg / v kg / v % kg / v Maatalous 296 46 929 224 34 Metsätalous 0 027 4 66 834 3 Laskeuma 3 480 3 878 578 6 Luonnonhuuhtouma 55 755 23 504 60 27 Hulevesi 35 0, 8 524 0,2 Haja-asutus 2 826 9 35 832 2 Pistekuormitus 0 7 4 954 526 7 Turvetuotanto 345 49 823 Yhteeensä 242 62 00 77 099 5 627 50 00 2 902 009 Varkauden tehtaat Keski-Savon Vesi Oy Carelian Caviar Oy P kg / v % % N kg / v % % 6 205 2,6 8,05 52 925 0,94,8 767 0,3 0,99 05 850,88 3,7 75 0,07 0,23 2 044 0,04 0,07 Yhteensä 7 47 2,95 9,27 60 89 2,86 5,54 4 VESISTÖTARKKAILUN TULOKSET 4. Maaliskuu Maaliskuun näytteissä jätevesivaikutukset näkyivät lähinnä Akonniemen aseman alusveden korkeina typpipitoisuuksina. Muutoin veden laatu oli paikoin tavanomaista parempi. Varkauden yläpuolisessa Unnukan Kinkamon syvänteessä vesi oli lämpötilakerrostunut. Happitilanne alimmassa vesikerroksessa oli tavanomaista parempi. Alusveteen oli kerääntynyt ravinteita, mutta pitoisuudet olivat tavanomaista matalampia. Hygieeninen laatu päällysvedessä oli hyvä eikä bakteereja esiintynyt. Varkauden tehtaiden yläpuolisen Voimakanavan vesi oli runsashappista, Kinkamon veden laatuista. Väri oli koholla. Bakteereita oli jonkin verran, mutta veden hygieeninen laatu säilyi hyvänä. 6

Huruslahden hapetinasemalle Huruslahti ei päästy näytteenottoon. Huruslahden perukassa asemalla 3 happi oli loppunut alusvedestä ja käytännössä välivedestäkin. Hapettomuus näkyi korkeina ainepitoisuuksina. Bakteerien määrä oli vähäinen päällysvedessä. Huruslahdesta laskevassa Pirtinvirrassa veden laatu ei käytännössä eronnut voimakanavan vedestä. Ravinnepitoisuudet laskivat Huruslahden päällysveden pitoisuuksista. Varkauden tehtaiden alapuolella Ykspuusta näyte on vain m syvyydestä. Vesi oli laadultaan voimakanavan ja Pirtinvirran kaltaista. Vesi luokittui lievästi reheväksi. Varkauden kaupungin jätevedenpuhdistamon lähihavaintopaikalla Akonniemessä vesi oli kerrostunut. Alusveden happitilanne oli heikentynyt, mutta happea riitti selvästi alusvedessä. Alusveteen oli tiivistynyt typpeä, josta suuri osa oli ammoniumtyppenä. Väliveden ammoniumtyppimäärä oli tavanomaisella tasolla. Kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvettä korkeampi, mutta keskimääräisellä tasolla. Akonniemen havaintopaikkaan lisätyn nikkelianalyysin mukaan liukoisen nikkelin pitoisuus vesistössä oli alhainen. Siitinselällä vesimassa oli sekoittunut ja happitilanne oli hyvä koko vesimassassa. Veden laadun erot eri syvyyksien välillä olivat vähäisiä. Sähkönjohtavuus oli Ykspuun asemaa korkeampi, mutta muutoin ei selviä merkkejä jätevesien vaikutuksesta ollut havaittavissa: kokonaistyppi oli Ykspuun aseman tasoinen. Ammoniumtypen pitoisuus oli tavanomaista matalampi. Siitinselän alapuolisilla asemilla alusveden happitilanne oli tavanomainen tai parempi. Alusveden sähkönjohtavuus oli lievästi korkeampi alusveteen luontaisesti kertyneistä ravinteista, Merkkejä jätevesivaikutuksista ei ollut. Päällysveden hygieeninen laatu oli hyvä ja vesi oli lähinnä karua kaikilla asemilla. Veden ravinnepitoisuudet laskivat Haukivedellä alavirtaan mentäessä ja olivat paikoin tavanomaista matalampia. Vesireitin alimmaiselta asemalla, Peonselällä, vesi oli niukkaranteista ja fosforipitoisuus oli alle mittaustarkkuuden. Alusveden happipitoisuus oli kohtuullinen. Veden laatu oli tavanomainen ja jopa parempi. 4.2 Toukokuu Haukiveden yhteistarkkailuohjelma on muutoksen alla ja siitä pidettiin kokous 28.4. Kevään näytteenotossa muutettiin jo kierrossa olevan vesipatsaan näytteenottosyvyyttä puoliväliin. Asemilta Ykspuu, Akonniemi, Siitinselkä ja Huruslahti näyte otettiin puolivälistä. Vielä täsmentymättömistä ohjeista johtuen happikin on vain puolesta välistä. Tulevaisuudessa ohjelmaa tarkennetaan siten, että vesipatsaan ollessa kierrossa otetaan happinäyte kuitenkin sekä m pinnasta että m pohjasta, vaikka muutoin näyte otettaisiin puolivälistä. Kevään näytteenotossa vesi oli verrattain keskimääräistä joskin tavanomaista humuksisempaa. Voimakanavalla myös kokonaisfosfori- ja kiintoainepitoisuus olivat koholla. Akonniemen aseman vesi oli sekoittunutta ja typenpitoisuudet olivat huomattavan matalia. Huhti-toukokuussa satoi monin paikoin tavanomaista enemmän, mikä lisäsi virtaamia ja paransi laimenemisolosuhteita, mutta paikoin myös lisäsi hajakuormitusta. 7

Huruslahdessa syvänne oli sekoittunut ja näyte otettiin vesipatsaan puolivälistä 0 m syvyydestä. Syvyys vakiintuu jatkossa käytettäväksi puolivälisyvyydeksi. Samasta syvyydestä on aiempia näytteitä, joten vertailuaineistoa on aiemmiltakin vuosilta. Veden happipitoisuus oli erinomainen ja ph neutraali. Humuspitoisuudesta kertova kemiallinen hapenkulutus sekä kokonaisfosfori olivat lievästi koholla. Muutoin vesi oli laadultaan tavanomaista. Pirtinvirrassa vedenlaatu oli Huruslahden kaltaista, edelleen lievästi rehevää. Pirtinvirran vesi oli myös Varkauden tehtaiden yläpuolista vedenlaatua edustavan Voimakanan kanssa samankaltaista. Voimakanavan kokonaisfosfori- ja kiintoainepitoisuudet olivat koholla, mikä kertoo hajakuormituksesta. Varkauden tehtaiden alapuolella Ykspuussa vesimassa oli sekoittunut ja näyte otettiin puolivälistä, 3 m syvyydestä. Veden happitilanne oli erinomainen ja laatu pitkälti Voimakanavan ja Pirtinvirran kaltaista lukuun ottamatta kokonaisfosforia, mikä oli lievästi korkeampi. Varkauden tehtaiden vaikutusta ei ollut analyysituloksissa selkeästi erotettavissa. Humuksikkuus oli muiden asemien tavoin koholla. Varkauden kaupungin jätevedenpuhdistamon alapuolella Akonniemessä vesipatsas oli sekoittunut ja veden laatu oli tavanomaista parempi. Happitilanne oli kevättäyskierron jälkeen erinomainen vesipatsaan puolivälissä. Typpipitoisuudet olivat aiempiin vastaavan ajankohdan ja syvyyden tuloksiin verrattuna matalampia. Sähkönjohtavuus, kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuus nousivat hyvin vähän verrattuna Ykspuuhun. kokonaisfosforipitoisuus laski. Liukoisen nikkelin määrä vedessä oli matala. Päällysveden ravinnepitoisuudet ja veden laatu pysyivät Akonniemen tasolla alempana Siitinselällä sekä Saviluodossa (vesi lievästi rehevää). Myös Heposelällä veden laatu oli yläpuolisten selkien kanssa saman laatuista, neutraalia ja lievästi rehevää. Happitilanne oli kaikilla paikoilla hyvä. Veden humuspitoisuus oli koko Haukiveden alueella hieman keskimääräistä aiempien vuosien kevättilannetta korkeampi. 4.3 Elokuu Haukiveden yhteistarkkailun ohjelmaa päivitetään. Tähän ohjelmaan on huomioitu joitakin näytesyvyyksien poisjäämisiä. Asemalta Kinkamonselkä jäivät pois tässä näytteenotossa syvyydet 5 ja 25 m. Asemalta Saviluoto jäi pois syvyydet 5 ja 5 m. Heposelältä jäivät pois syvyydet 0 ja 30 m. Kaikki syvyydet ovat ehdotettuja poisjätettäviksi. Ehdotuksista poiketen Huruslahdelta otettiin kaikki aiemminkin otetut syvyydet. Veden laatu oli elokuun havaintokerralla paikoin tavanomaista parempaa ja happea riitti syvänteissä paremmin osalla sellaisista asemista, joilla yleensä on ollut hapen niukkuutta ylemmissäkin vesikerroksissa. Varkauden tehtaiden kuormitusvaikutuksia ei selvästi ollut havaittavissa Ykspuun havaintoasemalla. Akonniemen edustalla jätevedenpuhdistamon vaikutus näkyi kokonaistypen sekä ammoniumtypen pitoisuuksien nousuna vain alusvedessä. Usealla havaintoasemalla kokonaisfosforin pitoisuus oli koholla sekä alus- että päällysvedessä. Varkauden yläpuolisessa Unnukassa Kinkamonselällä (KINKAMO) vesi oli näytteenottohetkellä lämpötilakerrostunut. Veden happipitoisuus oli alentunut pohjasta 20 m näy- 8

tesyvyyteen asti ja happitilanne oli tavanomaista heikompi. Siitä seurasi lievää ainepitoisuuksien nousua alusveteen. Päällysveden happitilanne oli erinomainen. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuus oli tavanomaista korkeampi viitaten yhdessä a-klorofyllin kanssa lievästi rehevään rehevään veteen. Bakteeritiheys oli matala. Huruslahden hapetinsyvänteessä (Huruslahti ) vesimassa oli sekoittunut ja happitilanne oli hyvä pinnassa sekä tavanomaista huomattavasti parempi alusvedessä. Alusveden sameus ja kiintoaine olivat päällysvettä korkeampia, mutta ravinnepitoisuuksissa ei ollut eroa. Päällysvesi oli lievästi emäksistä, lievästi humuksista ja lievästi rehevää. Veden sähkönjohtavuus oli tavanomainen. Päällysveden levätuotanto oli tavanomaista, klorofylli-a-pitoisuuden perusteella rehevää. Hygieeninen laatu oli hyvä; bakteerien määrä oli vähäinen. Huruslahden perukassa asemalla 3 vesi oli hapetonta pohjalla ja välivedessä. Pinnassa happitilanne oli hyvä. Huonosta alusveden happitilanteesta huolimatta ei seurannut sisäistä kuormitusta, mitä aiemmin on tapahtunut. Sen sijaan alusveden ravinnepitoisuudet olivat tavanomaista matalammat. (Alus- ja päällysveden näytteet on analysoitu kahdesti kokonaisfosforin sekä typen osalta ja tulokset ovat samanlaiset). Sähkönjohtavuus sen sijaan nousi alusvedessä. Päällysvesi oli ravinteikasta ja kokonaisfosforipitoisuus oli tavanomaista korkeampi. Bakteereita ei havaittu. Huruslahdesta purkautuvan Pirtinvirran (PI) sekä Unnukasta tulevan Voimakanavan (54) veden laadun erot olivat vähäisiä. Pirtinvirran kokonaisfosforipitoisuus oli Voimakanavaa korkeampi, mutta Voimakanavassa kokonaistyppipitoisuus oli Pirtinvirtaa lievästi korkeampi. Bakteeritiheydet olivat molemmissa virroissa matalia. Kokonaistyppipitoisuus oli hieman Kinkamoa korkeampi. Kokonaisfosforipitoisuus oli Pirtinvirrassa Kinkamoa korkeampi mutta Voimakanavassa matalampi. Varkauden tehtaiden alapuolella Ykspuussa veden lämpötilakerrostumista ei juuri ollut ja happitilanne oli koko vesimassassa hyvä. Alusveden ammoniumtyppipitoisuus oli päällysvettä korkeampi ja päällysveden kokonaisravinnepitoisuudet alusvettä korkeampia. Päällysveden laatu oli pitkälti Pirtinvirran ja Voimakanavan kaltaista; kokonaisfosforipitoisuus oli Pirtinvirran tasolla. Hygieeninen laatu oli hyvä ja levätuotanto viittasi reheviin olosuhteisiin. Selviä jätevesivaikutuksia ei ollut havaittavissa. Varkauden kaupungin jätevedenpuhdistamon purkuvesien lähihavaintopaikalla Akonniemessä (AKO) syvänne oli heikosti lämpötilakerrostunut. Happitilanne oli heikko pohjanläheisessä (7,5 m) vesikerroksessa. 2,5 m ylempänä se oli jo selvästi parempi, välttävä. Ylemmissä vesikerroksissa happea riitti hyvin. Puhdistamon purkuvesien vaikutukseen viittasi pohjan lähellä typpiyhdisteiden määrän kohoaminen. Typenmäärä oli tavanomaista korkeampia ja se oli pitkälti ammoniumtyppenä. Myös sähkönjohtavuus oli tavanomaista korkeampi. Jätevesivaikutus oli kuitenkin keskimääräisesti pienialaisempi keskittyen alimpaan vesikerrokseen. Akonniemen päällysvesi oli tavanomaista fosforipitoisempaa, mutta pitoisuus oli Ykspuuta matalampi. Bakteeritiheydet olivat matalia. Ravinnepitoisuudet ja levätuotantoa mittaava a-klorofyllipitoisuus viittasivat rehevään veteen. Liukoisen nikkelin pitoisuudet olivat matalia, mutta alusvedessä aiempia mittauskertoja lievästi korkeampi. 9

Akonniemen alapuolisella Siitinselällä (34) vesikerros oli heikosti lämpötilakerrostunut ja happea riitti alusveteen, 4 m, ja 0 m näytesyvyyteen tavanomaista paremmin. Vedessä oli kuitenkin jonkin verran ainespitoisuuksien tiivistymistä alusveteen, mutta keskimääräsitä vähemmän. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat koholla sekä alus- että päällysvedessä. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuus oli yläpuolisenaseman tasoa, mutta levätuotanto hieman vähäisempää. Bakteerien tiheys oli matala. Siitinselän alapuolisella Haukivedellä (23, 255, 34, 256, 45, 35, 235) syvänteissä vallitsi heikompi tai voimakkaampi loppukesän lämpötilakerrostuneisuus. Havaintopaikkojen happitilanne oli lähellä edellisvuosien vastaavaa tilannetta ja osalla paikoista esiintyi hapen kulumista syvimmissä vesikerroksissa. Tahkoselällä (23), Saviluodossa (34) ja Äimisvedellä (045) sekä Peonselällä (235) tilanne oli tavanomaista heikompi, mutta vain Tahkonselällä happi oli lähes loppunut. Muilla se oli hyvä tai tyydyttävä. Aineiden kertyminen alusveteen ei ollut huomattavaa, mutta sitä esiintyi jonkin verran, lähinnä typen kertymistä. Kautta lähes koko vesireitin oli kokonaisfosforipitoisuus koholla päällys- ja paikoin alusvedessä, vain Huruslahden asemalla, Voimakanavassa sekä Äimisvedellä se oli keskimääräisellä tasolla. Muutoin päällysvesi oli Tahkonselälle Saviluotoon rehevää. Sen alapuolella se muuttui lievästi reheväksi lukuun ottamatta Äimisvettä ja Peonselkää, missä se oli karua. Levätuotannon perusteella vesi oli lähinnä rehevää. Muilta osin päällysveden laatu eri havaintopaikoilla oli lähellä aiempien vuosien loppukesän tilannetta. Sähkönjohtavuus oli luonnonvesien tasolla. Hygieeninen laatu oli kaikilla havaintopaikoilla hyvä eikä indikaattoribakteereita esiintynyt. 4.4 Lokakuu Haukiveden syvänneasemien vesi oli sekoittunutta ja vesinäytteet otettiin vesipatsaasta noin puolivälistä. Lämpötilat mitattiin metri pinnasta, puolivälistä ja metri pohjasta. Happi mitattiin tällä kertaa vain vesipatsaan puolivälistä, mutta vastaisuudessa sekoittuneen vesipatsaan happi mitataan metri pinnasta ja pohjasta. Voimakanavasta virtaava vesi oli tavanomaista tummempaa. Kokonaisfosforipitoisuus oli koholla edellisvuosien tapaan. Muutoin vesi oli hyvähappista ja tavanomaista laadultaan. Huruslahden syvänteen lämpötilakerrostuneisuus oli purkautunut ja vesi oli sekoittunutta. Happitilanne oli hyvä. Vesi oli lievästi rehevää. Kiintoainetta oli vedessä jonkin verran. Sähkönjohtavuus oli hieman Voimakanavaa korkeampi ja happamuus samalla tasolla. Huruslahdesta Pirtinvirran kautta Haukiveteen tuli lievästi rehevää vettä. Vedenlaatu oli lähes samanlaatuista Varkauden tehtaiden yläpuolelta tulevan voimakanavavan vedenlaadun kanssa. Myös Haukiveden puolella vallitsi syystäyskierto. Vesimassa oli sekoittunutta ja happitilanne hyvä. Veden lämpötila oli ajankohtaan nähden koholla ylemmissä vesikerroksissa. Happamuus oli asemien välillä tasainen, neutraali. 20

Varkauden tehtaiden alapuolella Ykspuussa vesi oli laadultaan lähellä Pirtinvirtaa, joskin sähkönjohtavuus ja typpipitoisuus kasvoivat lievästi ilmentäen jätevesivaikutusta. Ammoniumtyppipitoisuus oli tavanomaisella tasolla. Varkauden kaupungin jätevedenpuhdistamon alapuolella Akonniemen havaintoasemalla vesipatsas oli sekoittunut. Puhdistamovaikutus näkyi lievästi kohonneena sähkönjohtavuutena ja typenpitoisuuksina Akonniemen asemalla. Nitraattinitriittitypen pitoisuus oli ammoniumtyppeä korkeampi, mikä kertoo toimivasta ammoniumtypen nitrifikaatiosta. Kokonaisuudessaan Varkauden alueen jätevesivaikutus näkyi tuloksissa Haukiveden asemalle Siitinselkä 34 asti. Akonniemen liukoisen nikkelin pitoisuudet olivat matalia. Veden laatu parani etelämpänä Saviluodossa ja Heposelällä. Heposelän fosforipitoisuus ilmensi niukkaravinteisia olosuhteita. 4.5 Vedenlaatu pidemmällä aikavälillä Varkauden yhteistarkkailun vesistötuloksia pidemmällä aikavälillä tarkastellaan ensin havaintoasemien alusvedestä ja sitten päällysvedestä. Unnukan alueen vesi on happamuudeltaan lähinnä neutraalia ja melko vähähumuksista. Varkauden alapuolella veden happamuus kasvaa hieman, mutta humuksisuus säilyy samalla tasolla. Veden hygieeninen laatu on ollut havaintokerroilla ollut yleisesti hyvä. Alusvesi Alusveden kuvissa (7 ja 8) on kerätty yhteen vuosien 200-205 tulokset. Analyysimäärät havaintoasemittain vaihtelevat. Talvella 205 näytteenottoon päästiin maaliskuussa ja vesipatsaat olivat lämpötilakerrostuneita toisin kuin vuonna 204. Happitilanne oli heikentynyt osalla asemia aiepien kerrostuneisuustalvien tavoin. Sähkönjohtavuus ja ravinnepitoisuudet olivat koholla vain Akonniemessä (kuvat 7 ja 8). Kesällä vesipatsaat olivat lämpötilakerrostuneita ja happitilanne oli heikko Kinkamon, Akonniemen, ja Tahkonselän asemilla. Heikko happitilanne nosti sähkönjohtavuutta ja typpipitoisuuksia lähinnä Akonniemessä. Mitään poikkeavaa tuloksissa ei ollut. Pitoisuudet ja arvot laskivat Vuoriselältä alaspäin. 2

4 2 0 8 6 4 2 0 0 8 6 4 2 0 Happim g/l,alusvesi,talvi 29.3.0 4.3.2 23.4.4 9.3.5 3.3.09 8.3. 26.3.3 23.4.4 25.3.3 30.3.0 9.3. 9.3.2 23.4.4 9.3.5 30.3.0 9.3. 9.3.2 25.3.3 23.4.4 9.3.5 29.3.0 9.3. 9.3.2 25.3.3 24.4.4 9.3.5 2.4.0 9.3. 9.3.2 25.3.3 24.4.4 9.3.5 2.4.0 9.3. 9.3.2 25.3.3 24.4.4 9.3.5 2.4.0 4.3. 2.3.2 8.3.3 24.4.4 9.3.5 2.3.09 4.3. 2.3.2 8.3.3 24.4.4 9.3.5 2.3.09 4.3. 2.3.2 8.3.3 24.4.4 9.3.5 2.3.09 4.3. 2.3.2 8.3.3 4.3.4 9.3.5 Kinkam o Ykspuu Akonn. S itins. T ahkons. Vuoris. S avil. Kuokans. Äim isv. Hepos. P eons. Happim g/l,alusvesi,kesä 7.8.0 5.8. 5.8.2 2.8.3 5.8.4 8.8.5 7.8.0 5.8. 5.8.2 2.8.3 5.8.4 8.8.5 7.8.0 5.8. 5.8.2 2.8.3 5.8.4 8.8.5 7.8.0 5.8. 5.8.2 2.8.3 5.8.4 8.8.5 7.8.0 5.8. 5.8.2 2.8.3 5.8.4 8.8.5 7.8.0 5.8. 5.8.2 2.8.3 5.8.4 8.8.5 7.8.0 5.8. 5.8.2 2.8.3 5.8.4 8.8.5 7.8.0 5.8. 5.8.2 2.8.3 5.8.4 8.8.5 7.8.0 5.8. 5.8.2 2.8.3 5.8.4 8.8.5 7.8.0 5.8. 5.8.2 2.8.3 5.8.4 8.8.5 7.8.0 5.8. 5.8.2 2.8.3 5.8.4 8.8.5 Kinkam o Ykspuu Akonn. S itins. 34 T ahkons. Vuoris. S avil. Kuokans. Ä im isv. Hepos. P eons. Kuva 7. Alusveden happipitoisuus ja sähkönjohtavuus asemilla talvella ja kesällä vuosina 2009/0-203. Huom. asteikot. 22

Kuva 8. Havaintoasemien alusveden kokonaistyppi- ja -fosforipitoisuus talvella ja kesällä vuosina 2009/0-205. Akonveden talven yli menevät arvot: 8000, 3000, 5000 ja 3000 µg/l 23

Päällysvesi Vuoden 205 päällysveden sähkönjohtavuus oli talvella edellisvuotta matalampi kaikilla asemilla (kuva 9). Varkauden tehtaiden, Carelian Caviar Oy:n, kaupungin jätevedenpuhdistamon ja kaupungin hulevesien kuormitusvaikutus näkyi tavalliseen tapaan Ykspuusta Siitinselälle lievästi korkeampina arvoina. Kesällä sähkönjohtavuus oli myös hieman aiempia vuosia matalampi osalla asemista. 6 S ähkönjohtavuusm S /m,talvi 4 2 0 8 6 4 2 0 S ähkönjohtavuusm S /m,kesä 8 6 4 2 0 8 6 4 2 0 Kuva 9. Havaintoasemien päällysveden ( metri) sähkönjohtavuus kesällä ja talvella vuosina 2006-205. Analyysimäärä vaihtelee asemittain. Päällysveden kokonaistyppipitoisuus oli talvella edellisvuoden korkeita pitoisuuksia matalampia, myös kuormitetuilla asemilla. Akonnimen päällysveden typpipitoisuudet ovat olleet yläpuolisia asemia hieman matalampia, mitä saattaa selittää Osmajoen suunnasta tuleva virtaus. Typen pitoisuustaso laskee Kuokanselästä alaspäin. Talviset kokonaisfosforipitoisuudet olivat myös laskeneet edellisvuoden korkeista arvoista. Näytteenotto oli talvella 205 normaaliin aikaan, kun se vuonna 204 oli vasta huhtikuun loppupuolella, jolloin vesissä oli paljon hajakuormitusta mukana. Vuonna 204 talviset olosuhteet olivat hankalat näytteenoton kannalta ja näytteet saatiin vasta huhtikuussa. Fosforitaso laskee Savilahden Kuokanselältä alavirtaan ja viitta lähinnä karuun veteen selkävesillä. Niiden yläpuolella vesi on lievästi rehevää. 24

200 Kokonaistyppiµg/l,talvi 000 800 600 400 200 0 30 Kokonaisfosforiµg/l,talvi 25 20 5 0 5 0 Kuva 0. Kokonaistyppi- ja fosforipitoisuus päällysvedessä havaintoasemilla vuosina 2006-204. Havaintokertojen määrä vaihtelee asemittain. Päällysveden ekologinen luokittelu Haukivesi kuuluu ekologisen tyypittelyn mukaan suuriin humusjärviin (Sh). Vesistö voidaan jakaa ekologisiin laatuluokkiin päällysveden kasvukauden ravinne- ja klorofylli-apitoisuuksien perusteella (taulukko 5). Taulukko 5. Suurten humusjärvien ekologisen luokittelun raja-arvot päällysvedessä kasvukaudella VI-IX. E/Hy = erinomainen/hyvä, Hy/T = hyvä/tyydyttävä, T/V = tyydyttävä/välttävä, V/Hu = välttävä/huono E/Hy Hy/T T/V V/Hu klorofylli-a µg/l 6 20 40 kokonaisfosfori µg/l 5 25 40 80 kokonaistyppi µg/l 460 600 900 300 Kuvissa -3 on esitetty vuoden 2006-205 kesäajan mittaustuloksiin perustuvat eri havaintopaikkojen päällysveden ravinne- ja klorofylli-a-pitoisuudet sekä verrattu niitä 25

ekologisen luokituksen raja-arvoihin. Vuonna 205 avovesikaudella mitattujen elokuun päällysveden ravinnepitoisuuksien perusteella Kinkamon ja Savilahden välisen alueen pitoisuudet viittaavat lähinnä luokkaan hyvä, osin tyydyttävä sekä Kuokanselältä alaspäin luokkaan erinomainen tai hyvä. Typen pitoisuudet olivat kesällä 205 kuormitetuilla alueilla edellisvuotta matalammat. Fosforin pitoisuudet olivat osin edellisvuotta korkeammat. Kuva. Päällysveden kokonaistyppipitoisuus elokuussa asemilla vuosina 2006-205. Mukana myös luokittelun rajat E = erinomainen, H = hyvä, T = tyydyttävä. Kuva 2. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuus elokuussa asemilla vuosina 2006-205. Mukana myös luokittelun rajat E = erinomainen, H = hyvä, T = tyydyttävä, V = välttävä. Klorofyllli-a:n avulla mitataan kasviplanktonin määrää, jonka perusteella arvioidaan vesistön rehevyyttä. Fosforirajoitteisissa järvissä klorofyllipitoisuuden ja kokonaisfosforipitoisuuden välillä on riippuvuus, joten järven rehevyystasoa voidaan arvioida myös fosforipitoisuuden perusteella. Aikaisemmin vesistöjen yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa lievästi rehevän ja rehevän raja-arvona on käytetty kokonaisfosforipitoisuutta 30 µg/l, mutta käytännössä vesistön rehevyys ilmenee levämäärän lisääntymisenä kun kokonaisfosforipitoisuus ylittää tason 20-25 µg/l. Toisaalta humusvesissä fosforipitoisuudet voivat olla hieman korkeampia, koska tuottava vesikerros on matalampi. 26

Kuvaan 3 on piirretty klorofylli-a-pitoisuudet vuosilta 2006-205. Vuosina 2006, 200 ja 203 oli mittauksia kolmesti kesässä. Niistä on otettu elokuun arvo, jotta mittaukset olisivat suunnilleen samalta ajankohdalta. Tulosten mukaan Kinkamon alueen klorofyllia-pitoisuus viittaa suurten humusjärvien ekologisen luokittelun perusteella hyvälle tasolle, joskin vuoden 205 pitoisuus oli tyydyttävää tasoa. Varkauden ja ympäröivien alueiden kuormitus näkyy levätuotannon kasvuna alapuolisilla asemilla Saviluotoon asti. Vuoden 205 pitoisuudet olivat edellisvuotta matalampia ja viittasivat hyvään ekologiseen luokkaan. Rehevyyteen vaikuttaa voimakkaasti myös hajakuormitus ja edeltävät sääolosuhteet. Selvää muutossuuntaa ei rehevyystasossa vuosien välillä ole havaittavissa, lukuun ottamatta Kinkamoa, missä taso näyttäisi hieman nousseen. Kaikkien asemien arvot ilmentävät lähinnä reheviä olosuhteita. Heposelän taso on selvästi matalin. Analysoitujen mineraaliravinteiden osalta fosfaattifosfori oli alle mittaustarkkuuden jokaisella havaintokerralla. Mineraaliravinteiden suhteen perusteella fosfori on Haukivedellä minimiravinne. 30 25 20 5 Klorofylli-a-pitoisuus µg/l Kinkam o Huruslahti Ykspuu Akonniem i S itinselkä S aviluoto Heposelkä V T 0 H 5 E 0 2006 2007 2008 2009 200 20 202 203 204 205 2006 2007 2008 2009 200 20 202 203 204 205 2006 2007 2008 2009 200 20 202 203 204 205 2006 2007 2008 2009 200 20 202 203 204 205 2006 2007 2008 2009 200 20 202 203 204 205 2006 2007 2008 2009 200 20 202 203 204 205 2006 2007 2008 2009 200 20 202 203 204 205 Kuva 3. Havaintoasemien klorofylli-a-pitoisuus päällysvedessä kasvukaudella vuosina 2006-204 sekä ekologisen luokituksen raja-arvot. Vuosina 2006, 200 ja 203 mittauksia oli kolmesti kesässä, joista on elokuun mukana. Mukana myös luokittelun rajat E = erinomainen, H = hyvä, T = tyydyttävä, V = välttävä. 5 KASVIPLANKTONTUTKIMUKSET (SEURAAVAN KERRAN 206) 6 POHJAELÄINTUTKIMUS (SEURAAVAN KERRAN 206) 27

SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Minna I Kukkonen tutkija, FL Liiteet Tulosaineisto 205 28

SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite, sivu /5 Haukiveden yhteistarkkailu (74) Pvm. Hav.paikka Ni liuk Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Sameus K-aine Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P COD-Mn Fek.koli E.kokit, a E. kokit µg/l oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt FNU mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 pmy/00 ml pmy/00ml pmy/00ml 9.3.205 74 / 256 Haukivesi Kuokanselkä 256 Kok.syv. 26,4 m; Näk.syv. 4,0 m; Jää 35 cm; Lumi 0 cm; Klo 5:50; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 3 /8; 0,50 2,8 88 6,8 5,3 53 < 570 8 0 0 P 0 0 0,40 2,2 84 6,6 2 20 0,70,7 82 6,8 25,4,3 9,7 69 6,8 6,6 5 < 60 6 9,8 9.3.205 74 / 045 Äimisvesi 045 Kok.syv. 30,9 m; Näk.syv. 4, m; Jää 40 cm; Lumi 0 cm; Klo 4:30; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. /8; 0,60 2,9 89 6,7 4,0 48 < 260 <5 9, 0 P 0 0 0,50 2,9 90 4,0 9,3 20,2,7 83 5,4 9,6 29,9,9 6,8 49 6,4 5,4 43 < 50 9, 9.3.205 74 / 35 Haukivesi Heposelkä 35 Kok.syv. 48,0 m; Näk.syv. 4, m; Jää 30 cm; Lumi 0 cm; Klo 3:00; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. /8; 0,50 2,7 88 6,9 4,6 50 480 6 9,4 P 0 0 0,40 2,3 85 6,3 20 0,50 2,0 83 6,4 30 0,70 2, 84 6,3 620 0 9,7 40,6 8,2 59 5,6 550 5 9,0 47,0 2, 4, 30 6,4 5,9 45 620 8 9, 0.3.205 74 / 235 Haukivesi Peonselkä 235 Kok.syv. 36,6 m; Näk.syv. 4, m; Jää 35 cm; Lumi 0 cm; Klo 3:55; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 6 /8; 0,70 2,9 90 7, 4,2 50 380 <5 9,0 0 P 0 0 0,60 2,7 88 4,3 9,3 20 0,90 2,2 85 5,5 9,7 30,7 0,3 74 5,0 460 8 8,8 35,6 2, 6,2 45 6,4 5, 45 420 2 8,2.3.205 74 / KINKAMO Unnukka Kinkamonselkä Kok.syv. 34,6 m; Näk.syv. 3,6 m; Jää 30 cm; Lumi 0 cm; Klo :5; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 7 /8; 0,80 2,4 86 6,9 5,7 6 < 680 5 2 0 P 0 5 0,60 2,4 86 0,0,6 82 5,6 5,2, 78 20,3 0,9 77 5,6 25,3 0,3 73 30,4 8,6 6 5,7 < 600 2 33,6,7 3,7 27 6,7 6,4 55,2 780 26 2

SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite, sivu 2/5 Haukiveden yhteistarkkailu (74) Pvm. Hav.paikka Klorof.-a µg/l 9.3.205 74 / 256 Haukivesi Kuokanselkä 256 Kok.syv. 26,4 m; Näk.syv. 4,0 m; Jää 35 cm; Lumi 0 cm; Klo 5:50; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 3 /8; 0 20 25,4 9.3.205 74 / 045 Äimisvesi 045 Kok.syv. 30,9 m; Näk.syv. 4, m; Jää 40 cm; Lumi 0 cm; Klo 4:30; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. /8; 0 20 29,9 9.3.205 74 / 35 Haukivesi Heposelkä 35 Kok.syv. 48,0 m; Näk.syv. 4, m; Jää 30 cm; Lumi 0 cm; Klo 3:00; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. /8; 0 20 30 40 47,0 0.3.205 74 / 235 Haukivesi Peonselkä 235 Kok.syv. 36,6 m; Näk.syv. 4, m; Jää 35 cm; Lumi 0 cm; Klo 3:55; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 3 C-ast; Pilv. 6 /8; 0 20 30 35,6.3.205 74 / KINKAMO Unnukka Kinkamonselkä Kok.syv. 34,6 m; Näk.syv. 3,6 m; Jää 30 cm; Lumi 0 cm; Klo :5; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 7 /8; 5 0 5 20 25 30 33,6

SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite, sivu 3/5 Haukiveden yhteistarkkailu (74) Pvm. Hav.paikka Ni liuk Lämpöti Happi Happi% ph Sähkönj. Väriluku Sameus K-aine Kok. N NH4-N NO3N+NO2N Kok. P PO4-P COD-Mn Fek.koli E.kokit, a E. kokit µg/l oc mg/l Kyll % ms/m mg/l Pt FNU mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 pmy/00 ml pmy/00ml pmy/00ml.3.205 74 / VO54 Voimakanava 54 Klo 6:20; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. C-ast;,0 0,60 2,3 86 7,0 5,8 65 < 680 5 2 0 P 4.3.205 74 / PIRTINVI Pirtinvirta Klo 6:00; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. C-ast;,0 0,70 2,4 86 7,0 5,8 64 < 680 6 2 6 P 3.3.205 74 / YKSPUU Haukivesi Siitinselkä Ykspuu Kok.syv. 2,2 m; Jää 28 cm; Lumi 0 cm; Klo 5:20; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 3 /8; 0,60 3,2 92 7,0 5,7 64 < 660 <5 320 6 <5 2 5 P.3.205 74 / AKONNIEM Haukivesi Siitinselkä Akonniemi Kok.syv. 8,6 m; Näk.syv. 2,9 m; Jää 35 cm; Lumi 0 cm; Klo 4:0; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 6 /8;,5 0,50 2,7 88 7,0 6,5 62 < 700 <5 320 6 <5 2 6 P 2 5 0,60 3, 9 0 2,2,0 2,5 88 500 2 5 2, 7,4 53 7,6 5,4 2,3 3,5 25 7,2 28 88 3,8 3000 000 00 3.3.205 74 / 3 Haukivesi Huruslahti 3 Kok.syv. 8,5 m; Näk.syv., m; Jää 37 cm; Lumi 0 cm; Klo 7:05; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 2 /8;,0 6,2 44 6,6 2 9 3,0 920 26 3 0 P 2 5 3,2 0,48 3,6 3 3 7,5 3,8 0 0,0 6,6 4 20 5 200 00 5 2.3.205 74 / 34 Haukivesi Siitinselkä 34 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 2,9 m; Jää 3 cm; Lumi 0 cm; Klo 5:35; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 4 C-ast; Pilv. /8; 0,70 2, 85 7,0 6,7 56 < 670 6 290 7 <5 2 22 P 3 5 0,60 2,4 86 0 0,70 2, 84 6,7 8 2 4,0 0,70 2,3 86 7,0 6,7 56 < 670 0 7 2 2.3.205 74 / 023 Haukivesi Tahkoselkä 023 Kok.syv. 2,7 m; Näk.syv. 3,8 m; Jää 39 cm; Lumi 0 cm; Klo 7:00; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 4 C-ast; Pilv. /8;,4,4 8 6,9 7,0 38 < 50 2 9,3 0 P 0 0,5 0,3 73 7,2 9,3 20,7 2, 2,4 7 6,6 7,8 34,9 780 2 9,4

SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Tutkimustuloksia Liite, sivu 4/5 Haukiveden yhteistarkkailu (74) Pvm. Hav.paikka Klorof.-a µg/l.3.205 74 / VO54 Voimakanava 54 Klo 6:20; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. C-ast;,0.3.205 74 / PIRTINVI Pirtinvirta Klo 6:00; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. C-ast;,0.3.205 74 / YKSPUU Haukivesi Siitinselkä Ykspuu Kok.syv. 2,2 m; Jää 28 cm; Lumi 0 cm; Klo 5:20; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 2 C-ast; Pilv. 3 /8;.3.205 74 / AKONNIEM Haukivesi Siitinselkä Akonniemi Kok.syv. 8,6 m; Näk.syv. 2,9 m; Jää 35 cm; Lumi 0 cm; Klo 4:0; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 6 /8; 5 0 5 7,6.3.205 74 / 3 Haukivesi Huruslahti 3 Kok.syv. 8,5 m; Näk.syv., m; Jää 37 cm; Lumi 0 cm; Klo 7:05; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. C-ast; Pilv. 2 /8; 5 7,5 2.3.205 74 / 34 Haukivesi Siitinselkä 34 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 2,9 m; Jää 3 cm; Lumi 0 cm; Klo 5:35; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 4 C-ast; Pilv. /8; 5 0 4,0 2.3.205 74 / 023 Haukivesi Tahkoselkä 023 Kok.syv. 2,7 m; Näk.syv. 3,8 m; Jää 39 cm; Lumi 0 cm; Klo 7:00; Näytt.ottaja Jukka Laulajainen; Ilm.lt. 4 C-ast; Pilv. /8; 0 20,7