Toimitusjohtajan 1 (10) Katsaus Yhtiökokous Kuva 1: Toimitusjohtaja Tapio Kuula Herra puheenjohtaja, arvoisat osakkeenomistajat, hyvät naiset ja herrat, Herr ordförande, bästa aktieägare, mina damer och herrar, Kuva 2: Toimitusjohtajan katsaus Tervetuloa Fortumin yhtiökokoukseen myös minun puolestani. On todella mieluisaa olla jälleen mukana täällä esittelemässä viime toimintavuoden merkittävimpiä tapahtumia ja tulevia suuntaviivoja. Aloitan katsaukseni Fortumin liiketoiminnasta ja toimintaympäristön tarkastelusta. Sitten käymme läpi päättyneen vuoden keskeiset tunnusluvut sekä katsomme yhtiön suoriutumista sen keskeisten sidosryhmien näkökulmasta. Näiden jälkeen käännämme katseet eteenpäin ja tarkastelemme tulevaisuuden kehitysvaihtoehtoja strategian toteuttamisen näkökulmasta. Samassa yhteydessä käymme läpi myös Suomen sähköverkkojen myynnin, koska se on oleellinen osa strategian toteuttamista. Kuva 3: Fortumin toiminta vuonna 2013 Seinällä näkyvän kartan avulla on hyvä palauttaa mieliin Fortumin toiminnan maantieteellinen laajuus ja toimintaympäristön kirjo. Tuotamme, myymme ja jakelemme sähköä ja kaukolämpöä asiakkaillemme. Toimimme Pohjoismaissa, Baltian maissa, Puolassa ja Venäjällä. Lisäksi kartutamme osaamistamme ja selvitämme Intian houkuttelevuutta pienen aurinkovoimalaitoksen muodossa. Asiantuntijapalveluja tarjoava Power Solutions - yksikkömme toimii lisäksi monissa Euroopan maissa ja Euroopan ulkopuolella. Kuva 4: Fortumin toimintaympäristö on voimakkaassa muutoksessa Fortumin toimintaympäristö oli viime vuonna edelleen voimakkaassa murroksessa. Heikko talouskehitys on heijastunut energiasektorille ja samaan aikaan uusiutuvan energian osuus on kasvanut tukien myötä voimakkaasti. Uusiutuvaan energiaan me Fortumissakin uskomme, mutta emme tuettuun tuotantoon, joka asettaa suuria haasteita energiamarkkinoiden toiminnalle ja toimitusvarmuudelle. Pitkällä aikavälillä vain markkinalähtöinen toiminta on kestävää.
Katsaus 2 (10) Yhteiskunnan tuet pitää suunnata uuden teknologian kehittämiseen. EU:n päästökaupan tulee olla ainoa investointeja ohjaava markkinamekanismi, kun edetään kohti päästötöntä tai vähäpäästöistä tuotantoa. Poliittiset interventiot ja erilaiset fiskaalisista syistä asetetut verot ja maksut ovat nostaneet merkittävästi erityisesti kuluttajan sähkölaskua. Esimerkiksi Saksassa ollaan jo tilanteessa, jossa kuluttajan sähkölaskusta vain noin 15 % on sähköä ja loput siirtoa, veroja ja tukia erityisesti uusiutuvalle energialle. On tultu tilanteeseen, jossa sähkön tukkuhinta laskee, mutta kuluttajien sähkölasku kasvaa. Sähkön tuottajille matalat tukkuhinnat merkitsevät perinteisen tuotannon kannattavuuden kiristymistä ja hidastavat markkinaehtoisia investointeja. Näitä tarvitaan kuitenkin kipeästi turvaamaan energian toimitusvarmuutta esimerkiksi Saksassa, jossa uusiutuvalla energialla on merkittävä osuus ja siitä johtuvat suuret tuotantovolyymien vaihtelut. Mitä sitten tapahtuu Euroopan ulkopuolella ja kuinka se heijastuu meille? Venäjän heikentyneet teollisuuden ja talouden kasvuluvut kertovat, ettei tämäkään markkinaalue ole immuuni maailmantalouden vaikutuksille. Palaan Venäjän kysymyksiin tarkemmin tuonnempana. USA:ssa liuskekaasun tulo markkinoille on lisännyt kaasun käyttöä ja vähentänyt hiilen kulutusta. Eurooppaan on virrannut aiempaa edullisempaa hiiltä ja hiilen käyttö on lisääntynyt koska päästöoikeuksia voi ostaa halvalla. Ilmaston kannalta paremman maakaasun - jonka avulla olisi helpompi myös tasapainottaa uusiutuvan energian vaihtelevaa tuotantoa - käyttö ei kannata ja jopa täysin uusia kaasuvoimalaitoksia on suljettu. Vuoden 2014 alussa EU:n komissio julkisti ehdotuksensa Euroopan ilmasto- ja energiapolitiikaksi vuosille 2020-2030. Ehdotuksella pyritään purkamaan päällekkäisyyksiä ja alentamaan kustannuksia. Komissio asettikin painopisteen aiempaa selvemmin kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämiseen. Ehdotettu 40 prosentin vähennystavoite on kannatettava. Komissio ehdotti myös, että luovutaan sitovista maakohtaisista uusiutuvan energian tavoitteista. Komission ehdotuksessa oli myönteistä myös päästökaupan vakausmekanismi. Sen avulla voidaan vähentää päästöoikeuksien hintojen voimakasta vaihtelua. Kun sovitaan etukäteen järjestelmään sisältyvästä joustosta, vähennetään poliittista riskiä ja lisätään energiainvestointien edellyttämää ennustettavuutta. Päällekkäisen ohjauksen purkamisen lisäksi Euroopan kilpailukyvyn kannalta on myös oleellista jatkaa ponnisteluja yhtenäisten sähkömarkkinoiden luomiseksi ja sähkön siirtoyhteyksien parantamiseksi. Painopisteen siirtäminen kansallisista intresseistä Euroopan yhteisiin ratkaisuihin antaa pitkällä aikavälillä kestävimmät ja kustannustehokkaimmat tulokset niin kuluttajien, teollisuuden kuin ilmastonkin kannalta.
Katsaus 3 (10) Lopulliset päätökset EU:n 2030 energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteista tehdään seuraavan Euroopan Parlamentin ja komission toimesta. Kuva 5: Jatkamme tehostamisohjelmaamme Edellä kuvatut tekijät ovat muuttaneet energiasektorin toimintaympäristön entistä vaativammaksi. Lähes kaikki alan toimijat ovat käynnistäneet tehostamisohjelmia kustannusrakenteidensa keventämiseksi. Fortumin tehostamisohjelman tavoitteiksi asetimme vuonna 2012 nopeuden ja joustavuuden parantamisen vahvistamalla kassavirtaa yhteensä vähintään miljardilla eurolla vuoden 2014 loppuun mennessä. Ohjelma on edennyt hyvin ja suunnitelmien mukaisesti. Vuosittainen kulutason aleneminen on jo nähtävissä kaikissa divisioonissa. Käyttöpääomaa on vapautettu ja keskeisiin liiketoimintoihin kuulumattomia osia myyty. Tavoitteenamme on olla hyvässä kunnossa myös tulevina vuosina kaikissa markkinaolosuhteissa. Kuva 6: Fortum säilyttänyt arvonsa muita paremmin Kun katsomme sähköä ja lämpöä tuottavien yritysten osakekurssien kehitystä, huomaamme tästä kuviosta, että Fortum on säilyttänyt arvonsa keskimääräistä paremmin. Viime aikoina osakekurssia on heiluttanut maanosamme poliittinen tilanne, vaikka sähkön ja lämmön tuotanto Venäjän toiminnoissamme jatkuu täysin normaalisti. Fortumin vahvuus on paikallista Länsi-Siperian ja Uralin alueen öljy- ja kaasuteollisuutta palveleva tuotanto - emme vie raaka-aineita maasta tai toimi strategisiksi määritellyillä sektoreilla. Fortumin euromääräiseen tulokseen tilanne heijastuu ruplan heikentyneen vaihtokurssin kautta. Ostamme Venäjän tuotantolaitosten polttoaineet ruplissa, myymme sähkön ja lämmön ruplissa sekä maksamme runsaan 4000 työntekijämme palkat ruplina. Kun muunnamme Venäjän liiketoiminnan tuloksen euroiksi konsernitasolla, tuottaa ruplamääräinen tulos aiempaa vähemmän euroja. Fortumilla ja sen edeltäjäyhtiöillä on ollut liikesuhteita Venäjälle yli viiden vuosikymmenen ajan. Venäjä on ollut kaikkina näinä vuosina luotettava partneri ja pitänyt tehdyt sopimukset. Viimeksi Fortumin liiketoiminnan kannalta keskeinen sähkön tukkumarkkinoiden uudistus on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Merkittävillä taloudellisilla suhteilla ja elinkeinoelämän piirissä solmituilla yhteyksillä on yleistä kehitystä vakauttava vaikutus. EU:n ja Venäjän keskinäinen riippuvuus - niin energiakysymyksissä kuin monilla muillakin yrityselämän osa-alueilla - tuo tässä tilanteessa tarvittavaa vakautta alueiden välisiin suhteisiin. Lisäksi yritykset, joilla on liiketoimintaa rajojen molemmin puolin, luovat omalta osaltaan vakautta tilanteeseen. Vielä astetta tiiviimpään yhteistyöhön voidaan päästä luomalla monipuolisia kumppanuuksia eri maiden keskeisten yritysten välille.
Katsaus 4 (10) Kuva 7: Strategia Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien sukupolvien elämää. Tarjoamme kestäviä ratkaisuja yhteiskunnan hyväksi ja tuotamme merkittävää lisäarvoa osakkeenomistajillemme. Strategiamme kolme peruspilaria ovat vahva ydinliiketoiminta Pohjoismaissa; vakaa tuloskasvu Venäjällä ja tulevan kasvuperustan rakentaminen. Fortumin vahvuuksia ovat: - hiilidioksidipäästöttömän vesi- ja ydinvoimatuotannon osaaminen - tehokas sähkön ja lämmön yhteistuotanto sekä - toimiminen energian tukku- ja vähittäismarkkinoilla Näiden suuntaviivojen mukaan kehitämme Fortumia myös jatkossa. Kestävä kehitys on oleellinen osa strategiaamme. Tavoitteenamme on luoda kestävää taloudellista lisäarvoa, kehittää energian tuotantoa ja kulutusta ympäristöarvot huomioon ottaen sekä toimia hyvänä yrityskansalaisena kaikilla markkinoilla. Kuva 8: Rakennamme tulevaisuutta - uutta kapasiteettia vuonna 2013 Vaikka ajat ovat haastavat, ei riitä, että toimintaa karsitaan ja keskitytään oleelliseen. Samaan aikaan on rakennettava tulevaisuutta. Vuonna 2013 otimme Euroopassa käyttöön viisi uutta tuotantolaitosta : Klaipedassa, Liettuassa ja Bristassa, Ruotsissa käynnistettiin yhdistetty sähkön ja lämmön CHPtuotanto jätepolttoaineella. Jelgavassa, Latviassa sekä Järvenpäässä täällä Suomessa käynnistettiin uudet biopolttoaineella toimivat CHP-laitokset. Lisäksi aloitimme Joensuun laitoksella bioöljyn tuotannon pyrolyysiteknologialla. Bioöljyllä korvataan ensi vaiheessa raskasta polttoöljyä, mutta jatkossa se voi tuoda merkittäviä, esimerkiksi tulevaisuuden liikennepolttoaineisiin liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia. Yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotannon kasvattamisen lisäksi jatkoimme myös vesivoiman vuotuisia tehonkorotuksia sekä vahvistimme ydinvoimatuotantoa osakkuusvoimaloissa Ruotsissa. Fortumin operoimalla Loviisan ydinvoimalaitoksella oli jälleen hyvä tuotantovuosi, ja laitoksen käyttökerroin, 92,5 %, oli maailmanlaajuisesti huipputasoa. Olemme myös vakiinnuttaneet asemaamme kasvumarkkinoilla energiantuotannon asiantuntijapalveluihin liittyvän liiketoimintamme kautta. Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi maailmassa tarvitaan yhä enemmän päästötöntä energiaa. Sen tuottamiseksi tarvitaan myös ydinvoimaa, joka tarjoaa päästötöntä energiaa suuressa mittakaavassa. Jatkossa taloudellisesti ja ympäristöllisesti erittäin varteenotettava ratkaisu voisi olla sähköä ja kaukolämpöä tuottava ydinvoimalaitosratkaisu Loviisassa. Tämä ns. CHP-ydinvoima tarjoaisi pääkaupunkiseudulle erittäin varteenotettavan pitkän aikavälin energiaratkaisun.
Katsaus 5 (10) Kuva 9: Investointiohjelma Venäjällä etenee Vuonna 2008 käynnistetty Venäjän investointiohjelmamme on edennyt viimeisiin suuriin yksiköihin. Viime vuonna otettiin kaupalliseen käyttöön kaksi uutta yksikköä Njaganissa, Länsi-Siperiassa. Ohjelman 8:sta yksiköstä on siten 5 jo valmiina ja 3 työn alla. Maailmantalouden hidas kasvu on heijastunut myös Venäjälle. Maan hallitus on päättänyt lykätä ja pienentää suunniteltuja kaasun hinnankorotuksia, eikä Venäjän kaasun hintaa nosteta eurooppalaisen kaasunhinnan tasolle alkuperäisessä aikataulussa. Tästä syystä uudet ja tehokkaat kaasua polttoaineenaan käyttävät laitoksemme eivät saa markkinoilla yhtä suurta kilpailuetua kuin olimme arvioineet. Kun käynnistimme investointiohjelman, yhdellä eurolla sai 36-37 ruplaa. Silloin asettamamme, hyvin maltilliselta tuntunut liikevoittotavoite näytti hyvin saavutettavalta. Nyt kun yhdellä eurolla saa noin 50 ruplaa, tilanne on selvästi haasteellisempi. Maailmantalous ja ruplan heikentynyt kurssi tekevät 500 miljoonan euron vuotuisen liikevoiton tavoitetason saavuttamisen vuoden 2015 kuluessa selvästi vaikeammaksi. Emme kuitenkaan ole luopuneet asetetusta tavoitteesta, vaan jatkamme ponnisteluja sen saavuttamiseksi. Poliittisen ja taloudellisen tilanteen vakiinnuttua arvioimme, onko asettamamme tavoitteen saavuttaminen vielä mahdollista vai asetammeko uuden tavoitetason. Sähkön tukkumarkkinareformi on sinänsä toteutettu täysin suunnitelmien mukaan ja samaa määrätietoista toteutusta odotamme vähitellen käynnistymässä olevalta lämpösektorin uudistukselta. Venäjän markkinat ovat siten Fortumille edelleen tärkeä lähivuosien kasvualue. Kuva 10: Investoimme jatkuvasti Suomeen: 266 milj. euroa vuonna 2013 Vaikka Fortumin toiminta kasvaa ulkomailla, investoimme jatkuvasti myös Suomeen. Viime vuonna kaikista investoinneista 266 miljoonaa euroa suuntautui Suomeen. Järvenpään ja Joensuun uudet voimalaitokset tulivatkin jo mainittua. Naantalissa aletaan tänä vuonna rakentaa uutta Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n voimalaitosta, joka tarjoaa rakennusaikana 500 työpaikkaa ja luo sen jälkeen 200 uutta työpaikkaa metsäbiomassan toimitusketjuun. Fortum omistaa 49,5 % Turun Seudun Energiantuotanto Oy:stä. Parannamme jatkuvasti vesivoimalaitoksia ja mm. Imatran voimalaitoksesta tulee korjausten jälkeen jälleen Suomen suurin vesivoimalaitos. Loviisaan rakennetaan moninkertaisten turvajärjestelmien tueksi uudet, meriveden käytöstä riippumattomat jäähdytystornit. Investointeihin lasketaan myös Teollisuuden Voiman kolmas ydinvoimayksikkö Olkiluodossa, jossa olemme mukana neljänneksen osuudella. Kuten on tiedossa, hanke on pahasti myöhässä aikataulustaan eikä toimittajakonsortio ole antanut valmistumisajasta edes konkreettista ennustetta.
Katsaus 6 (10) Kuva 11: Sähköverkkoliiketoiminnan strateginen arviointi Viime vuonna analysoimme perusteellisesti sähköverkkoliiketoimintamme tulevaisuuden vaihtoehdot. Päädyimme siihen, että sähkönsiirrolla on paremmat mahdollisuudet kehittyä omista lähtökohdistaan. Siitä liiketoiminnasta luopuminen antaa taas Fortumille paremmat mahdollisuudet keskittyä sähkön ja lämmön tuotantoon ja energiamarkkinoilla toimimiseen. Saamme strategista liikkumavaraa ja mahdollisuuden kasvattaa yhtiön omistaja-arvoa teidän, hyvät osakkeenomistajat, hyväksenne. Uskon vahvasti, että ratkaisu on hyvä myös sähkönsiirron asiakkaille. Sähkönsiirtoon erikoistuneelle yritykselle siirtoasiakkaat ovat ydinliiketoimintaa ja palvelua on mahdollista kehittää juuri näiden asiakkaiden tarpeiden mukaan. Säännellyn sähkönsiirron ja vapaasti kilpaillun sähkönmyynnin eriyttäminen toisistaan selkeyttää tilannetta myös yhteiskunnan näkökulmasta katsottuna. Kuva 12: Suomen sähköverkkoliiketoiminnan myynti Maaliskuun lopulla saimme päätökseen Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnin. Kauppahinnaksi sovimme 2,55 mrd euroa ja kaupasta syntyi 1,8-1,9 mrd euron myyntivoitto Fortumin kehittämiseen. Kauppa on nyt päätetty ja liiketoiminta on siirtynyt uudelle omistajalle. Liiketoiminta siirtyi suomalaiseen yritykseen, Carunaan, jonka omistajat ovat kotimaiset eläkevakuuttajat: Keva 12,5 %:n osuudella ja LähiTapiola Eläkeyhtiö, joka tunnetaan nyttemmin nimellä Elo, 7,5 %:n osuudella, sekä kansainväliset infrastruktuurisijoittajat First State Investments ja Borealis Infrastructure kumpikin 40 %:n omistusosuudella. Omistajapohjan muutos ei vaikuta asiakassuhteisiin vaan sähkön siirto jatkuu normaalisti viime vuonna uudistetun sähkömarkkinalain puitteissa. Suomalainen viranomainen jatkaa sähkönsiirron valvomista kuten ennenkin ja määrittelee toiminnan laatuvaatimukset ja tuottorajat kuten ennenkin. Tutkimme myös Ruotsin ja Norjan sähkönsiirron myyntiä, mutta näiden osalta prosessi on kesken. Ruotsi isona verkkoalueena vienee tämän vuoden. Sen sijaan Norjan osalta voimme odottaa ratkaisun löytyvän jo varsin nopeasti. Kuva 13: Vuoden 2013 tulos tyydyttävä - vahva kassa Kun katsomme vuoden 2013 tulosta keskeisten tunnuslukujen valossa, voidaan vuotta pitää Fortumin kannalta tyydyttävänä: Liikevaihtomme laski hieman edellisestä vuodesta ja oli 6,1 mrd euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto laski 1,6 mrd euroon. Operatiivinen kassavirta oli kuitenkin erittäin vahva ja nousi 1,8 mrd euroon. Tulos per osake oli 1,36 euroa, josta hallitus on esittänyt nyt tänään koolle olevalle yhtiökokoukselle 1,10 euron osinkoa.
Katsaus 7 (10) Kuva 14: Merkittävästi vähemmän vesivoimaa kuin edellisenä vuonna Vuoden 2013 tulokseen vaikuttivat merkittävästi Pohjoismaiden vesivarastot, jotka olivat alle pitkän aikavälin keskiarvon. Tasot normalisoituivat vuoden loppua kohti, mutta olivat silti selvästi alle edellisvuoden ennätyskorkean tason. Fortumin toimintaalueilla sademäärät olivat tammi-lokakuussa vähäiset ja tämä painoi vesivoiman volyymejä ja vaikutti tulokseen negatiivisesti. Kuva 15: Jatkamme työtä taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi Tehostamisohjelmamme mukaisesti liiketoiminnan rahavirta kasvoi 1,8 miljardiin euroon edellisvuodesta. Käyttöpääoma tarve pieneni ja valuuttakurssien eroista syntyi positiivista kassavirtaa, jota tosin alensi pienempi käyttökate, EBITDA. Fortumin 24,4 miljardin euron tase pieneni 141 miljoonalla eurolla edellisvuodesta. Taseen rakenteeseen vaikutti Suomen sähköverkkoliiketoiminnan siirto myytävänä oleviin omaisuuseriin. Nettovelka kasvoi hieman ja oli 7,8 miljardia euroa. Joulukuun lopulla konsernin likvidit varat olivat 1,3 miljardia euroa. Likvidien varojen lisäksi Fortumilla oli käytettävissä noin 2,2 miljardia euroa nostamattomia valmiusluottoja. Vuoden lopussa nettovelan ja käyttökatteen eli EBITDAn suhde oli 3,2, mikä oli jo hyvin lähellä tavoitetasoamme. Haastavassa toimintaympäristössä emme kuitenkaan aivan saavuttaneet taloudellisia tavoitteitamme. Sijoitetulle pääomalle haemme 12 % tuottoa ja viime vuonna ylsimme 9,2 %:iin. Oman pääoman tuottotavoitteemme on 14 %. Tästä jäimme kaksi prosenttiyksikköä, mikä on hyvä taso kun vertaamme tilannetta suureen osaan muuta yrityskenttää. Jatkamme määrätietoisia toimia taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kuva 16: Fortumilla on noin 130 000 osakkeenomistajaa Viime vuonna Fortumilla oli noin 130 000 osakkeenomistajaa. Osakkeenomistajakunnan laajuudella mitaten Fortum on kolmanneksi suurin suomalainen yritys. 75 % Fortumin osakkeista on suomalaisessa omistuksessa, joten luomme merkittävästi lisäarvoa yhteiskuntaan. Markkina-arvolla mitaten Fortum on myös yksi Helsingin Pörssin arvokkaimmista yrityksistä ja taseeltaan suurin teollinen yritys. Kuva 17: Enemmän ja tyytyväisempiä asiakkaita Fortumin asiakkaita ovat sekä sähköä ja lämpöä ostavat kuluttajat ja kiinteistöt että sähköä käyttävä teollisuus sekä voimalaitospalveluja ostavat yritykset. Olemme määrätietoisesti kehittäneet asiakkaiden tarpeiden huomioon ottamista ja luotaamme asiakkaiden mielipiteitä säännöllisesti useissa palvelu- ja toimitusketjun vaiheissa. Fortumin asiakasmäärä on edelleen kasvanut ja viime vuonna meillä oli Pohjoismaissa enemmän asiakkaita kuin koskaan aiemmin. Asiakkaamme ovat jo useana vuonna
Katsaus 8 (10) vastanneet olevansa aiempaa tyytyväisempiä ja myös vuonna 2013 tulokset olivat jälleen aiempaa paremmat. Asiakastyytyväisyys parani kaikissa divisioonissa. Mittaamme yhtiön mainetta myös muiden sidosryhmien parissa One Fortum - tutkimuksella. Myös mainemittari kertoi viime vuonna myönteisestä kehityksestä ja saavutimme hyvän tason. Kuva 18: Fortumin henkilöstö vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Fortumin palveluksessa oli lähes 9900 henkilöä. Yhteensä noin 4400 fortumlaista toimi Suomessa ja Ruotsissa ja noin 4200 Venäjällä. Kehitämme henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa vuosittain lukuisilla koulutushankkeilla ja työssä oppimisen kautta. Osaamisen laajentaminen on myös oleellinen osa kehitettäessä toimintaa uusilla markkinoilla tai uusilla liiketoiminta-alueilla. Erityistä huomiota olemme viime vuosina kiinnittäneet työturvallisuuteen. Oman henkilöstön osalta työturvallisuus on parantunut, tapaturmataajuus väheni edelleen viime vuonna ja olemme saavuttaneet hyvän kansainvälisen tason. Palveluksessamme työskentelee lisäksi monien yhteistyökumppaneiden henkilöstöä, jonka tapaturmataajuutta emme ole onnistuneet vähentämään yhtä hyvin. Urakoitsijoidemme osalta edustamme kuitenkin hyvää kansallista tasoa. Jatkamme työturvallisuusasioiden koulutusta ja tavoitteemme on, että jokainen yksiköissämme tai työmaillamme työskentelevä pääsee lähtemään terveenä kotiin jokaisen työpäivän päätteeksi. Kuva 19: Uusi organisaatiorakenne Maaliskuun alusta alkaen uudistimme liiketoimintarakenteemme. Muutoksen tavoitteena on vahvistaa strategian toteuttamista muuttuvassa toimintaympäristössä. Valmistaudumme myös hyödyntämään vaihtelevan toimintaympäristön muutokset samoin kuin liiketoimintojen väliset synergiat. Vastuualueiden muutos laajentaa myös Fortumin johtoryhmän osaamista. Uusi liiketoimintarakenne koostuu neljästä raportointisegmentistä: Power and Technology, johon kuuluu sähköntuotanto ja teknologia-asiat Heat, Electricity Sales and Solutions, joka sisältää lämpöliiketoiminnat, sähkön kuluttajamyynnin ja siihen liittyvät ratkaisut Russia- eli Venäjä-divisioona on oma selkeä kokonaisuutensa kuten aiemminkin Distribution-divisioona koostuu sähkön jakelun toiminnoista. Raportoimme tuloksen tämän uuden liiketoimintarakenteen mukaisesti jo vuoden 2014 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen. Kuva 20: Fortumin johtoryhmä
Katsaus 9 (10) Uusien raportointisegmenttien myötä myös johtoryhmän vastuualueet ja kokoonpano ovat muuttuneet. Esittelen seuraavaksi johtoryhmän ja pyydän johtoryhmän jäseniä nousemaan ylös sitä mukaan kun esittelen teidät: Chief Operating Officerina ja toimitusjohtajan varamiehenä toimii Matti Ruotsala. Kaksi suurta divisioonamme - vesi- ja ydinenergian tuotanto ja teknologia sekä kolmantena lämpöliiketoiminnat ja sähkön myynti - raportoi hänelle. Matti Ruotsalan joukkueessa vesivoimasta ja tutkimus- ja kehitys-asioista vastaa Per Langer, joka jatkaa myös Fortumin Ruotsin maajohtajana. Samassa Chief Operating Officerin tiimissä ydinvoima- ja lämpövoimaliiketoiminnoista vastaa Tiina Tuomela, joka on uusi johtoryhmän jäsen. Hän on toiminut pitkään sekä tuotanto- että taloustehtävissä eri puolilla Fortumia. Fortumin lämpöliiketoimintoja sekä sähkön myyntiä johtaa Markus Rauramo, joka toimi aiemmin Fortumin talousjohtajana. Hän pääsee nyt talousasioiden jälkeen katsomaan Fortumia bisneksen puolelta. Markus toimii myös Puolan, Baltian maiden ja Intian maajohtajana. Fortumin Venäjän toimintojen johdossa jatkaa Alexander Chuvaev, joka jatkaa myös Venäjän maavastaavana. Sähkönjakeluliiketoimintaa johtaa Timo Karttinen, joka siirtyi maaliskuun alusta Fortum talousjohtajaksi, englanniksi CFO. Hän jatkaa myös Suomen ja Norjan maajohtajana. Liiketoimintoja tukevat kuusi esikuntatoimintoa, jotka ovat talousfunktion lisäksi: - Strategia ja yritysjärjestelyt, jota johtaa Kari Kautinen. Myös Kari on johtoryhmän uusi jäsen, mutta tuntee Fortumin läpikotaisin jo monesta näkökulmasta aiemman kokemuksensa kautta. - Lakiasiainjohtajamme on vaihtumassa, kuten tiedotimme tänään. - Henkilöstöstä ja tietohallinnosta vastaavana johtajana jatkaa henkilöstöjohtaja Mikael Frisk - Viestintäjohtajana jatkaa Helena Aatinen - Lisäksi johtoryhmään on liittynyt yhteiskuntasuhteiden johtaja Esa Hyvärinen, joka on niinikään jo pitkään hoitanut Fortumin suhteita eri sidosryhmien suuntaan. Kuva 21: Jatkamme strategiamme toteuttamista Sitten käännämme katseet tulevaisuuteen ja tarkastelemme Fortumin tulevia kehityssuuntia. Viime aikoina on usein kysytty, mihin Fortum suuntautuu nyt kun sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti antaa poikkeuksellisia mahdollisuuksia muokata tulevaisuutta. Vastaus on selkeä: Jatkamme yhtiön määrätietoista kehittämistä strategian mukaisesti ja Suomen sähkönsiirron myynti on osa tätä strategiaa. Pohjoismaisen ytimen ja Venäjän liiketoiminnan rinnalle haemme tarkasti harkiten ja priorisoiden strategiamme mukaista uutta kasvua ja tulevaisuuden energiaratkaisuja. Lähdemme siitä, että markkinoilta löytyy sekä strategiamme mukaisia että tuottota-
Katsaus 10 (10) voitteemme täyttäviä investointikohteita, joiden kautta luomme kasvavaa lisäarvoa niin omistajillemme kuin muillekin sidosryhmillemme. Kuten puheenjohtaja alussa totesi, Fortumin osinkopolitiikkaa päivitettiin vuosi sitten. Se heijastaa niin yhtiön hallituksen kuin johdonkin vahvaa näkemystä siitä, että Fortumilla on edellytykset kehittää liiketoimintaansa ja taloudellista tuloksellisuuttaan siten, että yhtiö pystyy kasvattamaan osakekohtaista tulosta ja sen myötä tarjoamaan vakaan, kestävän ja aikaa myöten kasvavan osingon omistajilleen. Tutkimus- ja kehitystoimintamme kautta etenemme kohti hiilidioksidipäästötöntä tulevaisuutta edistämällä uusia teknologioita, jotka pidemmällä aikavälillä voivat tarjota huomattavia liiketoimintamahdollisuuksia. Tällaisia ovat muun muassa uudet CHPkonseptit sekä uudet ratkaisut asiakkaille. Kuva 22: Kehitämme uusia tuotteita ja palveluja 1,2 miljoonalle sähköasiakkaallemme Jatkamme myös sähkönmyynnin kehittämistä erittäin suurella mielenkiinnolla. Sähkön käyttäjien tarpeet muuttuvat, minkä ansiosta on erittäin mielenkiintoista olla mukana tuottamassa uusia älykkäitä tuotteita ja palveluja oman energiankäytön tehostamiseen ja energiakustannusten pienentämiseen. Uudet tuotteet, kuten aurinkopaneelit ja sähköpörssin edullisimpia tuntihintoja hyödyntävät lämmitystuotteet on otettu hyvin vastaan. Älykäs sähköverkko sekä sitä täydentävät tuotteet, kuten Fortum Fiksu, ovat nousemassa aiempaa suurempaan rooliin energian tuottajan ja kuluttajan välisessä vuorovaikutuksessa. Kehitämme myös avoimia, vastavuoroisia ratkaisuja, joiden avulla asiakkaat voivat myydä tuottamaansa ylijäämäsähköä tai -lämpöä Fortumille. Kuva 23: Fortumin menestystekijät Maailmantaloudessa on odotettavissa hitaamman kasvun vaihe eivätkä yleiset talouden fundamentit juurikaan tue meitä tulevan menestyksen rakentamisessa. Tulevaisuus on rakennettava omin voimin ja Fortumin strategian pohjalta. Fortum kuuluu kuitenkin niihin yrityksiin, joiden talouden perusta on kunnossa, toiminta tehokasta ja muuttuvat kustannukset varsin matalat. Myös strategiamme vastaa erittäin hyvin ympäröivän yhteiskunnan tarpeisiin ja antaa meille kestävän pohjan toimia vastuullisena yrityskansalaisena. Lopuksi esitän, Teille, hyvät osakkeenomistajat, parhaat kiitokset kuluneesta vuodesta. Jatkamme edelleen työtä omistaja-arvon kasvattamiseksi ja toimintamme määrätietoiseksi kehittämiseksi. Kiitos luottamuksesta myös asiakkaillemme ja Fortumin henkilöstölle. Kuva 24: Next generation energy company