MEHILÄISTARHAAJAN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Haapajärven ammattiopisto
2
Sisällys 1. MEHILÄISTARHAAJAN AMMATTITUTKINTO... 4 1.1 NÄYTTÖTUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS... 4 1.2 VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET... 4 1.3 VALMISTAVAN KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ / ERI RAHOITUSMAHDOLLISUUDET KOULUTUKSESSA.. 4 1.4 TUTKINTOKOHTAISET TERVEYDENTILAVAATIMUKSET... 4 1.5 HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOSSA... 5 1.6 AMMATTITAIDON KUVAUS... 5 1.7 AMMATTIALAN KUVAUS... 5 1.8 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS... 5 1.9 MEHILÄISTARHAAJAN AMMATTITUTKINNOSSA OSOITETTAVA OSAAMINEN... 6 2. TUTKINNON RAKENNE JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OSAT... 7 3. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN SUUNNITELMA TUTKINNON OSITTAIN... 8 MEHILÄISTARHAUS... 8 MEHILÄISTUOTTEIDEN KÄSITTELY JA MARKKINOINTI... 11 YRITYSTOIMINTA... 13 3
4 1. MEHILÄISTARHAAJAN AMMATTITUTKINTO 1.1 NÄYTTÖTUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS Tämä koulutussuunnitelma on laadittu käyttäen suunnittelun perustana Mehiläistarhaajan ammattitutkinnon perusteita, Dno 26/011/2004 ja Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän opetussuunnitelman pedagogista toimintaohjetta 2012. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma on hyväksytty 26. 2. 2014. Tämä koulutussuunnitelma on ohjeellinen ja sitä tarkennetaan tutkinnon suorittajan/opiskelijan henkilökohtaistamissuunnitelman tai asiakkaan/rahoittajan tarpeiden mukaisesti. Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Näyttötutkintojärjestelmä tarjoaa aikuisväestölle joustavan tavan osoittaa, uudistaa ja ylläpitää ammatillista osaamistaan tai työtehtävien vaihtuessa pätevöityä myös uuteen ammattiin. Järjestelmän etuna on erityisesti se, että henkilön ammatillinen osaaminen voidaan sen avulla kansallisesti ja laadullisesti tunnustaa riippumatta siitä, onko osaaminen kertynyt työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan kautta. Näyttötutkintojärjestelmässä tunnustetaan eri tavoilla hankittu osaaminen. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Valmistava koulutus ja tutkintotilaisuudet on jäsennetty tutkinnon osien mukaisesti. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalla on osana koulutusta mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. 1.2 VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Valmistavan koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa mehiläistarhaajan ammattitutkinnossa/tutkinnon osassa vaadittavan osaamisen. 1.3 VALMISTAVAN KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ / ERI RAHOITUSMAHDOLLISUUDET KOULUTUKSESSA Koulutuksen kohderyhmänä ovat mehiläistarhausta harjoittavat tai mehiläistarhauksen aloittelijat, jotka haluavat kouluttautua ja suorittaa tutkinnon parantaakseen ammattitaitoaan ja he haluavat saada koulutuksesta tutkintotodistuksen. 1.4 TUTKINTOKOHTAISET TERVEYDENTILAVAATIMUKSET Tutkintokohtaisten terveydentilavaatimusten tavoitteena on edistää turvallisuutta näyttötutkintona suoritettavissa perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa ja myöhemmin työelämässä. Valtioneuvoston asetuksessa (1033/2011) määriteltyihin perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmistaviin opintoihin sovelletaan opiskeluoikeuden peruuttamisessa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (952/2011) 11 :n 9 kohtaa. Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa tulee ottaa huomioon myös em. lain 13, 13 a ja 16 :n säännökset. Valmistavassa koulutuksessa noudatetaan tutkinnon perusteiden mukaisia terveydentilavaatimuksia.
5 1.5 HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOSSA Näyttötutkintojärjestelmän tavoitteena on tarjota aikuisille joustavat järjestelyt ja parhaat mahdolliset olosuhteet osoittaa osaamisensa näyttötutkinnoissa sekä kehittää ja uudistaa työelämässä tarvitsemaansa ammattitaitoa. Henkilökohtaistaminen tarkoittaa näyttötutkinnon suorittajan ja näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa olevan opiskelijan ohjaus-, neuvonta- ja tukitoimien asiakaslähtöistä suunnittelua ja toteutusta. Henkilökohtaistaminen on jaettu kolmeen vaiheeseen: 1) näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutuminen, 2) tutkinnon suorittaminen ja 3) tarvittavan ammattitaidon hankkiminen. Henkilökohtaistaminen dokumentoidaan henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan. Ammattiopisto tekee yhteistyötä koulutuksen tai tutkinnon hankkijan, työelämän edustajien ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Henkilökohtaistamisessa noudatetaan aina tutkintojen perusteita. Henkilökohtaistamisessa otetaan huomioon ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (L 952/2011) 11 :n säännökset opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista sekä 13 :n nojalla Opetushallituksen määräämät tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset. Opetushallitus on antanut henkilökohtaistamista koskevan erillisen määräyksen (43/011/2006). Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisessa ja oppimisen suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon henkilön elämäntilanne, osaaminen, todetut oppimistarpeet ja työssä oppimisen mahdollisuudet. Lisäksi henkilökohtaistamisessa selvitetään ja sovitaan yhteisesti opiskelijalle soveltuvat koulutuksen järjestämismuodot ja oppimisympäristöt, sekä opetus- ja arviointimenetelmät ja ohjaustoimet. Koulutussuunnitelmaa ja sen toteuttamista kehitetään työelämästä ja tutkinnon suorittajilta/ opiskelijoilta saadun palautteen perusteella. Erityistä tukea tarvitsevien tutkinnon suorittajien kohdalla oppimisvaikeuksien ja muun erityisen tuen tarpeen tunnistaminen sekä tarvittavan tuen, ohjauksen ja erityisjärjestelyjen huomioon ottaminen valmistavan koulutuksen aikana ovat oleellisia, jotta tutkinnon suorittaja voi valmistautua riittävän hyvin osoittamaan ammattitaitonsa näyttötutkinnossa. 1.6 AMMATTITAIDON KUVAUS Ammattitaitoinen mehiläistarhaaja on monipuolinen osaaja, joka hallitsee niin mehiläisten hoidon, elintarvikkeiden käsittelyn kuin yrittämiseen liittyvät perusprosessit. Hän osaa hoitaa mehiläisiä niin, että pesät pysyvät terveinä ja tuottavina vuodesta toiseen. Hän hallitsee pesien lisäyksen ja mehiläisemojen kasvatuksen ja osaa valita tuotantoon sopivat tarhapaikat mehiläisten ja kasvien tuntemuksensa perusteella. Hänen on tunnettava tarkkaan tuotteiden ominaisuudet pystyäkseen säilyttämään tuottamiensa elintarvikkeiden korkean laadun. Elintarvikkeiden tuottamiseen liittyy joukko säädöksiä ja ohjeita, jotka mehiläistarhaajan on hallittava. Tuotteiden käsittelyssä käytetään alalle kehitettyjä koneita ja laitteita, joita käytettäessä on huolehdittava työturvallisuudesta. Tarhaustyö ja tuotteiden käsittely on raskasta, ja sesonkiluonteisuus lisää työn kuormittavuutta. 1.7 AMMATTIALAN KUVAUS Mehiläistarhaaja on mehiläisalan asiantuntija, joka tuottaa ja myy mehiläisalan tuotteita ja palveluja. Hän toimii yleensä itsenäisenä yrittäjänä joko päätoimisesti tai muun ammatin ohessa. Kesäaikana mehiläistarhaaja voi palkata tilapäistä työvoimaa. Mehiläisalalla toimivia on Suomessa kaikkiaan noin 3 600. Näistä pää- tai sivutoimisia tarhaajia on noin 500 ja loput ovat alan harrastajia. Päätuote on hunaja, mutta alalla tuotetaan myös muita pesätuotteita, kuten mehiläisvahaa, siitepölyä ja propolista sekä pölytyspalveluja. Osa tarhaajista on erikoistunut tuottamaan mehiläisemoja ja -pesiä tai hunajan käsittelypalveluja muille tarhaajille. Mehiläistuotteiden tuottamisen ohella mehiläistarhaaja on luonnon monipuolisuuden ylläpitäjä paikallistasolla. Hoidetut mehiläiset lisäävät pölytystyöllään niin marja-, hedelmä- kuin siemensatoja. Lisäyksen rahallinen arvo on kuusi kertaa suurempi kuin hunajan arvo. Tästä tarhaaja saa kuitenkin harvoin rahallista korvausta. 1.8 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Ammattitarhaajan on kehitettävä toimintaansa koko ajan. Mehiläisten sairaudet ja loiset on osattava pitää kurissa, eikä lääkinnästä johtuvia jäämiä saa esiintyä. Kiristyvässä globaalissa kaupankäynnissä puhdas hunaja on ehdoton kilpailuvaltti ja siten ammattitarhaajille selkeä tuotantotavoite. Puhtaiden mehiläistuotteiden tuottaminen vaatii hyvää mehiläisten tuntemusta ja hoitotyön hallintaa. Tuonnin vapautuminen, kaupan keskittyminen ja hunajamarkkinoiden kiristyminen ovat pakottaneet ammattimaiset mehiläistarhaajat kasvattamaan tarhausten yksikkökokoa, toimimaan markkinalähtöisesti sekä lisäämään yhteistyötä saadakseen toimintaan lisää tehokkuutta ja kannattavuutta. Mehiläistarhaajalta vaaditaan asiakaslähtöistä toimintaa ja asiakkaiden toiveiden tunnistamista. On osattava toimia niin, että erityisesti hunajan kiderakenne ja kovuus ovat kuluttajille mieluisia. Tuotteen hyvä ja tasainen laatu ovat markkinointivaltteja.
6 1.9 MEHILÄISTARHAAJAN AMMATTITUTKINNOSSA OSOITETTAVA OSAAMINEN Mehiläistarhaajan ammattitutkinnossa arvioinnin painopisteen tulee olla tekemisessä ja työssä toimimisessa. Taito tai osaaminen on arvioitava pääsääntöisesti suoraan vastaavasta työtoiminnasta. Näyttöympäristön tulee olla todellinen tai mahdollisimman aito. Arvioinnissa tulee käyttää monipuolisesti erilaisia ja ensisijaisesti laadullisia arviointimenetelmiä, kuten havainnointia, haastatteluja, kyselyjä, aikaisempia dokumentoituja näyttöjä sekä itse- ja ryhmäarviointia. Näytöt tulee järjestää tutkinnon osittain siten, että niissä voidaan arvioida ammatinhallinnan kannalta keskeisten tavoitteiden saavuttamista.
7 2. TUTKINNON RAKENNE JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OSAT Tarkemmat tiedot t tutkinnon perusteista osoitteesta: http://www.oph.fi/download/111047_mehilaistarhaaja_ammattitutkinto.pdf MEHILÄISTARHAAJAN AMMATTITUTKINTO PAKOLLISET TUTKINNON OSAT VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OSAT JA OHJEELLINEN LAAJUUS (OV) Mehiläistarhaus Mehiläistarhaus 10 ov Biologia ja lisääntyminen 3 ov Hoitotekniikka 4 ov Taudit ja tuholaiset 3 ov Mehiläistuotteiden käsittely ja markkinointi Mehiläistuotteiden käsittely ja markkinointi 8 ov Linkous ja pakkausmateriaalin arviointi 3 ov Mehiläistuotteiden käsittelytilat 3 ov Markkinointisuunnitelma 2 ov Hygieniapassikoulutus Yritystoiminta Yritystoiminta 5 ov Yrittämisen edellytysten ja mahdollisuuksien arviointi Liikeidean tuntemus Yrityksen perustamisen, kirjanpidon, verotuksen ja laskentatoimen perusteiden tuntemus Talousarvion laadinta Laskutuksen tuntemus Yritystoiminnan taloudellisten periaatteiden tuntemus ja kannattavuuden arviointi Tuotteiden ja palveluiden hinnoittelu Säädöksien ja määräyksien tuntemus Sopimuskäytännön tuntemus Sidosryhmien tuntemus Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot Tiedonhankinta ja ammattitaidon kehittäminen Tietotekniikan käyttötaito
8 3. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN SUUNNITELMA TUTKINNON OSITTAIN MEHILÄISTARHAUS 10 ov AMMATTITAITOVAATIMUKSET Tutkinnon suorittaja tuntee mehiläisyhteiskunnan biologisen kokonaisuuden ja ottaa biologiset näkökohdat huomioon eri toiminnoissaan. pystyy tunnistamaan tärkeimmät mehiläisillä esiintyvät taudit ja tuholaiset ja hallitsee niiden hoitomenetelmät. tuntee tärkeimmät mesikasvit ja osaa valita tarhapaikan. osaa suunnitella ja toteuttaa mehiläisten vaatimat hoitotyöt ja soveltaa niissä eri hoitomenetelmiä. tuntee mehiläisten perinnöllisyyden vaikutuksen tuotanto-ominaisuuksiin, emojen pariutumisen perusteet ja osaa kasvattaa mehiläisemoja sekä lisätä mehiläispesiä. tuntee mehiläistarhauksen kaluston, laitteet ja työvälineet sekä niiden valinnan perusteet ja hoitotyön logistiikan. osaa käyttää ja huoltaa tarhauskalustoa sekä toimia taloudellisesti ja ottaa työturvallisuusnäkökohdat huomioon. TUTKINNON OSAN KESKEISET SISÄLLÖT(ARVIOINNIN KOHTEET) mehiläisen biologian tuntemus mehiläistautien ja tuholaisten tunnistaminen sekä hoitomenetelmien hallinta mesikasvien tuntemus mehiläisten hoitotöiden suunnittelu ja toteutus mehiläisen lisääntymisbiologian tuntemus emojen ja pesien tuotannon tuntemus mehiläistarhauskaluston ja -laitteiden sekä hoitotyön logistiikan tuntemus tarhauskaluston käyttö- ja huoltotaito toiminnan tehokkuus ja taloudellisuus työturvallisuuden huomioon ottaminen Opintojaksot: Biologia ja lisääntyminen 3 ov Hoitotekniikka 4 ov Taudit ja tuholaiset 3 ov OPINTOJAKSOT Biologia ja lisääntyminen 3 ov Keskeiset sisällöt: Mehiläisen biologian tuntemus Mehiläisen lisääntymisbiologian tuntemus Emojen ja pesien tuotannon tuntemus Oppimisympäristöt: Luokkatila ja mehiläistarhaus Opetusmenetelmät: Kontaktiopetus, työssäoppiminen Oppimisen arviointi: Hallitsee emokasvatuksen ja jaokkeen tekemisen, tehtävä ja tentti biologiasta
9 Hoitotekniikka 4 ov Keskeiset sisällöt: Mesikasvien tuntemus Mehiläisten hoitotöiden suunnittelu ja toteutus Mehiläistarhauskaluston ja laitteiden sekä hoitotöiden logistiikan tuntemus Tarhauskaluston käyttö- ja huoltotaito Toiminnan tehokkuus ja taloudellisuus Työturvallisuuden huomioon ottaminen Oppimisympäristöt: Luokkatila ja mehiläistarhaus Opetusmenetelmät: Kontaktiopetus, työssäoppiminen Oppimisen arviointi: Osaa hoitaa tarhausta eri vuodenaikoina, tehtävä ja mesikasvien tunnistustentti Taudit ja tuholaiset 3 ov Keskeiset sisällöt: Mehiläistautien ja tuholaisten tunnistaminen sekä hoitomenetelmien hallinta Oppimisympäristöt: Luokkatila ja mehiläistarhaus Opetusmenetelmät: Kontaktiopetus, havainnointi Oppimisen arviointi: Tunnistaa ja osaa ennaltaehkäistä, torjua ja hoitaa tauteja ja tuholaisia, tunnistustentti OPPIMISEN ARVIOINTI JA ARVIOINTIPÄÄTÖS VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA Valmistavassa koulutuksessa oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arvioinnilla varmistetaan, että tutkinnon suorittajalla on riittävät valmiudet osoittaa ammattitaitonsa tutkintotilaisuuksissa. Oppimisen arviointi valmistavassa koulutuksessa ei vaikuta tutkintosuorituksen arviointiin. Opintosuoritusotteeseen tuleva opintosuorituksien arvosana päätetään oppimisen arvioinnin perusteella käyttäen asteikko kiitettävä (3), hyvä (2) ja tyydyttävä (1) (L 631/1998, 16 ). Tähän otteeseen merkittävissä tiedoissa on tärkeää, että siitä selviää, mitä ja millaisia opintoja on sisältynyt valmistavaan koulutukseen. Mikäli oppimista arvioivia opettajia on ollut useita, päätös tehdään arviointikeskustelussa. Oppisopimuskoulutus Tietopuolisten opintojen arvioinnista päättää opettaja, tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä ja työpaikalla tapahtuvassa koulutuksessa työnantajan nimeämä henkilö. Oppisopimuskoulutuksen ostaja päättää tietopuolisten opintojen ja työpaikalla tapahtuvan koulutuksen yhdistelmästä. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijan opintosuoritukset ja osaaminen arvioidaan työpaikalla tapahtuvan koulutuksen osalta ja tietopuolisissa opinnoissa käyttäen asteikko kiitettävä (3), hyvä (2) ja tyydyttävä (1) Tämän tutkinnon osan valmistavan koulutuksen opintosuoritusten arviointi muodostuu seuraavasti: Tunnistaa taudit ja tuholaiset sekä mesikasvit, hallitsee hoitomenetelmät ja - työt, osaa tehdä hoitotöitä, emokasvatuksen töiden tekeminen, työturvallisuus, osaa talveuttaa mehiläiset. Arviointi suoritetaan tunnistustenttien, ja annettujen tehtävien avulla.
10 AMMATTITAIDON OSOITTAMISTAVAT TUTKINTOSUORITUKSESSA Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Näyttötutkintotilaisuuden sisältö on kuvattu tarkemmin näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. Tutkintotilaisuudet sijoittuvat näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen loppupuolelle, ellei tutkinnon suorittajan suorittamista henkilökohtaisteta aiemmaksi. Tutkinnon suorittaja suunnittelee mehiläisten hoitotyöt ja suorittaa mehiläistarhoilla ajankohdan vaatimat työtehtävät ergonomisesti ja mehiläispesän kehityksen huomioiden; jaokkeen tekeminen, parveilun havainnointi, emon vaihto, parituspesän kasaaminen. Hän osaa arvioida ruoka- ja hunajamäärän ja tarvittavan tilanannon suhteessa mehiläismäärään vuodenajan huomioiden. Tutkinnon suorittaja osaa ottaa huomioon työturvallisuuden. Tutkinnon suorittaja tunnistaa mehiläisten taudit ja loiset, osaa arvioida saneerauksen ja muiden toimenpiteiden tarpeen tautien ja tuholaisten torjumiseksi. Tutkinnon suorittaja tunnistaa tärkeimmät mesikasvit ja osaa valita tarhan paikan sen mukaan. Tutkinnon perusteet ja arvioini kriteerit http://www.oph.fi/download/111047_mehilaistarhaaja_ammattitutkinto.pdf
11 MEHILÄISTUOTTEIDEN KÄSITTELY JA MARKKINOINTI 8 ov AMMATTITAITOVAATIMUKSET Tutkinnon suorittaja tuntee hunajan ja muiden mehiläistuotteiden ominaisuudet ja osaa tuottaa, käsitellä ja pakata tuotteet osaa käyttää tuotteiden käsittelyssä tarvittavia koneita ja laitteita sekä tuntee linkoomo- ja muiden työtilojen sekä varastojen toiminnan. on selvillä tuotantoon liittyvistä säädöksistä ja osaa toimia niiden mukaan. tuntee laatujärjestelmän, osaa toimia omavalvonnan mukaan sekä arvioida ja kehittää toiminnan laatua. ottaa ympäristönäkökohdat huomioon toiminnassaan. tuntee mehiläispesän tuotteet ja osaa tuottaa niitä asiakaslähtöisesti. osaa asiakaspalvelun periaatteet, osaa esitellä ja myydä tuotteita, toimia luontevasti ja ystävällisesti asiakaspalvelussa sekä rakentavasti ongelmatilanteissa. tuntee markkinoinnin perusteet ja osaa markkinoida mehiläispesän tuotteita ja palveluja. osaa soveltaa markkinointiviestinnän periaatteita ja hallitsee kaupankäynnin kirjeenvaihdon. ymmärtää oman toimintansa merkityksen yrityksen ulkoiseen kuvaan ja taloudelliseen tulokseen vaikuttavana tekijänä. TUTKINNON OSAN KESKEISET SISÄLLÖT(ARVIOINNIN KOHTEET) JA OPISKELUMENETELMÄT Tuotetuntemus Tuotteiden käsittely- ja pakkaustaito Koneiden ja laitteiden käyttö- ja huoltotaito Työturvallisuuden huomioon ottaminen Tuotantotilojen toiminnan tuntemus Säädösten soveltaminen Laadun määrittely ja laadun hallinta Toiminnan taloudellisuus ja tehokkuus Ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen Asiakaslähtöisyys ja asiakaspalvelutaito Markkinointiviestintä ja markkinointitaito Opintojaksot: Hunajan ja muiden mehiläispesien tuotteiden käsittely kauppakuntoisiksi tuotteiksi 3 ov Mehiläistuotteiden käsittelytavat 3 ov Markkinointisuunnitelma 2 ov Hygieniapassi OPINTOJAKSOT Hunajan ja muiden mehiläispesien tuotteiden käsittely kauppakuntoisiksi tuotteiksi 3 ov Keskeiset sisällöt: Tuotetuntemus Tuotteiden käsittely- ja pakkaustaito Säädösten soveltaminen Laadun määrittely ja laadun hallinta Oppimisympäristöt: Luokkatila, linkoomo ja erilaiset markkinointitapahtumat Opetusmenetelmät: Kontaktiopetus ja messut ym. tapahtumat Oppimisen arviointi: Linkouksen ja pakkaamisen arviointi Mehiläistuotteiden käsittelytavat 3 ov Keskeiset sisällöt: Koneiden ja laitteiden käyttö- ja huoltotaito Työturvallisuuden huomioon ottaminen Tuotantotilojen toiminnan tuntemus Ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen Toiminnan taloudellisuus ja tehokkuus Oppimisympäristöt: Luokkatila ja linkoomo Opetusmenetelmät: Kontaktiopetus Oppimisen arviointi: Mehiläistuotteiden käsittelyn arviointi
12 Markkinointisuunnitelma 2 ov Keskeiset sisällöt: Markkinointiviestintä ja markkinointitaito Asiakaslähtöisyys ja asiakaspalvelutaito Oppimisympäristöt: Luokkatila, messut, ym. tapahtumat Opetusmenetelmät: Kontaktiopetus ja havainnointi Oppimisen arviointi: Markkinointisuunnitelman arviointi Hygieniapassi Keskeiset sisällöt: Oppimisympäristöt: Luokkatila Opetusmenetelmät: Kontaktiopetus Oppimisen arviointi: Hygieniapassitesti OPPIMISEN ARVIOINTI JA ARVIOINTIPÄÄTÖS VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA Valmistavassa koulutuksessa oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arvioinnilla varmistetaan, että tutkinnon suorittajalla on riittävät valmiudet osoittaa ammattitaitonsa tutkintotilaisuuksissa. Oppimisen arviointi valmistavassa koulutuksessa ei vaikuta tutkintosuorituksen arviointiin. Opintosuoritusotteeseen tuleva opintosuorituksien arvosana päätetään oppimisen arvioinnin perusteella käyttäen asteikko kiitettävä (3), hyvä (2) ja tyydyttävä (1) (L 631/1998, 16 ). Tähän otteeseen merkittävissä tiedoissa on tärkeää, että siitä selviää, mitä ja millaisia opintoja on sisältynyt valmistavaan koulutukseen. Mikäli oppimista arvioivia opettajia on ollut useita, päätös tehdään arviointikeskustelussa. Oppisopimuskoulutus Tietopuolisten opintojen arvioinnista päättää opettaja, tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä ja työpaikalla tapahtuvassa koulutuksessa työnantajan nimeämä henkilö. Oppisopimuskoulutuksen ostaja päättää tietopuolisten opintojen ja työpaikalla tapahtuvan koulutuksen yhdistelmästä Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijan opintosuoritukset ja osaaminen arvioidaan työpaikalla tapahtuvan koulutuksen osalta ja tietopuolisissa opinnoissa käyttäen asteikko kiitettävä (3), hyvä (2) ja tyydyttävä (1) Tämän tutkinnon osan valmistavan koulutuksen opintosuoritusten arviointi muodostuu seuraavasti: Linkouksen ja pakkaamisen arviointi. Hygieniapassikoe. AMMATTITAIDON OSOITTAMISTAVAT TUTKINTOSUORITUKSESSA Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Näyttötutkintotilaisuuden sisältö on kuvattu tarkemmin näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. Tutkinnon suorittaja tunnistaa kypsän hunajan, hän osaa kuoria, lingota ja siivilöidä hunajan. Hän osaa hunajan laadusta riippuen käsitellä eri hunajat niiden vaatimalla tavalla. Hän osaa hyödyntää mehiläisvahan, siitepölyn ja propoliksen. Hän osaa pakata tuotteet elintarvike- ja hygienialainsäädösten ja hunaja-asetuksen mukaisesti asiakaslähtöisesti. Hän laatii markkinointisuunnitelman ja toteuttaa sitä. Tutkinnon perusteet ja arvioini kriteerit http://www.oph.fi/download/111047_mehilaistarhaaja_ammattitutkinto.pdf
13 YRITYSTOIMINTA 5 ov AMMATTITAITOVAATIMUKSET Tutkinnon suorittaja on selvillä yrittämisen edellytyksistä ja mahdollisuuksista mehiläisalalla. tuntee liikeideakäsitteen ja osaa käyttää sitä yritystoiminnan lähtökohtana. osaa yrityksen perustamista, kirjanpitoa ja verotusta koskevat pääperiaatteet, on selvillä laskentatoimen perusteista ja osaa tehdä talousarvion. osaa arvioida toiminnan kannattavuutta, maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta. on selvillä laskutuksen periaatteista sekä osaa hinnoitella tuotteet ja palvelut. on selvillä tarvittavista säädöksistä ja määräyksistä sekä sopimuskäytännöstä. tuntee sidosryhmätahot ja osaa olla yhteistyössä eri tahojen kanssa. osaa käyttää tietotekniikkaa työssään ja on halukas kehittämään ammattitaitoaan. TUTKINNON OSAN KESKEISET SISÄLLÖT(ARVIOINNIN KOHTEET) yrittämisen edellytysten ja mahdollisuuksien arviointi liikeidean tuntemus yrityksen perustamisen, kirjanpidon, verotuksen ja laskentatoimen perusteiden tuntemus talousarvion laadinta laskutuksen tuntemus yritystoiminnan taloudellisten periaatteiden tuntemus ja kannattavuuden arviointi tuotteiden ja palveluiden hinnoittelu säädöksien ja määräyksien tuntemus sopimuskäytännön tuntemus sidosryhmien tuntemus yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot tiedonhankinta ja ammattitaidon kehittäminen tietotekniikan käyttötaito Oppimisympäristöt: Luokkatila Opetusmenetelmät: Kontaktiopetus Oppimisen arviointi: Portfolioiden arviointi ja kokeen arviointi OPPIMISEN ARVIOINTI JA ARVIOINTIPÄÄTÖS VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA Valmistavassa koulutuksessa oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arvioinnilla varmistetaan, että tutkinnon suorittajalla on riittävät valmiudet osoittaa ammattitaitonsa tutkintotilaisuuksissa. Oppimisen arviointi valmistavassa koulutuksessa ei vaikuta tutkintosuorituksen arviointiin. Opintosuoritusotteeseen tuleva opintosuorituksien arvosana päätetään oppimisen arvioinnin perusteella käyttäen asteikko kiitettävä (3), hyvä (2) ja tyydyttävä (1) (L 631/1998, 16 ).Tähän otteeseen merkittävissä tiedoissa on tärkeää, että siitä selviää, mitä ja millaisia opintoja on sisältynyt valmistavaan koulutukseen. Mikäli oppimista arvioivia opettajia on ollut useita, päätös tehdään arviointikeskustelussa. Oppisopimuskoulutus Tietopuolisten opintojen arvioinnista päättää opettaja, tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä ja työpaikalla tapahtuvassa koulutuksessa työnantajan nimeämä henkilö. Oppisopimuskoulutuksen ostaja päättää tietopuolisten opintojen ja työpaikalla tapahtuvan koulutuksen yhdistelmästä. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijan opintosuoritukset ja osaaminen arvioidaan työpaikalla tapahtuvan koulutuksen osalta ja tietopuolisissa opinnoissa käyttäen asteikko kiitettävä (3), hyvä (2) ja tyydyttävä (1) Tämän tutkinnon osan valmistavan koulutuksen opintosuoritusten arviointi muodostuu seuraavasti: Oman yrityksen perustamisen dokumenttien ja liikeidean sekä markkinointisuunnitelman arviointi Säädösten ja määräysten tuntemuksen arviointi Verotuksen, kirjanpidon ja laskentatoimen arviointi tapahtuu kokeiden avulla.
14 AMMATTITAIDON OSOITTAMISTAVAT TUTKINTOSUORITUKSESSA Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Näyttötutkintotilaisuuden sisältö on kuvattu tarkemmin näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. Liiketoimintasuunnitelman, talousarvioin ja yrityksen perustamiseen tarvittavien lomakkeiden laatiminen, hän arvioi yrittämisen edellytykset, tietää kirjanpidon, verotuksen ja hinnoittelun perusteet. Hän tuntee kuluttajasuojaa, tuotevastuuta, ja mehiläisalaa koskevat säädökset ja sopimuskäytännöt. Tutkinnon perusteet ja arvioinin kriteerit http://www.oph.fi/download/111047_mehilaistarhaaja_ammattitutkinto.pdf
15 Liite 1. OPPIMISEN ARVIOINTI JA KRITEERIT VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA Opintosuoritusotteeseen tuleva opintosuorituksien arvosana päätetään oppimisen arvioinnin perusteella käyttäen asteikko kiitettävä (3), hyvä (2) ja tyydyttävä (1) (L 631/1998, 16 ). Mikäli oppimista arvioivia opettajia on ollut useita, päätös tehdään arviointikeskustelussa. Oppisopimuskoulutus Tietopuolisten opintojen arvioinnista päättää opettaja, tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä ja työpaikalla tapahtuvassa koulutuksessa työnantajan nimeämä henkilö. Koulutuksen järjestäjä päättää tietopuolisten opintojen ja työpaikalla tapahtuvan koulutuksen yhdistelmästä. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijan opintosuoritukset ja osaaminen arvioidaan työpaikalla tapahtuvan koulutuksen osalta ja tietopuolisissa opinnoissa käyttäen asteikko kiitettävä (3), hyvä (2) ja tyydyttävä (1) Valmistavassa koulutuksessa oppimisen arvioinnissa käytetään soveltaen tutkinnon perusteiden kriteerejä tai alla olevia yleiskriteereitä. Valmistavan koulutuksen vastuuhenkilöt perehdyttävät opiskelijat tutkinnon osan valmistavan koulutuksen arviointiin. OPPIMISEN ARVIOINTIKRITEERIT YLEISELLÄ TASOLLA Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija suunnittelee työtään, mutta uusissa tilanteissa tai työympäristön muuttuessa tarvitsee ohjausta arvioi työnsä onnistumista toimii tutuissa työtehtävissä työskentelee siten, että työn lopputulos on hyväksyttävissä työn suunnitelman tai laatutavoitteiden mukaisesti tarvitsee työvaiheissa etenemisessä ajoittaista ohjausta noudattaa työohjeita, työaikoja, sopimuksia sekä neuvottelee poikkeamista käyttää työhönsä liittyviä keskeisimpiä työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja toistuvissa työtilanteissa, mutta tarvitsee joidenkin osalta ohjausta käyttää tavallisimpien menetelmien, välineiden ja materiaalien käytön perustana olevaa tietoa toistuvissa työtilanteissa, mutta tarvitsee ohjausta tiedon hankinnassa ja soveltamisessa suunnittelee oman työnsä arvioi työnsä onnistumista työn kuluessa ja selviytyy uusista ja muuttuvista tilanteista omaaloitteisesti ottaa huomioon työskentelyssään työnsä kokonaisuuden (esim. mistä alkaa, mihin päättää ja mitä välineitä ym. työssä tarvitaan) työskentelee siten, että työn lopputulos sisältää työtehtävän erityisvaatimuksia suunnittelee itsenäisesti vastuullaan olevia töitä ja tehtäviä arvioi työnsä onnistumista, perustelee arviotaan ja arvioi sekä kehittää työskentelytapojaan ja työympäristöään ottaa huomioon työnsä kokonaisuuden toimintaympäristönsä ja oman työnsä osana sitä työskentelee työpaikan erityisvaatimusten mukaisesti siten, että työn lopputulos on tavoitteiden mukainen etenee sujuvasti työvaiheesta toiseen etenee työssään järjestelmällisesti ja sujuvasti sovittaen työnsä työympäristön muuhun toimintaan tekee annetut tehtävät omatoimisesti ja huolehtii työtehtävistään alusta loppuun ja vastaa omasta työosuudestaan käyttää työhönsä liittyviä työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja omatoimisesti työtilanteissa hankkii ja käyttää työssä tarvittavaa tietoa omatoimisesti tekee omalla vastuualueellaan omatoimisesti muitakin kuin annettuja työtehtäviä valitsee työhönsä sopivimmat työmenetelmät, työvälineet ja materiaalit ja käyttää niitä sujuvasti vaihtelevissa työtilanteissa hankkii ja käyttää itsenäisesti tietoa työssään vaihtelevissa työtilanteissa ja perustelee työhön liittyviä ratkaisujaan hankkimansa tiedon pohjalta hakee ohjattuna tietoa hakee tietoa ohjeiden mukaan hakee itsenäisesti tietoa suunnittelee työtään, mutta uusissa tilanteissa tai työympäristön muuttuessa tarvitsee ohjausta arvioi työnsä onnistumista suunnittelee oman työnsä ja arvioi työnsä onnistumista työn kuluessa ottaa vastaan palautetta ja toimii palautteen mukaisesti suunnittelee itsenäisesti vastuullaan olevia tehtäviä ja arvioi osaamistaan ja työnsä onnistumista sekä perustelee arviotaan arvioi ja kehittää työskentelytapojaan ja työympäristöään kehittää toimintaansa saamansa palautteen pohjalta
16 selviytyy tutuista tilanteista, mutta muuttuvissa ja valintatilanteissa tarvitsee ohjausta ja tukea noudattaa vuorovaikutustilanteisiin annettuja ohjeita toimiessaan omassa oppimis- ja työyhteisössään tekee työyhteisössä vastuullaan olevat tehtävät, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta toimii tutussa työyhteisössä ja ryhmässä ja pyytää tarvitessaan apua muilta noudattaa annettuja eettisiä ohjeita ja aikatauluja noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa itselleen tai muille varmistaa turvallisuuden ohjeiden mukaisesti käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä selviytyy muuttuvista ja valintatilanteista oma-aloitteisesti toimii tilanteen vaatimalla tavalla omassa oppimis- ja työyhteisössään erilaisissa vuorovaikutustilanteissa tekee omatoimisesti työyhteisössä vastuullaan olevat tehtävät toimii erilaisten ihmisten kanssa työyhteisössä ja ryhmässä noudattaa annettuja eettisiä ohjeita, sopimuksia ja säädöksiä sekä aikatauluja noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa työssään huomioon työyhteisön jäsenten ja työympäristön turvallisuuden varmistaa turvallisuuden käyttää turvallisesti suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä toimii erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, tilanteeseen sopivasti ja löytää toiminnalleen vaihtoehtoisia toimintatapoja ilmaisee selkeästi asiansa ja tuo rakentavasti esille erilaisia näkökantoja toimii vastuullisesti, yhteistyökykyisesti ja tasavertaisesti erilaisten ihmisten kanssa työyhteisön ja ryhmän jäsenenä tukee ja auttaa muita sekä ottaa työssään huomioon seuraavan työvaiheen ja työntekijän toimii työyhteisön arvojen, tavoitteiden, eettisten ohjeiden, sopimusten ja säädösten mukaisesti vaihtelevissa tilanteissa sekä noudattaa aikatauluja noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa työssään huomioon työyhteisön jäsenten ja työympäristön turvallisuuden varmistaa turvallisuuden ja tiedottaa havaitsemistaan vaaroista ja riskeistä käyttää turvallisesti suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä työskentelee pääsääntöisesti ergonomisesti oikein noudattaa ohjatusti alalla vaadittavia kestävän kehityksen mukaisia työ- ja toimintatapoja työskentelee ohjatusti alan esteettisten periaatteiden, työympäristön viihtyisyyden ja muiden työn lopputuloksen ulkonäköön vaikuttavien tekijöiden mukaisesti työskentelee ergonomisesti oikein noudattaa alalla vaadittavia kestävän kehityksen mukaisia työ- ja toimintatapoja työskentelee alan esteettisten periaatteiden, työympäristön viihtyisyyden ja muiden työn lopputuloksen ulkonäköön vaikuttavien tekijöiden mukaisesti käyttää turvallisia, sopivasti kuormittavia ja vaihtelevia työmenetelmiä ottaen huomioon ergonomian noudattaa itsenäisesti alalla vaadittavia kestävän kehityksen mukaisia työ- ja toimintatapoja ja tuo esille kehittämistarpeita hyödyntää monipuolisesti työssään alan esteettisiä periaatteita toimii työympäristön viihtyisyyteen ja muiden työn lopputulokseen ulkonäköön vaikuttavien tekijöiden edistämiseksi Arvioinnin oikaisu näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa Valmistavan koulutuksen arvioinnista ja arvioinnin oikaisemisesta on säännökset ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) 16 :ssä. Arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua rehtorilta tai arvioinnin suorittaneelta opettajalta taikka muulta arvioinnista päätöksen tehneeltä henkilöltä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Oppisopimuskoulutuksessa pyyntö tehdään työpaikalla tapahtuvan koulutuksen arvioinnista työnantajalle. Tietopuolisten opintojen arvioinnista ja arviointien yhdistelmästä opiskelija osoittaa oikaisupyynnön rehtorille tai arvioinnin suorittaneelle opettajalle taikka muulle arvioinnista päätöksen tehneelle henkilölle. Opiskelija, joka on tyytymätön tähän päätökseen, voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua Jokilaaksojen kkyn arviointitoimikunnalta (toimielimeltä)14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Toimielin voi, jos päätös on ilmeisesti virheellinen, velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Lisätietoja arvioinnin oikaisusta saa valmistavan koulutuksen vastuuhenkilöiltä.