SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE asiantuntij asiantuntiia 4 2004 Tutkittua tietoa projektiammattilaisista Jäsenetuina ajankohtaisia koulutuksia f sivu 7 f sivu 14
pääkirjoitus Juhlavuosi 2005 merkkipaaluja ja uusia uria Vuosi kääntyy lopuilleen ja voimme tyytyväisinä panna merkille jäsenmäärämme kasvaneen jo lähelle 4100. Huomattavaa on myös opiskelijajäsentemme kasvava osuus tuoden innovatiivisuutta toimintaan kuin myös haasteita yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Jäsenkehitys on iloinen uutinen lähdettäessä viettämään yhdistyksemme 20. juhlavuotta uuden hallituksen luotsaamana. Teemamme Jokainen jäsen on juhlan arvoinen vie meidät jäsentapaamisiin eri puolille maata sekä osallistumaan AEK:n aluetoimintaan ja opiskelijatapahtumiin. Pääjuhla järjestetään marraskuussa Helsingissä. Samoin kirjoitamme pienen historiikin toiminnastamme. Seuraa tapahtumia kotisivuiltamme www.specia.fi. Toimintamme painopisteet vuonna 2005 ovat ammatillisen edunvalvonnan kehittäminen, uusien yksityissektorin työehtosopimusten kartoittaminen, valtion palkkausjärjestelmäuudistuksen seuraaminen sekä jäsenkuntaa koskevien selvitysten teettäminen. Vuonna 2005 ovat kohderyhmänä järjestötyöntekijät, joita Speciassa on n. 400. Selvitämme myös kansainvälisissä tehtävissä olevien työkenttää. Koulutuspolitiikkaa seuraamme jäsenistömme kannalta keskeisillä tutkintoalueilla. Näitä ovat FM- ja KM- ja HuK-tutkinnot. Selvitämme myös ammattikorkeakoulujen uudet tutkinnot, jotka ovat sisällöltään samankaltaisia jäsenistömme vanhojen tutkintojen kanssa.edunvalvonnassa keskitymme tulevan sopimuskierroksen specialaisten tavoitteiden edistämiseen. Yleisiä työmarkkina- ja palvelussuhde-edunvalvonnassa esille tuotavia teemoja ovat pätkätyöt, työttömyys, projektityö, työelämän tasa-arvokysymykset ja eläkeuudistus. Ammatilliseen pätevöitymiseen, työssä jaksamisen edistämiseen sekä oman osaamisen arvostuksen lisäämiseen tähtäävää koulutusta järjestämme myös jatkossa. Lisäksi tuemme specialaisten opintoja avoimessa yliopistossa maksamalla osan osallistumismaksusta. Virkistymismahdollisuuden tarjoamme jäsenillemme vuonna 2005 uudessa lomaosakkeessa Levillä. Tämän kaiken tarjoaa ammattijärjestösi Sinulle jäsenmaksuasi vastaan ja JUHLA- VUONNA vielä enemmänkin. Avataan yhdessä uusia uria ja tehdään hyvä juhlavuosi! Palveluksessanne Leena-Maija Talikka asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Asiantuntija, ilm. v:sta 1991 Julkaisija: SPECIA ry Päätoimittaja: Markku Saarinen Ulkoasu: Public Design Oy Paino: Forssan kirjapaino Oy PL 38, 30101 Forssa Painos: 4300 Specian toimisto Toiminnanjohtaja Markku Saarinen Puh. 0201 235 371 Faksi (09) 147 242 toimisto@specia.fi www.specia.fi Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Specia ry:n puheenjohtaja: Leena-Maija Talikka 040 506 0455 leena-maija.talikka@cimo.fi Osoitteenmuutokset, valtakirjat ja jäsenmaksut AEK:n jäsensihteerit Puh. 0201 235 370 Faksi (09) 147 242 jaana.honni@aek.fi katja.kosonen@aek.fi mary.luokkamaki@aek.fi Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki Puh. (09) 7206 4343 Faksi (09) 272 1212 www.erko.fi päivystys: ma to klo 9 15 2 asiantuntija 4 2004
Jäsenhankintakilpailun voitto Ouluun! Specian jäsenhankintakilpailu päättyi 500 euron matkalahjakortin arvontaan. Oululainen kasvatustieteiden opiskelija Tiina Hyttinen oli tyytyväinen palkinnon saaja. Tiina hankki yhteensä neljä uutta jäsentä opiskelijakavereistaan. Hän toimii myös oman ainejärjestönsä Motivan hallituksessa. Kaikkiaan kilpailuun osallistui 73 jäsentä, joiden yhteydenottojen perusteella valittiin yhdistykseen 48 uutta jäsentä. Etuuden maksuilmoitukset tekstiviestillä Kaikki Erkon työttömyyskassan jäsenet, jotka ovat saneet etuutta vuonna 2004 tai joiden hakemus on kirjattu kassaan ja joille on kirjattu gsmnumero, ovat saaneet syyskuusta (6.9.) tiedon etuuden maksusta vain tekstiviestinä matkapuhelimeen. Tieto maksupäivästä lähtee tekstiviestillä heti kun maksu on käsitelty. Oman gsm-numeron voimassaolon ja päivitystiedot voi tarkistaa eerkossa. Erillistä maksuilmoitusta ei lähetetä enää ekirjeenä, vaan maksun tiedot voi tarkistaa ja tulostaa halutessaan eerkossa kohdasta Maksut/Maksuhistoria. Järjestelmä mahdollistaa vain yhden maksuilmoituksen lähettämistavan. Etuuspäätökset lähetetään aina ekirjeenä ilmoitetuin yhteystiedoin. Etuuden maksuilmoitukset voi jatkossakin saada halutessaan ekirjeenä ilmoittamalla siitä kassalle internetissä eerkossa, lähettämällä pyynnön sähköpostitse osoitteeseen erityiskoulutettujen.tk@ erko.fi, telefaxilla (09) 72 1212 tai puhelimitse (09) 7206 4318 klo 9.00 15.00 välisenä aikana. eerko palvelu käyttöön Tietoa työttömille ja työttömyysuhan alaisille Erityiskoulutettujen työttömyyskassa on ottanut käyttöön mahdollisuuden sähköiseen asiointiin. Työttömyyskassan jäsenet voivat saada palvelua eerkon kautta internetissä ajasta ja paikasta riippumatta. Palvelua voivat käyttää kaikki jäsenet, jotka ovat saaneet kassalta etuutta ja jäsenet, joiden etuushakemus on kirjattu kassaan. Sähköinen asiointi on helppoa ja nopeaa jäsenelle: Voit hoitaa henkilökohtaisia kassa-asioitasi internetin kautta mistä vain Voit selata uusia ja vanhoja työttömyyskassan maksuja ja päätöksiä Voit seurata hakemuksesi käsittelyvaiheita Voit tarkistaa ja päivittää henkilö- ja yhteystietosi Voit selata työvoimapoliittisia lausuntoja Voit laskea etuutesi suuruuden päivärahalaskimella Voit lähettää ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan ja koulutuspäivärahan jatkohakemuksen sähköisesti esitäytettyjen lomakkeiden avulla Voit asioida suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi Palvelussa käytetään sääntöpohjaista tunnistamista, jolla hakija tunnistetaan. Tunnistepalvelun osapuolten välisessä tietoliikenteessä käytetään SSL -salausprotokollaa (https = julkisiin ja salaisiin avaimiin perustuvaa salattua tietoliikenneyhteyttä), joten ulkopuoliset eivät voi tarkastella tietoja tai muuttaa niitä. Palveluohjelmisto on tuettu 128 bittisellä SSL -salauksella. Sisäänkirjautuminen tehdään eerkon linkistä. Käyttäjälle saattaa avautua Suojausvaroitusikkuna, jolloin valitaan ruudusta Kyllä, kun palvelu kysyy haluatko jatkaa? Suojaussertifikaatin on myöntänyt Väestörekisterikeskus. Käyttäjätunnuksella ja salasanalla pääsee järjestelmässä selaamaan ja päivittämään tietoja sekä lähettämään jatkohakemuksen. Palvelun osapuolet vastaavat omien palveluidensa suojauksesta, turvallisuudesta ja säilyttämiensä tietojen oikeellisuudesta. Jäsen vastaa siitä, että oma salasana ei joudu ulkopuolisten haltuun. jäsenasiaa HYÖDYNNÄ UUTTA PALVELUA! 4 2004 asiantuntija 3
syyskokous Hanna Ronkainen Tampereelta ja Mikko Männikkö Espoosta Vuosikokouksen osallistujia. Leena-Maija Talikasta uusi puheenjohtaja. Leena-Maija Talikka puheenjohtajaksi Specian syyskokous pidettiin 23.10. Lahdessa. Paikalla oli kolmisenkymmentä specialaista. Uudeksi puheenjohtajaksi kokous valitsi FM Leena-Maija Talikan. Leena-Maija työskentelee suunnittelijana Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMOssa. Specian hallituksessa jatkavat Mikko Männikkö Espoosta, Anu Raappana Heinolasta ja Saara Ruokonen Helsingistä. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin FM Maria Iho Helsingistä. Maria toimii Senior technical writerina Nexstim Oy:ssä. Muutoin kokouksessa käsiteltiin sääntömääräisiä asioita, kuten vuoden 2005 toimintasuunnitelma ja budjetti. Kokouksen jälkeen nautimme yhdessä upeasta Zorbas-musikaalista. 4 TOIMINTA- SUUNNITELMA 2005 YLEISTÄ Specia ry on Akavan Erityisalojen Keskusliitto (AEK) ry:n suurin jäsenjärjestö. Jäsenmäärä vuoden 2004 syyskuussa oli noin 4050 jäsentä. Specia toimii jäsentensä yhdyssiteenä sekä valvoo ja ajaa heidän ammatillisia, koulutuksellisia, oikeudellisia ja sosiaalisia etujaan sekä työsuhdeasioitaan. Yhdistys neuvottelee jäsentensä työ- ja virkasuhdetta ja palkkausta koskevissa asioissa sekä muissa jäsentensä kannalta merkittävissä ammatillisissa ja koulutuksellisissa kysymyksissä. Yhdistys laatii selvityksiä, seuraa jäsentensä työmarkkinatilannetta, harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa sekä järjestää kokous-, koulutus- ja esitelmätilaisuuksia. Specia ry:n toiminnan painopisteet vuonna 2005 ovat ammatillisen edunvalvonnan kehittäminen, uusien yksityissektorin työehtosopimusten kartoittaminen, valtion palkkausjärjestelmäuudistuksen seuraaminen sekä jäsenkuntaa koskevien selvitysten teettäminen. Kohderyhmänä ovat järjestötyöntekijät. Vuosi 2005 on yhdistyksen 20. toimintavuosi. Vietämme juhlavuotta järjestämällä jäsentapaamisia eri puolelle maata. EDUNVALVONTA Työmarkkinaedunvalvonta Specia:n jäsenistön edunvalvonnan tavoitteet määräytyvät työmarkkinakentässä olevien muutosten pohjalta. Keskeistä kaikilla sektoreilla (yksityinen, valtio ja kunta) on edelleen jäsenistön mukaan saaminen yritysyhdistystoimintaan, viraston tai kunnan omaan paikallistoimintaan. Tätä kautta saamme luottamushenkilöitä myös valtakunnallisiin tausta- ja vaikuttamisryhmiin. Specia hoitaa jäsenistönsä työmarkkina- ja palvelussuhde-edunvalvontaa Akavan Erityisalojen Keskusliiton kautta. Vuosi 2004 on vaalivuosi, joten luottamushenkilöt AEK:n eri toimielimiin valitaan syksyn 2004 liittokokouksessa sekä AEK:n hallituksen vuoden 2005 ensimmäisessä kokouksessa. Yksityisellä sektorilla päätavoitteena on YTN:n kautta edistää yksityisensektorin edunvalvontaa, asiantuntijuuden arvostuksen nostamista sekä työhyvinvointia, kuten ylempien toimihenkilöiden työaikakysymysten ja -korvausten ratkaisemista. Samoin jatkamme osallistumista YTN:n yritysyhdistystoimintaa ja järjestämme myös omia yritysyhdistystapaamisia. asiantuntija 4 2004
Valtio- ja kuntasektorin päätavoite on tukea jäseniä uuteen palkkausjärjestelmiin siirryttäessä sekä palkkojen kehittymisen jatkuva seuraaminen. Samoin haluamme nopeuttaa määräaikaisten työsuhteiden vakinaistamista valtiolla. AEK:n hallituksessa annamme tukemme jo nyt alkaneille uusille ja suurille hankkeille, kuten palvelustrategia ja -sopimus, jäsenpito- ja hankintakampanja, markkinointikampanja ja AEK:n työskentelytapojen selkiyttäminen, Erityisen tärkeänä pidämme AEK.n yhteiskuntasuhteiden kuntoon saattamista. Tämä on kaiken edunvalvonnan perusta. Neuvottelukunnissa toimivat henkilöt sekä yhdistyksen toiminnanjohtaja informoivat Specian hallitusta AEK:ssa tehtävistä päätöksistä ja suunnitelmista. He myös välittävät Specian kannan jäsenistöä koskevissa asioissa AEK:n päättäviin elimiin. Vuonna 2005 edunvalvonnassa keskitymme tulevan sopimuskierroksen specialaisten tavoitteiden edistämiseen. Yleisiä työmarkkina- ja palvelussuhde-edunvalvonnassa esille tuotavia teemoja ovat pätkätyöt, työttömyys, projektityö, työelämän tasa-arvokysymykset ja eläkeuudistus. Ammatillinen ja koulutuspoliittinen edunvalvonta Edunvalvonnan painopiste toimintavuonna on ammatillisessa edunvalvonnassa. Kohderyhmänä ovat vuonna 2005 järjestötyöntekijät. Järjestötyöntekijöitä on Specian jäseninä noin 400. Teemme pienen selvityksen tämän ammattiryhmän työolosuhteista sekä palkkauksesta. Koulutuspolitiikkaa seuraamme lähinnä jäsenistömme kannalta keskeisillä tutkintoalueilla. Näitä ovat FM- ja KM- ja HuK-tutkinnot. Samoin selvitämme ammattikorkeakoulujen uudet tutkinnot, jotka ovat sisällöltään samankaltaisia jäsenistömme vanhojen tutkintojen kanssa. VIESTINTÄ Asiantuntija-lehti ilmestyy vuoden 2005 aikana neljä kertaa. Jatkamme lehden kehittämistä niin sisällöllisesti kuin ulkoasullisesti. Pyrimme kehittämään lehteä yhä enemmän jäsenistön tarpeita palvelevaan suuntaan. Keskeisenä painopisteenämme viestinässä toimintavuonna on www-kotisivujen uudistamisen jatkaminen niin graafisesti kuin sisällöllisesti. Sivut käännetään myös ruotsiksi ja englanniksi. JÄRJESTÖ- JA OPISKELIJA- TOIMINTA Vuosi 2005 on Specian 20. toimintavuosi. Juhlavuotta vietämme järjestämällä kolme jäsentapaamista eri puolella Suomea. Pääjuhla järjestetään marraskuussa Helsingissä. Samoin kirjoitamme pienimuotoisen historiikin toiminnas- tamme. Juhlavuoden teemana on Jokainen jäsen on juhlan arvoinen. Opiskelijatoimintamme tapahtuu yhteistyössä AEK:n kanssa. Opiskelijatoiminnan kohderyhmänä ovat kasvatustieteilijät, jotka eivät opiskele opettajiksi. Tarvittaessa kohdennamme toimintaa myös muihin selkeisiin humanistiopiskelijaryhmiin. Lähetämme suorat markkinointikirjeet opiskelijoiden ainejärjestöihin ja tarjoamme vierailijaa, joka kertoo esimerkiksi valmistuneiden opiskelijoiden asemasta työmarkkinoilla ja samalla markkinoi Speciaa. Samoin tarjoamme valmiita artikkeleita ainejärjestölehtiin sekä mainostamme Speciaa ainejärjestölehdissä omilla ilmoituksilla. Osallistumme myös AEK:n aluetoimintaa sekä tiedotamme toiminnasta jäsenistöllemme. Specialaisille alueryhmien jäsenille järjestämme yhden tapaamisen vuoden aikana. Olemme mukana kaikissa AEK:n strategista johtamisjärjestelmää koskevissa hankkeissa. Samoin jäsenhankintakampanja toteutetaan vuonna 2005 yhdessä AEK:n kanssa. TUTKIMUSTOIMINTA Toteutamme vuonna 2005 tutkimuksen järjestötyöntekijöille, jotka ovat kohderyhmänä ammatillisessa edunvalvonnassa. Siinä selvitetään järjestötyöntekijöiden määräaikaisuutta, työssä olevia epäkohtia sekä muita seikkoja. Tutkimuskyselyn lähetämme jäsenille Asiantuntija-lehden välissä, mutta kyselyyn on mahdollisuus vastata myös internetissä. Saatujen tulosten pohjalta vaikutamme epäkohtien korjaamiseen. Osallistumme AEK:n teettämään työmarkkinatutkimukseen ja teetämme myös omia tutkimuksia ja selvityksiä jäsenistöstämme. Tutkimusten ja selvitysten tekoon palkkaamme ulkopuolista apua. JÄSENEDUT Koulutus Järjestämme jäsenillemme koulutusta, joka tähtää ammatilliseen pätevöitymiseen, työssä jaksamisen edistämiseen sekä oman osaamisen arvostuksen lisäämiseen. Koulutuksen teemat suunnittelemme SPECIA:ssa, mutta toteutuksen ostamme ulkopuolelta. Vuonna 2005 järjestämme 10 koulutustilaisuutta, joista neljä on ATK:hon liittyvää kurssia, yksi kielikurssi, kaksi yleistä työmarkkinatietouskurssia, esimiesvalmennus sekä sääntömääräisten kokouksen yhteydessä järjestettävät asiantuntijaluennot. Hallitukselle järjestämme tämän lisäksi erillistä koulutusta työskentelyn tehostamiseksi. Kursseja ja koulutusta tarjoamme myös Toimihenkilöiden Salla Luomanmäki sivistysjärjestö TJS:n kautta siten, että jatkaa Specia hallituksen tukee jäsentensä osallistumista TJS:n järjestämään puheenjohtajana. koulutukseen maksamalla puolet kurssimaksusta. 4 2004 asiantuntija 5
Tuemme jäsentemme opintoja avoimessa yliopistossa maksamalla osan osallistumismaksusta. Lisäksi työttömillä ja työttömyysuhan alaisilla sekä äitiys- ja hoitovapaalla olevilla jäsenillä on mahdollisuus hakea tukea ammatilliseen pätevöitymiseen johtavaan pienimuotoiseen koulutukseen. Levin lomahuoneisto Järjestöllämme on käytössä vuonna 2005 uusi lomaosake Levillä. Huoneistoa vuokraamme jäsenille viikkovuokrausperiaatteella sesonkihintoja huokeammalla hinnalla. Specian jäsenet saavat myös AEK:n tarjoamat jäsenedut. LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO Specian hallitus kokoontuu 9 kertaa vuodessa, joista yksi on pidempi seminaari. Tämän lisäksi hallitus tekee EU-koulutusmatkan Brysseliin keväällä 2005. Hallituksen jäsenet seuraavat oman nimetyn vastuualueensa ajankohtaisia asioita ja raportoivat niistä Specia ry:n hallitukselle. Vuonna 2005 panostamme myös sääntömääräisten kokousten järjestämiseen ja varsinkin jäsenten aktivoimiseen osallistumiseen kokouksiin. Kokouksien yhteyteen järjestämme asiantuntijaluennon tai kulttuuripainotteisen ohjelman. HENKILÖSTÖ Palveluksessamme on kokoaikainen toiminnanjohtaja, joka vastaa liiton operatiivisesta johtamisesta. Kirjanpitotoiminnot ostamme yksityiseltä kirjanpitotoimistolta. TOIMISTO Specialla on käytössään AEK ry:ltä vuokrattu toimitila. TALOUS Specian talous on vakaalla pohjalla. Sijoitustoiminnan tavoitteena on sijoittaa yhdistyksen varat varmalla ja tuottavalla tavalla. Sijoitustuottoja käytämme jäsenistön koulutustoimintaan ja Levin lomahuoneistosta aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Tule kehittämään yksityissektoria Specian hallitus haluaa vahvistaa yksityissektorin asemaa Speciassa. Olemme perustaneet työryhmän kehittämään Specian yksityissektorin toimintaa, tiedotusta ja edustusta. Kaikki yksityissektorin jäsenet voivat hakea jäsenyyttä yksityissektorin työryhmään vapaalla hakemuksella 14.1.2005 asti. Valintakriteereinä ovat työskentely yksityissektorilla, luottamustehtävät työpaikalla, työnantajan toimiala sekä alueellisuus. Hakemukset voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen toimisto@specia.fi Kunto- ja virkistysloma varttuneille Akava-järjestöjen Lomayhdistys A-lomat tarjoaa yhdessä Perhelomien kanssa akavalaisille ikäihmisille rentouttavan kuntoja virkistysloman. Loma antaa tietoa ja käytännön vinkkejä terveydestä, ruokailutottumuksista ja painonhallinnasta. Ohjelmaan kuuluu monipuolista liikuntaa paikallista kulttuuritarjontaa unohtamatta. Ikäihmisten kunto- ja virkistyslomia järjestetään Polvijärvellä, Lomakeskus Huhmarissa. 24. 29.1.2005. Hakuaika päättyy 13.12. 04. 14. 19.11.2005. Hakuaika päättyy 30.9.05. Osallistuja maksaa lomastaan matkakustannusten lisäksi 92,50 euron omavastuuosuuden. Hirvasporon vapaat viikot vuonna 2005 Levillä Specian lomaosakkeessa on vielä runsaasti hyviä vapaita viikkoja. Varaa aikaa rentoutumiseen ja valitse oma viikkosi. Loput viikot jaetaan varausjärjestyksessä. Tiedustelut Specian toimistoon sähköpostilla toimisto@specia.fi Vapaat viikot: 3,17,18,19,20,21,22,23,24,25,27, 28,29,30,31,33,34,35,36,37,39,40, 41,42,44,45,46,47,48 ja 51. Ota yhteyttä ja kysy lisää 020 1112 770 klo 9 12 faksi (09) 145 706 toimisto@a-lomat.fi A-lomat ry Ratamestarinkatu 11 00520 Helsinki 6 www.a-lomat.fi asiantuntija 4 2004
Tutkittua tietoa specialaisista projektiammattilaisista Speciassa haluttiin selvittää ja saada kuva projektityöntekijöiden työstä ja jaksamisesta: miten projektityö on organisoitu, miten rasittavaa työ on ja mitkä tekijät vaikuttavat työssä jaksamiseen ja viihtymiseen? Kohdejoukkona ovat olleet kaikki SPECIAn jäsenet, joiden pääasiallisena tehtävänä oli keväällä 2004 työskennellä projektissa varsinaisen projektiryhmän tai projektin tukiryhmän jäsenenä. Vastauksia tuli yhteensä 167 eli selvitys antaa luotettavaa tietoa projektityöntekijöiden asemasta ja arjesta. Taustatekijät Projektityössä olevilta vaaditaan monenlaisia taitoja. Projektinhallintaan liittyvien taitojen lisäksi projektityöntekijällä tulee olla kykyä sopeutua muuttuviin tilanteisiin. Projektissa vaaditaan myös organisointikykyä ja johtamistaitoa. Projektityöntekijän palvelussuhde on usein määräaikainen. Lähes puolet selvitykseen vastaajista oli 30 39-vuotiaita, Kuvio 1. Arviot nykyisen työmäärän suuruudesta työantajittain, %. nuoria alle 30-vuotiaita, samoin kuin 50 vuotta täyttäneitä oli vajaa viidennes vastaajista. Kaksi kolmesta oli naimisissa tai avoliitossa, neljännes oli naimattomia. Valtaosa selvitykseen vastanneista oli naisia (neljä viidestä). Suurimmalla osalla (83 %) oli ylempi korkeakoulututkinto. Kuudella kymmenestä korkeakoulututkinnon suorittaneista oli filosofian kandidaatin tutkinto, joka neljännellä oli taas kasvatustieteellinen tutkinto. Viidennes vastaajista oli yksityisen yrityksen palveluksessa, neljännes oli järjestöissä, säätiöissä tai vastaavissa, 28 % oli valtiolla ja 16 % kunnissa. Määräaikaisessa palvelussuhteessa oli seitsemän kymmenestä. Nuoret olivat muita useammin määräaikaisina. Alle 30-vuotiaista määräaikaisena oli 83%. 30 39 -vuotiaistakin määräaikaisena oli kolme neljästä. Määräaikaisten osuus vaihteli myös työnantajan mukaan. Yksityisissä yrityksissä kolmannes oli määräaikaisena, kun taas järjestöissä, kunnissa ja valtiolla määräaikaisena oli neljä kymmenestä. Projektin pituudet vaihtelivat kahden ja 136 kuukauden välillä. Järjestöissä projektit kestivät keskimäärin 37 kuukautta, yksityisissä yrityksissä, valtiolla ja kunnissa projektit olivat keskimäärin puolta vuotta lyhyempiä. Määräaikaiset olivat projekteissa, joiden keskipituus oli kolme vuotta, pysyvässä palvelussuhteessa olevien projektit kestivät keskimäärin kaksi vuotta. Työaika ja ylityöt Työsopimuksen mukainen säännöllinen viikoittainen työaika oli keskimäärin 37,3 tuntia. Yksityisissä yrityksissä ja järjestöissä viikkotyöaika oli tunnin verranpidempi kuin valtiolla ja kunnissa. Alle 30 tuntia viikossa tekevien osuus oli 3 %. Projektin aikana todellinen viikoittainen työaika venyi kaikilla sektoreilla 40:een tuntiin. Kuviossa 1 on esitetty vastaajien arviot nykyisistä työmääristään työnantajittain. Vajaa kolmannes arvioi työmääränsä projektissa olevan sopiva, työmääränsä jatkuvasti liian suurena pitävien osuus oli 16%, joka toinen taas piti työmäärää vain ajoittain liian suurena. Valtion projektityöntekijät pitävät muita useammin työmääräänsä jatkuvasti liian suurena. Kolme neljästä teki ylitöitä. Ylitöitä tehtiin keskimäärin 14 tuntia kuukaudessa. Joka toisella ylitöiden määrä kuukaudessa jäi 10 tuntiin, joka kymmenes taas oli ylitöissä 4 2004 asiantuntija 7
kuukaudessa vähintään 30 tuntia. Miehet tekivät ylitöitä keskimäärin viisi tuntia enemmän kuin naiset. Yhdeksän kymmenestä ylityötä tekevästä sai töistään korvauksen rahana tai vapaana, 10 % teki ylitöitä ilman minkäänlaista korvausta. Yli puolet niistä, joille ylityöt korvattiin vapaina, pystyi myös pitämään ylityövapaansa. Kolmasosalle sen sijaan ylityöt kertyvät ylityöpankkiin, josta ne pidetään myöhemmin. 13 % jätti ylityövapaansa käyttämättä. PROJEKTIT Projekteja on hyvin monenlaisia: tutkimusprojekteja, selvitysprojekteja, kehitysprojekteja, seurantaprojekteja jne. Projektia varten perustetaan tilapäinen organisaatio. Usein projektille määritellään ohjausryhmä (johtoryhmä), projektin vetäjä (projektipäällikkö) ja projektiryhmä, usein myös tukiryhmä. Kaksi kolmesta vastaajasta toimi projektissa projektipäällikkönä. Heistä yli puolet oli myös projektiryhmän jäsenenä, joka kymmenes kuului myös projektin tukiryhmään ja kuusi kymmenestä projektipäälliköstä oli myös ohjausryhmän jäsen. Kolmasosalla ei ollut projektipäällikön tehtävän lisäksi muita tehtäviä. Vastaajat olivat projektipäällikköinä valtiolla, kunnissa ja järjestöissä, ei niinkään yksityisissä yrityksissä. Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevat olivat muita harvemmin projektipäällikköinä. Lähes 79 % niin projektipäälliköistä kuin muista projektityöntekijöistä oli sitä mieltä, että nykyinen projekti vastaa omaa koulutusta. Vaativimpaan työhön pystyisi 17 % vastaajista. Viisi sadasta oli projektityössä, joka oli vastaajan koulutustasoon nähden liian vaativaa. Vajaa kymmenesosa ei osannut sanoa, miten työn vaativuus ja koulutus vastasivat toisiaan. Yksityisissä yrityksissä ja järjestöissä työskentelevät olivat muita useammin sitä mieltä, että työn vaativuustaso on alhaisempaa kuin koulutus edellyttäisi Kuvio 2. Projektien järjestäytyminen, %. Yli 80 %:lla projekteista oli ohjausryhmä (johtoryhmä), kolmesta projektista kahdessa oli projektiryhmä. Tukiryhmä taas oli joka viidennessä projektissa. Joka toisessa projektissa oli sekä ohjausryhmä että projektiryhmä. Oli myös projekteja, joilta puuttui sekä ohjausryhmä että projektiryhmä. Projektin organisointi oli hyvin tiedossa, vain kolme sadasta vastaajasta ei tiennyt, miten projekti oli järjestäytynyt. Vastaaja voi olla projektissa useassa eri roolissa. Kuvioon 3 on kerätty tiedot vastaajien asemista projektissa. Kuvio 4. Projektityöntekijöiden kokonaiskuukausiansiot marraskuussa, euroa/kk. Kuvio 3. Projektityöntekijä asema projektissa, %. PALKKAUS Lomakkeella kysyttiin marraskuun 2003 kokonaiskuukausiansioita. Kuviossa 4 ansiot on esitetty nauhakuvion avulla. Nauhan vasemman pään osoittaman 8 asiantuntija 4 2004
palkan alapuolelle jää 10 % vastaajien palkoista, nauhan oikean pään osoittamaa palkkaa suurempaa palkkaa saa taas 10 % vastaajista. Nauhan jakaa mediaanipalkka. Sehän on palkka, jota pienempää palkkaa saa puolet vastaajista ja suurempaa samoin puolet vastaajista. Nauhan sisällä on esitetty ryhmän keskipalkka. Vähintään 30 tuntia viikossa työskentelevien keskiansiot kuukaudessa olivat 2476 euroa. Ansiot vaihtelivat niin sukupuolen, työnantajan kuin palvelussuhteen laadunkin mukaan. Naisten palkka jäi 84 %:iin miesten palkoista, valtiolla ja järjestöissä määräaikaisessa palvelussuhteessa olevien keskipalkka oli alle neljä viidesosaa (78 %) pysyvässä palvelussuhteessa olevien palkoista. Yksityisellä sektorilla marraskuun 203 keskipalkka oli 2898 euroa, järjestöissä ja valtiolla keskipalkka jäi lähes 600 euroa ja kunnissa päälle 400 euroa yksityissektorin palkoista. Projektipäälliköt saivat muita parempaa palkkaa. Heidän keskipalkkansa oli 2699 euroa, muiden palkka oli 2304 euroa. Luontoisetuja sai kolmannes vastaajista. Niitä maksettiin etenkin yksityisissä yrityksissä ja järjestöissä. Luontaisetujen keskimääräinen verotusarvo oli 78 euroa kuukaudessa, yrityksissä työskentelevien luontoisetujen verotusarvo oli keskimäärin 86 euroa ja järjestöissä 50 euroa kuukaudessa. VALMENTAUTUMINEN PROJEKTIIN Kuvio 5. Valmentautuminen projektityöhön, %. Projektityössä vaaditaan organisointi- ja ihmissuhdetaitoja. Projektissa tapahtuu muutoksia jatkuvasti, aikataulut muuttuvat, rahoitus muuttuu, kokoonpanokin saattaa vaihtua. Projektityöhön voi valmistautua käymällä erilaisia projektihallintaan liittyviä kursseja ja perehtyä itsenäisesti projektin toimintaan liittyvään kirjallisuuteen. Lomakkeessa selvitettiin kolmella eri kysymyksellä vastaajien valmentautumista projektityöhön. Lisäksi haluttiin selvittää mitä lisävalmiuksia vastaajat tarvitsevat projektityöhön. Kuviossa 5 näkyy, miten vastaajat ovat valmentautuneet projektityöhön. Projektipäälliköiden erilaisesta tehtävänkuvasta johtuen heidät on esitetty kuviossa erikseen. Välineitä työskentelyyn oli haettu projektityökursseilta ja projektityömenetelmiä oli opiskeltu kirjallisuutta lukemalla. Etenkin projektipäälliköt ovat hakeneet oppia projektityöhön lukemalla projektityötä käsitteleviä kirjoja ja artikkeleita. Myös työnantaja oli antanut opastusta projektityöstä. Lähes kaksi kolmasosaa yrityksissä työskentelevistä oli saanut työnantajaltaan valmennusta projektityöhön, kun taas muualla kuin yrityksissä työskentelevistä perehdyttämistä oli saanut vain joka kolmas vastaaja. Alle 30-vuotiaat olivat käyneet muita harvemmin projektityökursseilla, he olivat myös muita harvemmin perehtyneet projektityömenetelmiin kirjallisuutta lukemalla. Työnantaja oli perehdyttänyt heitä projektityöhön samaan tapaan kuin muitakin. Kuviosta 6 selviää, mitä lisävalmiuksia projektityössä olevat kaipasivat. Projektipäälliköistä yli 70 % tarvitsee mielestään koulutusta, jossa opitaan projektin johtamista, lähes yhtä moni lisäisi omia valmiuksiaan käsitellä ja ratkoa ristiriitoja ja ongelmia. Kolme viidestä projektipäälliköstä lisäisi projektityön menetelmävalmiuksiaan. Useampi kuin joka toinen kasvattaisi ajanhallintaan liittyviä taitoja. Ihmissuhde- ja vuorovaikutusvalmiuksia lisäisi samoin yli puolet projektipäälliköistä. Myös määräaikaiset kartuttaisivat ihmissuhde- ja vuorovaikutusvalmiuksiaan. Muut kuin projektipäälliköt tarvitsevat lisää projektityön menetelmävalmiuksia ja ajanhallintaan liittyviä taitoja. Joka toinen tarvitsee välineitä ratkoa ja hallita projektityöhön liittyviä ristiriitoja. Miehet lisäisivät naisia useammin ajanhallintaan liittyviä taitojaan. TYÖSSÄ JAKSAMINEN JA VIIHTYMINEN Työssä jakamista selvitettiin kahdella eri kysymyksellä. Kuviosta 7 selviää, miten vastattiin kysymykseen, jolla liittyivät tuntemuksiin työssä käyntiin. Lähes joka toinen vastaajista piti työtään jatkuvasti hyödyllisenä ja tuloksellisena. Niitä, jotka eivät koskaan pysty näkemään työtään hyödyllisenä ja tuloksellisena oli 3 %. Järjestöissä työskentelevät pitivät muita useammin työtään hyödyllisenä ja tuloksellisena. Kolmannekselle jäi jatkuvasti työpäivän jälkeen voimia ja energiaa tehdä muita asioita. Niitä, joilla työpäivän jälkeen oli energia lopussa oli seitsemän sadasta. Neljännes oli jatkuvasti työpäivän jälkeen tyytyväinen työsuoritukseensa. 4 2004 asiantuntija 9
Valtiolla työskentelevistä joka neljäs tunsi tekevänsä jatkuvasti liian kovasti töitä, kunnissa työskentelevien vastaava prosentti on 16 ja yksityisissä yrityksissä osuus jää 3 %:iin. Useammalle kuin neljälle kymmenestä töihin lähteminen ei ole koskaan vaikeaa tai vastenmielistä. Vastaukset kysymykseen, jossa oli viisi työhön liittyvää väittämää on esitetty Kuviossa 8. Vapaa-aikanaankin työasiat ovat jatkuvasti mielessä neljänneksellä vastaajista. Useampi kuin joka kymmenes pelkää jatkuvasti epäonnistuvansa asetetuissa tavoitteissa. Projektin rivijäsenillä on muita useammin epäonnistuminen jatkuvasti mielessä Vajaa kymmenesosa pohtii jatkuvasti omia työasioitaan puolison, sukulaisen tai ystävän kanssa. Kolmannes pystyy viettämään yönsä ilman, että työasiat ovat mielessä. Vajaalla 10 %:lla työasiat häiritsevät jatkuvasti unensaantia tai herättävät yöllä. Työssä viihtymistä selvitettiin kahdella kysymyksellä. Toisella kysymyksellä haettiin tekijöitä, jotka heikentävät nykyisessä työssä viihtymistä ja toisella taas selvitettiin tekijöitä, jota lisäävät työssä viihtymistä. Kuviossa 9 on esitetty niiden osuudet joiden mielestä kyseinen asia heikentää jatkuvasti nykyisessä työssä viihtymistä ja niiden osuudet, joiden mielestä asia ei koskaan heikennä viihtymistä. Niiden osuus, joita tilanne ei koske tai joilla ei ollut kokemusta asiasta vaihteli tekijästä riippuen 1 ja 6 %:n välillä. Tekijä, joka lähes joka toisen mielestä heikensi jatkuvasti työssä viihtymistä oli työsuhteen määräaikaisuus. Tätä mieltä olivat etenkin määräaikaisessa palvelussuhteessa olevat, mutta myös pysyvässä palvelussuhteessa olevista joka neljäs ajatteli näin. Etenemismahdollisuuksien puute vaivasi etenkin naisia, joista joka kolmas piti etenemismahdollisuuksien puutetta jatkuvasti ongelmana. Puolet miehistä ja kolmannes naisista ei puolestaan pitänyt etenemismahdollisuuksien puutetta viihtymistä haittaavana tekijänä. Huonot työjärjestelyt ja johtaminen haittasi joka neljättä vastaajaa. Kiire ja kireät aikataulut vaivasivat jatkuvasti niin ikään joka neljättä vastaajaa. Projektipäälliköistä joka viides kärsi jatkuvasta kiireestä ja kireästä aikataulusta, muista projektiryhmän jäsenistä jopa joka kolmatta vaivasi jatkuvasti kiire ja tiukat aikataulut. Palkka oli jatkuvasti viihtymistä haittaava tekijä joka viidennelle vastaajalle, kolmasosa vastaajista ei koskaan ajatellut palkkaa viihtymistä haittaavana tekijänä. Projektiryhmässä jatkuva uuden oppimisen, työtä koskevien vaikutusmahdollisuuksien puute sekä työn pakkotahtisuus vaivasi useampaa kuin joka kymmenettä vastaajaa. Naiset kärsivät miehiä enemmän työpaikan yksinäisyydestä: kaksi kolmesta miehestä Kuvio 6. Lisävalmiudet projektityöhön, %. oli sitä mieltä, ettei yksinäisyys ole viihtymisen esteenä, naisista tätä mieltä oli vain joka kolmas. Projektityöntekijöiden töissä viihtymiseen ei vaikuta työn yksitoikkoisuus. Kahta kolmasosaa ei koskaan vaivannut yksitoikkoisuus, joka kolmatta työn yksitoikkoisuus vaivasi silloin tällöin. Kuvio 7. Työhön liittyviä tuntemuksia, %. 10 asiantuntija 4 2004
UUSI TYÖ Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevista 60 % ja vakituisessa suhteessa olevistakin 47 % oli hakenut projektin aikana uutta työtä. Hyviin työnsaantimahdollisuuksiin uskoi 36 % vakinaisista ja 29 % määräaikaisista, huonoina mahdollisuuksia piti neljännes vakinaisista ja 14 % määräaikaisista. Joka toinen 50 vuotta täyttänyt piti mahdollisuuksia uuteen työhön huonoina. Projektityössä olevat arvioivat työnsaantimahdollisuuksiaan jonkin verran paremmiksi kuin Tilastokeskuksen vuoden 2003 työolotutkimuksessa mukana olleet. Heistä 30 % arvioi mahdollisuuksiaan hyviksi. LÄHTEET Kuvio 8. Työhön liittyviä väittämiä, %. Niemi, Heikki (1993), 'Tietojärjestelmäprojekti : tietojärjestelmän kehittämisen suunnittelu ja ohjaus', Valtionhallinnon kehittämiskeskus, Helsinki. Lehto, Anna-Maija ja Sutela, Hanna (2003), 'Uhkia ja mahdollisuuksia, Työolotutkimuksen tuloksia 1997 2003', Tilastokeskus, Helsinki. Lehto, Anna-Maija ja Sutela, Hanna (1999), 'Tasa-arvo työoloissa, Tilastokeskus, Helsinki. Stenlund, Heikki (1986), 'Projektinohjaus', Valtion painatuskeskus, Helsinki. Työvoimatilasto 2004, elokuu, Tilastokeskus. Työajat Kuvio 9. Nykyisessä työssä viihtymistä heikentävät tekijät, %. 4 2004 asiantuntija 11
Työn ja perheen yhdistäminen edellyttää oikeaa asennetta jäsenkurkistus Anu Raappana on aktiivinen specialainen niin oman järjestönsä kuin AEK:n tasolla. Tällä saralla tekemistä riittää järjestöjen eri tehtävissä, joista uusin kokemus on ollut vireä AEK:lainen aluetoiminta. Hän on myös pian työelämään palaava kahden pienen lapsen äiti. Hyvin koulutettu ammattilainen, jota ideat ja näkemykset eivät lopu. palaaminen vanhempainvapaan jälkeen innostaa ja jännittää vuoron Töihin perään, ehkä haastavinta siinä on sujuvan arjen hallinta sekä lasten, perheen että oman työn ja uran kannalta. Tahto ja asenteet takaavat sujuvan arjen On vielä paljon tekemistä sen eteen, että vanhemmat voisivat joustavasti yhdistää työ- ja perhe-elämän. Näen monessa tapauksessa ongelman olevan lähinnä asennetasolla, keinoja arjen helpottamiseen toki löytyisi, Anu pohtii. Hänen mielestään moni asiantuntijatyö on joustavaa. Työt ovat myös irrotettavissa ainakin osittain ajasta ja paikasta. Uusin tieto- ja viestintäteknologia mahdollistaa sen ilman kohtuuttomia kustannuksia työantajalle. Anu toteaa tarvittavan vielä rutkasti rohkeutta ja halua sekä työntekijä- että työnantajapuolella, jotta perhe-elämä ja työ voisivat kulkea sulassa sovussa. Anu palaa vanhempainvapaalta takaisin työelämään tammikuun alussa. Tämän hetkinen työantaja on Teknillinen korkeakoulu Lahden keskus. Täytyy tunnustaa, että työhön palaaminen aiheuttaa ajoittain paniikkia, ajoittain suurta innostusta. Tunteet vaihtelevat laidasta laitaan ja aina välillä meinaa hiukan jännittää. Toiveenani on aloittaa työt ikään kuin pehmeällä laskulla, 52 % työajalla. Tällainen työaika voi kuulostaa hullulta, mutta näin takaan itselleni mahdollisuuden lomakertymään. Mieheni työajat ovat sopivalla varoitusajalla järjesteltävissä, uskonkin, että saamme arjen rullaamaan aika hyvin pienellä harjoittelulla. Ja onneksi myös isällä on mahdollisuus jäädä hoitovapaalle. Tätä aiomme hyödyntää vielä ennen kuin esikoisemme ensi syksynä täyttää kolme vuotta. Yhteiskunnan pehmeät ja kovat arvot Nykyistä työelämää ja sen arvomaailmaa pohtiessa, Anu näkee pehmeiden arvojen olevan hyvin keskustelussa mukana, mutta siviilirohkeus niiden toteuttamiseen työyhteisöissä näyttää puuttuvan. Monet ymmärtävät kyllä perheen merkityksen työntekijän elämässä, edelläkävijöitä pehmeiden arvojen toteuttamisessa tosin tarvittaisiin. Pehmeiden arvojen tunnustaminen jää liian usein vain juhlapuheisiin ja yritysten listoihin arvoista, mutta käytännön toimissa ne eivät näy. Tarvittaisiin muutama vahva bisneksen taitaja, jotka näyttävästi lanseeraisivat ja toteuttaisivat toiminnassaan uudenlaisia arvoja ja toimisivat suunnan näyttäjinä. Anu toteaa pehmeiden arvojen olevan loppupelissä niitä kovia arvoja, sillä työntekijä ammentaa voimansa ja energiansa perheestä, ystävistä ja hyvinvoinnista työssä. Kasvatustieteilijän tie Speciaan 12 Anun voisi luokitella paitsi työhistoriansa myös koulutuksensa puolesta tyypilliseksi specialaiseksi. Hän on Lapin yliopistosta vuonna 1999 valmistunut kasvatustieteen maisteri. Työura koostuu pääasiassa yliopisto- ja järjestömaailmassa hankitusta kokemuksesta. Liittymiseni Speciaan oli osittain sattuman kauppaa. Yliopistolla liikkui paljon muiden ammattiyhdistysten värvääjiä houkuttelemassa riveiasiantuntija 4 2004
Lisäksi olen aina vain vakuuttuneempi siitä, että aluetoiminta on loistava kanava vaikuttaa oman ammattiyhdistyksen toimintaan ja sitä kautta yhteiskuntaan laajemminkin. Anu toteaa Specian hallituksessa toimimisen ja AEK:n aluetoiminnan olleen loistavaa vastapainoa kotiäitiydelle. Vaikka välillä on tuntunut rankalta matkustaa kokouksiin, olen tuntenut joka kerralla oppineeni jotain uutta omaa työtäni ajatellen, uusia ihmisiä, asioita ja toimintatapoja. Ammattiyhdistyksessä toimiminen antaa hyvän kokonaiskuvan niin yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kuin yhteiskunnasta yleensä. Ammattiyhdistyksessä tapaa ihmisiä kaikilta työelämän sektorilta ja kaikista mahdollisista työtehtävistä. Toiminta on antoisaa ja opettavaista. hinsä yliopiston kirjavaa opiskelijakuntaa. Sain AEK:n yhteystiedot, kun soitin Akavaan kysyäkseni, mihin kuuluvat kasvatustieteilijät. AEK:sta opastettiin edelleen sen jäsenjärjestö Speciaan. Aktiivinen jäsenyyteni alkoi vuosikokouksessa 2000. Ilmoittauduin vuosikokoukseen ajatuksenani tutustua ihmisiin ja ammattiyhdistyksen toimintaan. Tutustuminen kävikin hiukan räväkämmin kuin olin ajatellut ja ensimmäisessä vuosikokouksessani tulin valituksi Specian hallitukseen. Speciasta mukaan AEK:n toimintaan AEK:n aluetoimintaan samoin kuin Specian toimintaan lähdin mukaan erään ystäväni innoittamana. Hämeeseen perustettiin alueryhmä vuonna 2003 ja lupauduin toiminnan käynnistäjäksi. Anu pitää aluetoimintaa erittäin antoisana ja mielenkiintoisena. Siinä, jos missä tapaa mielenkiintoisia ihmisiä ja oppii tuntemaan omaa elinympäristöään paremmin. Olen saanut paljon hyödyllisiä kontakteja myös omaa työtäni ajatellen. Pehmeät arvot ovat loppupelissä niitä kovia arvoja, sillä työntekijä ammentaa voimansa ja energiansa perheestä, ystävistä ja hyvinvoinnista työssä, toteaa Anu. Joukossa on voimaa Eräs tuttavani totesi taannoin, että mitä järkeä on liittyä ammattiliittoon, eihän nyt eletä mitään villiä 20-lukua. Kun lukee uutisia ja kuuntelee ihmisten kertomuksia tämän päivän työelämästä, tuntuu tuo lausahdus oudolta. Ajoittain meno työelämässä näyttää ainakin omasta näkökulmastani katsottuna melko hurjalta, enkä usko ammattiyhdistyksen roolin heikkenevän. Itselleni on täysin selvää, ettemme yksin, yksittäisinä työntekijöinä saa muutoksia työelämässä aikaan, mutta jo reilu 4000 Specian jäsentäkin yhteisen asian puolesta tuntuu vakuuttavammalta. Ja vielä parempi, jos tavoitteen takana ovat AEK:n ja Akavan jäsenjoukot. Ammattiyhdistysliike on myös yhteiskunnallisen keskustelun avaaja, olemassa olevien mallien kyseenalaistaja sekä hyvien tekojen palkitsija. Ammattiyhdistysliikkeen kautta voidaan keskitetysti kehittää työelämää ja näin huolehtia, että yhteiskunnassa ja työelämässä eivät ole vallitsevina vain kovat tulosta ajavat arvot, vaan myös ihmisten kokonaisvaltainen jaksaminen otetaan huomioon. Tulevaisuudessa henkinen työsuojelu tulee olemaan entistä tärkeämpi osa ammattiyhdistyksen toimintakenttää. Itse toivoisin voivani tuoda päätöksentekoon mukaan oman työympäristöni, harrastusteni ja aluetoiminnan kautta saatuja kokemuksia ja näkemyksiä. Haluaisin vaikuttaa omalla toiminnallani, että rivijäsenten ääni kuuluisi entistä paremmin Specian ja AEK:n päätöksentekoelimissä. Haluaisin saada tulokseksi ammattiliiton, joka hyödyttää jäseniään parhaalla mahdollisella tavalla. Kuulostaa idealismilta, mutta sehän se on ammattiyhdistystoiminnan pohja. Me-henki ja luottamus siihen, että joukossa on voimaa. 4 2004 asiantuntija 13
Uusi jäsenetu specialaisille! Tuemme opintojasi avoimessa yliopistossa Uutena jäsenetuna haluamme tukea lisäkoulutustasi avoimessa yliopistossa. Maksamme 50% koulutuksen kuluista ja max.100 euroa/jäsen. Tuki haetaan vapaalla hakemuksella, missä on liitteenä kuitti aiheutuneista kuluista. Specian hallitus päättää tuen myöntämisestä. Tukea myönnetään vuonna 2005 siihen asti, kun rahaa budjetissa riittää. Lisätietoja asiasta voit kysyä toimistolta 0201 235371 tai toimisto@specia.fi Jäsenetua TJS:n kursseille Specia tukee jäsentensä osallistumista TJS:n kursseille vuonna 2005. Toimihenkilöjärjestöjen sivistysliitto TJS pitää yllä opintokeskusta, joka tarjoaa koulutusta mm. seuraavilta aloilta: yhdistystoiminta, työelämä, viestintä, vuorovaikutus, kouluttaminen, kulttuuri ja tietotekniikka. Specia tukee jäsenistönsä osallistumista näille kursseille, joita järjestetään eri puolilla maata. Tuen määrästä ja menettelytavoista saat lisätietoa Specian toimistosta ja syksyn kurssitarjontaan tutustut nopeimmin sivuilla www.tjs-opintokeskus.fi! Tukea työttömille ja äitiys- sekä vanhempainlomalla oleville Specia tarjoaa jäsenetuna tukea työttömien henkiseen virkistäytymiseen ja ammatilliseen pätevöitymiseen johtavaan pienimuotoiseen koulutukseen. Tukea voivat hakea kaikki Specia ry:n työttömät jäsenet. Jaamme määrärahasta tukea myös äitiyslomalla ja vanhempainvapailla oleville. Henkilön tulee toimittaa vapaamuotoinen ilmoitus koulutuksesta sekä maksutosite kurssista yhdistyksen hallitukselle, joka päättää koulutustuen myöntämisestä. Lisätietoja saat liiton toimistosta toiminnanjohtaja Markku Saariselta. 14 asiantuntija 4 2004
Tasa-arvosuunnitelma henkilöstön ja johdon yhteinen asia -kurssi 12.3.2005 Hyvinvoivassa työyhteisössä vallitsee tasa-arvo. Tasa-arvoa naisten ja miesten välillä voidaan työpaikan arjessa edistää tasa-arvosuunnittelulla. Sinulle, joka vastaat tai haluat osallistua tasa-arvosuunnitelman tekoon työpaikallasi, järjestämme asiasta koulutustilaisuuden la 12.3. Helsingissä. Tilaisuudessa käsitellään tasa-arvolakia ja sen uudistusehdotuksen ydinkohtia, käydään läpi tasa-arvosuunnitelman sisältö sekä tasa-arvokyselyn malli. Tavoitteena on saada avaimet oman työpaikan tasa-arvosuunnitelman tekoon. Kouluttajana toimii tasa-arvokonsultti Sinikka Mustakallio. Tilaisuus pidetään Sokos Hotelli Pasilassa ja kurssi on jäsenille maksuton. Päivän aikana tarjotaan lounas ja kahvi. Digikameran hyötykäyttö ja kuvan muokkaus 18. 19.2.2005 Haluatko kehittää taitojasi digikameran käytössä? Kurssin tavoitteena on oppia kuvaamaan digitaalikameralla vaivattomasti sekä hallitsemaan kameran yleiset toiminnot. Harjoittelu tehdään omalla digikameralla. Kurssilla tulee tutuksi myös PhotoShop-kuvankäsittelyohjelman perusteet. Kurssimaksu 35 euroa sisältää kaksipäiväisen koulutuksen, materiaalin, lounaat ja kahvit. Kurssi järjestetään Datafrankin tiloissa Helsingissä osoitteessa: Vuorikatu 14A, Helsinki. Kurssille otetaan 12 osallistujaa. Ilmoittautumiset 14.1.2005 mennessä Speciaan sähköpostitse toimisto@specia.fi tai puhelimitse Markku Saariselle 0201 235 371. 4 2004 asiantuntija 15