KIRJALLINEN KYSYMYS 310/2013 vp Koulurauhasopimuksen valmistelu osana koulurauhaa turvaavia säädöksiä Eduskunnan puhemiehelle On hyvä asia, että eduskunta saa käsiteltäväkseen koulurauhan turvaamiseen liittyvän lainsäädäntömuutoksen. Olen ehdottanut kouluihin koulurauhasopimusta, jossa oppilaat, vanhemmat sekä koko koulun väki sopisivat yhdessä oman koulunsa käyttäytymis- ja pelisäännöt. Mielestäni koulurauhakeskusteluun on otettava vahvemmin vanhemmat mukaan. Tosiasia on, että ilman vanhempien nykyistä vahvempaa panosta emme onnistu kitkemään levottomuutta ja kurittomuutta kouluista. Vanhempien ensisijaisen kasvatusvastuun korostaminen on välttämätöntä. Minkä kotona oppii, sen koulussa taitaa. Myös kodin ja koulun yhteistyössä on vielä paljon käyttämätöntä voimavaraa, joka on nyt täysimääräisesti otettava käyttöön. Koulurauhasopimukselle luo perustan se, että eduskuntaan keväällä tuleviin koulujen työrauhaa turvaaviin säädöksiin on tietävästi tulossa säännösehdotus, jonka mukaan opetussuunnitelman yhteydessä koulujen olisi laadittava oma suunnitelmansa kurinpito- ja ojentamiskeinojen käyttämisestä sekä henkilöstön ohjeistamisesta. Ehdotan, että säädöksiin kirjattaisiin oppilaiden ja vanhempien vahva rooli suunnitelman tekemisessä yhteistyössä koulun väen kanssa. Sopimus voisi sisältää laajasti koulun toimintatapoja. Koulutasolla, mutta myös kodeissa, tarvitaan lisää tietoa myös koulun kurinpito- ja ojentamiskeinoista. Yhdessä tekeminen on alku sitoutumiselle ja koulurauhasopimuksen onnistumiselle. Yhteisöllisyyden voima on yllättävän vahva, ja se ei vaadi lisäbudjetteja. Opetushallituksen on hyvä valmistella suunnitelmaa varten valtakunnalliset perusteet. Sen lisäksi, että opettajilla on oltava koulukuriin liittyvää koulutusta nykyistä enemmän niin peruskuin täydennyskoulutuksessa, on myös kodin ja koulun yhteistyöhän luotava uusia elementtejä. Myös tässä työssä on Opetushallituksella tärkeä rooli. On välttämätöntä, että vanhemmat tietävät koulun pelisäännöt ja huolehtivat sekä kasvattavat lapsiaan pelisääntöjen noudattamiseen. Myös kurinpitoasioissa vanhempien ja opettajien yhtenäinen linja on tehokkain. Nykyistä yhtenäisemmän kasvatuksen kaarisillan rakentaminen kodista kouluun on aivan välttämätöntä. Koulurauhakeskustelussa on tietenkin aina muistettava, että häiriökäyttäytymisen taustalla on usein oppimisen vaikeudet ja muut tukea edellyttävät ongelmat, joihin tulisi puuttua oppilashuollollisin toimenpitein. Ei opettajaa eikä oppilasta saa jättää yksin, vaan oppilashuollon on oltavana tukena jo ennalta ehkäisevästi. Koulurauhasopimuksessa on tärkeää sopia myös oppilashuollon toimista ja arvioida myös voimavarojen riittävyyttä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin ryhdytään, jotta kodin ja koulun yhteistyötä voidaan hyödyntää koulurauhan turvaamiseksi, Versio 2.0
mitä toimenpiteitä tehdään, jotta oppilaat ja vanhemmat saadaan nykyistä vahvemmin mukaan koulun pelisääntöjen luomiseen ja onko mahdollista, että valmisteilla oleviin koulurauhaan liittyviin säädöksiin sisältyy ehdotukseni koulurauhasopimuksesta ja oppilaiden sekä vanhempien roolista koulurauhan turvaamisessa? Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2013 Sari Sarkomaa /kok 2
Ministerin vastaus KK 310/2013 vp Sari Sarkomaa /kok Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sari Sarkomaan /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 310/2013 vp: Mihin toimiin ryhdytään, jotta kodin ja koulun yhteistyötä voidaan hyödyntää koulurauhan turvaamiseksi, mitä toimenpiteitä tehdään, jotta oppilaat ja vanhemmat saadaan nykyistä vahvemmin mukaan koulun pelisääntöjen luomiseen ja onko mahdollista, että valmisteilla oleviin koulurauhaan liittyviin säädöksiin sisältyy ehdotukseni koulurauhasopimuksesta ja oppilaiden sekä vanhempien roolista koulurauhan turvaamisessa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Perusopetuslaki säätää opetukseen osallistuvan oikeudesta turvalliseen opiskeluympäristöön. Opetuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista. Lisäksi opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut koulussa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja koulun henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Oppimisympäristön turvallisuuden edistäminen on osa kouluyhteisön toimintakulttuuria. Turvallisuuden edistäminen tulee ottaa huomioon koulun kaikessa toiminnassa. Perusopetuslain mukaisesti opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Lapsen kasvatuksesta on ensisijaisesti vastuussa huoltaja. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja koko kouluyhteisön hyvinvointia. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti kodin kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteet, toimintatavat, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken määritellään paikallisessa opetussuunnitelmassa. Toimintatapoja määriteltäessä huomioidaan kodin ja koulun yhteistyö koko kouluyhteisön tasolla, luokan tasolla sekä yksittäistä oppilasta koskien. Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan myös huoltajien osallisuuteen sekä huoltajille tiedottamiseen liittyvät periaatteet ja oppilaiden osuus yhteistyössä. Suunnitelman tulee sisältää yhteistyön toteutumisen seurantaan ja arviointiin liittyvät menettelytavat sekä kuvaus menettelytavoista yhteistyöhön liittyvissä ongelma- ja kurinpitotilanteissa. Perusopetuslaki sekä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet edellyttävät ja tukevat kodin ja koulun välisen yhteistyön toteutumista paikallisella tasolla. Vastuu kodin ja koulun yhteistyön edellytysten ja toimintamallien kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä. Kodin ja koulun välinen paikallinen yhteistyö osana turvallisen kouluyhteisön kehittämistä on tärkeää. Osana tätä oppilaiden huoltajille tulee antaa tietoa väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän erilaisista ilmenemistavoista, ennaltaehkäisystä ja kouluyh- 3
Ministerin vastaus teisön toimintatavoista näissä tilanteissa sekä koulussa sovellettavista järjestysmääräyksistä. Lisäksi huoltajille annetaan tietoa mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistellaan perusopetuslain muutoksia, jotka antaisivat kouluille ja opettajille uusia keinoja koulujen työrauhan säilyttämiseksi. Esityksellä selkeytettäisiin oppilaiden vastuuta vahingonteoista, vahvistettaisiin koulun kasvatuskeskustelun asemaa ja tarkennettaisiin jälki-istuntoon liittyvää lainsäädäntöä. Lisäksi opettajat saisivat laajemmat valtuudet tarkistaa oppilaan tavarat ja ottaa pois vaaralliset tai häiritsevät esineet. Koulujen yhteisöllisyyttä vahvistettaisiin lisäämällä oppilaiden osallisuutta ja osallistumista muun muassa koulujen järjestyssääntöjen ja opetussuunnitelmien laadintaan. Valmistelussa oleviin koulujen työrauhaa ja oppilaiden osallisuutta koskeviin perusopetuslain muutoksiin ei ole sisällytetty ehdotusta koulurauhasopimuksesta. Koulut voivat kuitenkin jo nykyisellään edistää esittämänne koulurauhasopimuksen kaltaista toimintakulttuuria, jossa kaikki kouluyhteisöön kuuluvat osallistuvat turvallisuuden edistämiseen koulun arjessa. Myös koulukiusaamisen ehkäisy koskee koko kouluyhteisöä. Opetusministeri Kalliomäen käynnistämän, Turun yliopistossa vuosina 2006 2011 opetusministeriön rahoituksella kehitetyn kiusaamisen vastaisen KiVa Koulu -toimenpideohjelman käyttäjiksi on rekisteröitynyt noin 90 prosenttia maamme peruskouluista. Ohjelman vaikuttavuuden tulokset ovat erityisesti alaluokilla olleet erinomaisia. Samalla kun ohjelman käyttö vähentää selkeästi kiusattujen ja kiusaajien määrää, sillä on myönteisiä vaikutuksia muun muassa luokkailmapiiriin, oppimismotivaatioon sekä lasten empatiakykyyn. Lisäksi koulussa vuosittain vietettävän Martti Ahtisaari -päivän tavoitteena on edistää turvallisuutta ja koulurauhaa lisäämällä tietoa konfliktien ennalta ehkäisemisestä ja ratkaisemisesta sekä rauhanvälittämisestä niin kansainvälisellä tasolla kuin koulun omassa yhteisössäkin. Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2013 Opetusministeri Jukka Gustafsson 4
Ministerns svar KK 310/2013 vp Sari Sarkomaa /kok Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 310/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Sari Sarkomaa /saml: Vilka åtgärder ska vidtas för att samarbetet mellan hem och skola ska kunna utnyttjas för att trygga skolfreden, vilka åtgärder ska vidtas för att få eleverna och föräldrarna bättre representerade än i nuläget när skolans spelregler görs upp och är det möjligt att mitt förslag om ett avtal om skolfred samt elevernas och föräldrarnas roll när det gäller att trygga skolfreden ingår i de bestämmelser som bereds om saken? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Lagen om grundläggande utbildning föreskriver att den som deltar i utbildning harrätt till en trygg studiemiljö. I samband med att läroplanen utarbetas skall utbildningsanordnaren utarbeta en plan för att skydda eleverna mot våld, mobbning och trakasseri samt verkställa planen och övervaka att den iakttas och förverkligas. Dessutom skall utbildningsanordnaren godkänna en ordningsstadga eller utfärda andra ordningsbestämmelser som skolan skall tillämpa i avsikt att främja den interna ordningen i skolan, ostörda studier samt tryggheten och trivseln i skolsamfundet. Enligt läroplansgrunderna för den grundläggande utbildningen ska utgångspunkten för ordnandet av undervisning vara att tryggheten för elevernas och skolans personal kan garanteras i alla situationer. Att främja en trygg lärmiljö är en del av skolsamfundets verksamhetskultur. Detta ska beaktas vid all verksamhet i skolan. Enligt lagen om grundläggande utbildning ska utbildningen genomföras i samarbete med hemmen. I första hand är det vårdnadshavaren som ansvarar för barnets fostran. Skolan stöder hemmen i uppgiften som fostrare och ansvarar för elevernas fostran och undervisning som medlemmar i skolsamfundet. Målet är att främja förutsättningarna för barns och ungas lärande, tryggheten och hela skolsamfundets välmående. Enligt läroplansgrunderna för den grundläggande utbildningen fastställs målet för samarbetet med hemmet, verksamhetsformerna, ansvar samt arbetsfördelning mellan olika aktörer i den lokala läroplanen. När verksamhetsformerna fastställs beaktas samarbetet mellan hem och skola på hela skolsamfundets nivå, på klassnivå och med avseende på den enskilda eleven. I den lokala läroplanen beskrivs även principerna för vårdnadshavarnas delaktighet och informationen till vårdnadshavarna samt elevernas roll i samarbetet. Planen ska innehålla metoder för uppföljning och bedömning av hur samarbetet utövas samt en redogörelse för förfaranden som gäller samarbetet i problem- och disciplinfrågor. Lagen om grundläggande utbildning och läroplansgrunderna för den grundläggande utbildningen förutsätter och stöder samarbetet mellan hemmet och skolan på det lokala planet. Utbildningsanordnaren har ansvaret för att förutsättningar och handlingsmodeller för samarbetet mellan hem och skola utvecklas. Det lokala samarbetet mellan hem och skola spelar en viktig roll vid utvecklandet av ett tryggt skolsamfund. Som en del av samarbetet ska elevernas vårdnadshavare informeras om olika uttrycksformer av våld, 5
Ministerns svar mobbning och trakasserier, om förebyggande och om skolsamfundets verksamhetsmetoder i dessa situationer samt om de ordningsregler som tilllämpas i skolan. Dessutom får vårdnadshavarna information om möjligheten att delta i samarbetet mellan hem och skola samt i främjandet av välbefinnande och trygghet i skolsamfundet. Undervisnings- och kulturministeriet bereder ändringar i lagen om grundläggande utbildning som kommer att ge skolorna och lärarna nya metoder att bevara arbetsron i skolorna. Förslaget skapar klarhet i fråga om elevernas ansvar vid skadegörelse, skolans ställning i diskussionen om fostran stärks och lagstiftningen om kvarsittning preciseras. Dessutom får lärarna mer omfattande befogenheter att kontrollera en elevs saker och ta bort farliga eller störande föremål. Skolornas roll som samfund stärks genom att elevernas delaktighet och deltagande ökas bland annat när skolornas ordningsregler och läroplaner görs upp. I de ändringar som bereds i lagen om grundläggande utbildning beträffande skolornas arbetsro och elevernas delaktighet ingår inget förslag till avtal om skolfred. Skolorna kan emellertid redan i nuläget främja en verksamhetskultur som liknar det avtal om skolfred som ni föreslagit, där alla som hör till skolsamfundet deltar i främjandet av trygghet i skolans vardag. Också förebyggandet av mobbning angår hela skolsamfundet. Cirka 90 procent av landets grundskolor har registrerat sig som användare av programmet mot mobbning, KiVa Skola, som sattes i gång av undervisningsminister Kalliomäki och som utvecklades vid Åbo universitet 2006 2011 finansierat av undervisningsministeriet. Resultaten av programmet har varit utmärkt speciellt på de lägre årskurserna. Samtidigt som bruket av program tydligt minskar antalet mobbade och mobbare har det även positiva effekter bland annat för stämningen i klassen, inlärningsmotivationen och barnens empatiska förmåga. Dessutom är målet med Martti Ahtisaari-dagen, som årligen firas i skolan, att främja tryggheten och skolfreden genom att öka kunskaperna om förebyggande och lösande av konflikter samt fredsbevarande såväl på internationell nivå som i den egna skolgemenskapen. Helsingfors den 13 maj 2013 Undervisningsminister Jukka Gustafsson 6