Joensuun alueellinen jätelautakunta 20 28.04.2016 Lausunnon antaminen Itä-Suomen hallinto-oikeudelle sako- ja umpikaivolietteiden jätteenkuljetuksen tarkastelua koskevasta jätelautakunnan päätöksestä 28.1.2016 4 tehdystä valituksesta 88/14.06/2013 JATELK 28.04.2016 20 Itä-Suomen hallinto-oikeus on pyytänyt Joensuun alueellisen jätelautakunnan lau sun toa Pentti Keskisalon tekemän valituksen johdosta. Valitus on tehty jä telau ta kun nan päätöksestä 28.1.2016 4, jolla jätelautakunta päätti jatkaa sako- ja um pi kai vo liet tei den kuljetusjärjestelmässä nykyistä käytäntöä. Määräaikaa lausun non antamiseen on jatkettu jätelautakunnan pyynnöstä 2.5.2016 saakka. Vali tus asia kir jat (hallinto-oikeuden toimittamat lausuntopyyntö 16.2.2016 ja li sä selvi tys 29.2.2016) on tallennettu luottamushenkilöiden verkkopalveluun 8.3.2016 lautakunnan jäsenten tutustuttaviksi. Valituksessa esitetyt vaatimukset ja niiden perustelut Valittaja pyytää Itä-Suomen hallinto-oikeutta kumoamaan jätelautakunnan 28.1.2016 (4 ) tekemän lietteenkuljetusjärjestelmää koskevan päätöksen. Valittaja katsoo päätöksen olevan lainvastainen, koska valittu kul je tus jär jes tel mä ei täytä jätelain 37.1 :n mukaisia vaatimuksia. Lautakunnan päätös ei va lit ta jan mukaan pohjaudu asian valmistelua varten teetettyyn selvitykseen liet teen kul jetuk sen nykytilasta ja muuhun valmistelutyöhön, vaan lautakunnan jä sen ten omiin näkemyksiin. Liitteenä olevassa valituksessa tarkemmin eritellysti va lit ta ja kat soo, etteivät jätelain 37.1 :ssä kiinteistön haltijan kul je tus jär jes tel mäl le ase tetut edellytykset kaikilta osin täyty. Valituksen mukaan jätelautakunnan päätöksessä on arvioitu käytössä olleeseen sel vi tys- ja valmisteluaineistoon nähden suppeasti jätelain 37.1 :n edellytysten täyt ty mis tä. Valittajan mukaan jätelautakunta ei ole perustellut päätöstä hal linto lain 45 :n edellyttämällä tavalla, eikä päätöksestä ilmene kaikilta osin, mitkä sei kat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisun perusteina. Perusteluina on va litta jan mukaan esitetty lautakunnan näkemyksiä, jotka eivät täytä hallintolain 45 :n päätöksen perustelemiselle säädettyjä edellytyksiä. Lisäksi valittaja toteaa jätelautakunnan päättäneen itse jä te huol to mää räyk sis tä, jois sa valittajan mukaan edellytetään sako- ja umpikaivojen tyhjentämistä vä hintään kerran vuodessa. Valittaja myös katsoo, että jätelautakunnan pää tök sen perus te luis sa käytetyt kuljetusten kilpailuttamiseen, kuljetusaikoihin, päi vys tykseen ja maksuperusteisiin liittyvät perusteet eivät voi olla uskottavia pe rus tei ta ol la valitsematta kunnan kilpailuttamaa kuljetusjärjestelmää, koska ky sei sis tä asiois ta ei ole tehty päätöksiä. Valituksesta on tulkittavissa, että valittajan mukaan muutoksenhaussa jä te lau takun nan päätökseen olisi tullut noudattaa kuntalain 365/1995 oi kai su vaa ti mus menet te lyä.
Ehdotus annettavaksi lausunnoksi Jätelautakunta esittää, että Itä-Suomen hallinto-oikeus hyväksyy valituksen. Vali tuk sen alai sen päätöksen mukainen sako- ja umpikaivolietteiden kuljetus ei täytä kaikkia jätelain 37.1 :ssä säädettyjä edellytyksiä kiinteistön haltijan jär jes tämäl le jätteenkuljetukselle. Muutoksenhaun ohjeistuksesta todetaan, että jätelain 137 :n (7.8.2015/1062) mu kaan jätelain 37 :n nojalla tehtyyn kunnan päätökseen saa hakea va lit ta mal la muu tos ta siten kuin kuntalaissa säädetään. Korkein hallinto-oikeus on pää töksen sä 537/2016 (antopäivä 18.2.2016) yhteydessä todennut, että viittaus muu toksen hakemiseen valittamalla tarkoittaa viittausta kuntalain kun nal lis va li tus ta kos ke viin säännöksiin, minkä johdosta kuntalain (365/1995) 89 :n mu kai nen oikai su me net te ly ei tule sovellettavaksi. Valituksenalaiseen päätökseen lii tet ty muu tok sen ha ku oh je ei siten ole ollut virheellinen. Valmistelija ja lisätiedot: jätehuoltosuunnittelija Anna Kettunen Jätehuoltosuunnittelijan päätösehdotus: Jätelautakunta päättää antaa edellä kirjoitetun lausuntonaan Itä-Suomen hallinto-oikeudelle ja toimittaa lausunnon liitteenä jäljennökset asiassa kertyneistä asiakirjoista sekä luet te lon niistä. Päätös: Ennen esittelyä käydyssä keskustelussa Eila Piippo esitti esittelijän olevan es teelli nen asian käsittelyyn, perusteena esteellisyydelle on hallintolain 28 :n 7) jos luottamus hänen puoluettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu. Jäte huol to suun nit te li ja Anna Kettunen on edellisessä jätelautakunnan ko kouk sessa (25.2.2016) kertonut avustaneensa Pentti Keskisaloa valituksen teossa. Jä tehuol to suun nit te li ja Anna Kettunen on jättänyt myös jätelautakunnan te ke mään päätökseen eriävän mielipiteen. Hallintolain 6 :n mukaan viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksin omaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on olta va puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Jäte huol to suun nit te li ja Anna Kettunen voidaan todeta olevan jäävi esit te le mään asiaa jätelautakunnassa, koska hän on menettelytapojensa perusteella aset tu nut asiassa selkeästi valittajan puolelle. Suoritetussa kättennosto äänestyksessä Eila Piipon esityksestä esittelijän es teelli syy des tä,jota Teemu Arponen kannatti 3 (kolme) (Piippo, Ronkainen ja Ar ponen) kannattivat esteellisyysesitystä ja 4 (neljä) Mainonen, Rei jonen,romppanen ja Piiparinen eivät kannattaneet 2 (kaksi) Nylund ja Ko leh mainen äänestivät tyhjää. Näin jätelautakunta äänin 3-4 ei hyväksynyt esitystä esittelijän esteellisyydestä. Asian käsittelyä jatkettiin ja Eila Piippo teki vastaesityksen annettavaksi lau sun-
nok si,jota Arponen, Nylund, Reijonen ja Ronkainen kannattivat. Koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus tuli suorit taa kättennostoäänestys. 9 (yhdeksän) Kolehmainen, Mainonen, Ronkainen, Romp pa nen, Arponen, Nylund, Piiparinen, Reijonen ja Piippo äänestivät Piipon esi tyk sen puolesta. Näin äänin 9-0 Piipon esitys annettavaksi lausunnoksi hy väk syt tiin. Muutosesitys lausunnoksi Itä-Suomen hallinto-oikeudelle: Joensuun alueellinen jätelautakunta antaa seuraavan lausunnon Itä-Suomen hallin to-oi keu del le: Joensuun alueellinen jätelautakunta esittää, että Itä-Suomen hallinto-oikeus hylkää Pentti Keskisalon valituksen Joensuun alueellisen jätelautakunnan 28.1.2016 ( 4) sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmästä tekemästä pää tök ses tä. Päätökseen liitettyjen laajojen perustelujen mukaisesti Joensuun alu eel li sen jätelautakunnan alueella täyttyvät jätelain (646/2011) 37 :n edel ly tyk set jatkaa sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksessa sopimusperusteista jät teen kul je tusjär jes tel mää uuden lain mukaisena kiinteistön haltijan järjestämänä jät teen kul jetuk se na. Joensuun alueellinen jätelautakunta teki 25.4.2013 jätelain 149 :n mukaisen päätök sen jatkaa jätelautakunnan alueella sako- ja umpikaivolietteiden kul je tuk sessa kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta. Jätelautakunta hyl kä si päätöksestä tehdyn oikaisuvaatimuksen 22.5.2013. Päätöksestä valitettiin Pent ti Keskisalon toimesta Itä-Suomen hallinto-oikeuteen, joka palautti asian 9.4.2014 viranomaisen uudelleen valmisteltavaksi. Päätöksen palauttamisen en si si jai nen syy oli päätöksen riittämätön perustelu. Tämän johdosta Joensuun alu eel li nen jätelautakunta teki asiasta uuden päätöksen kokouksessaan 28.1.2016 ( 4). Jätehuoltosuunnittelija esitti siirtymistä kunnan järjestämään jät teen kul je tukseen. Jätehuoltoviranomaisena toimivan jätelautakunnan pää tös kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta sako- ja um pi kai vo liet tei den kuljetuksessa syntyi esittelijän esityksen vastaisesti äänin 9-0. Päätös pe rus teltiin valittajan näkemyksestä poiketen hyvin runsaasti ja kattavasti. Itä-Suomen hallinto-oikeus ei ole päätöksessään kieltänyt valitsemasta alueelle kiin teis tön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta. Itä-Suomen hallinto-oikeuden pää tök sen mukaisesti päätöksessä täytyy olla vain enemmän perusteluja ny kyisen järjestelmän jatkamisen puolesta. Valittaja toteaa virheellisesti, että jätelain 37.1 :n edellytykset eivät täyty alu eella. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä jätehuoltoviranomaisena toimiva Joensuun alueel li sen jätelautakunta totesi päätöksessään, että kaikki jätelain 37.1 :n eh dot täyttyvät jätelautakunnan alueella jatkaa sako- ja umpikaivolietteiden kul je tukses sa kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta. Jä te huol to vi ran omai sena toimiva lautakunta on perustellut päätöksen hyvin perusteellisesti. Pyydämme Itä-Suomen hallinto-oikeutta huomioimaan, että päätöksestä uu del-
leen valittanut Pentti Keskisalo toimii kunnallisen jätehuoltoyhtiö Puhas Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Jos alueella siirryttäisiin valittajan vaa ti mus ten mukaisesti kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, niin valituksen mu kai nen toiminta siirtyisi Puhas Oy:n liiketoiminnaksi. Tämän vuoksi voidaan to de ta, että valittajaa voidaan pitää jäävinä tai ainakin edunsaajana Puhas Oy:n hal li tuk sen puheenjohtajana. Valitus perustuu lähinnä FCG:n selvitykseen ja kuulutuksen liitteenä olleeseen alus ta vaan arvioon. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n laatiman selvityksen loppu pää tel mis sä jätelain ehtojen täyttymisestä ja jätelautakunnan kuulutuksen liittee nä olevassa jätehuoltosuunnittelija laatimassa alustavassa arviossa on har joitet tu asenteellista lain tulkintaa. Selvityksissä on ylikorostettu kiinteistön hal ti jan järjestämän jätteenkuljetuksen ongelmia. Nykyisen kiinteistön haltijan jär jes tämän jätteenkuljetuksen myönteisiä asioita ei ole huomioitu selvityksissä. Myös lietteiden kertymän arvioinnissa on tutkimuksessakin todettu olevan puut tei ta (kohta 5.4 Epävarmuustekijät). Lietemääriä arvioitaessa on ratkaisevaa, että kuinka monessa kiinteistössä on käy tös sä sakokaivo-, umpisäiliö- tai niiden yhdistelmäjärjestelmäjärjestelmä vai ker tyy kö niissä asumislietettä ylipäätään ollenkaan. FCG:n selvityksen tulokset pe rus tu vat arvioihin, joiden tulosta ei voida pitää täysin varmana. Todellisia luku ja arvioidusta pienentää vielä monet seikat. Kiinteistörekisterissä on mukana kai ken lai set ja kaikenkuntoiset kiinteistöt. Osa laskennassa mukana olevista kiinteis töis tä on käyttämättömiä ja huonokuntoisia kiinteistöjä. Lietemäärät FCG:n selvityksessä on arvioitu umpisäiliöiden osalta virheellisesti. Niis sä lietettä on arvioitu kertyvän 11 m3/henkilö/vuosi. Tämä pitää paikkansa vain niiden kiinteistöjen kohdalla, joissa harmaatkin vedet menevät um pi säi liöön. Lähes poikkeuksetta näissä kiinteistöissä on käytössä yh dis tel mä jär jes telmä, jossa vain WC-vedet menevät umpisäiliöön ja harmaat vedet menevät sa kokaivo jen kautta imeytyskenttään. Alan toimijoiden antama tieto tällaisten yh distel mä jär jes tel mien lietekertymästä on 5-6 m3/henkilö/vuosi. Tämä muuttaa oleel li ses ti laskelmaa ja lietteet toimitetaan pääsääntöisesti oikeaan vas taan otto paik kaan. Myös kesämökkien osalta ei ole arvioitu oikein lietettä tuottavien kiin teis tö jen määrää. Niissä on usein käytössä kuivakäymälät ja saunassa lail li set harmaiden vesien pesupallot, joissa lietettä ei synny. Lisäksi luvuissa ei ole huomioitu maatalouden harjoittajien laillista omatoimista liet tei den käsittelyä. Jätelaki ja Joensuun alueellisen jätelautakunnan jä te huol tomää räyk set sallivat maatalouden harjoittajille oman tai muiden lähellä si jait sevan neljän kiinteistön asumislietteiden omatoimisen käsittelyn (esim. kalk ki stabi loi tu na) ja kuljetuksen lannoitetarkoitukseen omaan tai omassa hallinnassa ole vaan peltoon. Näiden toimijoiden ei tarvitse olla rekisteröitynyt ELY-kes kuksen jätehuoltorekisteriin, koska kyse on maatalouden harjoittamisesta eikä ammat ti mai ses ta jätteen kuljettamisesta. Joensuun alueellinen jätelautakunnan jätehuoltomääräyksissä todetaan seu raavas ti (33 sivu 38 2. kappale): Omassa asumisessa syntyvän lietteen saa levittää asianmukaisesti käsiteltynä lan noi tus tar koi tuk ses sa viljelyksessä olevalle ja omassa hallinnassa olevalle pel-
lol le. Lisäksi jätehuoltomääräyksissä todetaan seuraavasti (33 sivu 38 3. kappale) Lietteen vastaanottaja saa ottaa käsiteltäväkseen enintään neljällä naa pu ri kiinteis töl lä tai muulla lähellä sijaitsevalla kiinteistöllä asumisessa syntyvän lietteen ja levittää sen peltoon lannoitustarkoituksessa samoin edellytyksin kuin omassa asu mi ses sa syntyneen lietteen. Toisaalta valittaja tuo esille, että lietettä on palautunut jä te ve den puh dis ta moil le enemmän, kuin jätteenkuljetusyritykset ovat raportoineet jätelautakunnalle. On muistettava, että yritysten raportointivelvollisuus jätelautakunnalle koskee vain asumisessa syntyvää lietettä. Raportointivelvollisuus ei siis koske kaupan, lii kelai tos ten, teollisuuden ja yritysten lietettä, jonka vuoksi määrissä on luon nol li sia eroja. On vielä todettava, että velvoitetta tyhjentää poikkeuksetta kaikki sakokaivot vä hin tään kerran vuodessa ollaan piakkoin lakimuutoksella väljentämässä. Esimer kik si Lakeuden Etappi Oy:n alueella Lakeuden jätelautakunnan uusiin jä tehuol to mää räyk siin hyväksyttiin jo nyt (jätelautakunta 19.8.2015) anomuksesta seu raa va väljennys: vakituisten asuntojen harmaavesijärjestelmillä asu mis liet teiden tyhjennysväli on 24 kuukautta sekä pienellä käytöllä olevien vapaa-ajan asun to jen asumislietteiden tyhjennysväli on 24 kuukautta kiinteistöillä, joilla on ve si käy mä lä ja jopa 36 kuukautta kiinteistöillä, joilla on vain har maa ve si jär jes telmä. Tällaiset muutokset vastaavat todellista tyhjennystarvetta sekä vai kut ta vat myös laskelmatuloksiin. Lietteiden kuljetusta on järjestetty Suomessa kunnan järjestämänä jät teen kul jetuk se na vain kahdellatoista paikkakunnalla. Kokemukset toiminnasta näillä alueil la ovat olleet hyvin huonoja ja asiakkailta on tullut näiltä paikkakunnilta kriit tis tä palautetta. Nämä kokemukset on ollut pakko ottaa myös huomioon pää tös tä tehtäessä. Myös kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen tarkastelua velvoitetaan jätelaissa (646/2011). Siinä 37.1 kohta 1 todetaan seuraavasti: 1) näin järjestetty jät teenkul je tus täyttää 35 :n 2 momentissa säädetyt edellytykset;. Jätelain 35 :n 2 momentissa korostetaan molempien kuljetusjärjestelmien tarkastelua seu raavas ti: Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus on järjestämistavasta riippumatta jär jestet tä vä niin, että tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luo tet ta vas ti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Kunnallisessa keskitetyssä kil pai lutuk ses sa tapahtuva palvelun tuottajien määrän voimakas vähentyminen es tää kattavan ja luotettavan palvelun saatavuuden. Lisäksi on huomioitava, että kaikki alueen viisi kuntaa ja kaupunkia tukevat lausun nos saan nykyisen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen jat kumis ta. Lähes kaikki muutkin lausunnot ja mielipiteet tukivat muutamaa poikkeus ta lukuun ottamatta nykyisen kiinteistön haltijan järjestämän jät teen kul jetuk sen jatkumista alueella. Molemmat kuljetusjärjestelmät ovat jätelaissa tasavertaisessa asemassa. Jä te lakia laadittaessa valiokuntakäsittelyssä korostettiin molempien kul je tus jär jes tel-
mien tasavertaisuutta. Jätelaissa ei ole mainintaa, että nykyisen jätelain pääsään tö kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen järjestämisessä on kunnan jär jes tämä ja kilpailuttama kuljetus, kuten valittajan valituksessa ja jä te huol to suun nitte li jan alustavassa arviossa virheellisesti todetaan. Ko. mainintaa ei ole myöskään jätelain tausta-aineistossa. Joensuun alueellinen jätelautakunta on käyttänyt päätöstä tehdessään sitä päätös val taa, johon sillä on lain mukainen oikeus. Jätehuoltoviranomaisena toi mival la Joensuun alueellisella jätelautakunnalla on oikeus päätyä ratkaisussaan FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n selvityksen yhteenvedosta sekä esittelijän esi tykses tä poikkeavaan päätökseen. Joensuun alueellinen jätelautakunta esittää, että Itä-Suomen hallinto-oikeus hylkää Pentti Keskisalon valituksen Joensuun alueellinen jätelautakunnan päätöksestä 28.1.2016 4 Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen tarkastelu sako- ja umpikaivolietteiden osalta. Jätelautakunnan alueella ei ole esitetty sellaisia jätelain 37 :n edellyttämiä perusteluja, jotka estäisivät sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksessa kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetusjärjestelmän valitsemista.