TÄPLÄRAPU KOMISSION HAMPAISSA Etelä-Savon kalastusaluepäivä Mikkeli 2.2.2017 Jorma Kirjavainen, ELY-Kalatalouspalvelut/ Järvi-Suomi 2017
2 Täplärapu tuotiin Suomeen v 1967 Pohjois-Amerikasta =>nyt 566 järvessä/joessa
Täpläravun levinneisyys 2017 Täpläravun levinneisyys 2017 (oranssi). Taustavärinä jokiravun levinneisyys 1910 (tumma) ja 2017 (vaalea).
Täplärapusaalis 2-7 M yks/v Jokirapu <2 M yks/v Pääosa täplärapukannoista kantaa rapuruttoa (Psl) Täpläravunviljelyä maassamme 114 paikassa joista lienee 39 toiminnassa. 4
Etelä-Savon rapuistutukset 1989-2016 453 000 jokirapua 240 eri vesistöön 4 400 täplärapua 2 vesistöön Kansalliset rapustrategiat 1989, 2000, 2014 Käyttö- ja hoitosuunnitelmat Mikkelin läänin raputalouden elvytyssuunnitelma vuosille 1990 1995 (Jussila ym. 1990) Raputalouden elinkeino-potentiaalit Etelä- Savossa Tekijät: Esa Erkamo ja Joonas Rajala Rapuja Etelä-Savoon hallittu istuttaminen (Joonas Rajala 2016) 3.2.2017
1400 Etelä-Savon rapusaaliit 1200 1000 800 600 400 200 0 1986 1997 2001 2009 2010 2012 rapu täplärapu 6
3.2.2017 Rapuja Etelä-Savoon hallittu istuttaminen (Joonas Rajala)
3.2.2017
Säädökset EU: EU:n vieraslajiasetus 1143/2014 (1.1.2015) KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/1141, unionin kannalta merkityksellisten haitallisten vieraslajien luettelon hyväksymisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1143/2014 nojalla (13.7.2016/3.8.2016) Kansalliset: Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta 1709/2015 (1.1.2016) Vna 1725/2015 Kansallisesti merkityksellisistä haitallisista vieraslajeista (1.1.2016) Kalastuslaki 379/2015 (1.1.2016) Kansallinen vieraslajistrategia http://mmm.fi/documents/1410837/1801192/kansallinen+vieraslajis trategia/4b9af08c-8150-4adb-ade1-8fabdc4cd6ed 9
EU:n vieraslajiasetus 1143/2014 Euroopan Unionin vieraslajiasetus tuli voimaan viime vuoden alussa. Sen tavoitteena on ehkäistä ja vähentää vieraslajien luonnon monimuotoisuudelle aiheuttamia haittoja. Keskeinen toimenpide on valmistella EU:n kannalta merkityksellisten haitallisten vieraslajien luettelo (täytäntöönpanoasetus) => tuli 13.7.2016! Listalle joutuviin lajeihin kohdistetaan järeitä toimia: maahantuonti, kasvatus, hallussapito, myynti ja ympäristöön päästäminen on kielletty 10
Tässä asetuksessa tarkoitetaan 1) vieraslajilla eläimen, kasvin, sienen tai mikroorganismin lajin, alalajin tai sitä alemman taksonin elävää yksilöä, joka tuodaan sen luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle, mukaan lukien sen mikä tahansa osa, sukusolut, siemenet, munat tai lisääntymisyksiköt sekä mitkä tahansa hybridit, lajikkeet tai rodut, jotka saattavat selviytyä ja myöhemmin lisääntyä; 2) haitallisella vieraslajilla vieraslajia, jonka tuonnin tai leviämisen on todettu uhkaavan luonnon monimuotoisuutta ja siihen liittyviä ekosysteemipalveluja tai vaikuttavan niihin haitallisesti; TÄPLÄRAPU 11
LAAJALLE LEVINNEIDEN HAITALLISTEN VIERASLAJIEN HALLINTA 19 artikla Hallintatoimenpiteet 1. Jäsenvaltioilla on 18 kuukauden kuluessa siitä, kun haitallinen vieraslaji on sisällytetty unionin luetteloon, oltava käytössä tehokkaita hallintatoimenpiteitä sellaisia haitallisia vieraslajeja varten, joilla on merkitystä unionin kannalta, ja joiden jäsenvaltiot ovat todenneet levinneen alueellaan laajalle, jotta voidaan saattaa mahdollisimman vähäisiksi niiden vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, siihen liittyviin ekosysteemipalveluihin sekä tapauksen mukaan ihmisten terveyteen tai talouteen. Näiden hallintatoimenpiteiden on oltava oikeassa suhteessa ympäristöön kohdistuvaan vaikutukseen ja mukautettuja jäsenvaltioiden erityisolosuhteisiin, perustuttava kustannushyötyanalyysiin ja mahdollisuuksien mukaan katettava myös 20 artiklassa tarkoitetut ennallistamistoimenpiteet. Ne on asetettava tärkeysjärjestykseen riskinarvioinnin ja niiden kustannustehokkuuden perusteella. 12
2. Hallintatoimenpiteisiin on sisällyttävä tappavia tai eitappavia fyysisiä, kemiallisia tai biologisia toimia, joiden tarkoituksena on haitallisen vieraslajin kannan hävittäminen, sen koon säätely tai leviämisen rajoittaminen. Tarvittaessa hallintatoimenpiteiden on sisällettävä toimia, joita sovelletaan vastaanottavaan ekosysteemiin tarkoituksena parantaa sen kykyä sietää tämänhetkisiä ja tulevia invaasioita. Jo vakiintuneiden haitallisten vieraslajien kaupallinen käyttö voidaan sallia tilapäisesti osana hallintatoimenpiteitä, joiden tavoitteena on niiden hävittäminen, kannan koon säätely tai leviämisen rajoittaminen, tiukoin perustein ja edellyttäen, että kaikki asianmukaiset valvontatoimet ovat käytössä, jotta voidaan välttää leviäminen edelleen. 13
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/1141, unionin kannalta merkityksellisten haitallisten vieraslajien luettelon hyväksymisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1143/2014 nojalla (13.7.2016/3.8.2016) /37 lajia Komissio on todennut myös, että kyseiset haitalliset vieraslajit täyttävät kaikki asetuksen (EU) N:o 1143/2014 4 artiklan 6 kohdassa säädetyt edellytykset. Erityisesti jotkin näistä lajeista ovat jo vakiinnuttaneet kantansa unionin alueella tai levinneet laajalle tietyissä jäsenvaltioissa, ja joissain tapauksissa tällaisia lajeja ei välttämättä ole enää mahdollista hävittää kustannustehokkaalla tavalla. On kuitenkin aiheellista sisällyttää kyseiset lajit unionin luetteloon, koska käytettävissä on muita kustannustehokkaita toimenpiteitä, joilla voidaan ehkäistä uusien lajien tuonti tai leviäminen edelleen unionin alueella, edistää lajien havaitsemista varhaisessa vaiheessa ja nopeaa hävittämistä, jos niitä ei vielä esiinny tai ne eivät vielä ole levinneet laajalle, sekä hallita lajeja ottaen huomioon asianomaisten jäsenvaltioiden erityisolot, muun muassa kalastamalla, metsästämällä tai ansapyynnin avulla taikka millä tahansa muulla poistamistavalla kulutus- tai vientitarkoituksessa edellyttäen, että nämä toimet toteutetaan kansallisen hallintaohjelman yhteydessä. 14
Kansalliset säädökset: Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta 1709/2015 (1.1.2016) Ko. lailla annetaan täydentävät säännökset haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennalta ehkäisemisestä ja hallinnasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1143/2014 (vieraslajiasetus) soveltamisesta. 15
Vieraslajia ei saa pitää, kasvattaa, istuttaa, kylvää tai muulla vastaavalla tavalla käsitellä siten, että se voi päästä ympäristöön. Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske: 4) kalojen ja rapujen istutusta tai muun kuin Suomessa luonnonvaraisena esiintyvän kala- tai rapulajin tai niiden kantojen tai sukusolujen luonnonvesiin päästämistä, milloin se kalastuslain (379/2015) nojalla on sallittu; 16
9 suunnitelmat Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyy vieraslajiasetuksen 13 artiklassa tarkoitetun toimintasuunnitelman sekä 19 artiklassa tarkoitettuja hallintatoimenpiteitä koskevan suunnitelman. 17
Tämänhetkinen viranomaisnäkemys on: täplärapua ei saa istuttaa uusiin paikkoihin täplärapua ei saa viljellä, mutta sitä saa varastoida sumpuissa tai suljetuissa altaissa täplärapua saa pyydystää, ja alamittaiset vapauttaa takaisin pyyntivesistöön täplärapua saa pyytää kaupallisesti ja myydä elävänä 18
Kansallinen rapustrategia=>hallintasuunnitelma Kalataloushallinnossa valmistellaan parhaillaan kansallisen rapustrategian tarkistamista siten, että EU:n vieraslajiasetuksen vaikutukset otetaan huomioon. Keskeisenä ajatuksena on, että lajin leviäminen uusille alueille estetään ja sen kantoja hallitaan hyödyntämällä niitä. Täpläravun haittavaikutusten ja leviämisriskien arviointi, sekä kriittisten pisteiden, toimenpiteiden ja niiden kohdentamisalueiden priorisointi Kalastuslain muutokset Seurantatietojen päivitys http://vieraslajit.fi/fi Aikaa hallintasuunnitelman toimittamiseen komissiolle on 18 kk eli 2017 loppuun. 19