PÖYTÄKIRJA HALLITUS 4.4.2011 Kokous 04/11 ASIALISTA 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Korkeakoulukonsernin tukipalvelukeskuksen perustaminen 3 Lapin korkeakoulukonsernin hallintojohtosääntö 4 Lahjoitusvarojen siirtäminen yliopiston peruspääomaan 5 Yliopiston lähipiirin määrittäminen 6 Lapin yliopiston vuoden 2010 toimintakertomus 7 Lapin yliopiston vuoden 2010 tilinpäätös 8 Ilmoitusasiat 9 Muut asiat
LAPIN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA 5.4.2011 Hallitus Mauri Ylä-Kotola, 0400 276 288 Kokous 04/11 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika 4.4.2011 klo 9.30 Läsnä Jäsenet: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Matti Hepola Juho Hinkkanen Tarmo Jomppanen Raija Kivilahti Rauno Korhonen Katri Kulmuni Mirva Lohiniva-Kerkelä Minna Uotila Marja Vaarama 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston hallintojohtosäännön 59 :n toisen momentin mukaan kutsu monijäseniseen hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään kolme arkipäivää ennen kokousta, jollei hallintoelin toisin ole päättänyt. Uuden hallituksen 24.8.2009 tekemän päätöksen mukaan kutsu hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään seitsemän vuorokautta ennen kokousta ja kokouksen asialista on lähetettävä viimeistään viisi vuorokautta ennen kokousta. Johtosäännön 61 :n mukaan yliopiston hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja mukaan luettuna vähintään puolet jäsenistä on läsnä. Esitys Todettaneen kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Päätös Todettiin. Pöytäkirjan vakuudeksi Puheenjohtaja Raimo Väyrynen Esittelijä Mauri Ylä-Kotola
LAPIN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA Hallitus 5.4.2011 Mauri Ylä-Kotola, 0400 276 288 valmistelija: Markus Aarto, 040 4844 000 Kokous 04/11 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika 4.4.2011 klo 9.30 Läsnä Jäsenet: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Matti Hepola Juho Hinkkanen Tarmo Jomppanen Raija Kivilahti Rauno Korhonen Katri Kulmuni Mirva Lohiniva-Kerkelä Minna Uotila Marja Vaarama 2 Korkeakoulukonsernin tukipalvelukeskuksen perustaminen Esitys: Päätös Lapin korkeakoulukonsernissa on vuodesta 2009 lukien valmisteltu konsernin yhteisen tukipalvelukeskuksen perustamista. Tukipalvelukeskuksen tehtävänä on tuottaa korkeakouluille ja kuntayhtymien kautta myös toiselle asteelle laadukkaita tukipalveluita opiskeluun, yhteisiin kansainvälisiin asioihin, IT-palveluihin, TKI- ja hankehallintoon sekä konserniviestintään liittyen. Tukipalvelukeskuksen organisoitumisen valmistelussa ovat olleet esillä osakeyhtiömuotoisen, osuuskuntamuotoisen sekä sopimusmuotoisen palvelukeskuksen mallit, joita on selvitetty varsin laajasti. Selvittelytyössä tarkoituksenmukaisemmaksi on havaittu palvelukeskuksen organisoituminen sopimusmalliseksi. Korkeakoulukonsernin johtoryhmä on asettanut palvelukeskusta valmistelemaan työryhmän, jossa yliopiston edustajina ovat hallinto- ja lakiasiainjohtaja Markus Aarto sekä suunnittelu- ja rahoitusjohtaja Tarja Särkkä. Lapin korkeakoulukonsernin johtoryhmä on hyväksynyt liitteinä 1-2 olevat esitykset tukipalvelukeskusta koskevaksi sopimukseksi ja johtosäännöksi. Tavoitteena on, että toiminnallisesti tukipalvelukeskus voisi aloittaa toimintansa 1.8.2011 lukien. Asia on ollut keskusteluasiana esillä hallituksen tammikuun kokouksessa. Hyväksyttäneen korkeakoulukonsernin tukipalvelukeskusta koskeva sopimus ja johtosääntö liitteiden 1 ja 2 mukaisena. Esityksen mukaan. Pöytäkirjan vakuudeksi Puheenjohtaja Raimo Väyrynen Esittelijä Mauri Ylä-Kotola
LAPIN KORKEKOULUKONSERNIN PALVELUKESKUS Lapin korkeakoulukonsernin valmisteluryhmän esitys 13.1.2011 LIITE 1 S O P I M U S Lapin yliopisto, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä, Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Kemi- Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu (osapuolet) sopivat tällä sopimuksella 1.8.2011 toimintansa aloittavan yhteisen palvelukeskuksen toiminnasta. 1. Palvelukeskuksen nimi Palvelukeskuksen nimi on Lapin korkeakoulukonsernin palvelukeskus. 2. Tehtävä ja tavoitteet Lapin korkeakoulukonsernin palvelukeskuksen tehtävänä on tuottaa Lapin yliopistolle, Rovaniemen koulutuskuntayhtymälle, Rovaniemen ammattikorkeakoululle, Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappialle ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoululle näiden tarvitsemia laadukkaita tukipalveluita. Palvelukeskus tuottaa osapuolille seuraavia palveluita: (1) TKI- tukipalveluita ja hankkeiden tieto- ja taloushallinnon palveluita (2) Avoimen korkeakouluopetuksen koulutuksen tuki- ja asiakaspalveluita (3) Opetuksen ja opiskelun tukipalveluita (4) Konsernin yhteisiä kv-toiminnan tukipalveluita (5) IT-palveluita (6) Konserniviestintä (ml. yhteisten yksiköiden viestinnän koordinointi) (7) muut palvelusopimusmenettelyssä sovitut palvelut Palvelujen sisällöstä, tuottamistavasta, kustannuksista ja laadusta sovitaan vuosittain palvelusopimuksessa. 3. Palvelukeskuksen asema Palvelukeskus on Lapin korkeakoulukonsernin yhteinen yksikkö, johon kuuluu Lapin yliopiston, Rovaniemen koulutuskuntayhtymän, Rovaniemen ammattikorkeakoulun ja Kemi- Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian sekä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun em. palveluita tuottavaa henkilöstöä. Palvelukeskuksen henkilöstön työnantajina ovat Lapin yliopisto, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä ja Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia. Työnantajien edustajia ovat Lapin yliopiston, Rovaniemen ammattikorkeakoulun ja Kemi-Tornion ammattikoulun rehtorit ja koulutuskuntayhtymien johtajat tai muut ko. organisaatioiden nimeämät henkilöt. 4. Palvelukeskuksen hallinto Palvelukeskuksen hallinnosta säännellään johtosäännössä. Mikäli käsiteltävä asia on osapuolten sitovien hallintomääräysten mukaan käsiteltävä tietyssä menettelyssä, tulee menettelyä noudattaa.
Palvelukeskuksen päätökset tehdään esittelystä. Sisäisten palvelualueiden päälliköt esittelevät palvelukeskuksen johtajalle ja palvelukeskuksen johtaja esittelee yliopiston rehtorille, ammattikorkeakoulujen rehtoreille ja kuntayhtymien johtajille. Korkeakoulujen rehtoreilla, kuntayhtymien johtajilla tai heidän nimeämillään muilla henkilöillä on oikeus yhdessä antaa palvelukeskuksen johtamista koskevia tarkentavia määräyksiä. 5. Päätösvalta ja ohjaus Palvelukeskuksen johtaja käyttää päätösvaltaa osapuolten yhdessä antamien valtuuksien puitteissa. Johtajan valtuuksien antamisessa noudatetaan osapuolten yhteisesti hyväksymää delegointimallia. Palvelukeskuksen johtajana toimii korkeakoulukonsernin johtaja. Osapuolten johto käy vuosittain palvelukeskuksen johtajan kanssa neuvottelun, jossa sovitaan palvelukeskuksen tuottamista palveluista, niiden rahoituksesta, laadusta ja tavoitteista. Neuvottelun tuloksena tehdään osapuolten ja palvelukeskuksen välinen palvelusopimus. Johtajalla on palvelusopimuksessa osoitettujen määrärahojen puitteissa oikeus palkata määräaikaista henkilöstöä, tehdä hankintoja erillisen konserniohjeen mukaisia menettelytapoja noudattaen sekä käyttää palvelusopimuksen mukaisia määrärahoja. Pysyvän henkilöstön palkkaamisessa noudatetaan osapuolten hallintosääntöjen mukaisia menettelyjä. Palvelusopimusten tulkintaa ja palveluiden toteuttamista koskevat erimielisyydet ratkaisee tarvittaessa kokoontuva ohjausryhmä, johon kukin sopijapuoli nimeää yhden edustajan. Ohjausryhmän tehtävistä palvelusopimuksen toteutumisen seurannassa sovitaan osapuolten ja palvelukeskuksen välille solmittavissa palvelusopimuksissa. 6. Henkilöstö Koko palvelukeskuksen henkilöstö kuuluu hallinnollisesti palvelukeskukseen ja sen johdon alaisuuteen. Palvelukeskuksen henkilöstö on palvelusuhteessa Lapin yliopistoon, Rovaniemen koulutuskuntayhtymään tai Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappiaan. Palvelukeskuksen johtaja ja palvelualueiden päälliköt ovat pää- tai sivutoimisissa virka- /työsuhteissa sekä Lapin yliopistoon että molempiin koulutuskuntayhtymiin. Osapuolet laativat erillisen konserniohjeen palvelukeskuksen henkilöstön palkkaamisessa noudatettavista periaatteista ja menettelytavoista. 7. Talous Palvelukeskuksella on vuotuinen talousarvio, joka muodostuu palvelusopimuksissa sovitusta perusrahoituksesta sekä täydentävästä rahoituksesta. Palvelukeskuksen johtaja vastaa siitä, että palvelukeskus toimii annetun määrärahakehyksen puitteissa. Palvelukeskuksen hankinnoista ja hankinnoissa sovittavista periaatteista ja menettelytavoista sekä hankinnoista osapuolten lukuun sovitaan osapuolten kesken laadittavalla erillisellä konserniohjeella. 8. Tulosvastuu ja raportointi Palvelukeskus raportoi sopijapuolille palvelusopimuksissa ja talousarviossa sovittujen määrärahojen käytöstä ja asetettujen tavoitteiden toteutumisesta. Osapuolet vahvistavat raportin
saatuaan päätöksillään sopimuksen toteutumisen ja antavat tarvittaessa toiminnasta ja määrärahojen käytöstä palautteen. 9. Tilat Palvelukeskus toimii osapuolten erikseen nimeämissä tiloissa. Vuotuiset tilakustannukset sisällytetään palvelukeskuksen palvelusopimukseen. 10. Erimielisyydet Sopimusta koskevat erimielisyydet käsitellään osapuolten välisissä neuvotteluissa. 11. Johtosääntö Palvelukeskuksen toiminnasta, johtamisesta ja päätöksenteosta määrätään lisäksi osapuolten vahvistamassa johtosäännössä. Päiväys LAPIN YLIOPISTO Mauri Ylä-Kotola Rehtori Markus Aarto Hallinto- ja lakiasiainjohtaja ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Arto Ylitalo Johtaja ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Martti Lampela Rehtori KEMI-TORNIONLAAKSON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ LAPPIA Pentti Leipälä Johtaja KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Reijo Tolppi Rehtori
LIITE 2 Lapin korkeakoulukonsernin palvelukeskuksen johtosääntö Lapin korkeakoulukonsernin valmisteluryhmän esitys 25.2.2011 1. Tehtävä ja tavoitteet Lapin korkeakoulukonsernin palvelukeskuksen tehtävänä on tuottaa Lapin yliopistolle, Rovaniemen koulutuskuntayhtymälle, Rovaniemen ammattikorkeakoululle, Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappialle ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoululle näiden tarvitsemia laadukkaita tukipalveluita. Palvelukeskus tuottaa osapuolille seuraavia palveluita: (1) TKI- tukipalveluita ja hankkeiden tieto- ja taloushallinnon palveluita (2) Avoimen korkeakouluopetuksen koulutuksen tuki- ja asiakaspalveluita (3) Opetuksen ja opiskelun tukipalveluita (4) Konsernin yhteisiä kv-toiminnan tukipalveluita (5) IT-palveluita (6) Konserniviestintä (ml. yhteisten yksiköiden viestinnän koordinointi) (7) muut palvelusopimusmenettelyssä sovitut palvelut Palvelujen sisällöstä, tuottamistavasta, kustannuksista ja laadusta sovitaan vuosittain palvelusopimuksessa. 2. Palvelukeskuksen asema Palvelukeskus on Lapin korkeakoulukonsernin yhteinen yksikkö, johon kuuluu Lapin yliopiston, Rovaniemen koulutuskuntayhtymän, Rovaniemen ammattikorkeakoulun ja Kemi- Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian sekä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun em. palveluita tuottavaa henkilöstöä. Palvelukeskuksen henkilöstön työnantajina ovat Lapin yliopisto, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä ja Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia. Työnantajien edustajia ovat Lapin yliopiston, Rovaniemen ammattikorkeakoulun ja Kemi-Tornion ammattikoulun rehtorit ja koulutuskuntayhtymien johtajat ja muut ko. organisaatioiden nimeämät henkilöt. 3. Hallinto ja organisoituminen Palvelukeskuksen toiminnasta ja johtamisesta vastaa johtaja. Palvelukeskuksen johtajana toimii Lapin korkeakoulukonsernin johtaja. Lisäksi palvelukeskuksella on johtoryhmä, jonka tehtävänä on tukea johtajaa johtamistehtävän suorittamisessa. Palvelukeskuksella on kolme sisäistä palvelualuetta: Palvelualue 1: TKI- tukipalvelut Palvelualue 2: Opetuksen tukipalvelut (avoimen korkeakouluopetuksen koulutuksen tuki- ja asiakaspalvelut, opetuksen ja opiskelun tukipalvelut, konsernin yhteiset kv-toiminnan tukipalvelut) Palvelualue 3: IT-palvelut
Konserniviestintä kuuluu palvelukeskuksen yhteisiin toimintoihin. Kutakin palvelualuetta johtaa päällikkö, jonka korkeakoulujen rehtorit ja koulutuskuntayhtymien johtajat nimeävät palvelukeskuksen johtajan esittelystä. Palvelukeskuksen johtaja laatii esityksen palvelukeskuksen käynnistämisvaiheen organisoinnista korkeakoulujen rehtorien ja koulutuskuntayhtymien johtajien hyväksyttäväksi. Palvelukeskuksen päätökset tehdään esittelystä. Sisäisten palvelualueiden päälliköt esittelevät palvelukeskuksen johtajalle ja palvelukeskuksen johtaja esittelee korkeakoulujen rehtoreille ja koulutuskuntayhtymien johtajille. 4. Palvelukeskuksen johtaja Palvelukeskuksen johtajan tehtävänä on: 1) Johtaa ja vastata palvelukeskuksen toiminnasta, laadusta, kehittämisestä ja tuloksellisuudesta osapuolille 2) Tehdä osapuolille ehdotus palvelusopimukseksi sekä toiminta- ja taloussuunnitelmaksi 3) Vastata palvelusopimuksen toteutumisesta ja taloudesta 4) Tehdä esitykset palvelualueiden päälliköistä 5) Tehdä aloite pysyvän henkilöstön palkkaamisesta sopijaosapuolten asianomaisille hallintoviranomaisille 7) Laatia palvelukeskuksen palvelusopimukseen perustuva henkilöstösuunnitelma 8) Toimia palvelukeskuksen henkilökunnan esimiehenä 9) Päättää seuraavista henkilöstöasioista: 1. henkilöstön ottaminen palvelukeskuksen sopimuksen, johtosääntöjen, konserniohjeen ja delegointipäätöksien mukaisesti 2. vuosiloman myöntäminen, 3. sellaisen virkavapauden ja työloman myöntäminen, johon henkilöllä on lainsäädännön, virka- tai työehtosopimuksen tai muun säännön nojalla oikeus, 4. henkilöstökoulutukseen osallistuminen, 5. matkamääräykset, 6. oman auton käyttöoikeus, 7. lisä-, yli-, lauantai- tai sunnuntaityöhön määrääminen, 8. kehityskeskustelut. 10) Vastata palvelukeskuksen ulkoisesta ja sisäisestä viestinnästä 11) Vastata palvelukeskuksen yleisestä kehittämisestä 12) Hoitaa muut korkeakoulujen ja kuntayhtymien yhdessä johtajalle osoittamat tehtävät Johtaja voi delegoida päätösvaltaansa kuuluvan asian palvelukeskuksen muun henkilön valmisteltavaksi ja päätettäväksi. Johtaja voi, milloin asia on palvelukeskuksen kannalta laajakantoinen, siirtää päätösvaltaansa kuuluvan asian korkeakoulujen rehtorien ja kuntayhtymien johtajien yhteisesti päätettäväksi. 5. Johtoryhmä Johtoryhmän tehtävänä on tukea johtajaa hänen johtamistehtävässään. Palvelukeskuksen toiminnan kannalta keskeiset asiat on käsiteltävä johtoryhmässä.
Johtoryhmän puheenjohtajana on palvelukeskuksen johtaja. Johtoryhmän muina jäseninä ovat eri palvelualueiden (3) päälliköt ja palvelukeskuksen henkilöstön (1) sekä opiskelijoiden (1) edustajat. Johtoryhmässä henkilöstöjäsenen toimikausi on kaksi vuotta ja opiskelijajäsenen toimikausi yksi vuosi. Henkilöstö- ja opiskelijajäsenyydet ovat kiertäviä osapuolten kesken. Henkilöstöjärjestöt ja opiskelijajärjestöt nimeävät omat edustajansa johtoryhmään. 6. Ohjausryhmä Ohjausryhmän tehtävänä on ratkaista palvelusopimusten tulkintaa ja palveluiden toteuttamista koskevat erimielisyydet. Kukin sopijapuoli nimeää ohjausryhmään yhden edustajan. Ohjausryhmän tehtävistä palvelusopimuksen toteutumisen seurannassa sovitaan osapuolten ja palvelukeskuksen välille solmittavissa palvelusopimuksissa. 7. Voimaantulo Tämä johtosääntö tulee voimaan, kun osapuolet ovat hyväksyneet sen.
LAPIN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA Hallitus 5.4.2011 Mauri Ylä-Kotola, 0400 276 288 valmistelija: Markus Aarto, 040 4844 000 Kokous 04/11 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika 4.4.2011 klo 9.30 Läsnä Jäsenet: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Matti Hepola Juho Hinkkanen Tarmo Jomppanen Raija Kivilahti Rauno Korhonen Katri Kulmuni Mirva Lohiniva-Kerkelä Minna Uotila Marja Vaarama 3 Lapin korkeakoulukonsernin hallintojohtosääntö Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) edellytti tulossopimuksen yhteydessä, että Lapin korkeakoulukonserni kehittää pitkäaikaiseen sopimukseen perustuvan päätöksentekorakenteen, joka on käytössä vuonna 2011. Lapin korkeakoulukonsernin johtoryhmä asetti 21.4.2011 valmisteluryhmän, jonka tehtävänä on laatia esitys konsernin päätöksentekojärjestelmäksi, pohjautuen nykyisin käytössä olevaan päätöksentekojärjestelmään. Työryhmän puheenjohtajana toimii konsernijohtaja Markku Tarvainen, jäseninä konsernin sihteeristö sekä Markus Aarto, Päivi Ervast ja Arvo Jäppinen. Työryhmän tulee työssään kartoittaa eri kehittämisvaihtoehdot sekä laatia esitys konsernin päätöksentekojärjestelmästä ja sen edellyttämistä muutoksista. Ryhmän tulee jättää esityksensä konsernin johtoryhmälle toukokuun 2011 loppuun mennessä. Päätöksentekojärjestelmän kehittämisen osalta työryhmä tarkastelee nykyisten toimielinten rakennetta sekä niiden keskinäisiä suhteita ja laatii konsernin päätöksentekoon liittyvän hallintojohtosäännön, jossa päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmä määritetään suhteessa omistajien hallinto- ja johtosääntöihin. Valmistelutyöryhmä on saanut valmiiksi ensimmäisen version hallintojohtosäännöstä, jonka periaatelinjauksista on syytä käydä hallituksessa lähetekeskustelu jatkovalmistelua varten. Esitys: Päätös Keskusteltaneen korkeakoulukonsernin johtosääntöluonnoksesta liitteenä 1 olevan luonnoksen pohjalta. Keskusteltiin konsernin päätöksentekorakenteen tarkoituksenmukaisuudesta ja evästettiin valmistelijoita jatkotyöskentelyyn. Pöytäkirjan vakuudeksi Puheenjohtaja Raimo Väyrynen Esittelijä Mauri Ylä-Kotola
LIITE 1 LAPIN KORKEAKOULUKONSERNIN HALLINTOJOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU. YLEISET MÄÄRÄYKSET Konsernin osapuolet Lapin korkeakoulukonserni on sopimukseen perustuva Lapin yliopiston, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun muodostama strateginen liittouma. Lisäksi konserniin kuuluvat ammattikorkeakoulujen ylläpitäjinä ja yhteisten yksiköiden osapuolina Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymä. Konsernin toiminta-ajatus Lapin korkeakoulukonsernin korkeakoulut toimivat osana Suomen korkeakoululaitosta sekä tuottavat yhteistyössä toimien Lapin tarvitsemaa ja arvostamaa korkeakouluopetusta, tutkimus- ja kehittämis- ja innovaatiotoimintaa, palvelutoimintaa sekä muuta asiantuntemukseen perustavaa aluevaikuttavuutta. Korkeakoulujen koulutusyhteistyö perustuu yhteisesti hyväksyttyihin koulutusvastuisiin sekä yliopiston ja ammattikorkeakoulujen väliseen duaalimalliin. Korkeakoulut hyödyntävät toistensa osaamista oman koulutuksensa kehittämisessä ja toteuttamisessa. Korkeaan kansainväliseen tasoon tähtäävässä tutkimus- ja kehitystyössä yliopisto vastaa perustehtävänsä mukaisesta tutkimuksesta ja taiteellisesta toiminnasta ja ammattikorkeakoulut niille kuuluvasta soveltavasta tutkimus- ja kehitystyöstä. Maakunnan yksityisen ja julkisen sektorin kehittämistä palvelevassa toiminnassa korkeakoulut sitoutuvat yhdessä toisen asteen oppilaitosten kanssa yhteiseen innovaatio-ohjelmaan. Korkeakoulukonsernin ja soveltuvin osin toisen asteen tukipalvelut järjestetään pääosin yhteisesti. Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin ja Pohjoisen kulttuuri-instituutin toiminnassa toteutetaan korkeakoulujen ja ammatillisen toisen asteen vaikuttavaa yhteistyötä. 2 LUKU. KONSERNIN YHTEISET TOIMIELIMET JA TOIMIVALTA Konsernin toimielimet Strategiaryhmän kokoonpano ja toimikausi Strategiaryhmän muodostavat strategiaryhmän puheenjohtaja, Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat sekä johtaja, Lapin yliopiston hallituksen puheenjohtaja, Rovaniemen koulutuskuntayhtymän valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat sekä johtaja, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun rehtorit sekä Lapin yliopiston I vararehtori ja hallinto- ja lakiasiainjohtaja sekä kolme henkilöstöjärjestöjen ja kolme opiskelijajärjestöjen valitsemaa edustajaa. Henkilöstöjärjestöjen ja opiskelijajärjestöjen edustajat valitaan kahden vuoden määräajaksi. Heidän tulee edustaa tasapuolisesti eri korkeakouluja. Strategiaryhmän puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja Korkeakoulujen rehtorit ja koulutuskuntayhtymien johtajat yhdessä kutsuvat puheenjohtajan, joka ei ole palvelussuhteessa osapuoliin eikä toimi näiden luottamushenkilönä. Strategiaryhmä valitsee joukostaan varapuheenjohtajan.
Strategiaryhmän tehtävät ja toimintatapa Strategiaryhmän tehtävänä on edistää osapuolten välistä strategista yhteistyötä Lapin korkeakoulukonsernin vahvistamiseksi. Ryhmä käsittelee osapuolten strategisen tason suunnitelmat tavoitteena osapuolten suunnitelmien yhteensovittaminen, yhteisistä linjauksista sopiminen ja korkeakoulujen välisen työnjaon kehittäminen. Strategiaryhmän päätökset edellyttävät yksimielisyyttä. Strategiryhmässä noudatetaan esittelymenettelyä. Strategiaryhmän esittelijänä toimii konsernin johtaja ja sihteerinä konsernin kehitysjohtaja. Strategiaryhmän päätökset sitoudutaan viemään viipymättä korkeakoulujen ja ylläpitäjien päätöksentekoelinten käsittelyyn siinä muodossa kuin ne on yksimielisesti hyväksytty. Johtoryhmän kokoonpano Johtoryhmän muodostavat konsernin johtaja, korkeakoulujen rehtorit, kuntayhtymien johtajat ja konsernin kehitysjohtaja. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii konsernin johtaja. Ryhmä valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Johtoryhmän sihteerinä toimii konsernin kehitysjohtaja. Johtoryhmän tehtävät ja toimintatapa Johtoryhmän tehtävänä on johtaa konsernin toimintaa ja vastata strategian toimeenpanosta. Johtoryhmän päätökset edellyttävät yksimielisyyttä. Johtoryhmässä noudatetaan esittelymenettelyä. Johtoryhmän esittelijänä toimii konsernin johtaja. Johtoryhmän päätösten toimeenpanosta vastaavat rehtorit, kuntayhtymien johtajat ja konsernin johtaja. Sihteeristön kokoonpano ja valinta Sihteeristön muodostavat konsernin johtaja, korkeakoulujen edustajat ja konsernin kehitysjohtaja, joka toimii myös toimielimen sihteerinä. Jokainen korkeakoulu nimeää sihteeristöön yhden jäsenen ja hänelle varajäsenen. Sihteeristön tehtävät ja toimintatapa Sihteeristön tehtävänä on - valmistella konsernin strategiaryhmän ja johtoryhmän käsiteltäväksi tulevat asiat, - tukea yksiköiden vastuuhenkilöitä osapuolten johdolla toimeenpantavien päätöksien toimeenpanossa, - tukea konsernin johtajaa konsernin johdolla toimeenpantavien päätöksien toimeenpanossa sekä - johtaa sihteeristölle raportoivien valmisteluryhmien toimintaa. Sihteeristön tulee informoida johtoryhmää strategiaryhmälle valmisteltavista asioista. Konsernin johtajan tehtävät Konsernin johtajan tehtävänä on - vastata konsernin strategian valmistelusta ja yhdessä johtoryhmän kanssa sen toimeenpanosta
- johtaa konsernin operatiivista toimintaa toimimalla johtoryhmän esittelijänä ja puheenjohtajana sekä johtaa sihteeristöä. Johtajalla on konsernin osapuolten ja niiden luottamuselinten informointivelvollisuus. Johtaja vastaa konsernin toimielinten päätösten tiedottamisesta. 3 LUKU. KONSERNIN YHTEISET YKSIKÖT Lapin korkeakoulukirjasto Lapin korkeakoulukirjaston tehtävänä on tukea Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun opetusta, opiskelua, tutkimusta ja kehittämistoimintaa hankkimalla ja välittämällä kirjasto- ja tietoaineistot, tuottamalla kirjasto- ja tietopalvelut, antamalla tiedonhankinnan opetusta sekä tuottamalla erikseen tulosneuvotteluissa sovittavia muita kirjasto- ja informaatiopalveluja. Opetuksen, opiskelun ja tutkimuksen lisäksi kirjaston tehtävänä on palvella ympäröivää yhteiskuntaa. Kirjasto on avoinna kaikille ja se kehittää omaa toimintaansa sekä Lapin korkeakoulukonsernin että käyttäjien tarpeiden mukaan. Korkeakoulukirjaston ohjauksesta, johtamisesta ja hallinnosta määrätään yksikön johtosäännössä. Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskuksen, jota myöhemmin nimitetään kielikeskukseksi, tehtävänä on: 1) suunnitella ja toteuttaa tutkintoasetusten ja opetussuunnitelmien mukaista sekä muuta eri aloilla tarvittavaa kielten ja kulttuurin sekä viestinnän opetusta 2) myöntää opintosuoritusten hyväksiluvut ja lainmukaiset vapautukset 3) tarjota yhteisiä käännös- ja kielentarkastuspalveluita 4) laatia yhteisiä kieliä ja viestintää koskevia periaatteita sekä antaa lausuntoja kielten ja viestinnän opetusta koskevista asioista 5) toimia alueellisesti ja valtakunnallisesti kielten ja viestinnän opetuksen kehittämistyössä 6) tarjota ja järjestää yhteistä kielten ja viestinnän palvelu- ja hanketoimintaa 7) luoda edellytyksiä kielten ja viestinnän opettajien oman ammattitaidon ylläpitämiseen, työelämäyhteistyöhön sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan 8) tukea korkeakoulujen kansainvälistymistä. Kielikeskuksen ohjauksesta, johtamisesta ja hallinnosta määrätään yksikön johtosäännössä. Lapin korkeakoulukonsernin palvelukeskus Lapin korkeakoulukonsernin palvelukeskuksen tehtävänä on tuottaa Lapin yliopistolle, Rovaniemen koulutuskuntayhtymälle, Rovaniemen ammattikorkeakoululle, Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappialle ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoululle näiden tarvitsemia laadukkaita tukipalveluita. Palvelukeskus tuottaa osapuolille seuraavia palveluita: (1) TKI- tukipalveluita ja hankkeiden tieto- ja taloushallinnon palveluita (2) Avoimen korkeakouluopetuksen koulutuksen tuki- ja asiakaspalveluita (3) Opetuksen ja opiskelun tukipalveluita (4) Konsernin yhteisiä kv-toiminnan tukipalveluita (5) IT-palveluita (6) Konserniviestintä (ml. yhteisten yksiköiden viestinnän koordinointi) (7) muut palvelusopimusmenettelyssä sovitut palvelut
Palvelukeskuksen ohjauksesta, johtamisesta ja hallinnosta määrätään yksikön johtosäännössä. Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti Instituutin tehtävänä on: (1) matkailualan tutkimus (2) tutkimukseen perustuva matkailun yliopistokoulutus (3) työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen perustuva matkailualan ammattikorkeakoulutus (4) työelämälähtöinen matkailu-, ravitsemis- ja talousalan toisen asteen ammatillinen koulutus (5) kehittämis-, palvelu- ja innovaatiotoiminta Instituutti tarjoaa yrityspuistomaisen ympäristön matkailu- ja elämysteollisuuden toimijoille. Instituutti tarjoaa osapuolten matkailualan koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan siten kuin siitä tulossopimuksilla ja talousarviolla sovitaan. Instituutin hallinnosta, ohjauksesta ja johtamisesta määrätään yksikön johtosäännössä. Pohjoisen kulttuuri-instituutti - tehtävän määritelmä yleisellä tasolla - viittaus yksikön omaan johtosääntöön Yhteisten yksiköiden yhteistyövelvoite Korkeakoulukonsernin yhteisten yksiköiden tulee tehdä säännöllistä yhteistyötä. 4 LUKU. HENKILÖSTÖ Konsernin henkilöstö Konsernilla on konsernin yhteisten tehtävien hoitamiseen tarvittava henkilöstö. Konsernin henkilöstö on työ- tai virkasuhteessa osapuoliin. Tarvittavasta henkilöstön rekrytoinnista ja rekrytointimenettelystä päättää konsernin johtoryhmä. 5 LUKU. HALLINTOMENETTELY Päätösvaltaisuus, päätöksenteko ja kokouskutsu Konsernin monijäseniset hallintoelimet ovat päätösvaltaisia, kun kokouksen puheenjohtaja mukaan luettuna vähintään puolet jäsenistä on läsnä. Niissä monijäsenisissä hallintoelimissä, joiden päätökset tämän johtosäännön mukaan edellyttävät yksimielisyyttä, ei päätöksiä kuitenkaan voida tehdä ilman konsernin kaikkien osapuolten edustusta kokouksessa. Niissä monijäsenisissä hallintoelimissä, joissa asiat voidaan päättää määräenemmistöllä tulee päätökseksi se mielipide, jota enemmistö kokouksessa läsnä olleista on kannattanut. Tasatilanteessa ratkaisee puheenjohtajan kanta.
Monijäseninen hallintoelin kokoontuu, milloin puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään kolme jäsentä sitä pyytää ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Kutsu monijäsenisen hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään viisi arkipäivää ennen kokousta, jollei hallintoelin ole toisin päättänyt. Hallintoelimen jäsen on velvollinen ilmoittamaan sijaisen hallintoelimen sihteerille, jos hän on estynyt osallistumasta kokoukseen. Kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asiat. Hallintoelin voi kuitenkin läsnä olevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväkseen asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Valmisteluvastuu Strategiaryhmän ja johtoryhmän käsittelemät asiat valmistelee konsernin sihteeristö. Muun hallintoelimen käsittelemät asiat valmistelee hallintoelimen sihteeri yhdessä puheenjohtajan kanssa. Konsernin johtaja määrää muiden asioiden valmistulusta konsernissa erikseen. Esittelymenettely Lapin korkeakoulukonsernin päätökset tehdään esittelystä. Strategiaryhmän ja johtoryhmän päätökset esittelee konsernin johtaja. Konsernin johtaja voi siirtää esittelyvastuunsa tarkoituksenmukaisesti myös muulle asian valmisteluun osallistuneelle henkilölle. Konsernin muun hallintoelimen päätökset esittelee toimielimen sihteeri. Konsernin muiden hallintopäätösten osalta konsernin johtaja määrää esittelyvastuista erikseen. Pöytäkirja Pöytäkirja laaditaan asioista, jotka käsitellään monijäsenisen hallintoelimen kokouksessa. Pöytäkirjaan merkitään kunkin asian kohdalle tehty päätös ja päätöksentekoon osallistuneiden nimet. Pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja ja kokouksen esittelijä tai kokouksen sihteeri. Pöytäkirjaan merkitty eriävä mielipide tai äänestysselitys on sen esittäjän allekirjoitettava ja puheenjohtajan todettava se esitetyn mukaiseksi. Konsernia koskeva asiakirjojen arkistointi hoidetaan keskitetysti Lapin yliopiston toimesta. Asiakirjat toimitetaan Lapin yliopiston kirjaamoon. Päätösten toimeenpanovastuut Päätöksen esittelijä on velvollinen toimittamaan päätöspöytäkirjaotteen kullekin osapuolelle niissä asioissa, joiden toimeenpano kuuluu osapuolten itsensä tehtäväksi. Kukin osapuoli nimeää yhden henkilön, joka vastaa päätöksen täytäntöönpanosta organisaatiossa. Läsnäolo- ja puheoikeus Konsernin strategiaryhmän puheenjohtajalla ja konsernin johtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus kaikissa konsernin hallintoelimissä Konsernin monijäseninen hallintoelin voi tämän johtosäännön estämättä kutsua kuultavaksi asiantuntijoita. Kutsumisesta päättää toimielimen puheenjohtaja.
6 LUKU. ERINÄISET MÄÄRÄYKSET Sääntöhierarkia Milloin yhteisten yksiköiden johtosäännöt ja konsernin hallintojohtosääntö ovat ristiriidassa, noudatetaan konsernin hallintojohtosääntöä. Konserniohje Konsernin johtoryhmä voi antaa konsernin yksiköitä sitovia konserniohjeita. 7 LUKU. VOIMAANTULO Voimaantulo Tämä hallintojohtosääntö tulee voimaan, kun kaikki osapuolet ovat sen hyväksyneet.
LAPIN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA 5.4.2011 Hallitus Mauri Ylä-Kotola, 0400 276 288 valmistelija: Tarja Särkkä, 040 7322 778 Kokous 04/11 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika 4.4.2011 klo 9.30 Läsnä Jäsenet: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Matti Hepola Juho Hinkkanen Tarmo Jomppanen Raija Kivilahti Rauno Korhonen Katri Kulmuni Mirva Lohiniva-Kerkelä Minna Uotila Marja Vaarama 4 Lahjoitusvarojen siirtäminen Lapin yliopistorahastosta yliopiston peruspääomaan Yliopistojen varainkeruun linjausten mukaan valtion vastinrahoitukseen oikeuttavat lahjoitukset tulee olla suunnattuina kirjanpidollisesti yliopiston peruspääomaan. Esitys Päätös Päätettäneen siirtää Lapin yliopistorahastoon kootut lahjoitusvarat yliopiston peruspääomaan. Esityksen mukaan. Pöytäkirjan vakuudeksi Puheenjohtaja Raimo Väyrynen Esittelijä Mauri Ylä-Kotola
LAPIN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA 5.4.2011 Hallitus Mauri Ylä-Kotola, 0400 276 288 valmistelija: Tarja Särkkä, 040 7322 778 Kokous 04/11 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika 4.4.2011 klo 9.30 Läsnä Jäsenet: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Matti Hepola Juho Hinkkanen Tarmo Jomppanen Raija Kivilahti Rauno Korhonen Katri Kulmuni Mirva Lohiniva-Kerkelä Minna Uotila Marja Vaarama 5 Yliopiston lähipiirin määrittäminen Esitys: Lapin yliopiston tilintarkastajat ovat pyytäneet kirjanpitoasetuksen toteuttamisen tarkoituksessa Lapin yliopistoa määrittelemään yliopiston ns. lähipiirin eli henkilöt joilla on tai voi olla strategisesti merkittävää ei julkista tietoa yliopiston intresseistä ja jota tietoa teoreettisesti voidaan käyttää hyödyksi esim. arvopaperimarkkinoilla tai muussa vaihdannassa. Lainsäädäntö ei sinänsä suoraan edellytä yliopistoa määrittämään lähipiiriä, mutta kirjanpitoasetuksen mukaisessa tilinpäätöksessä edellytetään mm. sen vakuuttamista, että yliopisto ei ole tehnyt ns. lähipiirikauppoja ja siinä pitää osakeyhtiölain mukaan esittää tiedot mm. lähipiirilainoista. Tämä on mahdollista vain, jos lähipiiri on määritelty, kuten mm. osakeyhtiöissä. Lähipiirin määrittämistä koskevia säännöksiä on mm. osakeyhtiölaissa, arvopaperimarkkinalaissa ja sijoitusrahastolaissa. Yliopiston osalta lähipiirin määrittämisessä olennaista on, että se käsittää ne henkilöt, joilla voi olla ei-julkista strategista tai operatiivista tietoa yliopiston toiminnasta ja joilla on yliopiston varainkäyttöä koskevaa päätösvaltaa. Tällaisia ovat yliopiston hallituksen ja rehtoraatin jäsenet sekä talouspäällikkö. Sinänsä on verraten teoreettista, että Lapin yliopistolla koskaan olisi lähipiiriliiketoimia. Päätettäneen perustaa yliopistolle lähipiirirekisteri ja määritellä yliopiston lähipiiri siten, että se käsittää yliopiston hallituksen jäsenet, rehtorin ja vararehtorit, hallinto- ja lakiasiainjohtajan, suunnittelu- ja rahoitusjohtajan, henkilöstöjohtajan sekä talouspäällikön. Päätös Esityksen mukaan. Pöytäkirjan vakuudeksi Puheenjohtaja Raimo Väyrynen Esittelijä Mauri Ylä-Kotola
LAPIN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA 5.4.2011 Hallitus Mauri Ylä-Kotola, 0400 276 288 valmistelija: Tarja Särkkä, 040 7322 778 Kokous 04/11 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika 4.4.2011 klo 9.30 Läsnä Jäsenet: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Matti Hepola Juho Hinkkanen Tarmo Jomppanen Raija Kivilahti Rauno Korhonen Katri Kulmuni Mirva Lohiniva-Kerkelä Minna Uotila Marja Vaarama 6 Lapin yliopiston vuoden 2010 toimintakertomus Yliopistolain (558/2009) 14 :n mukaan yliopiston hallituksen tehtävänä on laatia tilinpäätös. Tilinpäätöksen tulee sisältää myös toimintakertomus, jossa annetaan tiedot toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä seikoista. Yliopiston hallitus keskusteli kokouksessaan 4.3.2011 yliopiston vuoden 2010 toiminnasta ja toimintakertomuksen sisällöllisistä painotuksista. Luonnos Lapin yliopiston toimintakertomukseksi vuodelta 2010 (liite 1) sisällytetään Lapin yliopiston tasekirjaan. Esitys Päätös Päätettäneen hyväksyä Lapin yliopiston toimintakertomus vuodelta 2010 liitteen 1 mukaisena ja antaa se Lapin yliopiston yliopistokollegiolle tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vahvistamista varten. Hyväksyttiin Lapin yliopiston toimintakertomus 2010 kokouksessa tehdyin muutosesityksin ja päätettiin antaa se yliopistokollegiolle vahvistamista varten. Muutosesityksin täydennetty toimintakertomus lähetettiin sähköpostilla hallituksen jäsenten hyväksyttäväksi. Hallitus hyväksyi liitteenä 1 olevan toimintakertomuksen 12.4.2011. Pöytäkirjan vakuudeksi Puheenjohtaja Raimo Väyrynen Esittelijä Mauri Ylä-Kotola
LAPIN YLIOPISTON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2010 LAPIN YLIOPISTON HALLITUS 4.4.2011
SISÄLTÖ 1. MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ 2. YLIOPISTON TEHTÄVÄ JA STRATEGIA 3. YLIOPISTON HALLINTO JA JOHTAMINEN 4. TOIMINTA- JA SEN TULOKSET VUONNA 2010 4.1. Määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut 4.2. Tutkimus ja jatkokoulutus 4.3. Taiteellinen toiminta 4.4. Perustutkintokoulutus 4.5. Aikuiskoulutus 4.6. Kansainvälinen toiminta 4.7. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 5. LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI 6. HENKILÖSTÖ 7. RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT 8. YLIOPISTO JULKISOIKEUDELLISENA YHTEISÖNÄ 1
1 MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ 1.1.2010 Lapin yliopisto muuttui julkisoikeudelliseksi yhteisöksi ja siirtyi valtion tilivirastosta valtionavun piiriin kuuluvaksi kirjanpitolakia ja asetusta noudattavaksi organisaatioksi, jonka toiminnasta osa siirtyi elinkeinoverolain piiriin kuuluvaksi liiketoiminnaksi. Yliopistojen ohjaus- ja rahoitusjärjestelmä uudistui. Yliopistojen rahoituksen laskentakriteereistä päätettiin ensi kertaa asetuksella. Uusille yliopistoille avattiin mahdollisuus systemaattiseen varainkeruuseen. Lapin yliopisto otti tavoitteekseen kerätä miljoona euroa vuoden 2010 loppuun mennessä. Tavoite ylitettiin. Yliopiston kiinteistöt siirtyivät Senaattikiinteistöt Oy:lta Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n hallintaan ja yliopistosta tuli ko. yhtiön osakas. Siirtyminen julkisoikeudelliseksi yhteisöksi muutti aiemman pääosin virkasuhteisen henkilöstön työsuhteiseksi 1.1.2010 alkaen. Uudistus vaikutti suoraan yliopiston sisäisiin toimintamalleihin. Vuoden 2010 alusta yliopisto otti käyttöön uuden hallintojohtosäännön, joka määritteli uudelleen yliopiston toimintaorganisaation, toimivallan ja vastuut. 2 YLIOPISTON TEHTÄVÄ JA STRATEGIA Yliopistolain mukaan Lapin yliopiston tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä ja antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopiston tulee edistää elinikäistä oppimista, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Yliopiston tulee järjestää toimintansa siten, että tutkimuksessa, taiteellisessa toiminnassa, koulutuksessa ja opetuksessa varmistetaan korkea kansainvälinen taso eettisiä periaatteita ja hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen. Yliopiston strategian mukaan Lapin yliopisto on vuonna 2020 osa Lapin koulutuskonsernia ja yliopisto toteuttaa itsehallinnollisena jäsenenä konsernin yhteistä strategiaa yliopiston profiili- ja painoaloilla. Lapin yliopisto on Euroopan unionin pohjoisin yliopisto. Yliopiston yhteinen profiili muodostuu kansainvälisesti korkeatasoisesta arktisen ja pohjoisen ihmisen, yhteiskunnan ja ympäristön sekä näiden vuorovaikutuksen tutkimuksesta sekä erityisesti aluevaikuttamiseen suuntautuneesta kansainvälisestä matkailun tutkimuksesta. Yliopiston hallitus määritti edellä mainitun profiilin strategiset kärjet kokouksessaan 31.8.2010. Strategisia kärkiä ovat pohjoinen hyvinvointi ja muuttuva työ, kestävä kehitys, oikeus ja oikeudenmukaisuus sekä palvelumuotoilu. Tutkimuksen kärjille rakentui luontevat kontaktipinnat Lapin korkeakoulukonsernin strategisiin painoaloihin. 2
Kuvio 1. Yliopiston visiona on olla vuonna 2020 kansainvälinen selkeästi profiloitunut tiede- ja taideyliopisto valituilla profiilinsa strategisten kärkien alueilla. Vuoden 2010 aikana yliopisto on vahvistanut arktisen ja pohjoisen tutkimusorientaatiota mm. vakiinnuttamalla Arktisen keskuksen tutkimusprofessuurit, valitsemalla University of the Arcticin temaattiset verkostot tärkeimmiksi kansainvälisen toiminnan strategisiksi kumppaneiksi ja edistämällä Euroopan unionin arktisen tietopalvelukeskuksen sijoittumista Arktisen keskuksen yhteyteen. Yliopiston profiilin toisen osa-alueen, matkailututkimuksen, asemaa vahvistettiin uudistamalla Lapin yliopiston, Rovaniemen ammattikorkeakoulun ja Lapin ammattiopiston yhteisen Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin sopimus ja johtosääntö. Uudistuksella varmistettiin myös toisen asteen täysipainoinen osallistuminen instituutin toimintaan. Samalla vahvistettiin yksikön johtajan toimivaltaa suhteessa perusyksiköihin. Kokouksessaan 14.2.2011 yliopiston hallitus hyväksyi asetettujen työryhmien ehdotusten pohjalta valmistellun Lapin yliopiston strategisten kärkien kehittämissuunnitelman. Yliopisto julistaa avoimen tutkimusmäärärahahaun tutkimusalueiden hankkeiden toteuttamiseen ja suunnitteluun. Kullekin strategiselle kärkialueelle nimetään vastuuprofessori, laaditaan tutkimusohjelma, joka ottaa huomioon myös tutkimusalueen taiteellisen toiminnan, ja suunnitellaan kansallinen/kansainvälinen tohtoriohjelma tai ohjelmia seuraaviin tohtoriohjelmahakuihin. 3 YLIOPISTON HALLINTO JA JOHTAMINEN Lapin yliopiston hallintojohtosääntö määrittelee yliopiston hallituksen, yliopistokollegion, rehtorin ja yliopistoneuvoston tehtävät. Sen mukaan yliopiston hallitus päättää toiminnan ja talouden strategisista linjauksista, strategian toimeenpanosuunnitelmasta ja talousarviosta sekä laatii tilinpäätöksen. Kollegio hyväksyy tilinpäätöksen ja antaa vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja rehtorille. Rehtori vastaa siitä, että yliopiston kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. 3
Hallitus (1.1.2010-31.12.2011) Uuden yliopiston hallituksen toimikausi alkoi 1.1.2010. Lapin yliopiston hallitus kokoontui toimintakertomusvuonna 8 kertaa. Lisäksi hallitus kokoontui kehittämisseminaariin kesäkuussa 2010 ja hallituksen ja yliopistokollegion yhteiseen kehittämisiltapäivään 31.8.2010. Yliopiston ulkopuoliset jäsenet: Raimo Väyrynen, professori, puheenjohtaja Markku Salomaa, johtaja, varapuheenjohtaja Matti Hepola, johtaja Tarmo Jomppanen, johtaja Marja Vaarama, professori, ylijohtaja Yliopistoyhteisön jäsenet: Rauno Korhonen, professori Minna Uotila, professori Raija Kivilahti, tapahtumakoordinaattori Mirva Lohiniva-Kerkelä, yliopistonlehtori Liisa Ansala 1.1.2010 31.12.2010, Juho Hinkka 1.1.2011 - Antti Määttä 1.1.2010 11.10.2010, Katri Kulmuni 11.10.2010 31.12.2011 Yliopistokollegio (1.1.2010-31.12.2013, opiskelijajäsenet 1.1.2010-31.12.2011) Jäsenet: Kyösti Kurtakko, dekaani (puheenjohtaja) Merja Kinnunen, professori Matti Niemivuo, professori Antti Syväjärvi, tutkimusprofessori Terttu Utriainen, professori Päivi Granö, professori Susan Meriläinen, professori Heli Ruokamo, professori Varajäsenet: Päivi Naskali, professori Markku Vieru, professori Rauno Halttunen, professori Riitta Brusila, professori Jani Suokanerva, kv.asioiden suunnittelija Sirpa Purtilo-Nieminen, kehittämispäällikkö Saara Koikkalainen, kv.as. suunnittelija, tutkija Jarmo Kiuru, lehtori Iina Karjalainen, henkilöstöneuvoja Arto Viiri, rakennerahastoasiamies Marjo Majava, hallintosihteeri Kaarina Stark, kirjastosihteeri Marjo-Riitta Mattus, lehtori Liisa Hallikainen, informaatikko Riitta Kontio, lehtori Olli Tiuraniemi, viestintäpäällikkö Toivo Salonen, pt. tuntiopettaja Jari Antikainen, lehtori Satu Peteri, kehittämispäällikkö Heini Sankala, suunnittelija (-31.7.2010) Ylioppilaskunnan nimeämät opiskelijajäsenet: Tuomas Luomanmäki (-23.9.2010) Eveliina Heinäluoma Raita Huhta Mari Mäki (varapuheenjohtaja) Maria-Riitta Järvelä Jarmo Inget (-23.9.2010) Juho Hinkkanen Juho Hinkkanen (-23.9.2010) Kaisa Kimmel Anna Kivijärvi Topi Heinänen Ilkka Kylli Ilkka Tuomainen Antti Laakso Inka Kärkkäinen Markus Siltanen Juha Leppäniemi Katri Kulmuni (-23.9.2010) Anni Vesa 4
Lapin yliopiston sisäinen ohjaus- ja rahoitusjärjestelmä uudistettiin lähtökohtana opetus- ja kulttuuriministeriön uusittu järjestelmä. Vuodelle 2011 käytiin rehtorin ja tiedekuntien/tulosyksiköiden välillä ns. kevyt tulossopimuskierros, keskeisiä tarkastelun kohteita olivat opintojen läpäisy ja vetovoima sekä Lapin yliopisto 2020-strategian toteutus yksiköissä 4 TOIMINTA JA SEN TULOKSET VUONNA 2010 4.1. Määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut Yliopiston toimintaa arvioidaan opetus- ja kulttuuriministeriön ja Lapin yliopiston sopimukseen sisältyvien määrällisten ja tunnuslukutavoitteiden pohjalta. Sopimuskauden 2010-2012 tunnuslukutavoitteet on mitoitettu yliopistojen keskimääräiselle tasolle. Koulutusalakohtainen tavoiteasetanta ja arviointi tarjoaisivat tuloksellisuuden ja tehokkuuden mittaamiseen oikeudenmukaisemman lähtökohdan. Määrälliset tavoitteet 2010 2009 2008 Tavoite 2010-2012 Ylemmät korkeakoulututkinnot*): YHT: 376 280 708 440 Taideteollinen koulutus 73 46 144 85 Kasvatustieteellinen koulutus 63 53 160 110 Yhteiskuntatieteellinen koulutus 108 95 198 130 (Oulun yliopiston myöntämät kauppatieteen tutkinnot) 16 12 47 - Oikeustieteellinen koulutus 116 74 159 115 Tohtorin tutkinnot: YHT: 24 20 25 24 Taideteollinen koulutus 3 2 1 3 Kasvatustieteellinen koulutus 9 8 10 6 Yhteiskuntatieteellinen koulutus 10 8 9 10 Oikeustieteellinen koulutus 2 2 5 5 Alemmat korkeakoulututkinnot 428 375 338 500 Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä 80 66 65 200 Suomesta lähteneiden tai Suomeen saapuneiden vaihto-opiskelijoiden määrä (kesto yli 3 kk) 374 404 350 375 Harjoittelukoulujen oppilasmäärä 354 351 355 360 Harjoittelukoulujen ohjatun opetusharjoittelun 1 270 1 071 921 1 220 määrä *) Sisältää Oulun yliopiston myöntämät kauppatieteen tutkinnot 5
Tunnuslukutavoitteet 2010 2009 2008 Tavoite v. 2012 Opiskelijat (FTE)/ opetus- ja tutkimushenkilökunta 12,61 13,64 13,59 10 Ylemmät korkeakoulututkinnot/ opetus- ja tutkimushenkilökunta 1,51 1,1 2,72 1,45 Tohtoritutkinnot/ professorit 0,42 0,37 0,45 0,5 Kv-refereejulkaisut/opetus- ja tutkimushenkilökunta 0,43 0,22 0,19 0,5 Tieteelliset julkaisut (pl. kv-refereejulkaisut)/ opetusja 1,03 0,94 0,95 1 tutkimushenkilökunta Opettajien ja tutkijoiden kv-liikkuvuus (väh. 2 vko) / 0,60 0,11 0,1 0,3 opetus- ja tutkimushenkilökunta Perustutkinnon aloittaneista tutkinnon suorittanei- 50,3 56,0 57,5 66 den osuus 7 vuoden kuluttua aloittamisesta (%) * Vähintään 45 opintopistettä suorittaneiden osuus 36,9 36,1 40,6 45 perustutkintoa suorittavista (%) Tutkinnon suorittaneiden osuus tutkinnon xx xx 58,2 68 suorittaneiden ja keskeyttäneiden määrästä (%) * Kansallisen kilpaillun tutkimusrahoituksen (SA, 2,8 2,5 3 7 Tekes) osuus kokonaisrahoituksesta (%) Kansainvälisen tutkimusrahoituksen (pl. yritys ja 1,1*) 2,5 1,9 3,5 rakennerahastot) osuus kokonaisrahoituksesta (%) Täydentävän rahoituksen osuus kokonais- 26,7 21,6 20 40 rahoituksesta (%) Työllisten osuus tutkinnon suorittaneista (%) xx xx 94,3 96 *) Tilastointi on muuttunut. Vuoden 2010 tieto ei sisällä Interreg- tai ENPI-rahoitusta. Arvio yliopiston taloudellisesta asemasta, tilikauden olennaisimmat tapahtumat Lapin yliopiston taloudellinen asema on hyvä. Yliopiston tilikauden ylijäämä on miljoona euroa ja yliopistolakimuutoksesta johtuvien erien jälkeen 560 000 euroa. Yliopistolla ei ole pitkäaikaisia lainoja ja pitemmän aikavälin kassavarat on sijoitettu sijoitusstrategian mukaisesti. Yliopistolain muutoksen myötä Lapin yliopiston taloushallinto on ollut merkittävissä muutoksissa. Tästä johtuen tilikauden 2010 katsotaan poikkeavan siinä määrin aikaisemmista vuosista, että vertailutietoja edellisiin vuosiin ei esitetä. Tilikauden 2010 arvonlisäveron sisältävä liikevaihto oli 49 miljoonaa euroa. Kustannuksia tilikaudella oli 48 miljoonaa euroa, joten tilikauden ylijäämäksi muodostui 1 miljoona euroa. Ylijäämässä on lakimuutoksesta johtuvia eriä 544 000 euroa, muun muassa lomapalkkavarauksen muutos. Kyseisistä eristä puhdistettu tilikauden ylijäämä on 560 000 euroa. Yliopistolain muutoksen myötä yliopistot käynnistivät varainkeruukampanjat. Lapin yliopiston osalta varainkeruu tuotti 1,1 miljoonaa euroa vuonna 2010, johon valtio antaa 2,5- kertaisen vastinrahan tilikauden 2011 aikana. Vastinrahan osuus tilikaudella 2010 on 2,75 miljoonaa euroa. Kyseistä vastinrahaa ei ole kirjattu tilikauden 2010 taseeseen. Varainkeruu jatkuu 30.6.2011 asti ja yliopiston tavoitteena on saada kerättyä yhteensä 1,5 miljoonaa euroa. 6
Talouden tunnusluvut 2010 Liikevaihto 49 M Ylijäämä 1 M Ylijäämän osuus liikevaihdosta 2,0 % Oman pääoman tuotto 4,5 % Omavaraisuusaste 80,8 % 4.2. Tutkimus ja tieteellinen jatkokoulutus Lapin yliopiston pohjoinen tutkimus suuntautui erityisesti pohjoiseen hyvinvointiin, pohjoisen sosiaalisesti, taloudellisesti, oikeudellisesti ja ekologisesti kestävään kehitykseen sekä soveltavaan taiteeseen hyvinvoinnin edistäjänä ja taiteen ja luontoympäristön vuorovaikutuksen esille tuojana. Arktinen keskus toimii yliopiston kansainvälisenä monitieteisenä erillislaitoksena. Keskuksen tutkimus painottui ympäristö- ja vähemmistöoikeuteen, globaalimuutokseen ja kestävään kehitykseen. Matkailututkimusta tehtiin kaikilla Lapin yliopiston tutkimuksen kärkialueilla sekä yliopiston tiedekunnissa että Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutissa. Saamelaistutkimusta vahvistettiin yhteistyöverkostojen kautta. Yhteistyötahoja olivat Sàmi allaskuvla Kautokeinossa, Oulun yliopiston Giellagas instituutti ja University of the Arcticin temaattiset verkostot. Vuonna 2010 perustettiin Lapin yliopiston saamelaistutkimuksen työryhmä ja yliopisto koordinoi valtakunnallista saamelaistutkimuksen ryhmää, joka teki Suomen Akatemialle aloitteen Saamen tutkimusohjelman käynnistämisestä. Toimenpiteet julkaisutoiminnan ja kansallisen ja kansainvälisen kilpaillun rahoituksen vahvistamiseksi olivat esillä vuoden 2010 aikana käynnistyneissä yliopiston hallituksen yksiköiden johtajien kuulemispalavereissa sekä yliopiston sisäisissä tulosneuvotteluissa. Lapin yliopisto saavutti sille sovitun 24 tohtoritutkinnon tavoitteen. Kasvatustieteiden tiedekunta ylitti tavoitteen, taiteiden ja yhteiskuntatieteiden tiedekunta saavuttivat tavoitteensa. Oikeustieteiden tiedekunta jäi sovitusta tohtoritavoitteesta. Tohtoritavoitteita tulisi kasvattaa tulevalle sopimuskaudelle siirryttäessä, siten että ne vastaisivat koulutusalojen keskimääräisiä tavoitteita/professori. Vuonna 2010 yliopisto koordinoi valtakunnallisia Arktis -tutkijakoulua ja Sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden tutkijakoulua. Yliopistosta lähti Suomen Akatemian tohtoriohjelmahakuun kolme tohtoriohjelmaesitystä, joista uutena oikeustieteiden ja yhteiskuntatieteiden yhteinen Legal Cultures in Transnational World. Lisäksi yliopisto oli mukana yhdeksässä muiden yliopistojen koordinoimassa tohtoriohjelmaehdotuksessa. Kansallisten tohtoriohjelmien lisäksi yliopisto koordinoi kahta kansainvälistä Erasmus-rahoitteista tohtoriohjelman suunnitteluhanketta: The European Mind (eurooppalainen semiotiikan tohtoriohjelma) ja Creati- 7
on of a Cross-Disciplinary Doctoral Programme in Comtemporary Russian and Chinese Economic Law (Venäjän ja Kiinan talouslainsäädäntöön keskittyvä tohtoriohjelma). 4.3. Taiteellinen toiminta Taiteellista toimintaa arvioidaan määrällisesti ja laadullisesti sekä taiteen popularisoinnin kautta. Laadullisia arviointikriteereitä ovat kansainvälisyys, jurytetyt tai kuratoidut projektit, produktiot ja näyttelyt, tunnustukset, palkinnot, hankittu ulkopuolinen rahoitus sekä arvioidut taiteelliset produktiot eri opintojen yhteydessä. Vuoden 2010 tiedot kerätään ensimmäistä kertaa yhtenäisen valtakunnallisen luokituksen mukaisesti. Yliopiston henkilökunnan ja opiskelijoiden taiteellisia tuotoksia oli vuonna 2010 esillä kotimaisten tapahtumien, gallerioiden ja taidemuseoiden lisäksi myös ulkomailla mm. Englannissa, Skotlannissa, Itävallassa, Japanissa, Kiinassa, Puolassa, Turkissa, Unkarissa, Venäjällä, Vietnamissa ja Yhdysvalloissa. Opiskelijat menestyivät useissa kilpailuissa ja saivat myös kansainvälisiä tunnustuksia. Lisäksi yliopisto järjesti useita taidetapahtumia, kuten Rovaniemi Design Week, Design 96300 ja Northern Lights -tapahtumat. Vuonna 2010 yliopisto oli edustettuna Taiteen keskustoimikunnassa ja Valtion kuvataide- ja muotoilutoimikunnassa ja osallistui kansainvälisen ja valtakunnallisen taideyliopistotyöryhmän työskentelyyn. 4.4. Perustutkintokoulutus Perustutkintokoulutuksen kehittämisen kohteita olivat opiskelijavalinnat, kandidaattikoulutuksen laajemmat yhteiset opintosisällöt, aiemmin opitun tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyvät menettelyt (AHOT), eurooppalaisen opintojen viitekehyksen (European Qualifications Framework, EQF) käyttöönotto ja yliopiston alumnitoiminta ja palautejärjestelmän kehittäminen osana yliopiston laadunvarmistusjärjestelmää. Syksyn 2010 opiskelijoiden sisäänottomääriä tarkasteltiin suhteessa tutkintotavoitteisiin ja olemassa oleviin voimavaroihin. Yhteiskuntatieteellisellä koulutusalalla opiskelijoiden vuotuinen sisäänottomäärä on ollut suuri suhteessa tavoitteisiin. Tiedekunta on panostanut suuren osan voimavaroistaan perustutkintokoulutukseen tutkimuksen ja tutkijakoulutuksen voimavarojen kustannuksella. Tiedekunnan tulosneuvotteluissa sovittiin, että tiedekunta luopuu kuntoutuksen ja julkisoikeuden vuotuisesta sisäänotosta. Hakukohteiden määrän vähentämisestä keskusteltiin myös kasvatustieteiden ja taiteiden tiedekunnissa. Kasvatustieteiden tiedekunta yhdisti hakukohteensa. Taiteiden tiedekunta kehitti kandidaattiopintoihin laajat tiedekunnan yhteiset perusopinnot. Syksyllä 2010 ensisijaisia hakijoita oli yhteensä 3 246 ja opintonsa aloitti 637 uutta opiskelijaa. Yliopistossa opiskeli yhteensä 4 511 opiskelijaa (maisteri- ja kandidaattivaihe). Heistä läsnäolleita oli 4 126. Perustutkinto-opiskelijoiden kokonaisopintopistekertymä 139 509 op, joka on keskimäärin 33,8 op/läsnäoleva opiskelija. Harjoittelukoulun oppilasmäärän ja ohjatun opetusharjoittelun tavoite saavutettiin. Opetusta antavat yksiköt määrittelivät omat aiemmin opitun tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet yliopiston yhteisten linjausten pohjalta tavoitteena mm. opiskeluaikojen lyhentäminen. Osana opetussuunnitelmien kehittämistyötä tiedekunnat kuvailivat järjestämiensä opintojen oppimistulokset tavoitteena valmistautua kansainvälisen EQF- järjestelmän käyttöönot- 8